Tutkimusetiikka Mallilausekkeet

Tutkimusetiikka. Akatemia edellyttää, että kaikessa sen rahoittamassa tutkimuksessa noudatetaan Tutkimuseetti- sen neuvottelukunnan ohjeita Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa (xxx.xxxx.xx). Suorituspaikka sitoutuu ilmoittamaan Akatemian kirjaamoon, mikäli Akatemian rahoitusta saa- neen hankkeen vastuullisen johtajan tai tutkijan toimista käynnistetään tutkinta hyvän tieteellisen käytännön loukkaamisesta.
Tutkimusetiikka. Akatemia edellyttää, että kaikessa sen rahoittamassa tutkimuksessa noudatetaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeita Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa (xxx.xxxx.xx). Lisäksi Akatemia edellyttää ALLEAn (All European Academies) The European Code of Conduct for Research Integrity -ohjeiston noudattamista kansainvälisessä yhteistyössä. Ensisijainen vastuu hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta kuuluu jokaiselle tutkijalle ja tutkimusryhmälle, mutta myös tutkimusyksikön johtajalle sekä tutkimusta harjoittavien organisaatioiden johdolle. Hyvän tieteellisen käytännön lisäksi tiedeyhteisön ja tutkijan itsensä tulee ottaa huomioon voimassa oleva lainsäädäntö. Suorituspaikka sitoutuu toimittamaan tutkinnan loppuraportin Akatemian kirjaamoon, jos Akatemian rahoitusta saaneen hankkeen vastuullisen johtajan tai tutkijan toimista on tehty tutkinta hyvän tieteellisen käytännön loukkaamisesta. Jos Akatemiasta rahoitusta hakevan tutkijan on kolmen edellisen vuoden aikana todettu syyllistyneen tutkimusvilppiin, Akatemian hallintovirasto jättää hakemuksen tutkimatta. Jos tieto vilpistä tulee rahoituskauden aikana, kolmen vuoden määräaikaa pidennetään jäljellä olevan rahoituskauden pituudella. Jos vilppipäätökseen tehty valitus tuottaa vapauttavan päätöksen, tutkijan tekemät uudet rahoitushakemukset käsitellään normaalisti.
Tutkimusetiikka. Koska sairaanhoitajina työskentelevien maahanmuuttajien määrä on Suomessa toistaiseksi hyvin pieni, kiinnitän tutkimukseen osallistuneiden maahanmuuttaja- sairaanhoitajien anonymiteetin suojaamiseen erityistä huomiota. Litteroiduista haastatteluista on poistettu kaikki paikkakuntiin, tiettyihin orga- nisaatioihin tai sairaalan osastoihin viittaavat tiedot. Tutkimuseettisistä syistä en myöskään mainitse pätevöitymiskoulutusohjelmien nimiä tai haastateltavien yh- teyttä tiettyyn koulutusohjelmaan. Pätevöitymiskoulutusohjelmien ulkopuolella muita reittejä pitkin pätevöityneet haastateltavat minimoivat osaltaan pätevöity- miskoulutusohjelmien kautta syntyvää tunnistettavuusongelmaa. Kuten toin jo ai- emmin esille, olen pyrkinyt minimoimaan haastateltujen tunnistettavuutta myös muokkaamalla litterointeja tarpeen vaatiessa - kuitenkin niin, ettei tekstin asiasi- sältö ole muuttunut (ks. myös Huttunen 2002, 22). Aineistolainausten yhteydessä olen päätynyt esittämään haastateltavien entiset kotimaat maaryhmittelyä hyväksikäyttäen. Tällaisia informanttien lähtömaihin perustuvia maaryhmittelyjä on käytetty tietosuojasyistä maahanmuuttajia kos- kevissa tutkimuksissa (esim. Forsander 2002). Omassa tutkimuksessani viittaan Venäjään ja Kazakstaniin entisenä Neuvostoliittona (NL), Viroon, Bulgariaan ja Bosniaan Itä-Eurooppana sekä Iraniin ja Irakiin Lähi-itänä (ks. Kuula 2006, 218). Vaikka haastateltavan lähtömaa ei useimmiten ole merkityksellinen analyysin tai tuloksen kannalta, olen kirjannut ne näkyviin yleisön kiinnostuksen vuoksi. Sa- malla myös lukijoille avautuu mahdollisuus todeta itse lähtömaan merkitys tai merkityksettömyys haastateltavien kokemusten jäsentäjänä. Haastateltavia informoitiin tutkimuksen tarkoituksesta ja toteuttamistavasta se- kä tutkimukseen osallistumisen vapaaehtoisuudesta etukäteen lähetetyllä kirjeel- lä (liite 3). Kyselyyn osallistuneita informoitiin samoista asioista kyselylomakkeen yhteydessä olevalla saatekirjeellä (liite 2). Oppitunnin aikana tapahtuneeseen ky- selylomakkeiden täytättämiseen pyysin tutkimusluvan kyseisiltä oppilaitoksilta. Kävin läpi tietosuojaan liittyviä asioita myös yhdessä haastateltavien kanssa ennen haastattelujen aloittamista. Tutkijan vaitiolovelvollisuuden, tietojen anonymisoin- tiin sekä aineiston käyttämiseen ja säilyttämiseen liittyvien menetelmien selvittä- misen jälkeen haastateltavat allekirjoittivat suostumuksensa haastatteluun (liite 4), josta he saivat itselleen kopion postitse.
Tutkimusetiikka. Kyselytutkimus piti sisällään tieteellisen tutkimuksen tietosuojailmoituksen (Liite 1) sekä tietoa kyselytutkimukseen osallistujille kyselyn tarkoituksesta. Kyselytutki- muksen alussa kuvasin tutkimuksen aihetta ja kerroin tutkimukseen liittyvistä taus- toista. Kyselytutkimuksen alussa tuotiin ilmi, että kyselyyn vastaaminen on vapaa- ehtoista ja vastaamalla kyselyyn vastaaja antaa suostumuksensa hyödyntää kyselyn vastauksia tutkimusaineistona. Kyselytutkimuksessa korostin keräämäni tietojen luottamuksellista käsittelyä ja yksityistietojen suojaamista. Kyselytutkimuksen ky- symykset Jyväskylän kaupunginhallitukselle ovat tutkimuksen liitteenä (Liite 2). Kyselyä varten varmistin kyselyn tietosuojalausekkeen mukaisen muodon Jyväsky- län yliopiston tietosuojavaltuutetulta. Sain Jyväskylän yliopiston tietosuojavaltuute- tulta sähköpostilla huomiot kyselyni toteuttamiseen vaaditussa muodossa 18.12.2019. Sain Jyväskylän kaupungilta tutkimusluvan kyselytutkimuksen toteuttamiseen (Lii- te 3). Jyväskylän yliopiston tietosuojavaltuutetun huomioiden pohjalta tulevasta kysely- tutkimuksestani minun tuli vielä miettiä sitä, että vaikka en kerää suoria henkilöiden tunnistetietoja, minun tulee erikseen korostaa kyselyyn vastaaville henkilöille, että tarvitsen heidän lupansa vastausten käsittelyyn, koska kyselyjoukko on pieni ja ra- jallinen. Jos on vaara siitä, että joku vastaajista on tunnistettavissa edes pienen jou- kon toimesta, en voi luvata, että henkilöitä ei voida tunnistaa ja tarvitsen erillisen luvan siihen, että voin raportoida tulokset siten, että henkilöt voivat olla poikkeuk- sellisesti tunnistettavissa. Rajalliseen vastaajajoukkoon liittyy myös suurin tutkimuseettinen ongelma eli se, että Jyväskylän kaupunginhallituksen jäsenet ovat julkista tietoa. Näin ollen kuka tahansa voi pienellä vaivalla tarkistaa, ketkä henkilöt ovat olleet kyseisenä ajanjak- sona Jyväskylän kaupunginhallituksessa jäseninä. Edellä mainittujen syiden vuoksi lisäsin ennen varsinaista kyselyä aukeavaan tieteel- lisen tutkimuksen tietosuojailmoitukseen selostuksen muun muassa siitä, mitä tieto- ja tutkimusaineisto sisältää ja sen yhteyteen kirjasin vastaajien tietoon seuraavan kohdan: “Kyselylomakkeessa ei kerätä mitään suoria tunnistetietoja ku- ten nimi tai henkilötunnus. Kyselylomakkeessa pyydetään vas- taajaa kertomaan mielipiteitä. Koska kyselyn kohdejoukko on rajattu ja kysely sisältää myös avovastauskenttiä, voivat henki- löt olla tunnistettavissa annettujen vastausten perusteel...

Related to Tutkimusetiikka

  • Sopimuksen voimassaoloaika Tämä sopimus tulee voimaan, kun kaikki osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Sopimus on voimassa 31.12.2018 asti. Sopijapuolet sitoutuvat aloittamaan uuden yhteistyösopimuksen neuvottelut vähintään 12 kuu- kautta ennen sopimuskauden päättymistä siten, että sopimus tulee voimaan 1.1.2019.

  • Voimassaoloaika Tämä sopimus on voimassa 3.1.2022 alkaen työehtosopimuksen osana. Liite 4‌ Työehtosopimuksen 8 §:n 2 kohdan mukaan voidaan paikallisesti sopia päivä- työssä säännöllinen vuorokautinen työaika enintään 8 tunniksi ja säännöllinen viikoittainen työaika enintään 40 tunniksi. Mikäli paikallisesti sovitaan 8 tunnin vuorokautisesta säännöllisestä työajasta, on sopimuksessa mainittava, koskeeko sopimus koko yritystä vai sen nimettyjä yksiköitä tai työntekijöitä, sekä milloin 8 tunnin työpäiviä tehdään. Sovittaessa päivätyössä säännöllinen vuorokautinen työaika 8 tunniksi lyhen- netään työaika jäljempänä mainitulla tavalla keskimäärin 37,5 tunniksi viikkoa kohden. Päivittäisen säännöllisen työajan ollessa kahdeksan (8) tuntia työntekijälle ker- tyy oikeus yhteen ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään kutakin viittätoista (15) tehtyä työpäivää kohden. Tehtyjen työpäivien veroisiksi päiviksi tämän sopimuksen mukaan luetaan myös voimassa olevan työehtosopimuksen 16 §:n mukaiset palkalliset sairauspäivät sekä 19 §:n mukaiset tilapäiseen poissaoloon liittyvät päivät. Edellä mainituin tavoin karttunut lyhennysvapaa annetaan kokonaisina päivinä, ellei muuta sovita. Karttuneet vapaapäivät ovat vuosiloman kertymää ajatellen työssäolon veroisia päiviä. Kertyneet vapaat on annettava viimeistään niiden karttumisvuotta seuraavan kalenterivuoden huhtikuun loppuun mennessä. Lyhennysvapaista on ilmoitet- tava vähintään kaksi viikkoa ennen niiden antamista. Sairaus- tai muut poissa- olot eivät aiheuta muutosta työvuorolistaan merkittyihin työajan lyhennysva- paiden antamiseen. Mikäli työntekijä työsuhteen päättyessä ei ole saanut edellä mainittuja karttu- neita työajan lyhennysvapaita, korvataan ne työsuhteen päättyessä yksinker- taisella palkalla. Jos lyhennysvapaita työsuhteen päättyessä on annettu enem- män kuin työntekijälle työsuhteen päättymishetkeen mennessä on karttunut, on työnantajalla oikeus vähentää liikaa annettujen vapaiden palkkaa vastaava määrä palkkaennakkona työntekijälle maksettavasta lopputilistä ilman työsopi- muslain 2 luvun 17 §:ssä tarkoitettuja kuittausrajoituksia. Liite 4 Työntekijän työskennellessä edellä mainittujen lyhennysvapaiden mukaisena vapaa-aikanaan luetaan se lisätyöksi ja siitä maksetaan 50 %:lla korotettu palk- ka. Yli kahdeksan tunnin vuorokaudessa tehtävä työ katsotaan ylityöksi ja siitä maksetaan tällöin 100 %:lla korotettu palkka. Liite 5‌

  • Palvelusvuosilisä Työntekijälle maksetaan joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan yrityksen normaalin palkanmaksupäivän yhteydessä erillise- nä lisänä palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on marraskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti kestänyt. Palvelusvuosilisän maksamisen ajankohdasta voidaan paikalli- sesti sopia toisin. Sopimuksen tulee koskea kaikkia palvelusvuo- silisään oikeutettuja työntekijöitä.

  • Sopimusvastuu Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jota koskeva korvausvastuu perustuu yksinomaan sopimukseen, sitoumukseen, lupaukseen tai takuuseen ellei tällaista korvausvastuuta olisi ilman mainittua sitoumusta.

  • Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu kaksi (2) samasanaista kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.

  • Palvelut Palvelupakkauksen osan ”Sanele viestejä” avulla voit sanella tekstiviestejä PCM:ssa äänitoimintojen avulla ja saapuvat tekstiviestit voidaan toistaa äänitoimintona Connect- yhteensopivassa ajoneuvossa.

  • TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO Työsuhteen alkamispäivämääräksi merkitään päivämäärä, jolloin työntekijä aloittaa työteon. Normaalitapauksessa työsuhde on voimassa toistaiseksi. Tällöin merkitään rasti ao. kohtaan. Mikäli määräaikainen työsuhde on sidottu kalenteriaikaan, työsuhteen viimeinen kestopäivä merkitään lomakkeeseen. Tällöin tulee myös to- deta kohdassa 2 a määräaikaisen työsuhteen peruste, esim. äitiys- ja vanhempainvapaasijaisuus, vuosilomasijaisuus, työntekijän oma pyyntö jne. Jos määräaikaisen työsuhteen kesto ei ole sidottu kalenteriaikaan, vaan se on riippuvainen esim. tietyn työtehtävän suorittamisesta, yksilöidään tämä tehtävä työsopimukseen kohtaan 2 b.

  • Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattunut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapahtuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuutetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapahtuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä vakuutus.

  • Hinnanalennus Silloin, kun vesihuollossa tai huleveden viemäröinnissä on virhe, asiakkaalla on oi- keus virhettä vastaavaan hinnanalennukseen. Vaatimus hinnanalennuksesta on esi- tettävä laitokselle kohtuullisessa ajassa siitä, kun asiakas havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita. Seuraavaa sovelletaan vain kuluttajaan ja asutuksen vesihuollossa: Jos virhe perustuu vesihuollon yli 12 tunnin yhtäjaksoiseen keskeytykseen, hinnan- alennuksen määrä on vähintään kaksi prosenttia kuluttajan vuotuisesta perus- ja käyttömaksusta. Vesihuoltolaitos vähentää hinnanalennuksen laskusta todettuaan vesihuollon yhtäjaksoisen keskeytyksen. Tässä sanottua sovelletaan kuluttajan li- säksi asiakkaaseen, joka on asunto-osakeyhtiö tai muu asumisyhteisö, kun keskeytys koskee sellaista kiinteistöä, jota käytetään pääasiassa asumiseen. Vuotuisen käyttömaksun laskennassa käytetään samaa mittarinlukemaa, joka oli asi- akkaalle viimeksi lähetetyn tasauslaskun perusteena. Vuotuisen perusmaksun las- kennassa käytetään asiakkaalta samalla ajanjaksolla veloitettuja vesihuollon perus- maksuja.

  • Sopimuskappaleet Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.