TYÖTTÖMYYSTURVA. Ainoastaan palkansaajat ovat (ks.17.1) vakuutettuja työttömyyden varalta.
TYÖTTÖMYYSTURVA. Työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä on, että perhehoitaja on työmarkkinoiden käy- tettävissä, eikä hän saa työllistyä päätoimisesti omassa työssään. Työ- ja elinkeinotoimisto ratkaisee kunkin hoidettavan kohdalla erikseen annetun selvityksen perusteella, työllistyykö perhehoitotyössä kokonaan vai sivutoimisesti (onko käytettävissä kokoaikaiseen työhön vai ei). Myönteisissä ratkaisuissa tarkistetaan aina määräajoin, kuinka paljon perhehoito on käytännössä työllistänyt. Perhehoitaja voi hakea soviteltua työttömyysetuutta Kelasta tai työttömyyskassasta, xxxxxxx antaa lopullisen päätöksen. Perhehoitajana toimiminen ei ker- rytä työssäoloehtoa, koska toimeksiantosuhde ei ole työsuhde, mutta työskentely voi piden- tää työttömyysturvan tarkastelujaksoa.
TYÖTTÖMYYSTURVA. Taso Ansioon suhteutetun työttömyyspäivärahan määräytymistä muutetaan 1.3.2002 lukien siten, että päivärahan ansio-osan määrä on 45 % (nyk. 42 %) päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos työttömyyspäivärahan perusteena olevat kuukausiansiot ovat suuremmat kuin peruspäivärahan 90-kertainen määrä, ansio-osa on edelleen 20 % rajan ylittävästä päivä- palkasta. Korotettua päivärahaa sovelletaan henkilöön, joka saa työttö- myyspäivärahaa lainmuutoksen voimaan tullessa tai sen jälkeen. Työryhmä Asetetaan kolmikantainen työryhmä STM:n johdolla selvittämään tarpeet ja mahdollisuudet kehittää työttömyysturvaa ja työvoimapolitiikkaa työl- listymistä tukevaan suuntaan. Työryhmän tulee myös kiinnittää huomiota pitkäaikaistyöttömien tarvitsemien erityistoimien selvittelyyn sekä pitkä- aikaistyöttömien toimeentulon turvaamiseen. Työryhmän tulee lisäksi selvittää, olisiko työttömyysturvassa aihetta tehdä työhistoriaan tms. pe- rusteisiin nojautuvia rakenteellisia muutoksia, samoin kuin arvioida uu- delleen päivärahan ja työstä saatujen ansiotulojen yhteensovitusta. Työryhmän tulee työssään ottaa huomioon Työttömyysturvaa ja työvoi- mapolitiikkaa selvittäneen työryhmän (STM 2000:13) tekemät selvitykset ja esitykset. Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi 1.10.2001 mennessä.
TYÖTTÖMYYSTURVA. Työttömyysturvajärjestelmän kehittämistä koskevia kysymyksiä käsitel- lään keskusjärjestöjen välisessä ja kolmikantaisessa yhteistyössä.
TYÖTTÖMYYSTURVA. 20 artikla
TYÖTTÖMYYSTURVA. Osapuolet esittävät sosiaali- ja terveysministeriölle, että korotetun ansio- päivärahan ns. erorahalisän maksujaksoa pidennettäisiin 130 päivästä 150 päivään. Muutos tulisi saattaa voimaan ensitilassa. Osapuolet esittävät, että sosiaali- ja terveysministeriön johdolla asetetaan kolmikantainen työryhmä selvittämään, - voidaanko ja millä edellytyksellä työttömyysturvalakia muuttaa siten, että sääesteiden vuoksi lomautetut työnte- kijät rinnastetaan kokoaikaisesti lomautettuihin työnte- kijöihin. Työryhmän selvityksen määräaika on 31.3.2003. Mikäli selvitys antaa aihetta muuttaa lainsää- däntöä, uudistukset saatetaan voimaan 1.1.2004. - jatketaanko sovitellun päivärahan maksamista sitä 36 kuukauden enimmäisajan saaneille. Tämän selvityksen määräaika on 31.5.2003.
TYÖTTÖMYYSTURVA. Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla asetetaan kolmikantainen työryhmä selvit- tämään voidaanko ja millä edellytyksellä työttömyysturvalakia muuttaa siten, että sääesteiden vuoksi lomautetut työntekijät rinnastetaan kokoaikaisesti lomautettui- hin työntekijöihin. Työryhmän selvityksen määräaika on 31.3.2003. Mikäli selvi- tykset antavat aihetta lainsäädäntömuutoksiin, tavoitteena on saattaa muutokset voimaan 1.1.2004. Lisäksi selvitetään sosiaali- ja terveysministeriön johdolla kolmikantaisesti jatke- taanko sovitellun päivärahan maksamista sitä 36 kuukauden xxxxxxxxxxxx xxx- xxxxxx. Selvityksen määräaika on 31.5.2003. Xxxxxxxx esittää eduskunnalle, että työttömyyspäivärahan korotetun ansio-osan enimmäiskestoa pidennetään 130 päivästä 150 päivään. Kustannusvaikutukset ta- sapainotilanteessa ovat 3,4 milj. euroa vuodessa. Kustannusten rahoituksessa nou- datetaan korotetun ansio-osan rahoitusta hallituksen esityksen (115/2002 vp) mu- kaisesti.
TYÖTTÖMYYSTURVA. Työskennellessään osuuskunnan lukuun, jäsen on palkansaaja. Työttömyysturva riippuu viranomaisten, työttömyyskassojen ja Kelan tulkintakäytännöistä. Jäsenen on itse selvitettävä työttömyysasemansa viranomaisilta.
TYÖTTÖMYYSTURVA. Yrittäjäkin voi nykyään liittyä erityiseen yrittäjän työttömyyskassaan ja vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta. Ehdot ovat tiukemmat kuin palkansaajilla: yrittäjänä tulee toimia ja samalla kuulua kassaan vähintään 15 kuukautta (48 kuukauden tarkastelujakson aikana), ennen kuin voi saada ansiosidonnaista päivärahaa. Ja jälleen kerran YEL-työtulon on oltava vähintään 12 564 €/kk. Yhdessä suhteessa yrittäjän työttömyysturva on työntekijöitä parempi: yrityksen lopettamisen syitä ei kysellä. Keskeytystilanteessa voi neljän kuukauden keskeytyksen jälkeen saada päivärahaa. Yrittäjäpuolella ei työttömyysturva voi sisältyä liiton jäsenyyteen, kuten palkansaajaliitoissa tehdään. Suurin syy tähän on, että YEL-työtuloa käytetään myös yrittäjän työttömyysturvassa määrittelemään päivärahan suuruutta ja maksettavaa jäsenmaksua. Koska YEL-työtulo vaihtelee, jokaisen yrittäjän tulee itse tehdä päätös siitä, liittyykö hän työttömyyskassan jäseneksi vai ei. Saat lisätietoja työttömyysturvasta yrittäjien omasta eli Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassasta puh. (00) 000 0000 tai xxx.xxx.xx . Jos kaikki edellä oleva tuntui monimutkaiselta, suosittelemme lämpimästi liittymistä Suomen Hiusyrittäjien jäseneksi. Ajamme koko hiusalan etuja viranomaisiin, valtiovaltaan sekä suureen yleisöön päin. Tarjoamme jäsenillemme suoraa neuvontaa ja opastusta kaikkeen edellä oleviin, sekä moniin muihin yrittämiseen ja hiusalaan liittyviin ongelmiin. Kokenut ja palvelualtis henkilökuntamme palvelee Sinua arkisin kello 9 - 16 liiton toimistossa Vallilassa, Xxxxxxxxxxx 00 X, 00000 Xxxxxxxx. Liiton puhelin on (00) 0000 000 ja sähköposti xxxxxxxx@xxxxxxxxxxxxx.xx . Uuden henkilöjäsenen jäsenmaksu on vuonna 2018 liikevaihdosta riippumatta 220 euroa. Yritysjäsenten jäsenmaksut määräytyvät yrityksen henkilölukumäärän mukaan. Voit vähentää maksamasi jäsenmaksun kokonaan verotettavasta tulostasi, mikä pienentää verojasi.