Ulkoistaminen Mallilausekkeet

Ulkoistaminen. Ulkoistamisella tarkoitetaan aikaisemmin yrityksen itse suorittamien toiminto- jen hankkimista ulkoiselta toimijalta. Ulkoistamisen perimmäinen ajatus on hankkia yritykselle vähemmän tärkeitä palveluita muualta, jolloin voidaan kes- kittyä oman yrityksen ydinosa-alueeseen enemmän. Kun enemmän omasta työvoimasta keskitetään yrityksen ydinalueeseen, saavutetaan osaamista ja tehokkuutta. (Iloranta & Pajunen-Muhonen 2018, 169.) Tehokkuuden ja osaamisen lisäksi ulkoistamisella on rahallista ja teknologista hyötyä. Joitakin toimintoja ulkoistamalla voidaan välttää pääoman kiinnittämi- nen esimerkiksi isoihin konehankintoihin. Teknologista hyötyä voidaan saada, kun hankintaan palvelua toimittajalta, jolla on tuoreinta teknologiaa käytös- sään. Ulkoistaminen on onnistunut, kun palvelua ostava yritys ja palveluntar- joaja täydentävät toisiaan ja luovat täten toimivan verkoston, jossa molemmat osapuolet hyötyvät suhteesta. (Iloranta, Pajunen-Muhonen, 176–183.) Ulkoiset resurssit ovat joustavampia, kuin yrityksen sisäiset resurssit. Jos yri- tykselle tulee tarve tietylle toiminnolle tai sen kehittämiselle, voi helpompi rat- kaisu olla hankkia ulkoisista resursseista apua. Täten saadaan valmiiksi kehi- tettyä ammattitaitoa sen sijaan, että alettaisiin keskittää omia resursseja yrityk- sen kannalta vähemmän merkittävän toiminnan kehittämiseen. Ulkoisista re- sursseista voi muodostua tärkeitä yhteistyökumppaneita ja mobilisoinnin avulla voidaan myös saada muita palveluita toimittajilta. Tavarantoimittaja voi esimerkiksi osallistua tuotteen kehittämiseen, joka on tehokkaampaa kuin pel- kästään sisäisten resurssien käyttö tuotekehityksessä. (Tanskanen 2021, 11.)
Ulkoistaminen. 2.2.1. Rekisterinpitäjä myöntää tietojenkäsittelijälle yleisen valtuutuksen käyttää muita henkilötietojen käsittelijöitä henkilötietojen käsittelyyn. Lisäksi se myöntää myös yleisen valtuutuksen, jotta tällaiset alitietojen käsittelijät voivat myös tehdä alihankintasopimuksia muiden alitietojen käsittelijöiden kanssa. Henkilötietojen käsittelyyn tällä hetkellä osallistuvat alitietojen käsittelijät sisältyvät liitteeseen 1. Kun Tietojen käsittelijä käyttää muita yrityksiä, Tietojen käsittelijä ilmoittaa rekisterinpitäjälle, jonka katsotaan automaattisesti sisällytetyksi kyseiseen liitteeseen, ilman tarvetta päivittää kyseistä liitettä. 2.2.2. Kun tietojenkäsittelijä käyttää toista tietojenkäsittelijää suorittamaan tiettyjä käsittelytoimia rekisterinpitäjän puolesta, tietojenkäsittelijä on velvollinen allekirjoittamaan alitietojen käsittelysopimuksen tässä tietosuojalausekkeessa esitettyjen ehtojen mukaisesti. 2.2.3. Alitietojen käsittelijä katsotaan tietojen käsittelijäksi, eikä se käsittele henkilötietoja muuten kuin rekisterinpitäjän ohjeiden ja tämän tietosuojalain ehtojen mukaisesti. Tietojen käsittelijän tulee säännellä uutta sopimussuhdetta siten, että alitietojen käsittelijä täyttää samat tietosuojavelvoitteet (ohjeet, turvatoimenpiteet, velvollisuudet jne.) ja samat muodolliset vaatimukset koskien tietojen käsittelyä sekä rekisteröityjen oikeuksia ja vapauksia. .
Ulkoistaminen. Ulkoistaminen on termi, jota käytetään paljon työelämän asioiden yhteydessä vaikkei sitä kuitenkaan löydy lainsäädännöstä. Ulkoistamisesta puhutaan esimer- kiksi siinä yhteydessä, kun oman yrityksen toimintoja halutaan siirtää jonkin toi- sen toimijan hoidettavaksi tai kun julkisen tahon toimintaa siirretään hoidettavaksi yksityiselle sektorille tai kun yksityistetään julkisen tahon toimintaan. Ulkoistami- nen on esimerkiksi alihankintaa ja se tarkoittaa yrityksen tai tietyn osa toiminnan tai osan siirtämistä ulkopuoliselta yritykseltä ostettavaksi. Esimerkkejä ulkoiste- tuista palveluista on siivous, työterveydenhuolto, vartiointi, kirjanpidolliset tehtä- vät tai esimerkiksi henkilöstön ruokaloiden ylläpito. Lähes poikkeuksetta ulkois- tamisen ensisijainen vaikutus kohdistuu ulkoista van työnantajan omiin työnteki- jöihin. Ulkoista van yhteisön tai yrityksen henkilöstön kannalta kiinnostavana pi- detään erityisesti sitä, jatkuu kun oma työsuhde ja mitä ehtoja uuden työnantajan palveluksessa sovelletaan. (Elomaa 2011.) Tapoja ulkoistamiseen on useita. Esimerkkinä seuraavat neljä: ulkoistaminen konsernin sisällä, sopimusulkoistaminen, sopimusulkoistaminen ilman omaisuu- den siirtymistä sekä ulkoistaminen yhteisesti omistetulle yritykselle. Tiivistetysti yritys siirtää siis aiemmin itse hoitamansa toiminnan ulkopuolisen yrityksen tai toimeksiantajan tuotettavaksi ulkoistamisprosessissa. Alihankintaan eli ulkoista- miseen siirtyessä sitä tarkastellaan eri tavalla kuin vuokratyötä. Todetusti ulkois- taminen voi muodostaa hyväksyttävän irtisanomisperusteena, mikäli työ olennai- sesti tai pysyvästi vähentyy sen perusteella. Jos työnantaja kuitenkin vetoaa ali- hankintaan siirtymisen perusteena kustannus säästöön, säästöön tulee olla mää- rältään riittävä (Elomaa 2011). Esimerkkinä ravintola-alan ulkoistamisesta, ulkoistaminen tapahtuu siten, että keittiötilat vuokrataan toiselle yrittäjälle, joka harjoittaa ravintola- sekä pitopalvelu toimintaa vuokranneelle ravintolalle. Ravintoloissa anniskeluoikeus on ravinto- lalla ja näin ollen esimerkiksi tarjoilija ei voi toimia yrittäjänä.
Ulkoistaminen. Aktia Henkivakuutus noudattaa ulkoistamisessa Aktia-kon- sernin ohjeita ja määräyksiä ulkoistamisesta, jotka perustu- vat vakuutusyhtiölakiin ja Finanssivalvonnan määräyksiin ja ohjeisiin. Sääntelyn mukaan yhtiö ei voi ulkoistaa tärkeitä toimintoja, jos ulkoistaminen johtaa hallintojärjestelmän olen- naiseen heikentymiseen, operatiivisen riskin kohtuuttomaan kasvamiseen tai jos vakuutuksenottajien, vakuutettujen ja korvauksensaajien palvelu heikentyisi. Ulkoistuksesta riippu- matta yhtiö vastaa itse siitä, että ulkoistettu toiminto täyttää vakuutusyhtiölle asetetut vaatimukset. Seuraavia toimintoja pidetään ulkoistamisen kannalta tär- keinä: • aktuaaritoiminto • riskienhallintatoiminto • compliance • sisäinen tarkastus • vakuutusten hoito • korvauskäsittely • vakuutustuotteiden kehittäminen ja hinnoittelu • varojen sijoittaminen ja hoito • jatkuvasta päivittäisestä järjestelmien ylläpidosta ja tuesta huolehtiminen • jälleenvakuutusten hoitaminen • kirjanpito ja Business Control • tietojen säilyttämisestä huolehtiminen ja arkistointi • riski- ja vakavaraisuusarviosta huolehtiminen. Yhtiö on ulkoistanut osan hallinnon ja hallintojärjestelmän kannalta keskeisistä ja kriittisistä tai tärkeistä toiminnoista Aktia Pankki Oyj:lle. Näihin kuuluvat mm. riskienvalvonta, compliance, sisäinen tarkastus, IT-toiminnot tietyin osin sekä sijoitustoiminta ja sijoitussalkunhoito. Merkittävimmät Aktia-konsernin ulkopuolelle tehdyt ulkois- tukset ovat Evitec Oy:n ylläpitämä vakuutusmuotoisten sijoi- tustuotteiden hoitojärjestelmä sekä riskihenkilövakuutusten konesalitoimintojen hankkiminen Tieto Oyj:ltä.

Related to Ulkoistaminen

  • Tarkistaminen Laitos huolehtii siitä, että laitoksen käyttämät vesimittarit tarkistetaan siten kuin siitä laissa tai lain nojalla annetussa asetuksessa tai päätöksessä säädetään tai määrä- tään. Ellei toisin säädetä, laitos voi tarkistaa vesimittarit kustannuksellaan määrävälein tai vaihdon yhteydessä. Lisäksi laitos tarkistaa vesimittarin asiakkaan kirjallisesta pyynnöstä. Asiakkaalla on oikeus olla läsnä tarkistuksessa. Toimenpiteestä tehdään pöytäkirja. Jos asiakkaan tilaamassa tarkistuksessa vesimittarin todetaan näyttävän edellä koh- dassa 5.8 tarkoitettujen määräysten mukaisesti oikein, laitos veloittaa asiakkaalta kul- loinkin voimassa olevan, kohtuullisen tarkistusmaksun. Muussa tapauksessa tarkis- tuskulut maksaa laitos. Jos mittareita ei tarkisteta määrävälein tai vaihdon yhteydessä ja myöhemmin tode- taan, että mittari on mitannut väärin ja asiakkaalta on sen takia veloitettu liikaa käyttö- maksua, laitos antaa asiakkaalle jäljempänä 6.3 -kohdassa tarkoitetun hyvityksen. Tässä tapauksessa mittarin katsotaan mitanneen väärin, jos seuraavassa luennassa ilmenee, että asiakkaan vuosikulutus on muuttunut olennaisesti mittarin vaihdon jäl- keen eikä kiinteistön olosuhteissa tai kvv-laitteissa ole tapahtunut muutosta.

  • Matkustaminen 1 Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävän edellyttämät työ- matkat kokonaistaloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Matkaan liittyvät yksityiskohdat selvitetään etukäteen. Ellei paikallisesti ole muuta sovittu, noudatetaan Verohallinnon kulloinkin voimassa olevia verosta vapaaksi katsottavia matkakustannusten korvausten euro- ja tuntimääriä päivärahojen, ulkomaanpäivärahojen, ateriakorvauksen, yömatkarahan sekä kilometrikorvausten osalta. Kun kyse on sellaisesta lähiliikkumisesta, ettei päivärahaa makseta eikä toimihenkilöllä ole normaalia vastaavaa ruokailumahdollisuutta tai hän ei voi ruokailla kotonaan, työnantajan ruokalassa tai muussa työnantajan järjestämässä ruokailupaikassa, maksetaan toimihenkilölle ateriakorvaus. Matka katsotaan alkaneeksi, kun toimihenkilö lähtee matkalle työpaikalta tai, milloin erikseen sovitaan, kotoaan ennen säännöllisen työajan alka- mista, ja päättyneeksi silloin, kun toimihenkilö palaa työpaikalleen, ellei hän säännöllisen työajan päätyttyä palaa suoraan kotiin, jolloin matka katsotaan tällöin päättyneeksi. Päivärahaan oikeuttavat vuorokaudet lasketaan matkan alkamisesta matkan päättymiseen. Määräykset matka-ajan palkasta eivät vaikuta matkustamisvuorokausien laskemiseen. Matkan alkamis- ja päättymispaikka selvitetään toimihenkilölle ennen matkalle lähtöä. 2 Ellei työnantaja ole järjestänyt toimihenkilölle majoitusta yöpymistä edel- lyttävän työmatkan aikana eikä yöpymistä koskevista järjestelyistä ole muuta sovittu, toimihenkilö huolehtii itse majoittumisesta majoituspaikassa tai kulkuneuvossa. Työnantaja korvaa toimihenkilölle majoituspaikan laskua ja maksutositetta vastaan majoittumisesta tai kulkuneuvon makuupaikasta toimihenkilölle aiheutuneet majoittumispaikkakunnan olosuhteet ja yleinen kustannustaso huomioon ottaen kohtuulliset majoittumiskustannukset. Mikäli toimihenkilö ei esitä laskua eikä maksu- tositetta yöpymisestään majoituspaikassa taikka kulkuneuvossa, eikä työnantaja ole järjestänyt toimihenkilölle majoitusta taikka makuupaikkaa kulkuneuvossa, työnantaja suorittaa toimihenkilölle yömatkarahan. 3 Työnantajan määräyksestä matkustamisesta vapaa-aikana maksetaan peruspalkan mukainen korvaus korkeintaan 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit.

  • Samastaminen Mitä edellä on sanottu vakuutetusta, kun kysymys on vahingon aiheuttamisesta, suojeluohjeiden noudattamisesta tai pelastamis- velvollisuudesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön, ● joka vakuutetun suostumuksella on vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä tai hinattavasta ajoneu- vosta, aluksesta taikka ilma-aluksesta, ● joka omistaa vakuutetun omaisuuden yhdessä vakuutetun kanssa ja käyttää sitä yhdessä hänen kanssaan tai ● joka asuu vakuutetun kanssa yhteisessä taloudessa ja käyttää vakuutettua omaisuutta yhdessä hänen kanssaan. Mitä edellä on sanottu vakuutetusta, kun kysymys on suojeluoh- jeiden noudattamisesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön, jonka tehtävänä vakuutuksenottajaan olevan työ- tai virkasuhteen pe- rusteella on huolehtia suojeluohjeen noudattamisesta.

  • Tiedottaminen Samalla vuokralainen sitoutuu tiedottamaan uusia asuntoja myytäessä tuleville ostajille asunto- osakkeiden kauppakirjaan/muuhun luovutusasiakirjaan ja tontin maanvuokrasopimukseen sisällytettävistä omistamisrajoituksen valvontaa koskevista ehdoista. Hitas-sääntelyä koskevat ehdot ovat voimassa 30 vuotta vuokralaisena olevan yhtiön viimeisen rakennusvaiheen valmistumisesta. Mainitun vaiheen valmistumispäivänä pidetään rakennuttajan kaupunkiympäristön asuntopalvelulle ilmoittamaa muuttopäivää. Muuttopäivän tulee olla sama rakennusvaiheen kaikkien huoneistojen osalta. Valmistumispäivänä pidetään toissijaisesti ajankohtaa, jolloin rakennusvalvontapalvelu on hyväksynyt rakennusvaiheen käyttöön otettavaksi.

  • Soveltaminen 1.1. Näitä yleisiä sopimusehtoja sovelletaan toimittajan yrityksille ja yhteisöille tarjoamiin palveluihin. Näitä yleisiä sopimusehtoja sovelletaan myös muulloin, jos niin on sovittu. 1.2. Palveluun voi soveltua näiden yleisten sopimusehtojen lisäksi muita sopimusehtoja. Jos nämä yleiset sopimusehdot ovat ristiriidassa palveluryhmä-, palvelu- tai kampanjakohtaisten sopimusehtojen kanssa, sovelletaan ensisijaisesti palveluryhmä-, palvelu- tai kampanjakohtaisia sopimusehtoja.

  • Lomauttaminen Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi. Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä sopia lomautusilmoitusajasta ja lomautuksen toteuttamistavasta silloin, kun on kysymys määräaikaisesta lomauttamisesta työsopimuslain 5:2.2 §:n mukaisissa tapauksissa. Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn alkamisesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu. Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Asuntoedun säilymisestä lomautusaikana säädetään työsopimuslain 13:5 §:ssä. Sopimus ei koske lomautusperusteita, vaan ne määräytyvät lain mukaisesti. Sopimuksella ei ole rajattu lomautuksen kestoaikaa.

  • Rakentaminen Vuokralainen ei saa rakentaa vuokra-alueelle rakennuksia eikä raken- nelmia.

  • Purkaminen Xxxxxxx saa purkaa sopimuksen teleyrityksen viivästyksen tai virheen vuoksi, jos sopimusrikkomus on olennainen. Teleyritys saa purkaa viestintäpalvelusopimuksen ilmoittamalla siitä etukäteen, jos • liittymä on ollut suljettuna muusta syystä kuin asiakkaan pyynnöstä vähintään kuukauden ja liittymän sulkemisen edellytykset ovat voimassa. Teleyritys saa purkaa muuta palvelua koskevan sopimuksen, jos • palvelun käyttö on ollut keskeytettynä muusta syystä kuin asiakkaan pyynnöstä tai verkon korjaamisen takia vähintään kuukauden ja keskeytyksen edellytys on edelleen voimassa, • asiakas on todettu maksukyvyttömäksi, eikä hän maksa teleyrityksen vaatimaa ennakkomaksua tai aseta hyväksyttävää vakuutta, • viranomainen on todennut, että asiakas on tahallaan estänyt tai häirinnyt televiestintää tai • asiakas on rikkonut jotain sopimusehtoa olennaisesti eikä huomautuksesta huolimatta ole korjannut menettelyään. Asiakas ja teleyritys voivat purkaa muuta palvelua kuin viestintäpalvelua koskevan sopimuksen, jos • sopimuksen noudattamisen on estänyt ylivoimainen este yli kolmen (3) kuukauden ajan tai • palvelua ei voida toimittaa kohtuullisessa ajassa kohdassa 3.2 mainitun toimituksen edellytyksen puutteen vuoksi. Asiakkaalla ei kuitenkaan ole oikeutta purkaa määräaikaista sopimusta, mikäli sopimusehtoja muutetaan lainsäädännön muutoksen tai viranomaispäätöksen perusteella. Teleyrityksen tulee purkaa viestintäpalvelusopimus kirjallisesti. Asiakas voi purkaa viestintäpalvelusopimuksen suullisesti tai kirjallisesti.

  • Yhteistoiminnan toteuttaminen Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluonteisessa neuvottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työntekijöistä. Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perustettava yritykseen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä haluavat. Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee kehittämistoimintaan sisältyvät asiat. Se voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojelun valvontalain, työterveyshuoltolain (743/78) ja naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (609/86) mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa. Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mukaista. On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen kytketään läheisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työhönottoon, tasa-arvon edistämiseen, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotukseen, työsuojeluun, työkyvyn ylläpitämiseen ja työpaikkaterveydenhuoltoon.

  • Pöytäkirjan tarkastaminen Sovittiin, että Xxxxx Xxxxxxx, Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxx tarkastavat tämän pöytäkirjan. Vakuudeksi Tarkastettu Xxxxx Xxxxxxx Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxxxx