Ulkoistaminen. Aktia Henkivakuutus noudattaa ulkoistamisessa Aktia-kon- sernin ohjeita ja määräyksiä ulkoistamisesta, jotka perustu- vat vakuutusyhtiölakiin ja Finanssivalvonnan määräyksiin ja ohjeisiin. Sääntelyn mukaan yhtiö ei voi ulkoistaa tärkeitä toimintoja, jos ulkoistaminen johtaa hallintojärjestelmän olen- naiseen heikentymiseen, operatiivisen riskin kohtuuttomaan kasvamiseen tai jos vakuutuksenottajien, vakuutettujen ja korvauksensaajien palvelu heikentyisi. Ulkoistuksesta riippu- matta yhtiö vastaa itse siitä, että ulkoistettu toiminto täyttää vakuutusyhtiölle asetetut vaatimukset. Seuraavia toimintoja pidetään ulkoistamisen kannalta tär- keinä: • aktuaaritoiminto • riskienhallintatoiminto • compliance • sisäinen tarkastus • vakuutusten hoito • korvauskäsittely • vakuutustuotteiden kehittäminen ja hinnoittelu • varojen sijoittaminen ja hoito • jatkuvasta päivittäisestä järjestelmien ylläpidosta ja tuesta huolehtiminen • jälleenvakuutusten hoitaminen • kirjanpito ja Business Control • tietojen säilyttämisestä huolehtiminen ja arkistointi • riski- ja vakavaraisuusarviosta huolehtiminen. Yhtiö on ulkoistanut osan hallinnon ja hallintojärjestelmän kannalta keskeisistä ja kriittisistä tai tärkeistä toiminnoista Aktia Pankki Oyj:lle. Näihin kuuluvat mm. riskienvalvonta, compliance, sisäinen tarkastus, IT-toiminnot tietyin osin sekä sijoitustoiminta ja sijoitussalkunhoito. Merkittävimmät Aktia-konsernin ulkopuolelle tehdyt ulkois- tukset ovat Evitec Oy:n ylläpitämä vakuutusmuotoisten sijoi- tustuotteiden hoitojärjestelmä sekä riskihenkilövakuutusten konesalitoimintojen hankkiminen Tieto Oyj:ltä.
Ulkoistaminen. 2.2.1. Rekisterinpitäjä myöntää tietojenkäsittelijälle yleisen valtuutuksen käyttää muita henkilötietojen käsittelijöitä henkilötietojen käsittelyyn. Lisäksi se myöntää myös yleisen valtuutuksen, jotta tällaiset alitietojen käsittelijät voivat myös tehdä alihankintasopimuksia muiden alitietojen käsittelijöiden kanssa. Henkilötietojen käsittelyyn tällä hetkellä osallistuvat alitietojen käsittelijät sisältyvät liitteeseen 1. Kun Tietojen käsittelijä käyttää muita yrityksiä, Tietojen käsittelijä ilmoittaa rekisterinpitäjälle, jonka katsotaan automaattisesti sisällytetyksi kyseiseen liitteeseen, ilman tarvetta päivittää kyseistä liitettä.
Ulkoistaminen. Ulkoistaminen on termi, jota käytetään paljon työelämän asioiden yhteydessä vaikkei sitä kuitenkaan löydy lainsäädännöstä. Ulkoistamisesta puhutaan esimer- kiksi siinä yhteydessä, kun oman yrityksen toimintoja halutaan siirtää jonkin toi- sen toimijan hoidettavaksi tai kun julkisen tahon toimintaa siirretään hoidettavaksi yksityiselle sektorille tai kun yksityistetään julkisen tahon toimintaan. Ulkoistami- nen on esimerkiksi alihankintaa ja se tarkoittaa yrityksen tai tietyn osa toiminnan tai osan siirtämistä ulkopuoliselta yritykseltä ostettavaksi. Esimerkkejä ulkoiste- tuista palveluista on siivous, työterveydenhuolto, vartiointi, kirjanpidolliset tehtä- vät tai esimerkiksi henkilöstön ruokaloiden ylläpito. Lähes poikkeuksetta ulkois- tamisen ensisijainen vaikutus kohdistuu ulkoista van työnantajan omiin työnteki- jöihin. Ulkoista van yhteisön tai yrityksen henkilöstön kannalta kiinnostavana pi- detään erityisesti sitä, jatkuu kun oma työsuhde ja mitä ehtoja uuden työnantajan palveluksessa sovelletaan. (Elomaa 2011.) Tapoja ulkoistamiseen on useita. Esimerkkinä seuraavat neljä: ulkoistaminen konsernin sisällä, sopimusulkoistaminen, sopimusulkoistaminen ilman omaisuu- den siirtymistä sekä ulkoistaminen yhteisesti omistetulle yritykselle. Tiivistetysti yritys siirtää siis aiemmin itse hoitamansa toiminnan ulkopuolisen yrityksen tai toimeksiantajan tuotettavaksi ulkoistamisprosessissa. Alihankintaan eli ulkoista- miseen siirtyessä sitä tarkastellaan eri tavalla kuin vuokratyötä. Todetusti ulkois- taminen voi muodostaa hyväksyttävän irtisanomisperusteena, mikäli työ olennai- sesti tai pysyvästi vähentyy sen perusteella. Jos työnantaja kuitenkin vetoaa ali- hankintaan siirtymisen perusteena kustannus säästöön, säästöön tulee olla mää- rältään riittävä (Elomaa 2011). Esimerkkinä ravintola-alan ulkoistamisesta, ulkoistaminen tapahtuu siten, että keittiötilat vuokrataan toiselle yrittäjälle, joka harjoittaa ravintola- sekä pitopalvelu toimintaa vuokranneelle ravintolalle. Ravintoloissa anniskeluoikeus on ravinto- lalla ja näin ollen esimerkiksi tarjoilija ei voi toimia yrittäjänä.
Ulkoistaminen. Ulkoistamisella tarkoitetaan aikaisemmin yrityksen itse suorittamien toiminto- jen hankkimista ulkoiselta toimijalta. Ulkoistamisen perimmäinen ajatus on hankkia yritykselle vähemmän tärkeitä palveluita muualta, jolloin voidaan kes- kittyä oman yrityksen ydinosa-alueeseen enemmän. Kun enemmän omasta työvoimasta keskitetään yrityksen ydinalueeseen, saavutetaan osaamista ja tehokkuutta. (Iloranta & Pajunen-Muhonen 2018, 169.) Tehokkuuden ja osaamisen lisäksi ulkoistamisella on rahallista ja teknologista hyötyä. Joitakin toimintoja ulkoistamalla voidaan välttää pääoman kiinnittämi- nen esimerkiksi isoihin konehankintoihin. Teknologista hyötyä voidaan saada, kun hankintaan palvelua toimittajalta, jolla on tuoreinta teknologiaa käytös- sään. Ulkoistaminen on onnistunut, kun palvelua ostava yritys ja palveluntar- joaja täydentävät toisiaan ja luovat täten toimivan verkoston, jossa molemmat osapuolet hyötyvät suhteesta. (Iloranta, Pajunen-Muhonen, 176–183.) Ulkoiset resurssit ovat joustavampia, kuin yrityksen sisäiset resurssit. Jos yri- tykselle tulee tarve tietylle toiminnolle tai sen kehittämiselle, voi helpompi rat- kaisu olla hankkia ulkoisista resursseista apua. Täten saadaan valmiiksi kehi- tettyä ammattitaitoa sen sijaan, että alettaisiin keskittää omia resursseja yrityk- sen kannalta vähemmän merkittävän toiminnan kehittämiseen. Ulkoisista re- sursseista voi muodostua tärkeitä yhteistyökumppaneita ja mobilisoinnin avulla voidaan myös saada muita palveluita toimittajilta. Tavarantoimittaja voi esimerkiksi osallistua tuotteen kehittämiseen, joka on tehokkaampaa kuin pel- kästään sisäisten resurssien käyttö tuotekehityksessä. (Tanskanen 2021, 11.)