Ulkoistaminen Mallilausekkeet

Ulkoistaminen. Ulkoistamisella tarkoitetaan aikaisemmin yrityksen itse suorittamien toiminto- jen hankkimista ulkoiselta toimijalta. Ulkoistamisen perimmäinen ajatus on hankkia yritykselle vähemmän tärkeitä palveluita muualta, jolloin voidaan kes- kittyä oman yrityksen ydinosa-alueeseen enemmän. Kun enemmän omasta työvoimasta keskitetään yrityksen ydinalueeseen, saavutetaan osaamista ja tehokkuutta. (Iloranta & Pajunen-Muhonen 2018, 169.) Tehokkuuden ja osaamisen lisäksi ulkoistamisella on rahallista ja teknologista hyötyä. Joitakin toimintoja ulkoistamalla voidaan välttää pääoman kiinnittämi- nen esimerkiksi isoihin konehankintoihin. Teknologista hyötyä voidaan saada, kun hankintaan palvelua toimittajalta, jolla on tuoreinta teknologiaa käytös- sään. Ulkoistaminen on onnistunut, kun palvelua ostava yritys ja palveluntar- joaja täydentävät toisiaan ja luovat täten toimivan verkoston, jossa molemmat osapuolet hyötyvät suhteesta. (Iloranta, Pajunen-Muhonen, 176–183.) Ulkoiset resurssit ovat joustavampia, kuin yrityksen sisäiset resurssit. Jos yri- tykselle tulee tarve tietylle toiminnolle tai sen kehittämiselle, voi helpompi rat- kaisu olla hankkia ulkoisista resursseista apua. Täten saadaan valmiiksi kehi- tettyä ammattitaitoa sen sijaan, että alettaisiin keskittää omia resursseja yrityk- sen kannalta vähemmän merkittävän toiminnan kehittämiseen. Ulkoisista re- sursseista voi muodostua tärkeitä yhteistyökumppaneita ja mobilisoinnin avulla voidaan myös saada muita palveluita toimittajilta. Tavarantoimittaja voi esimerkiksi osallistua tuotteen kehittämiseen, joka on tehokkaampaa kuin pel- kästään sisäisten resurssien käyttö tuotekehityksessä. (Tanskanen 2021, 11.)
Sample 1
Law Insider
+
Microsoft® Word Add-in

Get the Official Word Add-in

Open in AppSource
Add to Word Now
Ulkoistaminen. Ulkoistaminen on termi, jota käytetään paljon työelämän asioiden yhteydessä vaikkei sitä kuitenkaan löydy lainsäädännöstä. Ulkoistamisesta puhutaan esimer- kiksi siinä yhteydessä, kun oman yrityksen toimintoja halutaan siirtää jonkin toi- sen toimijan hoidettavaksi tai kun julkisen tahon toimintaa siirretään hoidettavaksi yksityiselle sektorille tai kun yksityistetään julkisen tahon toimintaan. Ulkoistami- nen on esimerkiksi alihankintaa ja se tarkoittaa yrityksen tai tietyn osa toiminnan tai osan siirtämistä ulkopuoliselta yritykseltä ostettavaksi. Esimerkkejä ulkoiste- tuista palveluista on siivous, työterveydenhuolto, vartiointi, kirjanpidolliset tehtä- vät tai esimerkiksi henkilöstön ruokaloiden ylläpito. Lähes poikkeuksetta ulkois- tamisen ensisijainen vaikutus kohdistuu ulkoista van työnantajan omiin työnteki- jöihin. Ulkoista van yhteisön tai yrityksen henkilöstön kannalta kiinnostavana pi- detään erityisesti sitä, jatkuu kun oma työsuhde ja mitä ehtoja uuden työnantajan palveluksessa sovelletaan. (Elomaa 2011.) Tapoja ulkoistamiseen on useita. Esimerkkinä seuraavat neljä: ulkoistaminen konsernin sisällä, sopimusulkoistaminen, sopimusulkoistaminen ilman omaisuu- den siirtymistä sekä ulkoistaminen yhteisesti omistetulle yritykselle. Tiivistetysti yritys siirtää siis aiemmin itse hoitamansa toiminnan ulkopuolisen yrityksen tai toimeksiantajan tuotettavaksi ulkoistamisprosessissa. Alihankintaan eli ulkoista- miseen siirtyessä sitä tarkastellaan eri tavalla kuin vuokratyötä. Todetusti ulkois- taminen voi muodostaa hyväksyttävän irtisanomisperusteena, mikäli työ olennai- sesti tai pysyvästi vähentyy sen perusteella. Jos työnantaja kuitenkin vetoaa ali- hankintaan siirtymisen perusteena kustannus säästöön, säästöön tulee olla mää- rältään riittävä (Elomaa 2011). Esimerkkinä ravintola-alan ulkoistamisesta, ulkoistaminen tapahtuu siten, että keittiötilat vuokrataan toiselle yrittäjälle, joka harjoittaa ravintola- sekä pitopalvelu toimintaa vuokranneelle ravintolalle. Ravintoloissa anniskeluoikeus on ravinto- lalla ja näin ollen esimerkiksi tarjoilija ei voi toimia yrittäjänä.
Sample 1
Ulkoistaminen. 2.2.1. Rekisterinpitäjä myöntää tietojenkäsittelijälle yleisen valtuutuksen käyttää muita henkilötietojen käsittelijöitä henkilötietojen käsittelyyn. Lisäksi se myöntää myös yleisen valtuutuksen, jotta tällaiset alitietojen käsittelijät voivat myös tehdä alihankintasopimuksia muiden alitietojen käsittelijöiden kanssa. Henkilötietojen käsittelyyn tällä hetkellä osallistuvat alitietojen käsittelijät sisältyvät liitteeseen 1. Kun Tietojen käsittelijä käyttää muita yrityksiä, Tietojen käsittelijä ilmoittaa rekisterinpitäjälle, jonka katsotaan automaattisesti sisällytetyksi kyseiseen liitteeseen, ilman tarvetta päivittää kyseistä liitettä.
Sample 1

Related to Ulkoistaminen

  • Tiedottaminen Samalla vuokralainen sitoutuu tiedottamaan uusia asuntoja myytäessä tuleville ostajille asunto- osakkeiden kauppakirjaan/muuhun luovutusasiakirjaan ja tontin maanvuokrasopimukseen sisällytettävistä omistamisrajoituksen valvontaa koskevista ehdoista. Hitas-sääntelyä koskevat ehdot ovat voimassa 30 vuotta vuokralaisena olevan yhtiön viimeisen rakennusvaiheen valmistumisesta. Mainitun vaiheen valmistumispäivänä pidetään rakennuttajan kaupunkiympäristön asuntopalvelulle ilmoittamaa muuttopäivää. Muuttopäivän tulee olla sama rakennusvaiheen kaikkien huoneistojen osalta. Valmistumispäivänä pidetään toissijaisesti ajankohtaa, jolloin rakennusvalvontapalvelu on hyväksynyt rakennusvaiheen käyttöön otettavaksi.

  • Soveltaminen 1.1. Näitä yleisiä sopimusehtoja sovelletaan toimittajan yrityksille ja yhteisöille tarjoamiin palveluihin. Näitä yleisiä sopimusehtoja sovelletaan myös muulloin, jos niin on sovittu.

  • Lomauttaminen Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi. Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä sopia lomautusilmoitusajasta ja lomautuksen toteuttamistavasta silloin, kun on kysymys määräaikaisesta lomauttamisesta työsopimuslain 5:2.2 §:n mukaisissa tapauksissa. Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn alkamisesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu. Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Asuntoedun säilymisestä lomautusaikana säädetään työsopimuslain 13:5 §:ssä. Sopimus ei koske lomautusperusteita, vaan ne määräytyvät lain mukaisesti. Sopimuksella ei ole rajattu lomautuksen kestoaikaa.

  • Vahingon torjuminen ja rajoittaminen Sopijapuolen tulee vahingon estämiseksi, sen sattuessa tai sen uhatessa ryhtyä kaikkiin sellaisiin toimiin vahingon torjumiseksi tai rajoittamiseksi, joita häneltä voidaan kohtuudella vaatia ja edellyttää. Jos asiakas omalla toiminnallaan aiheuttaa vahingon, ei laitoksella ole velvollisuutta korvata sitä. Vahinko, joka on aiheutunut sopijapuolelle näiden ehtojen mukaan korvattavan vahingon rajoittamisesta, on korvattava.

  • Irtisanomisesta ilmoittaminen Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty. Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse ja sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisanominen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä.

  • Irtisanomisen toimittaminen Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.

  • Takaisinottaminen Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukainen määräaika lasketaan laista poiketen työnteon lopettamisesta. Tiedustelu- ja takaisinottovelvollisuuden piirissä ovat tämän määräajan puitteissa ne työntekijät, joiden vakituinen asunto si- jaitsee 6 §:n mukaisella etäisyydellä tarjolla olevasta työkoh- teesta.

  • Johtojen ym. sijoittaminen Kiinteistön omistaja sallii kaupungin osoittamien yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevien tarpeellisten johtojen, laitteiden yms. ja niiden kiinnikkeiden sekä jalankulkutasojen ja jalankulku-ulokkeiden ja niiden katosten kannattimien si- joittamisen kiinteistölle, sen yli ja sillä sijaitseviin rakennuksiin. Tässä tarkoitetuista toimenpiteistä kiinteistön omistajalle aiheutuva suoranai- nen haitta tai vahinko korvataan erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti. Kaupunki ei ole korvausvelvollinen maasto-olosuhteiden edellyttämän katu- alueen luiskan ulottamisesta tonttirajan sisäpuolelle. Mikäli katujen rakentaminen vahvistettujen suunnitelmien mukaan vaatii ka- dun ja kiinteistön pihatason korkeuseroista johtuen joko penger- tai leikkaus- luiskan ulottamista tontille, kiinteistönomistajan on sallittava tämä korvauk- setta.

  • Vuosiloman antaminen Työntekijän kesäloman ja talviloman ajankohdan päättää työnan- taja sen jälkeen, kun työntekijä on esittänyt toiveensa loma-ajan- kohdasta. Työnantaja antaa mahdollisuuksien mukaan loman työntekijän esittämän toiveen mukaisesti. Kesäloma annetaan 2.5.–30.9. välisenä aikana ja talviloma 1.10.–30.4. välisenä aikana vuosilomalain sallimin poikkeuksin. Vuosiloma pidetään ennen työsuhteen päättymistä, mikäli työntekijä esittää asiaa koskevan pyynnön. Tämä koskee tilantei- ta, joissa työsuhde päättyy työntekijästä riippumattomista syistä. Määräaikaisissa työsuhteissa pyyntö on esitettävä työsopi- musta solmittaessa. Toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa pyyntö esitetään viimeistään vuorokauden sisällä, kun työntekijän on saanut tietoonsa työnantajan suorittaman irtisanomisen. Kun työntekijä irtisanomisilmoituksen saatuaan pyytää vuosi- lomansa pitämistä työsuhteensa aikana, työnantaja päättää, alkaa- ko vuosiloma irtisanomisaikana vai siirretäänkö työsuhteen päät- tymistä niin, että vuosiloma alkaa aiemmin ilmoitetusta työsuh- teen päättymisestä lukien. Työntekijällä on halutessaan oikeus ylimääräiseen vapaaseen, mi- käli hänellä ei ole kertynyt täyttä lomaoikeutta, kuitenkin niin, että vapaan ja mahdollisesti ansaitun kesäloman pituus on enintään 2 viikkoa. Työntekijän tulee ilmoittaa halukkuudestaan ylimääräi- seen vapaaseen työsopimusta solmittaessa. Liittojen välinen tulkinta, joka koskee lattianpäällystysalan työntekijäin vuosilomia koskevan työehtosopimuksen 3 §:n mu- kaista siirrettyä työsuhteen päättymistä ja vuosiloman pitämistä alkuperäisen irtisanomisajan jälkeen: Työntekijällä ei ole oikeutta siirretyssä työsuhteen päättämisti- lanteessa vuosilomansa ajalta sairausajan palkkaan, arkipyhäkor- vaukseen eikä oikeutta siirtää vuosilomaansa vuosilomalain 5 lu- vun 25 ja 26 §:n mukaisissa tapauksissa. Mikäli työmaa tai yritys suljetaan vuosiloman ajaksi, ovat ne työntekijät, jotka eivät ole vuosilomalla tai edellisessä kappalees- sa tarkoitetulla ylimääräisellä vapaalla ja joita ei ole tilapäisesti si- joitettu käynnissä oleviin työkohteisiin, lomautettuina.

  • Työsuhteen alkaminen 1. Työsuhteen alkaessa voidaan sopia työsopimuslain mukaisesta koeajasta, jonka aikana työsuhde voidaan kummaltakin puolen purkaa työsopimuslain 1 luvun 4 §:n 4. momentissa mainituin edellytyksin ilman irtisanomisaikaa. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin.