Vahingonkorvaus Vakuutuksesta korvataan se vahingonkorvaus, jonka vakuutuk- senottaja on velvollinen maksamaan. Vahingonkorvauksen määrä lasketaan vahingonkorvausta koskevien säännösten ja oikeuskäy- tännön mukaisesti. Vahingon määrää laskettaessa otetaan huomioon arvonlisävero- lain säännökset. Veron osuutta ei makseta silloin, kun se voidaan vähentää korvauksen saajan verotuksessa. Jos usea on velvollinen yhteisvastuullisesti korvaamaan saman vahingon, vakuutuksesta korvataan ainoastaan se osa vahingosta, joka vastaa vakuutuksenottajan osuutta korvausvelvollisuudesta. Jos muuta perustetta ei ole, korvausta maksetaan pääluvun mu- kaisesti.
Yleiset sopimusehdot Ellei muuta sovita, vuokralaisella on oikeus metsästää vuokra-alueelta metsästyslaissa mainittuja riistaeläimiä ja rauhoittamattomia eläimiä sekä vieraslajilainsäädännössä mainittuja haitallisia vieraslajeja, myöntää vuokra-alueelle lyhytaikaisia metsästyslupia ja rauhoittamattomien sekä haitallisten vieraslajien pyyntilupia sekä harjoittaa tavanomaisia riistanhoitotoimenpiteitä. Hirvieläimillä tarkoitetaan tässä sopimuksessa metsästyslain 26 §:ssä mainittuja eläimiä. Petoeläimillä tarkoitetaan metsästyslain 5 §:ssä mainittuja petoeläimiä. Riistanhoitotoimenpiteet eivät saa aiheuttaa vahinkoa tai haittaa alueen omistajalle tai haltijalle. Vuokralainen vastaa myös myöntämänsä metsästysluvan perusteella tapahtuvan metsästyksen asianmukaisuudesta. Vuokralainen ei saa siirtää eikä vuokrata tässä sopimuksessa tarkoitettua metsästysoikeutta kolmannelle ellei siitä erikseen muuta sovita. Yhteislupamenettely on hyväksyttyä. Vuokralainen vastaa siinäkin tapauksessa metsästyksen asianmukaisuudesta. Vuokranantaja säilyttää myös itse oikeuden metsästää vuokra-alueella tai siirtää pidättämänsä oikeuden kolmannelle. Osapuolet pitävät riista-, rauhoittamattomien ja vieraslajien kannansäätelyä sekä riistanhoitoa tämän sopimuksen olennaisena osana. Vuokralainen pyrkii aktiivisesti metsästyksen keinoin tapahtuvalla kannansäätelyllä alueellisen riistaneuvoston vuosittain määrittämän tavoitehirvikannan saavuttamiseen. Hirvieläinten pyyntilupia hakiessaan vuokralainen huomioi alueen maanomistajajärjestön riistanhoitoyhdistyksen sidosryhmäneuvottelussa antamat lausunnot vuosittain. Vuokralaisella on oikeus koirien kouluttamiseen ja irtipitoon vuokra-alueella metsästyslain mukaisesti. Vuokralainen sitoutuu siihen, että metsästys, koirien koulutus tai riistanhoitotoimet eivät aiheuta haittaa vuokranantajalle. Jos ampumisesta tai metsästyksestä muutoin asuin- tai vapaa-ajan rakennuksen lähistöllä aiheutuu merkittävää haittaa vuokranantajalle, niin vuokranantaja voi purkaa sopimuksen, kuultuaan vuokralaista. Tämä sopimus ei oikeuta vuokralaista harjoittamaan alueella metsästysmatkailua tai muuta vastaavaa kaupallista toimintaa. Sellaisesta toiminnasta osapuolet neuvottelevat ja sopivat erikseen. Vuokralaisella on oikeus tehdä arvottomasta puuaineksesta nuotio sellaisena aikana, jolloin mahdollisuutta tulen leviämiseen ei ole. Mahdollisista passitornien tms. rakenteiden pystyttämisestä, riistakameroiden käytöstä sekä nuolukivistä ja hirvieläinten ruokintapaikoista vuokra-alueella sovitaan erikseen. Vuokralaisella on oikeus raivata arvotonta puuvartista aluskasvillisuutta sekä puiden kuolleita oksia hirvieläinten metsästyksessä käytettävistä passipaikoista. Raivauksesta ei saa aiheutua metsänomistajalle taloudellista vahinkoa. Vuokralainen saa tarvittaessa käyttää vuokra-alueella moottorikäyttöistä ajoneuvoa kaadettujen suurikokoisten riistaeläinten noutamiseen ja riistanhoitotöiden suorittamiseen. Ajoneuvoja on käytettävä siten, että ne eivät aiheuta haittaa tai vahinkoa maa- ja metsätaloudelle. Jos jotain vahinkoa kuitenkin aiheutuu, niin vuokralainen sitoutuu ilmoittamaan niistä vuokranantajalle ilman aiheetonta viivytystä ja korvaamaan aiheutuneet vahingot. Vuokralainen sitoutuu myös mahdollisuuksiensa mukaan ilmoittamaan havaitsemistaan metsätuhoista (esimerkiksi myrskytuhot) vuokranantajalle. Muutoksista tilan/tilojen omistuksessa/hallinnassa ja muista tähän metsästysvuokrasopimukseen mahdollisesti vaikuttavista muutoksista pyritään ilmoittamaan sopijakumppanille kohtuullisessa ajassa. Jos metsästysvuokra-alue tai osa siitä luovutetaan toiselle, alueen uusi omistaja saa irtisanoa metsästysvuokrasopimuksen päättymään kuten toistaiseksi tehdystä metsästysvuokrasopimuksesta on sovittu. Jollei uusi omistaja käytä irtisanomisoikeuttaan kolmen kuukauden kuluessa vuokrasopimuksesta tiedon saatuaan, vuokrasopimus pysyy voimassa. Jos kiinteistön luovutuskirjassa on määräys metsästysvuokrasopimuksen pysyvyydestä tai jos luovutuksensaaja on sopimuksen muutoin hyväksynyt, vuokrasopimus sitoo luovutuksen saajaa. Jos vuokralainen laiminlyö vuokran suorittamisen, rikkoo muutoin sopimusehtoja tai käyttää metsästysoikeuttaan väärin, eikä rikkomus ole vähäinen, vuokranantaja saa purkaa metsästysvuokrasopimuksen heti päättyväksi. Jos vuokranantaja rikkoo sopimusehtoja, eikä rikkomus ole vähäinen, tai jos vuokrattu alue olosuhteissa tapahtuneen muutoksen vuoksi käy metsästykseen soveltumattomaksi, vuokralainen saa purkaa metsästysvuokrasopimuksen heti päättyväksi. Toistaiseksi tehty sopimus voidaan milloin tahansa irtisanoa. Irtisanomisaika on hirvieläinten ja suurpetojen metsästystä koskien kuusi kuukautta ja muilla riistaeläimillä kolme kuukautta. Sopimus päättyy irtisanomisajan kuluttua umpeen. Irtisanominen voidaan tehdä myös sähköpostiviestillä. Määräaikainen sopimus päättyy ilman irtisanomista määräajan kuluttua umpeen.
Käsiteltävänä tai huolehdittavana oleva omaisuus Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahinkoa aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin aikana oli vakuutetun tai jonkun muun tämän lukuun • valmistettavana, asennettavana, korjattavana, käsitel- tävänä, taikka muulla tavoin työn kohteena, • säilytettävänä, • suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, kun otetaan huomioon vakuutetun toiminnan tai vahinkoa aiheuttaneen työsuorituksen luonne ja sen välitön vaikutuspiiri tai • muulla tavoin huolehdittavana.
Vahingonkorvausvelvollisuus Tilaajalla on oikeus saada vahingonkorvausta Liikennöitsijän sopimusrikko- muksesta aiheutuneesta välittömästä vahingosta sekä menetetyistä lipputu- loista siltä osin kuin vahingon määrä ylittää maksettavan sopimussakon ja palveluista sovitut sanktiot. Liikennöitsijällä on oikeus saada vahingonkor- vausta tilaajan sopimusrikkomuksesta aiheutuneesta välittömästä vahin- gosta. Korvauksen enimmäismäärä on palvelun laskennallinen 12 kuukau- den hinta. Liikennöitsijällä ei ole oikeutta saada korvausta välillisistä vahin- goista. Näiden ehtojen mukaiset vahingonkorvausvelvollisuuden rajoitukset eivät koske tapausta, jossa sopijapuoli on aiheuttanut vahingon tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.
Vahingonkorvausvastuu Pankki on velvollinen korvaamaan tilinomistajalle aiheutuneen välittömän ja välillisen vahingon kohtien 15.1, 15.2 ja 16 mukaisesti. Pankki on lisäksi velvollinen korvaamaan tilinomistajalle pankin virheestä tai laiminlyönnistä aiheutuneen korkotappion. Pankki palauttaa perimänsä palvelumaksut vain siltä osin kuin ne kohdistuvat vahinkoa aiheuttaneeseen virheeseen tai laiminlyöntiin. Tilinomistajalla ei ole oikeuta saada pankilta korvausta, jollei tilinomistaja tai tilin käyttöön oikeutettu ilmoita virheestä pankille kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai kun hänen olisi pitänyt se havaita. Pankki ei kuitenkaan vastaa vahingosta, jos pankin velvoitteen on estänyt edellä kohdassa 14 tarkoitettu ylivoimainen este.
Arkipyhäkorvaus Työntekijälle, jonka työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään kuusi viikkoa ennen arkipyhää, maksetaan uudenvuodenpäivältä, lop- piaiselta, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, hela- torstailta, juhannusaatolta, jouluaatolta ja ensimmäiseltä joulupäivältä arkipyhäkorvauksena korvauspalkka 25 §:n mukaisesti, mikäli arkipyhä olisi muutoin ollut työntekijän työpäivä. Arkipyhäkorvauksen maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut työssä työtuntijärjestelmän mukaisesti viimeisenä arkipyhää edeltä- neenä ja sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä. Arkipyhäkorvaus maksetaan, vaikka työntekijä olisi poissa työstä arkipyhää edeltäneenä ja/ tai seuraavana työpäivänä, jos poissaolo perustuu työehtosopimuksen mukaisiin palkallisiin poissaoloihin tai työntekijä on poissa työstä työn- antajan luvalla. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös, jos arkipyhää lähinnä seuraavan työpäivän poissaolo perustuu lomautukseen. Arkipyhäkorvaus maksetaan vuosiloman, palkallisen sairausloman tai pal- kallisen perhevapaan ajalle sijoittuvilta arkipyhiltä, ei kuitenkaan lauan- taille tai sunnuntaille sijoittuvalta arkipyhältä. Vuorotyötä tekevälle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus vuorova- paalle sijoittuvalta arkipyhältä, ei kuitenkaan lauantaille tai sunnuntaille sijoittuvalta arkipyhältä. Mikäli työntekijä on työssä tässä pykälässä tarkoitettuna arkipyhänä, maksetaan hänelle palkka samojen perusteiden mukaan kuin sunnuntai- työstäkin eikä arkipyhäkorvausta suoriteta. Itsenäisyyspäivältä maksetaan palkka itsenäisyyspäivän viettämisestä ylei- senä juhla- ja vapaapäivänä annetun lain mukaan. Mikäli työntekijällä ei ole oikeutta sairautensa vuoksi lainmukaiseen itsenäisyyspäivän palk- kaan, maksetaan hänelle arkipyhäkorvaus palkallisen sairausloman ajalle sijoittuvalta itsenäisyyspäivältä.
Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä 1. Mikäli luottamusmiehen edustamien toimihenkilöiden lukumäärä, heidän vaihtuvuutensa tai heidän työpisteittensä lukumäärä edellyt- tävät luottamusmiehen vapauttamista hänen varsinaisesta työstään luottamusmiestehtävien hoitamista varten voidaan sopia luottamus- miehelle myönnettävästä tilapäisestä tai säännöllisesti toistuvasta vapautuksesta työstä luottamusmiestehtävien hoitamista varten. Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia työstä vapautuk- sen periaatteista ja määrästä.
Korvaava työ Työntekijä ei välttämättä aina ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön. Työn- antajalla voi olla osoittaa työntekijälle ns. korvaavana työnä jotakin muuta kuin hänen ta- vanomaista, vakituista työtään. Korvaavan työn olemukseen kuuluu, että se on luonteel- taan tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän tavanomaista työn te- kemistä tukevaa työtä tai tähän samaan päämäärään tähtäävää koulutusta. Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa olisi suotavaa kuvata ne mahdolliset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn tekemiselle aiheuttavat. Työnantajan päätöksen osoittaa työntekijälle korvaavaa työtä on perustuttava lääketieteellisesti perus- teltuun kannanottoon. Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla yhdessä käsiteltyihin menettelyta- pasääntöihin ja konsultaatioon ensisijassa työterveyslääkärin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista varataan työntekijälle mahdollisuus keskusteluun lääkärin, ensisijaisesti työterveyslääkärin kanssa. Liitot ovat sopineet yhteisestä korvaavan työn ohjeistuksesta, joka on liittojen kotisivuilla: xxx.xxx.xx ja xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx sekä xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx.
Korvattavat vahingot Vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjassa mainitun kiinteistön hallinnossa vakuutuksenottajalle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle aiheutettu sellainen taloudellinen vahinko - joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon ja - josta vakuutettu on vakuutuskauden aikana tapahtuneen teon tai laiminlyönnin seurauksena voimassa olevan Osakeyhtiölain, Asunto-osakeyhtiölain tai Osuuskuntalain mukaan korvausvastuussa.
Palvelun sisältö Ympärivuorokautinen palveluasuminen sisältää kodinomaisen ympäristön, asiakkaan kokonaisvaltaisen, ympärivuorokautisen palvelun ja huolenpidon sekä sitä tukevat palvelut, kuten henkilökohtaisen avusta- misen asunnossa ja sen ulkopuolella (päivittäiset toiminnot, harrastukset, asiointi ja vierailut), siivous-, hygienia- ja turvapalvelut sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet. Asiakkaalle annettavien palvelujen tulee olla suunnitelmallisia ja tavoitteellisia. Palveluntuottajan tulee si- toutua tuottamaan laadullisesti hyvää sosiaalihuoltoa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) mukaisesti. Asiakkaalle tulee laatia yksiköllinen palvelusuunnitelma, jossa määritellään palvelut sekä muut asiakkaan selviytymistä sekä omia voimavaroja tukevat palvelut ja hoidon tavoitteet. Palvelusuunnitelma tulee päivit- tää vähintään puolen vuoden välein ja aina tarpeen mukaan asiakkaan toimintakyvyn ja hoitoisuuden olen- naisesti muuttuessa. Hoidon tavoitteena on asiakkaan jäljellä olevan toimintakyvyn edistämien ja ylläpitäminen sekä sairauk- sien hyvä hallinta. Tavoitteena on, että asiakas kokee olonsa turvalliseksi ja tulee hyväksytyksi sekä voi elää mahdollisimman aktiivista elämää. Lisäksi tavoitteena on käytöshäiriöiden hallinta ja vähentäminen. Hoito tulee toteuttaa yhteistyössä asiakkaan ja omaisten kanssa yksilöllisen palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisesti, ja asiakkaalle tulee nimetä omahoitaja. Asiakkaan ja omaisten tulee tietää, kuka omahoitaja on. Säännöllinen ulkoilu tulee liittää osaksi palvelu- ja hoitosuunnitelmaa. Ulkoilun tulee olla turvallista ja asi- akkaan toimintakyvyn mukaista. Toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden on saatava käyttöönsä tar- vittavat apuvälineet ulkona liikkumiseen. Palveluntuottaja vastaa siitä, että asiakas saa hoitosuunnitelman mukaisesti pitkäaikaisen sairauden hoi- toon tarvittavat hoitotarvikkeet (esim. vaipat) maksutta Varsinais-Suomen hyvinvointialueen hoitotarvike- jakeluna samoin perustein kuin kotona asuvat henkilöt sekä hyvinvointialueen omana tuotantona tai osto- palveluna toteutetussa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asuvat asiakkaat (Terveydenhuoltolaki 1326/2010). Asiakkaalla tulee olla mahdollisuus osallistua palveluyksikön järjestämään sosiaalista kanssakäymistä tu- kevaan toimintaan. Palveluntuottaja avustaa asiakasta asumisen ja hyvinvoinnin sekä terveyden kannalta välttämättömässä asioinnissa ilman erillistä veloitusta. Asiakasta avustetaan tarvittaessa henkilökohtaisten hankintojen te- kemisessä, ellei omaisilla ole tähän mahdollisuutta. Palveluntuottaja järjestää saattajan tarvittaessa. Asia- kas maksaa kuljetuksen ja mahdolliset palvelumaksut, esimerkiksi poliklinikkamaksut. Asiakkaan päivittäisestä henkilökohtaisesta hygieniasta huolehditaan ja asiakasta avustetaan tarvittaessa esim. wc:ssä, jona aikana hänen yksityisyytensä turvataan. Huomioidaan hiukset, kynnet, hampaat ja ihonhoito. Perushygieniatuotteet kuuluvat palveluun. Peruspalveluun sisältyvät sairaanhoitajan suorittamat hoitotoimenpiteet ja asiakkaan terveydentilan arvi- ointi ja seuranta sekä sen vaatimat toimenpiteet. Palveluntuottaja vastaa perusterveydenhuoltotasoisten laboratorionäytteiden ottamisesta ja niiden kuljettamisesta analysoitavaksi. Lääkärin määräämät kuvanta- mistutkimukset tehdään lähimmässä julkisen sektorin kuvantamiskeskuksessa. Asiakkaat ovat oikeutettuja perusterveydenhuollon tavanomaisiin palveluihin. Xxxxxxx käyttää palvelun- tuottajan avustamana perusterveydenhuollon lääkäripalveluja tai palveluntuottaja organisoi yksityiset lää- käripalvelut palveluyksikköön. Palveluyksikkö järjestää asiakkaalle kuljetuksen ja tarvittaessa saattajan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Asiakas saatetaan ajanvarausvastaanotolle, mikäli vastaanottoa ei voida hoitaa kotikäyntinä tai asiakas itse tai omaisten tukemana ei voi vastaanotolla käydä. Rajoittamis- toimenpiteisiin tulee olla lääkärin määräys, joka on määräaikainen. Palveluntuottaja huolehtii asiakkaan lääkityksestä. Lääkkeet säilytetään turvallisesti, ne jaetaan ja niiden vaikutuksia seurataan. Lääkehoidon toteuttaminen kokonaisuudessaan kuuluu palveluasumisen hoito- maksuun. Asiakas kustantaa omat henkilökohtaiset vaatteensa, mutta yksikkö vastaa niiden huollosta. Raha-asioista vastaa asiakas itse tai hänen valtuuttamansa henkilö tai edunvalvoja. Palveluntuottaja vastaa siitä, että asiakkaalle kuuluvat etuudet, kuten esim. Kelan eläkkeensaajan asu- mistuki ja eläkettä saavan hoitotuki, ovat ajan tasalla. Asiakkaan käteisvaroista huolehditaan ja käteisva- rojen säilyttämisestä pidetään kirjanpitoa. Palvelutuottajalla on kirjallinen ohje siitä, miten asiakkaiden raha-asioiden hoito järjestetään. Palveluntuottaja hakee tarvittaessa asiakkaalle edunvalvojan tai hänelle tehdään edunvalvontavaltuutus maistraattiin. Asiakasta tulee hoitaa samassa yksikössä elämänsä loppuun saakka. Saattohoito tulee toteuttaa asia- kasta ja omaisia tukien. Sairaanhoidollisen asiantuntemuksen tulee olla käytettävissä ympärivuorokautisesti. Yöaikaan ja viikon- loppuisin riittää konsultointimahdollisuus. Palveluyksikön toiminnan tulee huomioida laki ikääntyneen vä- estön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, ja sen tulee muutoinkin noudattaa yleisesti hyväksyttyjä sekä voimassa olevia ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskevia suosituksia. Toimintayksiköllä tulee olla käytössään RAI-toimintakykymittari ja osaamista sen käyttöön (Laki ikäänty- neen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muut- tamisesta 565/2020). Edellä mainittujen lisäksi palveluntuottajan tulee noudattaa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen yksityi- sille palveluntuottajille antamia ohjeita ja määräyksiä.
