Vammaispalvelut. Tulosyksikön toiminta-ajatus
Vammaispalvelut. Tulosyksikön toiminta-ajatus Toiminnan tavoitteet Strategiset päämäärät Mittari Tavoitetaso 2022 Strategiset päämäärät Mittari Tavoitetaso 2022 Strategiset päämäärät Mittari Tavoitetaso 2022
Vammaispalvelut. Vammaispalvelut sisältävät vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet osalli- suutta edistävät palvelut, vaikeavammaisten päivätoiminnan sekä asumispalvelut Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia myönnetään henkilöille, joilla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavan- omaisista elämän toiminnoista. Erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat pal- velut tarjotaan lain mukaisina, yhtymävaltuusto vahvistaa muiden palvelujen osalta yksityiskohtaiset myöntämisen kriteerit. Päätökset vammaispalvelulain mukaisista palveluista ja tukitoimista tekee vammais- sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijän vastaanotto on Saarijärvellä. Sosiaalityöntekijä tekee kotikäyntejä asiakkaiden luona koko kuntayhtymän alueella. Sosiaalityöntekijän palvelut ovat asiakkaille maksuttomia. Toimintakeskuksissa järjestetään osallisuutta ja työllistymistä edistävää toimintaa sekä vaikeavammaisten päivätoimintaa. Toiminta voidaan toteuttaa myös seinättö- mänä. Asiakkaina on kehitysvammaisia, muita vammaisia, mielenterveyskuntoutujia, päihdekuntoutujia ja pitkäaikaistyöttömiä. Toiminnan tavoitteena on tukea asiakasta arkielämässä. Toimintakeskuspalveluiden piiriin pääsemisen kriteereitä ovat mm: opittujen taitojen ylläpitämisen tarve, opittujen taitojen vahvistamisen tarve (mm.hygienia, ravitse- mus),ohjauksen ja tuen tarve haastavista tilanteista selviytymiseen, jaksamisen tuke- minen sekä itsenäisen asumisen tukeminen. Kuntien alueella tarjottavat toimintakeskuspalvelut ovat Saarikan toimintaa. Osallisuutta edistävää toimintaa sekä vaikeavammaisten päivätoimintaa hankitaan myös ostopalveluna kuntayhtymän alueen ulkopuolella asumispalveluissa/perhehoi- dossa asuville. Yksityisissä asumispalveluissa (palveluasuminen ja tehostettu palve- luasuminen) oleville asiakkaille järjestetään Saarikan erikseen kustantamaa toimintaa yksilöllisen palvelutarpeen ja asiakkaan kokonaistilanteen perustella. Kehitysvammaisilta asiakkailta peritään maksu aterioista ns. ylläpitomaksuna. Oh- jauksesta ei peritä maksua. Tuetulla asumisella tarkoitetaan yksilöllisen asumiseen liittyvän tuen järjestämistä hen- kilöille, jotka tarvitsevat tukea itsenäiseen asumiseen tai itsenäiseen asumiseen siirty- misessä. Palveluasumisella tarkoitetaan yksilöllisen asumiseen liittyvän tuen järjestämistä hen- kilöille, jotka tarvitsevat soveltuvan asunnon sekä hoitoa ja huolenpitoa. Palveluasumi- sen yksikössä henkilökunta on paikalla päivisin ja iltaisin.
Vammaispalvelut. Vammaispalveluita koskevat sopimukset ovat poikkeuksetta puitesopimuksia. Lähtökohta on, että palve- luita ostetaan puitesopimusten kautta tarpeen mukaan ja niistä maksetaan toteutuneen käytön perusteella. Sopimuksissa ei ole minimiostovelvoitteita eikä niillä perusteta yksinoikeuksia millekään palveluntuottajalle. Vastaavasti palveluntuottajat eivät ole sopimuksissa pääsääntöisesti sitoutuneet tarjoamaan mitään tiettyä kapasiteettia. Tämä voi olla ongelma, koska osa palveluista on luonteeltaan sellaisia, että palvelun tarvetta ei ole mahdollista arvioida tarkalleen etukäteen kuten esimerkiksi sijaishuollon kohdalla. Pienempien kun- tien kohdalla myös asiakkaiden määrät ovat niin pieniä, että palveluiden kysyntä ei jakaudu tasaisesti pi- demmälläkään aikavälillä. Vammaispalveluita koskevien sopimusten kohdalla on selkeästi havaittavissa suurta vaihtelua sopimusten laadussa ja kattavuudessa. Yleisesti voidaan sanoa, että hankinnoista, jotka on toteutettu avoimen tarjous- kilpailun kautta, laaditaan kattavat sopimukset mutta muiden hankintojen kohdalla sopimusten taso on sel- västi alempi. Sopimusten parempi taso näkyy erityisesti palvelukuvauksissa ja laatukriteereissä. Avoimen tarjouskilpailun kautta toteutetuissa hankinnoissa nämä on kuvattu tarkasti osana tarjouspyyntöä ja liitetty sopimukseen yleensä liitteenä. Muissa tapauksissa sen sijaan palvelukuvaus on tyypillisesti vain viittaus johonkin lainkohtaan, jonka mukaiset tehtävät kunta ostaa palveluntarjoajalta. Sopimuksissa näkyy osal- taan myös kuntien huomattavan suuri luottamus vakiintuneisiin kolmannen sektorin toimijoihin. Näiltä toimi- joilta ei edellytetä yhtä pitkälle meneviä sitoumuksia palvelun laadun varmistamiseksi ja tämä näkyy sup- peina sopimuksina. Osin näiden erojen taustalla vaikuttaisi olevan se, että osa vammaispalveluita koske- vista sopimuksista on verrattain vanhoja.