Vastaus. Hyväksyn tarjouksen / En hyväksy tarjousta / Päiväys_____________________ Nimi______________________ Allekirjoitus______________________
Vastaus. Vakuutusoppi luvut 7 ja 8.2.3. Vakuutustalouden luvut 3.2, 3.3.3
Vastaus. Xxxxxxxx, a) s. 323, optioiden hinnat 0,08 (molemmat); b) 14.3.2.
Vastaus tallentuu järjestelmään Käyttötapaus: Lähete-palaute
Vastaus. Kirjanpitolain 2 luvun säännösten mukaan kirjanpitoaineisto käsittää mm. kirjanpitokirjat ja tositteet. KonkL 5 luvun 4 §:n mukaan velallisen liiketoiminnan kirjanpitoaineisto kuuluu konkurssipesään. Hallituksen esityksen HE 26/2003 perustelujen mukaan (s. 74) merkitystä ei ole sillä, kenen hallussa aineisto on. KonkL 9 luvun 3 § 2 momentin mukaan kirjanpitoaineisto on luovutettava konkurssipesälle. Hallituksen esityksessä (s. 104) on mainittu, että myös sähköisessä muodossa oleva kirjanpitoaineisto on luovutettava konkurssipesälle. Tämä viittaa siihen aineistoon, jonka kirjanpitäjä on velalliselta saamastaan aineistosta laatinut. Hallituksen esityksen mukaan (s.104) kirjanpitoaineisto on luovutettava korvauksetta. Konkurssipesän on korvattava vain aineiston toimittamisesta ja tulostamisesta aiheutuvat kustannukset. Kirjanpitäjä voi valvoa saatavansa konkurssissa. Jos kirjanpitotyö on tehty viimeisten kahden kuukauden aikana ennen konkurssia, kirjanpitäjällä on oikeus saada suoritus saatavalleen KonkL 16 luvun 2 § 2 momentin nojalla konkurssipesältä. KonkL 9 luvun 3 § 2 momentin säännös on pakottava eikä siitä voida sopimuksin poiketa. Edellä mainitun perusteella kirjanpitäjän on luovutettava laatimansa aineisto ja velallisen tositteet konkurssipesälle, vaikka sen saatavaa ei makseta. Jos kirjanpitäjä ei luovuta kirjanpitoaineistoa vapaaehtoisesti, konkurssipesä voi nostaa kirjanpitäjää vastaan kanteen, jossa vaatii luovutusvelvollisuuden vahvistettavaksi ja aineiston luovutettavaksi. Tällöin kirjanpitäjän maksettavaksi saattaa tulla konkurssipesän oikeudenkäyntikulut.
Vastaus. B vastusti hakemusta ja lausui, että lasten tosiasiallinen asuinpaikka oli koko ajan ollut Suomi. Perheen matkan Skotlantiin oli alunperin ollut tarkoitus olla kahden viikon mittainen lomamatka, jonka kesto oli sittemmin venynyt. Skotlannissa oleskelun pitkittyminen ja kalustetun asunnon vuokraaminen ei ollut tehnyt oleskelusta asumista eikä muuttanut perheen asuinpaikkaa Skotlantiin. Väestörekisteriin ei ollut tehty muuttoilmoitusta, koska kysymys oli ollut pelkästä lomamatkasta. Lasten tosiasiallista asuinpaikkaa arvioitaessa tuli arvioida ulkoisia olosuhteita ja sitä, mihin maahan lasten siteet olivat kiinteimmät. B ja lapset eivät olleet missään vaiheessa muuttaneet Skotlantiin, vaan heillä oli ollut Suomessa vakituinen koti, eikä Skotlantiin ollut missään vaiheessa lähetetty minkäänlaista muuttokuormaa. A oli jättänyt Suomeen koti-irtaimistonsa ja huomattavat velat. Yrityksensä lopetustoimia hän oli hoitanut vasta myöhemmin. Suomen passi tai Kela-kortti olivat riittäviä osoittamaan oikeuden saada sairaanhoitoa ja sosiaalipalveluja myös silloin, kun henkilö vain lomaili Skotlannissa. C oli ollut Skotlannissa hoitopaikassa, joka oli tarjonnut joustavasti palveluja tilapäistä hoitoapua tarvitseville vanhemmille. A:n lausuma A lausui B:n vastauksen johdosta, että B:n väite kahden viikon lomamatkasta oli epäuskottava. Perhe oli Skotlantiin muuttaessaan vienyt mukanaan paljon tavaroita. Asunto Skotlannista oli etsitty ja vuokrattu perheen jo ollessa Skotlannissa. A oli maksanut asunnosta kunnallisveroa. Väitetty koti Suomessa oli sen sijaan B:n perheen tai ainakin hänen äitinsä asunto Lappeenrannassa rakennuksessa, jossa sijaitsi myös perheen leipomo, eikä perheellä ollut Suomessa omaa kotia. Omasta asunnosta olisi tullut maksaa vuokraa ja muita asumiskuluja. Skotlannissa perhe oli rekisteröity paikalliselle terveysasemalle vakituisina asiakkaina. Terveysasema oli osa Yhdistyneiden kuningaskuntien kansallista terveydenhuoltojärjestelmää ja sen palvelut olivat asiakkaille ilmaisia. C oli ollut Skotlannissa osapäivähoidossa, mistä oli myös maksettu. A ja B olivat jo aiemmin harkinneet Skotlantiin muuttamista, minkä B oli myöntänyt ja minkä myös lastensuojelun kirjaus osoitti. B oli toukokuussa 2008 tilannut Suomesta käsin muuttopalvelun hakemaan tavaroitaan. Muuttopalvelu oli toimittanut B:lle 15 yksikköä irtaimistoa eli muuttokuorman Skotlannista Suomeen. Joka tapauksessa päätös jäädä asumaan Skotlantiin oli syntynyt viimeistään, kun perhe oli asettunut asum...
Vastaus. (29. syyskuuta 2003)
Vastaus. Kotikuntaa voi hakea myös perheenjäsenyyden perusteella (jollakin perheenjäsenellä on jo kotikunta), ei pelkästään asumisajan perusteella. Jos haetaan kotikuntaa perheenjäsenyyden perusteella, DVV vaatii alkuperäisen laillistetun ja käännetyn todistuksen perhesuhteesta. Kysymys: Vastaus: Migri on ohjeistanut vastaanottokeskuksia näin. Ohjetta sovelletaan myös kuntamallissa: Kuntamallisopimus kohta 4: Vastaanottopalveluita saavien henkilöiden määrän kasvamiseen ja uusiin asiakkaisiin tulee saada Tilaajan hyväksyntä. Kysymys: Osalla asunnon asiakkaista on kotikunta ja osalla samassa asunnossa asuvilla ei. Maksavatko kotikunnan saaneet osan vuokrasta itse? Vastaus: Kuntamallin asunnossa ei voi asua kuntalaisia. Jos kuntamallin asunnossa asuu kotikunnan saaneita, heidän joko tulee etsiä itselleen uusi asunto mahdollisimman pian kotikunnan saamisen jälkeen tai selvittää, voivatko vuokrata kuntamallin asunnon itselleen.