Vastaus. Hyväksyn tarjouksen / En hyväksy tarjousta / Päiväys_____________________ Nimi______________________ Allekirjoitus______________________
Vastaus a) Kirjanpitolain 2 luvun säännösten mukaan kirjanpitoaineisto käsittää mm. kirjanpitokirjat ja tositteet. KonkL 5 luvun 4 §:n mukaan velallisen liiketoiminnan kirjanpitoaineisto kuuluu konkurssipesään. Hallituksen esityksen HE 26/2003 perustelujen mukaan (s. 74) merkitystä ei ole sillä, kenen hallussa aineisto on. KonkL 9 luvun 3 § 2 momentin mukaan kirjanpitoaineisto on luovutettava konkurssipesälle. Hallituksen esityksessä (s. 104) on mainittu, että myös sähköisessä muodossa oleva kirjanpitoaineisto on luovutettava konkurssipesälle. Tämä viittaa siihen aineistoon, jonka kirjanpitäjä on velalliselta saamastaan aineistosta laatinut. Hallituksen esityksen mukaan (s.104) kirjanpitoaineisto on luovutettava korvauksetta. Konkurssipesän on korvattava vain aineiston toimittamisesta ja tulostamisesta aiheutuvat kustannukset. Kirjanpitäjä voi valvoa saatavansa konkurssissa. Jos kirjanpitotyö on tehty viimeisten kahden kuukauden aikana ennen konkurssia, kirjanpitäjällä on oikeus saada suoritus saatavalleen KonkL 16 luvun 2 § 2 momentin nojalla konkurssipesältä. KonkL 9 luvun 3 § 2 momentin säännös on pakottava eikä siitä voida sopimuksin poiketa. Edellä mainitun perusteella kirjanpitäjän on luovutettava laatimansa aineisto ja velallisen tositteet konkurssipesälle, vaikka sen saatavaa ei makseta. Jos kirjanpitäjä ei luovuta kirjanpitoaineistoa vapaaehtoisesti, konkurssipesä voi nostaa kirjanpitäjää vastaan kanteen, jossa vaatii luovutusvelvollisuuden vahvistettavaksi ja aineiston luovutettavaksi. Tällöin kirjanpitäjän maksettavaksi saattaa tulla konkurssipesän oikeudenkäyntikulut.
Vastaus tallentuu järjestelmään Käyttötapaus: Lähete-palaute
Vastaus. B vastusti hakemusta ja lausui, että lasten tosiasiallinen asuinpaikka oli koko ajan ollut Suomi. Perheen matkan Skotlantiin oli alunperin ollut tarkoitus olla kahden viikon mittainen lomamatka, jonka kesto oli sittemmin venynyt. Skotlannissa oleskelun pitkittyminen ja kalustetun asunnon vuokraaminen ei ollut tehnyt oleskelusta asumista eikä muuttanut perheen asuinpaikkaa Skotlantiin. Väestörekisteriin ei ollut tehty muuttoilmoitusta, koska kysymys oli ollut pelkästä lomamatkasta. Lasten tosiasiallista asuinpaikkaa arvioitaessa tuli arvioida ulkoisia olosuhteita ja sitä, mihin maahan lasten siteet olivat kiinteimmät. B ja lapset eivät olleet missään vaiheessa muuttaneet Skotlantiin, vaan heillä oli ollut Suomessa vakituinen koti, eikä Skotlantiin ollut missään vaiheessa lähetetty minkäänlaista muuttokuormaa. A oli jättänyt Suomeen koti-irtaimistonsa ja huomattavat velat. Yrityksensä lopetustoimia hän oli hoitanut vasta myöhemmin. Suomen passi tai Kela-kortti olivat riittäviä osoittamaan oikeuden saada sairaanhoitoa ja sosiaalipalveluja myös silloin, kun henkilö vain lomaili Skotlannissa. C oli ollut Skotlannissa hoitopaikassa, joka oli tarjonnut joustavasti palveluja tilapäistä hoitoapua tarvitseville vanhemmille. A:n lausuma A lausui B:n vastauksen johdosta, että B:n väite kahden viikon lomamatkasta oli epäuskottava. Perhe oli Skotlantiin muuttaessaan vienyt mukanaan paljon tavaroita. Asunto Skotlannista oli etsitty ja vuokrattu perheen jo ollessa Skotlannissa. A oli maksanut asunnosta kunnallisveroa. Väitetty koti Suomessa oli sen sijaan B:n perheen tai ainakin hänen äitinsä asunto Lappeenrannassa rakennuksessa, jossa sijaitsi myös perheen leipomo, eikä perheellä ollut Suomessa omaa kotia. Omasta asunnosta olisi tullut maksaa vuokraa ja muita asumiskuluja. Skotlannissa perhe oli rekisteröity paikalliselle terveysasemalle vakituisina asiakkaina. Terveysasema oli osa Yhdistyneiden kuningaskuntien kansallista terveydenhuoltojärjestelmää ja sen palvelut olivat asiakkaille ilmaisia. C oli ollut Skotlannissa osapäivähoidossa, mistä oli myös maksettu. A ja B olivat jo aiemmin harkinneet Skotlantiin muuttamista, minkä B oli myöntänyt ja minkä myös lastensuojelun kirjaus osoitti. B oli toukokuussa 2008 tilannut Suomesta käsin muuttopalvelun hakemaan tavaroitaan. Muuttopalvelu oli toimittanut B:lle 15 yksikköä irtaimistoa eli muuttokuorman Skotlannista Suomeen. Joka tapauksessa päätös jäädä asumaan Skotlantiin oli syntynyt viimeistään, kun perhe oli asettunut asum...
Vastaus. Vakuutusoppi luvut 7 ja 8.2.3. Vakuutustalouden luvut 3.2, 3.3.3
Vastaus. Xxxxxxxx, a) s. 323, optioiden hinnat 0,08 (molemmat); b) 14.3.2. Torniossa pääkonttoriaan pitävä vahinkovakuutusyhtiö Väylänvarsi tarjoaa kotitalouksille liikennevakuutuksia, autovakuutuksia ja omakotitalojen palovakuutuksia. Yhtiö ei jälleenvakuuta. Yhtiön vakuuttamat omakotitalot ovat tavanomaisia omakotitaloja. Suurin vakuutuskeskittymä on Torniossa, jossa joissakin paikoin lähes kaikki omakotitalot ovat Väylänvarren vakuuttamia. Lisäksi yhtiön vakuuttamia omakotitaloja on ympäri Lappia. Vuonna 2018 yhtiön vakuutuskanta oli seuraava: maksutulo (luvut 1000 euroa) vakuutettujen ajoneuvojen lukumäärä vakuutettujen talojen lkm liikennevakuutus 8000 15000 autovakuutus omakotitalo, palo 6000 2000 15000 5000 yht. 16000 Yhtiö käyttää pääomavaatimusten laskennassa standardikaavaa. Lisäksi tiedetään, että yhtiön vahinkovakuutuksen vakuutusmaksu- ja vastuuvelkariskin pääomavaatimus on 6.7 miljoonaa euroa, markkinariskin pääomavaatimus on 4.2 miljoonaa euroa, henkivakuutusriskin pääomavaatimus on 2.0 miljoonaa euroa ja vastapuoliriskin pääomavaatimus on 0.9 miljoonaa euroa. Vahinkovakuutukseen liittyvän raukeamisriskin pääomavaatimuksen oletetaan olevan nolla. Solvenssi II -direktiivin 2009/138/EY liitteessä IV olevassa kohdassa I esitetty korrelaatiomatriisi on seuraava: vahinko henki markkina vastapuoli sairaus vahinko 1 0 0.25 0.5 0 henki 0 1 0.25 0.25 0.25 markkina 0.25 0.25 1 0.25 0.25 vastapuoli 0.5 0.25 0.25 1 0.25 sairaus 0 0.25 0.25 0.25 1 a) tee tarvittavat olettamukset ja laske yhtiön tasoitusmäärän tavoitemäärä ja enimmäismäärä vuoden 2018 lopussa. Oletetaan nyt, että yhtiön vakuutusmaksutulo, vakuutusmaksuvastuu, maksetut korvaukset ja korvausvastuu (ilman tasoitusmäärää) kehittyvät tulevina vuosina alla esitetyllä tavalla: vuosi 2018 2019 2020 2021 2022 vakuutusmaksutulo 17750 19000 20000 21000 22000 vakuutusmaksuvastuu 6000 6000 7000 8000 8000 maksetut korvaukset 13300 13500 15000 15600 17000 korvausvastuu ilman tasoitusmäärää 5000 5200 5500 6500 5500 tasoitusmäärä 12800 Oletetaan, että tasoitusmäärälle hyvitettävä korko on aina 0.5 %. Yhtiön tasoitusmäärän kartutusvahinkosuhde on 0.75 ja purkuvahinkosuhde on 0.85, kun tasoitusmäärä on tavoitemäärän alapuolella. Puolestaan tasoitusmäärän kartutusvahinkosuhde on 0.7 ja purkuvahinkosuhde on 0.78, kun tasoitusmäärä on tavoitemäärän yläpuolella.