Viranomaiset. Rajajokisopimuksen 26 artiklassa tarkoitetut viranomaiset ovat maa- ja metsätalousministeriö tai Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Fiskeriverket tai Norrbottenin läänin lääninhallitus tai niiden tilalle tulevat viranomaiset, kun kyse on kalastuksen hallinnoinnista kalastusalueella ja poikkeusten myöntämisestä kalastussäännön määräyksistä. Kalastusta koskevista lisämääräyksistä voivat sopia Suomen ja Ruotsin hallitukset tai niiden määräämät viranomaiset.
Viranomaiset. Sopimuksen ylin täytäntöönpanoviran- omainen, jolle kuuluu sopimuksen sovelta- misen ja valvonnan johto, on Suomessa ulkoasiainministeriö, joka toimii myös sopi- muksen III artiklan 4 kappaleessa tarkoitet- tuna kansallisena viranomaisena. Sopimuksen kansainvälisen monitorointi- järjestelmän tarkoittamien tietojen hankkimi- sesta, välittämisestä ja käsittelystä ja siihen liittyvistä muista kansalliselta tietokeskuksel- ta edellytettävistä tehtävistä vastaa säteilytur- vakeskus siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
Viranomaiset. Rajajokisopimuksen 26 artiklassa tarkoite- tut viranomaiset ovat maa- ja metsätalousmi- nisteriö tai Lapin elinkeino-, liikenne- ja ym- päristökeskus sekä Fiskeriverket tai Norrbot- tenin läänin lääninhallitus tai niiden tilalle tu- levat viranomaiset, kun kyse on kalastuksen hallinnoinnista kalastusalueella ja poikkeus- ten myöntämisestä kalastussäännön määrä- yksistä. Kalastusta koskevista lisämääräyk- sistä voivat sopia Suomen ja Ruotsin halli- tukset tai niiden määräämät viranomaiset.
Viranomaiset. Kunnan rakennusvalvonta toimii yleensä rakentamisen viranomaisena, asettaa lupavaa- timukset ja valvoo rakentamiselle annettuja lain määräyksiä. Huomio kohdistetaan sii- hen, että projektin toteuttamisesta vastuulliset täyttävät heille määrätyt tai muutoin kuu- luvat velvollisuutensa. (RT 10-11222 2016, 4–5.) Rakentamisen luvat ja toimenpiteet määritellään pitkälti maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL). Lisäksi maankäyttö- ja raken- nuslain nojalla säädetyt asetukset sekä rakentamismääräyskokoelma ovat merkittä- vässä asemassa saneeraushankkeissa. Korjausrakentamisessa maanrakennuslakia noudatetaan jossain määrin joustavasti, jonka myötä on mahdollistunut kunkin korjaus- hankkeen erityispiirteiden parempi huomiointi. Toisaalta erilaiset lupakäytännöt ovat myös tuoneet omia hankaluuksiaan erilaisuutensa vuoksi. (Kanerva 2015.) Tavallisin lupa on rakennuslupa, jota tarvitaan korjausrakentamisessa muun muassa ra- kennuksen tai sen tilojen laajentamiseen, selkeään käyttötarkoituksen muuttamiseen tai tilanteessa, jossa työn toteutuksella saattaa olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin. Lisäksi rakennuslupa tarvitaan sellaisiin muutos- ja korjaustöihin, joissa voidaan vaikuttaa rakennuksen energiatehokkuuteen. Energiate- hokkuudelle on annettu vähimmäisvaatimukset, jotka tulee täyttää. Pienemmissä hank- keissa voidaan tarvita toimenpidelupa. Toimenpidelupaa tarvitaan käytännössä toimen- piteisiin, jotka kohdistuvat rakennuslupaa vaativiin muutos- ja korjaustöihin, mutta jotka ovat kokonaisuudeltaan ja merkitykseltään pieniä. (Kanerva 2015.)
Viranomaiset. Yleissopimuksen ylin täytäntöönpanovi- ranomainen, jolle kuuluu yleissopimuksen soveltamisen ja valvonnan ylin johto, on Suomessa ulkoasiainministeriö. Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva Kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvon- talaitos toimii ulkoasiainministeriön ohjauk- sessa yleissopimuksen VII artiklassa tarkoi- tettuna kansallisena viranomaisena yhteistyön tekemiseksi Kemiallisten aseiden kieltojärjes- tön ja muiden sopimusvaltioiden kanssa. Val- vontalaitos antaa ulkoasiainministeriölle asiantuntija-apua yleissopimuksen määräys- ten noudattamisessa ja toimeenpanossa sekä huolehtii tiettyjen yleissopimuksen määräys- ten toimeenpanosta Suomessa siten kuin tässä laissa säädetään. Tarkempia säännöksiä Kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitoksen yleisso- pimukseen liittyvien tehtävien sisällöstä ja HE 184/2006 UaVM 17/2006 EV 290/2006 niiden toteuttamisesta voidaan antaa valtio- neuvoston asetuksella. Valvontalaitoksen hal- linnosta ja mahdollisista muista tehtävistä määrätään laitoksen johtosäännössä. Yleissopimuksen edellyttämästä vientival- vonnasta vastaa ulkoasiainministeriö. Puolus- tustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakul- jetuksesta annetun lain (242/1990) sovelta- misalaan kuuluvista tehtävistä vastaa kuiten- kin puolustusministeriö. Lääkelaitos toimii 4 §:ssä tarkoitettuna lu- paviranomaisena.