Yhteenveto ja vaikutukset ilmastoon. Lahden maapoliittisessa ohjelmassa 2017–2020 (2015) on otettu huomioon ilmastonmuu- tos hulevesien kohdalla. Lahden asemakaavoituksessa otetaan huomioon ilmastonmuu- tokseen varautuminen mm. hulevesien hallintaa koskevin määräyksin. Hulevesien johta- misella ei itsessään pysty hillitsemään ilmastonmuutosta, mutta sen järjestämisessä pys- tytään varautumaan tähän ilmiöön. Hulevesien mahdollinen kasvu on tärkeää ottaa huo- mioon hulevesiä suunnitellessa, jotteivat ne liian vähäisten resurssien takia vahingoita tai tuhoa asemakaava-alueita.
Yhteenveto ja vaikutukset ilmastoon. Rakentamisvelvoitteella on siis suuri vaikutus ilmaston muutoksen ehkäisemisessä. Ajal- linen rajoite varmistaa, että rakentamisajat eivät pitkity, ja että luovutetut tontit eivät jää rakentamattomiksi. Tämä tehostaa alueiden tehokkuutta ja lyhyemmät rakennusajat yleensä tarkoittavat pienempiä päästöjä, mutta voivat vaikuttaa rakentamisen laatuun hei- kentävästi, josta mahdollisesti seuraa korjaustarpeita. Rakentamisvelvoitteen määräykset rakentamisen laadusta vaikuttaa myös merkittävästi ilmastoon, kuten puurakentaminen ja energiatehokkaammat rakennukset. Kuitenkin rakentamisen laatuun vaikutetaan melko vähän itse vuokrasopimuksissa ja suurin vaikutus tulee asemakaavasta ja sen kaavamer- kinnöistä.
Yhteenveto ja vaikutukset ilmastoon. Tämän perusteella voidaan todeta, että sopimussakot toimivat välillisesti parhaimpana työkaluna kestävän kehityksen ja ilmaston kannalta tontinluovutussopimuksissa. Ne pa- kottavat vuokralaisen toimimaan vuokrasopimuksen mukaan ja täyttämään sen mukaiset velvoitteet. Yleisesti sopimuksien velvollisuuksista ei pääse eroon maksamalla kertaal- leen sopimussakon, koska maksaminen ei pura rakentamisvelvoitetta. Sopimussakkojen maksua pitää myös jatkaa niin pitkään, että sopimukset velvoittamat kohdat on täytetty. Rakennuttajat yleensä pyrkivät maksimoimaan tuottonsa eli minimoimaan rakentami- sesta johtuvat kustannukset, kuitenkin rakentamisvelvoitteen tai rakentamistapaohjeen vaatimukset eivät ole yleensä taloudellisesti halvin vaihtoehto. Joten sopimussakkojen avulla rakennuttajat saadaan ”pakotettua” toimimaan halutulla tavalla, ja näin pystytään edistämään tehokkaasti kestävää kehitystä. Ilman sopimussakkoja rakentamisen kontrol- lointi olisi hyvin hankalaa. Harvat rakennuttajat tekisivät tällöin ilmastoon liittyviä rat- kaisuja taloja rakentaessa, koska niiden kustannukset ja toteuttamisaika ovat yleisesti suu- rempia, kuin ”normaalissa” rakentamisessa. Sopimussakot varmistavat myös, että luovu- tettu alue tulee ylipäänsä rakennettua eivätkä ne jää tontinluovutuksen jälkeen tyhjilleen. Sopimussakkojen suuruudesta voidaan päätellä, mitä asioita kunnat painottavat tontin- luovutussopimuksissa, ja miten eri kunnat arvostavat eri asioita. Mitä ankarampi rangais- tus sopimussakosta seuraa voidaan pitää kunnan kannalta tärkeämpänä, kuin pieniä sopi- mussakkoja. Toisaalta pienemmät sopimussakot voivat houkutella enemmän rakennutta- jia, kun taas isot sakot saattavat pelotella rakennuttajia toisiin kuntiin.
Yhteenveto ja vaikutukset ilmastoon. Vakuudet ovat vuokranantajan turvana sopimussakkojen sattuessa, koska se on makset- tava aina etukäteen, eivätkä tällöin mahdolliset taloudelliset vaikeudet estä sopimussakon maksamista. Jälkimmäisestä yllä olevasta ehdosta nähdään, että vuokravakuus on uudis- tettava, jos se on liian pieni vuokrankorotuksien takia, tai jos se joudutaan syystä tai toi- sesta käyttämään. Vakuus ei ole laissa määritelty, pakollinen ehto. Kuitenkin yleisesti vuokrasopimuksiin lisätään ehto vakuudesta, koska se antaa vuokranantajalle turvaa ei halutuissa tilanteissa, kuten sopimusrikkeissä. Vakuuksilla ei ole suoraan vaikutusta ilmastoon, sen tehtävänä on vain turvata vuokran- antajan etuja, ja varmistaa että sopimussakot tai muut vahingonkorvaukset maksetaan, vaikka tontinsaaja ei enää olisikaan maksukykyinen, koska vakuus on maksettu jo etukä- teen.
Yhteenveto ja vaikutukset ilmastoon. Tutkituissa kauppakirjoissa puusto siirtyy ostajalle kaupan yhteydessä, kaupunki kuiten- kin pidättää oikeuden omalla kustannuksellaan kaataa tarvittavat puut kunnallistekniikan toteutumista varten. Ostaja ei voi vaatia korvausta mahdollisista kaupungin tässä tarkoi- tuksessa kaatamista puista. Yhden kunnan kauppakirjoissa puustoa, rakennettavaksi tar- koitetun alueen ulkopuolella, ei saa kaataa ilman kaupungin lupaa. Kuitenkin tilanteissa, joissa puut saattavat aiheuttaa vaaraa, ei lupaa kaatamiseen tarvita. Näiden lisäksi puiden kaataminen vaatii MRL 128 §:n mukaisen maisematyöluvan
Yhteenveto ja vaikutukset ilmastoon. Jos vuokralainen laiminlyö tässä tarkoitettua velvollisuuttaan, on kaupungilla oikeus to- teuttaa puhdistaminen vuokralaisen lukuun ja periä tästä toimenpiteestä aiheutuneet kus- tannukset. Voidaan siis todeta, että vuokranantaja pitää huolen siitä, että vuokralainen noudattaa ympäristönsuojelulakia ja/tai jätelakia koko vuokrasopimuksen ajan sanktioi- den uhalla. Kyseinen ehto vuokranantajan oikeudesta hoitaa puhdistus on jokaisen tutki- tun kunnan vuokrasopimuksessa. Kyseisellä ehdolla ei ole juurikaan suoraa vaikutusta ilmastoon, koska ehdolla pyritään ehkäisemään maaperän pilaantumista. Ehto on kuitenkin luonnon kannalta hyvin tärkeä, koska sen avulla pystytään pitämään maaperä ja pohjavedet puhtaina, ja ennalta ehkäise- mään näiden pilaantumisesta johtuvia vahinkoja.
Yhteenveto ja vaikutukset ilmastoon. Tämä ehto on hyvin tärkeä ilmaston kannalta, mutta tutkituissa vuokrasopimuksissa ja kauppakirjoissa niihin on otettu hyvin vähän kantaa. Kuitenkin kunnat ovat yleisemmällä tasolla ottaneet energiatehokkuuden tavoitteeksi uudisrakentamisessa, kuten yllä maini- tuista maapoliittisista ohjelmista huomataan. Kuten huomattiin tutkituissa sopimuksissa, on hyvin vähän energiatehokkuuteen liittyviä ehtoja, vaikka ilmaston kannalta niitä pitäisi olla huomattavasti enemmän. Näin voitaisiin varmistaa, että vuokralaiset tekevät uudis- rakentamisesta tarpeeksi energiatehokasta. Kuten ainoassa energiatehokkuuteen liitty- vässä ehdossa todetaan, että E-luvun alittaminen johtaa vuokranalennukseen toimisi hy- vänä kannustimena kaikissa kunnissa, jotta kaikesta uudisrakentamisesta saataisiin ma- tala- tai nollaenergiatasoisia. Tällä saattaisi kuitenkin olla huomattava negatiivinen vai- kutus kunnan saamiin vuokratuloihin ja tonttien myynnistä saatuihin rahamääriin, joka toisaalta vaikuttaa merkittävästi kunnan talouteen ja näin saattaa myös estää taloudelli- sista syistä muita luontoa tai ilmastoa parantavia toimenpiteitä.
Yhteenveto ja vaikutukset ilmastoon. On hyvä, että sopimuksissa pakotetaan vuokralaisia jälleenrakentamaan vahinkotapahtu- mien jälkeen, jolloin tontit eivät jää pelkästään vaurioituneiden tai raunioiden asuttamiksi. Voidaan siis olettaa, että tämä lisää kaupunkialueiden maankäytön tehokkuutta, koska vaurioituneet rakennukset on korjattava. Suomessa tällaiset vauriotapahtumat ovat kui- tenkin melko harvinaisia ja lieviä, tulipaloja lukuun ottamatta.
Yhteenveto ja vaikutukset ilmastoon. Pysäköinnillä on suuri vaikutus ilmastoon, koska se vaikuttaa merkittävästi autoiluun. Aineiston pienen koon takia vuokrasopimuksissa, tähän ei voida ottaa enemmän kantaa sopimuksien pohjalta.