Yleisiä huomioita. Osakassopimuksen tarve usein ymmärretään • Sopimus syytä aina suhteuttaa yhtiön kokoon, elinkaaren ja osakkaiden eri intresseihin • Erilainen sopimus jos mukana on ulkopuolinen sijoittaja kun jos kahden yhtiökumppanin yhdessä omistama yhtiö • Pienyhtiön sopimus erilainen kuin suuryhtiön • Sijoittaja tuo mukanaan omat vaatimuksensa • Myös yhtiö syytä ottaa osapuoleksi • Voi olla useampiakin osakassopimuksia samaa yhtiötä koskien • Pääosakkaiden kesken oma ja pienosakkaiden kesken oma • Ongelmia aiheuttaa esim. • Asioista sovitaan samoin kuin yhtiöjärjestyksessä ja/tai osakeyhtiölaissa -> osakassopimuksesta ei lisäarvoa • Asioista sovitaan yhtiön vakiintuneiden toimintatapojen vastaisesti • Ei huomioida yhtiön toiminnan erityispiirteitä • Kielen valinta • Sijoittaja edellyttää usein osakassopimukseen kauppakirjamaisia elementtejä • perustajaosakkailta vaadittavat, yhtiötä ja sen toimintaa koskevat ns. vakuutukset • Exit tilanteiden säätely korostuu • Sijoitusperiodin (esim. 3-6 v.) jälkeen sijoittajalla usein oikeus käynnistää koko yhtiön myyntiprosessi • Exitissä kauppahinnan jako ensin sijoittajalle tiettyyn rajaan saakka ja sen jälkeen muille osakkaille • Sijoittajalle veto-oikeus merkittäviin yhtiön päätöksiin • Oikeus osallistua jatkorahoitukseen samoilla ehdoilla kuin uudet sijoittajat • Mahdollisesti eri osakesarjat • Oikeus osallistua hallintoon ja nimittää johto • Osakkeiden myynnit ja luovutukset yleensä kielletty ilman pääosakkaiden suostumusta • Usein sovitaan, että osakkaat sitoutuvat kehittämään yhtiötä tietyn määräajan eikä osakkeita tuona aikana saa luovuttaa • Uusien osakkaiden tulee aina liittyä mukaan osakassopimukseen • Vaihtoehtoisesti mahdollista sallia luovutukset, mutta antaa muille osakkaille etuosto- oikeus • Sovittava miten irtautuminen (exit) hoidetaan • Esim. sitoutumisajan jälkeen palkataan konsultti, joka etsii ostajan • Syytä sopia • myötämyyntivelvollisuudesta (drag along) • Jos enemmistö myy, myös vähemmistöllä velvollisuus myydä • myötämyyntioikeudesta (tag along) • Jos yksi haluaa myydä, velvollisuus huolehtia siitä, että myös muilla oikeus myydä • Syytä sopia siitä, että suunnattuja osakeanteja voidaan toteuttaa enemmistön päätöksellä, jos • Yhtiö tarvitsee lisärahoitusta tai • Avainhenkilöitä halutaan palkata ja sitouttaa antamalla heille osakkeita • Varautuminen avioeroon • Voivatko osakkeet siirtyä tasinkona avio-/avopuolisolle? • Kielletään usein ottamalla avioehdon laatimiseen velvoittava määräys • Varautuminen kuole...
Yleisiä huomioita. Tavara- ja tarvikehankintoja koskevat sopimukset ovat hyvin suurelta osin vakioidun oloisia dokumentteja, joissa käytetään paljon lomakemallisia pohjia. Sopimusten muoto puhuu vahvasti sen puolesta, että kyse on rutiininomaisesta hankintatoimesta, jossa on hyvin vähän tapauskohtaista sopimusten muokkausta. Tästä syystä sopimukset ovat myös hyvin pitkälti toistensa kaltaisia. Lisäksi tähän ohjaa näiden hankintojen keskittäminen suurelta osin tähän erikoistuneille hankintayksiköille. Hankinnan keskittäminen on samalla keskittänyt tämän tyyppiseen toimintaan liittyvää osaamista, mikä näkyy myös sopimusten sisällöissä. Ta- vara- ja tarvikesopimuksiin liittyy edellä mainituista syistä johtuen myös varsin vähän ilmeisiä sopimukselli- sia riskejä.
Yleisiä huomioita. 1.3.1 Eläinten hyvinvointi osoitetaan mittaamalla, kuinka hyvin tai huonosti eläin selviytyy luonnossa ja missä määrin se tässä epäonnistuu. Koska eläinten käyttämät menetelmät luonnossa selviytymiseksi vaihtelevat, eläinten hyvinvointia arvioitaessa on käytettävä useita mittausmenetelmiä. Pyydettyjen eläinten hyvinvointia osoittaviin indikaattoreihin kuuluvat fysiologisia tekijöitä, vammoja ja käyttäytymistä osoittavat indikaattorit. Koska joitakin näistä indikaattoreista ei ole tutkittu useiden lajien osalta, asianmukaiset lisätutkimukset ovat tarpeen kynnysarvojen määrittelemiseksi standar- deissa tarvittaessa. Vaikka eläinten hyvinvoinnin taso saattaa vaihdella suuresti, termiä ’kivuton’ käytetään ainoastaan niistä pyyntimenetelmistä, joissa asianomaisen eläimen hyvinvointi pidetään riittävällä tasolla, vaikka tunnustetaan, että tappavilla pyyntilaitteilla pyydettäessä eläimen hyvinvoinnin taso voi tietyn lyhyen ajan olla huono.
1.3.2 Pyyntivälineiden varmentamista varten vahvistettuihin kynnysarvoihin kuuluvat standardeissa:
a) Elävänä pyytävät pyyntivälineet: indikaattoreiden taso, jonka ylittyessä pyydettyjen eläinten hyvin- voinnin tasoa pidetään huonona, ja
b) tappavat pyyntivälineet: tajuttomuuden ja tunnottomuuden saavuttamiseen tarvittava aika ja tämän tilan säilyttäminen eläimen kuolemaan saakka.
1.3.3 Sen estämättä, että pyyntimenetelmien on täytettävä 2.4 ja 3.4 jakson kynnysvaatimukset, on otettava huomioon tavoite parantaa jatkuvasti pyyntivälineiden suunnittelua ja asettamista erityisesti seuraa- vilta osin:
a) elävänä pyytävillä pyyntivälineillä pyydettyjen eläinten hyvinvoinnin tason parantaminen kiinni- pitoaikana,
b) tappavilla pyyntivälineillä pyydettyjen eläinten saattaminen nopeasti tajuttomaan ja tunnottomaan tilaan, ja
c) muiden kuin pyyntikohteena olevien eläinten pyynnin vähentäminen mahdollisimman pieneksi.