Yleissitovuus- ja vähimmäispalkkasääntely Mallilausekkeet

Yleissitovuus- ja vähimmäispalkkasääntely. TVG § 5:n mukaan liittovaltion työ- ja sosiaaliministeriö voi julistaa työehtosopimuksen yleissitovaksi (allegemeinverbindlich), jos yleissitovaksi julistamisen katsotaan olevan ylei- sen edun mukaista. Yleissitovaksi julistamisen katsotaan olevan yleisen edun mukaista, jos työehtosopimuksen mukaiset ehdot ovat muodostuneet sellaisiksi, että niillä on ensisijaisen tärkeä merkitys, tai jos työehtosopimuksen ehtojen voimassaolon säilyttäminen tilanteessa, 347 Schulten – Bispinck 2018, s. 110. 348 Xxxxx – Keune 2018, s. 14. 349 Ibid. 350 Ibid. 351 Ibid, s. 16. 352 Schulten – Bispinck 2018, s. 112. jossa taloudellinen tilanne on heikentynyt, edellyttää yleissitovaksi julistamista.353 Ensisi- jaisen tärkeän merkityksen täyttyminen riippuu esimerkiksi työehtosopimuksen soveltamis- alaan kuuluvien työntekijöiden osuudesta kaikista työntekijöistä alalla, viittausten määrästä sopimukseen ja siitä, käytetäänkö sitä muuten suuntaa-antavana työsopimusten ehtojen määrittäjänä.354 Yleissitovaksi julistaminen voi tapahtua vain työehtosopimusosapuolten yhteisestä hake- muksesta.355 Käytännössä tämä vaatimus on osoittautunut kriittiseksi yleissitovuusjärjestel- män soveltamisen kannalta. Esimerkiksi kaupan alalla työehtosopimukset olivat yleissitovia 1950-luvulta 2000-luvun alkuun, sillä työmarkkinaosapuolet olivat yhtä mieltä siitä, että yleissitovaksi julistaminen oli molempien osapuolten etu.356 Kun 1990-luvulla työehtosopi- musjärjestelmään pettyneet kaupan alan työnantajat alkoivat erota kaupan alan työnantaja- liitto HDE:sta, HDE vastasi mahdollistamalla jäseneksi liittymisen ilman, että jäsenyritys tuli sovellettavan työehtosopimuksen osapuoleksi (Ohne Tarifbindung, OT).357 Tällainen toimintamalli ei sopinut yhteen työehtosopimusten yleissitovuuden kanssa, ja 2000-luvun alusta lähtien kaupan alalla ei ole tehty työehtosopimusten yleissitovuushakemuksia työn- antajien vastustuksesta johtuen.358 Tämän vuoksi työehtosopimusten kattavuus kaupan alalla on laskenut huomattavasti vuoden 2000 jälkeen.359 Työehtosopimusten kattavuus on laskenut koko Saksassa siten, että vuonna 2016 56 % sak- salaisista työntekijöistä oli jonkun työehtosopimuksen soveltamisen piirissä. Näistä 48 %:iin sovellettiin sektorikohtaista työehtosopimusta ja jäljelle jäävään 8 %:iin yrityskoh- taista työehtosopimusta. On huomioitava, että lopuista 44 %:sta työntekijöitä noin puolen työnantajat ilmaisevat soveltavansa sektorikohtaisten työehtosopimusten säännöksiä työ- suhteen ehdoista suuntaa-antavas...

Related to Yleissitovuus- ja vähimmäispalkkasääntely

  • Jatkuva neuvottelumenettely Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelu- menettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa virka- ja työehto- sopimusasioissa.

  • Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus 1. Työnantajan antaessa työntekijöille ammatillista koulutusta tai lähdettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansiomenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista todetaan, onko kysymyksessä tämän pykälän mukainen koulutus.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Neuvottelumenettely Neuvottelut käydään liittoja sitovan tai ennen uuden työehtosopimuksen solmimista viimeksi sitoneen työ- ehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

  • Asiakkaan kvv-laitteen käyttö poikkeustilanteissa Poikkeustilanteessa laitoksella on oikeus toimittaa tilapäisesti vettä asiakkaan kiinteistön tonttivesijohdon kautta toiselle asiakkaalle tai johtaa asiakkaan viemäreitä käyttäen toisen asiakkaan viemärivettä yleisiin viemäreihin. Asiakkaalla on oikeus saada todetusta haitasta mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys. Laitoksen toimintahäiriön aikana tai välittömästi sen jälkeen laitoksella on oikeus käyttää asiakkaan kvv-laitteistoja yleisen vesijohdon huuhtelemiseen. Asiakkaalla on oikeus saada mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys.

  • Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Strategisen sopimuksen mukaan.

  • Erimielisyydet ja sovellettava laki 24.1 Hankintasopimusta koskevat asiat ratkaistaan ensisijaisesti keskinäisin neuvotteluin.

  • Yleiseen viemäriin johdettavan veden määrän ja laadun rajoitukset Asiakas ei saa johtaa yhtiön viemäriin sellaisia vesiä tai sellaisia haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä vesiä, joiden osalta on erikseen valtioneuvoston päätöksissä tai viranomaismääräyksissä säädetty tai määrätty tai, jotka ovat vahingollisia viemäreiden, pumppaamoiden ja puhdistamoiden toiminnalle tai jätevesilietteen käsittelylle ja hyötykäytölle tai vastaanottovesistölle. Viemärivettä ei saa jäähdyttää niin kylmäksi, että se aiheuttaa viemäriverkostossa jäätymisen vaaraa tai haittaa puhdistamon toimintaa. Yhtiön viemäriin ei saa johtaa bensiiniä, liuottimia tai palo- ja räjähdysvaaraa aiheuttavia aineita tai muita ongelmajätteitä. Yhtiön viemäriin ei saa johtaa haittaa tai vahingon vaaraa tuottavasti: • esineitä, tekstiilejä, metalleja, hiekkaa, multaa, lasia, kumia, muovia, rasvaa, öljyä tai muita sellaisia yhdyskunta- tai teollisuusjätteitä, jotka saattavat aiheuttaa viemärin tukkeutumista tai vaikeuttaa viemärivesien käsittelyä tai ainetta, joka reagoidessaan viemäriveden kanssa voi aiheuttaa tukkeutumista, myrkkyjä, syöpymistä tai viemäriveden merkittävää lämmön nousua, • myrkkyjä tai myrkyllisiä kaasuja muodostavia aineita, happoja tai viemäriyhtiön rakenteita syövyttäviä aineita, • viemärivettä, jonka pH luku (happamuusarvo) yleisen viemärin liitoskohdassa on pienempi kuin 6,0 tai suurempi kuin 11, • suurta hetkellistä vesimäärää tai suurta määrää vettä, jonka lämpö¬tila ylittää +40 °C, • viemäriyhtiön tai purkuvesistön kannalta muita vahin¬gollisia tai myrkyllisiä aineita tai aineita, jotka häiritsevät viemäriverkoston tai jätevedenpuhdistamon toimintaa tai vaarantavat työntekijöiden terveyden. Huleveden ja/tai perustusten kuivatusveden johtaminen jätevesiviemäriin samoin kuin jäteveden johtaminen hulevesiviemäriin on kielletty, ellei johtamisesta ole sovittu erillisellä sopimuksella.

  • Sovellettava laki ja erimielisyydet Tähän sopimukseen ja sen tulkintaan sovelletaan Suomen lakia. Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan kaikki erimielisyytensä neuvottelemalla. Mikäli Osapuolet eivät pääse neuvottelemalla sovintoon, ratkaistaan tästä sopimuksesta aiheutuvat riidat Helsingin käräjäoikeudessa.

  • Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yri- tyksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Hyvissä ajoin ennen paikal- listen neuvotteluiden aloittamista työnantaja toimittaa luottamus- miehelle tarvittavat tiedot yrityksen tai työpaikan talous-, tilaus- kanta- ja työllisyystilanteesta sekä näiden ennakoitavasta kehitty- misestä. Neuvotteluiden pohjaksi on tarkoituksenmukaista toimit- taa tietoa myös palkkaratkaisua koskevan esityksen perusteista. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityk- sen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuut- ta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla. Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantar- kistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa 18.2.2022 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.