Vuonna 2014. Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajan- kohdasta lukien. Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1.12.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkan- maksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla.
Vuonna 2014. Palkkoja korotetaan 1.6.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 12 senttiä tunnilta.
Vuonna 2014. Palkkoja korotetaan 1.6.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on täysiaikaisilla 20 euroa kuukaudessa.
Vuonna 2014. Työehtosopimuksen taulukkopalkkoja (työnvaativuusluokkapalkat pätevyyspalkki- oineen) korotetaan 1.6.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien seuraavasti: jokaiseen kuukausitaulukkopalkkalukuun lisätään 20 euroa, ja tuntipalkat lasketaan näin korotetuista kuukausitaulukkopalkkaluvuista jakamalla jokainen kuukausipalkkaluku 169:llä. Lisäksi taulukkopalkkoja (työnvaativuusluokkapalkat pätevyyspalkkioineen) koro- tetaan 1.12.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla seuraavasti: jokaiseen kuukausi- ja tuntipalkkataulukkolukuun lisätään 0,15 prosenttia.
Vuonna 2014 uudenvuoden viikko/ 4 loppiaisviikko pääsiäisviikko 4 pääsiäisen jälkeinen viikko 4 vappuviikko 4 helatorstaiviikko 4 juhannusviikko 4 itsenäisyyspäivän viikko 4 jouluviikko 2 Viikkoa kohti annettava toinen vapaapäivä voi olla kiinteä viikonpäivä (lauantai tai, ellei se ole mahdollista, maanantai) tai vaihtuva viikonpäivä, jos työtä tehdään vähintään kuutena päivänä viikossa. Jos työssä noudatetaan keskimääräistä viikkotyöaikaa, vapaapäivät ajoitetaan siten, että jaksoon tulee niin monta vapaapäivää, että työaika jakson kuluessa tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan. Ellei vapaapäiviä voida ennakoida, tasoittumisvapaan antamisesta on ilmoitettava vähintään viikkoa etukäteen.
Vuonna 2014. MIT:n tilaama raportti tunnisti Aalto-yliopiston ekosysteemin yhdeksi viidestä nousevasta kansainvälisestä tähdestä, joiden voi odottaa nousevan nopeasti maailman johtavien yrittäjyys- ja innovaatioekosysteemien joukkoon. Vuonna 2017 Euroopan komission Joint Research Centre (JRC) totesi raportissaan Espoon innovaatioekosysteemin, jonka kehityksessä Aalto-yliopiston katsottiin olevan keskeinen ja ratkaiseva tekijä, mahdolliseksi roolimalliksi koko Euroopalle. Vuonna 2019 European University Associationin laaja kansainvälinen selvitys nosti Aalto-yliopiston toiminnan malliesimerkiksi yliopistojen roolista uraauurtavissa, alueellisissa innovaatioekosysteemeissä. Moderneissa innovaatioekosysteemeissä korostuu innovaatiotoiminnan paradigmanmuutos, siirtymä yksittäisitä innovaatiohankkeista kaikkea toimintaa leimaavaan innovaatiokulttuuriin. Tässä Aalto-yliopisto on edellä mainittujen kansainvälisten arvioiden mukaan globaali edelläkävijä. Uudet, monialaisuutta ja haastelähtöisyyttä tukevat toiminatatavat, alustat, fyysiset ja digitaaliset tilat, tuovat avainalueiden huippututkimuksen osaksi innovaatioyhteisöä ja mahdollistavat näin sekä radikaalit innovaatiot että tieteelliset läpimurrot eri alojen ja eri toimijoiden (tutkijat, innovaattorit, kaupallistajat, yritykset, yliopistot jne.) näkökulmien kohdatessa. Uuden kulttuurin näkyvimpänä lippulaivana voidaan pitää Aalto-yhteisöstä noussutta opiskelijavetoista yrittäjyyskulttuuria ja erityisesti SLUSHin kehittymistä globaalia mainetta nauttivaksi ilmiöksi, joka on inspiroinut kymmeniä satelliittitapahtumia kaikkialle maailmaan. Aktiivisuutensa ja kansainvälisen edelläkävijyytensä ansiosta Aalto-yliopiston yrittäjyys- ja innovaatioekosysteemistä on muodostunut vetovoimainen solmukohta kansainvälisissä verkostoissa. Se houkuttelee investointeja, lahjakkuuksia ja kumppaneita globaalisti. Kansainvälisten kumppanuuksiensa ja yhteistyösuhteiden avulla yliopisto kykenee myös kytkemään alueellisia ja kansallisia suomalaisia toimijoita globaalisti johtaviin tutkimus-, innovaatio- ja korkeakoulutustoimijoihin sekä näiden yrityskumppaneihin tavalla, joka ei näille toimijoille olisi mahdollista ilman Aalto-yliopistoa. Erityisen tärkeä instrumentti kansainvälisessä verkottumisessa on Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti EIT, josta on muodostunut Euroopan suurin innovaatioyhteisö. EIT kokoaa ainutlaatuisten yhteistyörakenteiden ympärille yli 1 000 tarkkaan valikoitunutta kumppania. EIT:n kahdeksasta, yli 50 innovaati...
Vuonna 2014. Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajankoh- dasta lukien. AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY 2 (3) AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1.12.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkan- maksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla.
Vuonna 2014. Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstömäärää ja toimintoja sopeutetaan päivitetyn sopeut- tamissuunnitelman mukaisesti. Rikosseuraamuslaitos voi käyttää siirtyviä määrärahojaan vuonna 2014 2,3 miljoonaa euroa sopeuttamistoimista huolimatta. Siirtyvä määräraha voi pudota 7,5 miljoonaan euroon. Rikosseuraamuslaitoksen strategian toteuttaminen edesauttaa ydintehtävän laadun ylläpitämis- tä taloudellisesti vaikeassa tilanteessa. Vuoden 2013 aikana valmistuu vuoteen 2025 ulottuva toimitilavisio. Vision pohjalta laadittavassa toimitilasuunnitelmassa määritellään Rikosseuraamuslaitoksen investointitarpeet ja niistä aiheutuvat vaikutukset vuokramenoihin. Toimitilavisio sisältää valvontatasoluokituksen käyttöönottoa koskevat linjaukset. Toimitilaverkostoa kehitetään paremmin toimintaa tukevaksi. Toimitiloja konseptoimalla ja vuokrasopimuksia uudistamalla sekä tarpeettomista toimitiloista luopumalla pyritään hillitsemään toimitilakustannusten kasvua. Vankiluvun arvioidaan vuonna 2014 säilyvän edellisen vuoden tasolla. Pitkäaikaisvankien ja ulko- maalaisten vankien suhteellinen osuus on koko 2000-luvun ajan noussut. Valvotun koevapauden ja valvontarangaistuksen käytön lisääminen alentavat jonkin verran vankilassa olevien vankien määrää. Yhdyskuntaseuraamuksien kokonaismäärän arvioidaan laskevan erityisesti liikennejuopumusten vä- henemisen seurauksena. Oikeusministeriö selvittää tutkimuksen käynnistämistä täytäntöönpantaviksi tulevien yhdyskuntaseuraamusten määrien alueellisten erojen selvittämiseksi. Seuraamuksiin liittyvien asiantuntijalausuntojen määrän arvioidaan edelleen laskevan. Laki valvotusta koevapaudesta tulee voimaan 1.1.2014. Laki mahdollistaa koevapauteen sijoitetun valvonnan teknisillä apuvälineillä, myös ns. pantavalvonnan. Valvotun koevapauden käyttöä laajenne- taan edelleen. Vireillä on useita seuraamusjärjestelmän kehittämiseen liittyviä lainsäädäntöhankkeita, joista osalla on toteutuessaan myös vankiluku- ja budjettivaikutuksia. Laki vankeuslain ja tutkintavankeuslain muuttamisesta tulee voimaan vuonna 2015. Säännökset vangin ja tutkintavangin muutoksenhakuoikeudesta uudistetaan. Muut muutokset koskevat mm. yhteydenpitoa ja rangaistusajan laskentaa koskevia säännöksiä. Uudistus voidaan toteuttaa toimintamäärärahojen puitteissa. Yhdyskuntaseuraamuslainsäädännön kokonaisuudistus tulee voimaan vuoden 2015 aikana. Uudistuksessa kootaan yhteen ja selkiytetään yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoa koskevaa sääntelyä. Uudistus aiheuttaisi jonkin verran kust...
Vuonna 2014. Edistetään hallittua vapauttamista, yhteiskunnan normaalipalvelujen käyttöä ja toi- mintajatkumoita. Huolehditaan siitä, että avolaitosten käyttöastetta nostetaan ja avo- laitoksista vapautumista lisätään.
Vuonna 2014. Siirtyvä erä vuodelle 2015 on vähintään 7,5 milj. euroa (3,2 %).