Ylityö yleistyöajassa Mallilausekkeet

Ylityö yleistyöajassa. Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää 5 §:n 1 -kohdan mukaiset työajat. Tasoittumisjaksottaista ylityötä syntyy, kun o yhden viikon tasoittumisjaksolla työaika ylittää 40 tuntia viikossa tai pidempää tasoittumisjaksoa käytettäessä työaika ylittää tasoittumisjakson säännöllisen työajan. o vajaalla tasoittumisjaksolla työaika ylittää 5 § 4 kohdan mukaisesti määräytyvän ylityökynnyksen. Päivittäistä ja viikoittaista ylityötä syntyy, kun o vuorokautinen 8 tunnin enimmäistyöaika ylittyy tai jos vuorokautisesta työajasta on sovittu 5 § 1.2 -kohdan mukaisesti ja sovittu työaika ylittyy. o viikoittainen 48 tunnin enimmäistyöaika ylittyy, ei kuitenkaan 5 § 1.2.3 - kohdan mukaisen matkan aikana. Riippumatta siitä, onko ylityö syntynyt tasoittumisjaksottaisen työajan ylityksestä tai päivittäisen tai viikoittaisen enimmäistyöajan ylittymisestä, korvataan se tasoittumisjaksoittain tasoittumisjakson pituuden perusteella seuraavasti: tasoittumisjakson pituus 50 %:lla korotettu palkka 100 %:lla korotettu palk- ka 1 viikko 6 ensimmäiseltä ylityötunnilta seuraavilta ylityötunneilta 2 viikkoa 12 ensimmäiseltä ylityötunnilta seuraavilta ylityötunneilta 3 viikkoa 18 ensimmäiseltä ylityötunnilta seuraavilta ylityötunneilta 4 viikkoa 24 ensimmäiseltä ylityötunnilta seuraavilta ylityötunneilta 5 viikkoa 30 ensimmäiseltä ylityötunnilta seuraavilta ylityötunneilta 6 viikkoa 36 ensimmäiseltä ylityötunnilta seuraavilta ylityötunneilta 7 viikkoa 42 ensimmäiseltä ylityötunnilta seuraavilta ylityötunneilta 8 viikkoa 48 ensimmäiseltä ylityötunnilta seuraavilta ylityötunneilta
Ylityö yleistyöajassa. Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää 6.1-kohdan mukaiset työajat. Ylityötä saadaan teettää työntekijän suostumuksella ja lain sallimissa rajoissa. Ylityö voi olla vuorokautista, viikoittaista tai tasoittumisjaksoittaista. Vuorokautista ylityötä syntyy, kun vuorokautinen työaika ylittää 8 tuntia vuorokautisesta työajan pidentämisestä on sovittu 6.1.2-kohdan mukaisesti ja sovittu työaika ylittyy. Viikoittaista ylityötä syntyy, kun viikoittainen työaika ylittää 40 tuntia ja käytössä ei ole tasoittumisjaksoja 2–8 viikon tasoittumisjaksoja käytettäessä viikon työaika ylittää 48 tuntia. Tämä ylityökynnysraja ei ole kuitenkaan voimassa 6.1.2.3-kohdan mukaisen matkan aikana. Tasoittumisjaksoittaista ylityötä syntyy, kun 2–8 viikon tasoittumisjaksoja käytettäessä työaika ylittää tasoittumisjakson säännöllisen 6.1.1 kohdan mukaisen työajan. Soveltamisohje: Käytättäessä 2–8 viikon tasoittumisjaksoja, on työajan tällöinkin tasoituttava keskimäärin 40 tuntiin viikossa tasoittumisjakson aikana, jotta tasoittumisjaksoittaista ylityötä ei synny.
Ylityö yleistyöajassa. Jakso-sanat eri taivutusmuodoissaan muutetaan sanaksi tasoittumisjakso eri taivutusmuodoissa. Lisäksi: Ylityö-kohdan ensimmäinen kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti: Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää 5 §:n 1 kohdan mukaiset työajat Ensimmäisen soveltamisohjeen ensimmäiseen lauseeseen lisätään 5 §:n jälkeen `1.1 -kohdan´. Tällöin kohta kuuluu seuraavasti: Tasoittumisjaksolla tarkoitetaan 5 §:n 1.1 -kohdan taulukin mukaisia tasoittumisjaksoja. Päivittäistä ja viikoittaista ylityötä koskeva kohta muutetaan kuulumaan seuraavasti: Päivittäistä ja viikoittaista ylityötä syntyy, kun o vuorokautinen 8 tunnin enimmäistyöaika ylittyy tai jos vuorokautisesta työajasta on sovittu 5 §:n 1.2 -kohdan mukaisesti ja sovittu työaika ylittyy o viikoittainen 48 tunnin enimmäistyöaika ylittyy, ei kuitenkaan 5 §:n 1.2.3 -kohdan mukaisen matkan aikana Ylityön korvaamista koskevan taulukon jälkeen olevan soveltamisohjeen kohta `5 § 1. –kohdan´ muutetaan muotoon `5 §:n 1.1 -kohdan´ sekä kohta `5 § 2.1, 2.2 ja 2.3 –kohtien´ muotoon `5 § 1.2.1, 1.2.2 ja 1.2.3 -kohtien´ Lisätään numero 1 kolmanneksi viimeiseen esimerkkiin: Esimerkki 1 ylityön syntymisestä, kun työnantaja ja työntekijä ovat sopineet… Lisätään numero 2 toiseksi viimeiseen esimerkkiin: Esimerkki 2, jossa syntyy yli 48 tuntia…

Related to Ylityö yleistyöajassa

  • Koulutustyöryhmä Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeävät kaksi edustajaa. Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voi- daan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden. Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osallistujista ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve. Hy- väksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta. Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

  • Sovellettava laki ja erimielisyydet Tähän sopimukseen ja sen tulkintaan sovelletaan Suomen lakia. Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan kaikki erimielisyytensä neuvottelemalla. Mikäli Osapuolet eivät pääse neuvottelemalla sovintoon, ratkaistaan tästä sopimuksesta aiheutuvat riidat Helsingin käräjäoikeudessa.

  • Vakuutussopimuksen voimassaolo Vakuutussopimus on joko jatkuva tai määräaikainen. Jatkuva vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai Fennia irtisano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä. Määräaikainen vakuutussopimus on voimassa vakuutuskirjassa mainitun määräajan ja päättyy määräajan lopussa ilman erillistä irtisanomista. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä.

  • Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattunut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapahtuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuutetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapahtuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä vakuutus.

  • Erimielisyydet ja sovellettava laki 24.1 Hankintasopimusta koskevat asiat ratkaistaan ensisijaisesti keskinäisin neuvotteluin. 24.2 Jos kiistakysymys ei ratkea neuvotteluin, erimielisyydet jätetään ratkaistavaksi ensi- asteena tilaajan kotipaikan yleiseen alioikeuteen. 24.3 Hankintasopimukseen sovelletaan Suomen lakia. Hankintasopimukseen ei kuitenkaan sovelleta Suomen lain lainvalintaa koskevia säännöksiä.

  • Vakuutuksen voimassaoloalue Vakuutus on voimassa Suomessa ja koskee Suomessa käsiteltäviä korvausvaatimuksia.

  • TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO Työsuhteen alkamispäivämääräksi merkitään päivämäärä, jolloin työntekijä aloittaa työteon. Normaalitapauksessa työsuhde on voimassa toistaiseksi. Tällöin merkitään rasti ao. kohtaan. Mikäli määräaikainen työsuhde on sidottu kalenteriaikaan, työsuhteen viimeinen kestopäivä merkitään lomakkeeseen. Tällöin tulee myös to- deta kohdassa 2 a määräaikaisen työsuhteen peruste, esim. äitiys- ja vanhempainvapaasijaisuus, vuosilomasijaisuus, työntekijän oma pyyntö jne. Jos määräaikaisen työsuhteen kesto ei ole sidottu kalenteriaikaan, vaan se on riippuvainen esim. tietyn työtehtävän suorittamisesta, yksilöidään tämä tehtävä työsopimukseen kohtaan 2 b.

  • Viikoittainen ylityö Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tun- neilta 100 %:lla korotettu palkka.

  • Vahingonkorvausvelvollisuus Tämän sopimuksen mukaisten tehtävien hoitamisessa mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen kustannuksista sopijapuolet ovat vastuussa sopimuksen 9 §:ssä määrättyjen perusteiden mukaisesti.

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.