Ylityö yleistyöajassa Mallilausekkeet

Ylityö yleistyöajassa. Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää 5 §:n 1 -kohdan mukaiset työajat. Tasoittumisjaksottaista ylityötä syntyy, kun o yhden viikon tasoittumisjaksolla työaika ylittää 40 tuntia viikossa tai pidempää tasoittumisjaksoa käytettäessä työaika ylittää tasoittumisjakson säännöllisen työajan. o vajaalla tasoittumisjaksolla työaika ylittää 5 § 4 kohdan mukaisesti määräytyvän ylityökynnyksen. Päivittäistä ja viikoittaista ylityötä syntyy, kun o vuorokautinen 8 tunnin enimmäistyöaika ylittyy tai jos vuorokautisesta työajasta on sovittu 5 § 1.2 -kohdan mukaisesti ja sovittu työaika ylittyy. o viikoittainen 48 tunnin enimmäistyöaika ylittyy, ei kuitenkaan 5 § 1.2.3 - kohdan mukaisen matkan aikana. Riippumatta siitä, onko ylityö syntynyt tasoittumisjaksottaisen työajan ylityksestä tai päivittäisen tai viikoittaisen enimmäistyöajan ylittymisestä, korvataan se tasoittumisjaksoittain tasoittumisjakson pituuden perusteella seuraavasti: tasoittumisjakson pituus 50 %:lla korotettu palkka 100 %:lla korotettu palk- ka 1 viikko 6 ensimmäiseltä ylityötunnilta seuraavilta ylityötunneilta 2 viikkoa 12 ensimmäiseltä ylityötunnilta seuraavilta ylityötunneilta 3 viikkoa 18 ensimmäiseltä ylityötunnilta seuraavilta ylityötunneilta 4 viikkoa 24 ensimmäiseltä ylityötunnilta seuraavilta ylityötunneilta 5 viikkoa 30 ensimmäiseltä ylityötunnilta seuraavilta ylityötunneilta 6 viikkoa 36 ensimmäiseltä ylityötunnilta seuraavilta ylityötunneilta 7 viikkoa 42 ensimmäiseltä ylityötunnilta seuraavilta ylityötunneilta 8 viikkoa 48 ensimmäiseltä ylityötunnilta seuraavilta ylityötunneilta Esimerkki 1 ylityön syntymisestä, kun käytössä on kolmen viikon tasoittumisjakso: laadittu lista: / 8 8 8 8 8 v v / 8 8 8 8 8 8 v / 8 8 8 8 v v v / = 120 t toteutunut: / 8 8 8 8 10 vv/ 8 8 8 8 8 8 v / 8 8 8 8 8 v v / = 130 t => ylityötä 10 tuntia Esimerkki 1 ylityön syntymisestä, kun työnantaja ja työntekijä ovat sopineet vuorokautisen enimmäistyöajan pidentämisestä 12 tuntiin ja käytössä on kolmen viikon tasoittumisjakso: laadittu lista: / 8 8 8 v 12 12 v / v 8 8 8 8 v v / 8 8 8 8 8 v v / = 120 t toteutunut: / 8 8 8 v 12 12 v / v 8 8 8 12 vv/ 8 8 8 8 8 4 v / = 128 t => ylityötä 8 tuntia Esimerkki 2, jossa syntyy yli 48 tuntia yhtenä tasoittumisjakson viikkona, mutta muutoin jäädään tasoittumisjakson työaikaan. Esimerkki ylityön syntymisestä, kun käytössä on kolmen viikon tasoittumisjakso: laadittu lista: / 8 8 8 8 8 v v (40 h) / 8 8 8 8 8 8 v (48 h) / 8 8 8 8 v v v (32 h) / = 120 h toteutunut:...
Ylityö yleistyöajassa. Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää 6.1-kohdan mukaiset työajat. Ylityötä saadaan teettää työntekijän suostumuksella ja lain sallimissa rajoissa. Ylityö voi olla vuorokautista, viikoittaista tai tasoittumisjaksoittaista. Vuorokautista ylityötä syntyy, kun vuorokautinen työaika ylittää 8 tuntia vuorokautisesta työajan pidentämisestä on sovittu 6.1.2-kohdan mukaisesti ja sovittu työaika ylittyy. Viikoittaista ylityötä syntyy, kun viikoittainen työaika ylittää 40 tuntia ja käytössä ei ole tasoittumisjaksoja 2–8 viikon tasoittumisjaksoja käytettäessä viikon työaika ylittää 48 tuntia. Tämä ylityökynnysraja ei ole kuitenkaan voimassa 6.1.2.3-kohdan mukaisen matkan aikana. Tasoittumisjaksoittaista ylityötä syntyy, kun 2–8 viikon tasoittumisjaksoja käytettäessä työaika ylittää tasoittumisjakson säännöllisen 6.1.1 kohdan mukaisen työajan. Soveltamisohje: Käytättäessä 2–8 viikon tasoittumisjaksoja, on työajan tällöinkin tasoituttava keskimäärin 40 tuntiin viikossa tasoittumisjakson aikana, jotta tasoittumisjaksoittaista ylityötä ei synny.
Ylityö yleistyöajassa. Jakso-sanat eri taivutusmuodoissaan muutetaan sanaksi tasoittumisjakso eri taivutusmuodoissa. Lisäksi: Ylityö-kohdan ensimmäinen kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti: Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää 5 §:n 1 kohdan mukaiset työajat Ensimmäisen soveltamisohjeen ensimmäiseen lauseeseen lisätään 5 §:n jälkeen `1.1 -kohdan´. Tällöin kohta kuuluu seuraavasti: Tasoittumisjaksolla tarkoitetaan 5 §:n 1.1 -kohdan taulukin mukaisia tasoittumisjaksoja. Päivittäistä ja viikoittaista ylityötä koskeva kohta muutetaan kuulumaan seuraavasti: Päivittäistä ja viikoittaista ylityötä syntyy, kun o vuorokautinen 8 tunnin enimmäistyöaika ylittyy tai jos vuorokautisesta työajasta on sovittu 5 §:n 1.2 -kohdan mukaisesti ja sovittu työaika ylittyy o viikoittainen 48 tunnin enimmäistyöaika ylittyy, ei kuitenkaan 5 §:n 1.2.3 -kohdan mukaisen matkan aikana Ylityön korvaamista koskevan taulukon jälkeen olevan soveltamisohjeen kohta `5 § 1. –kohdan´ muutetaan muotoon `5 §:n 1.1 -kohdan´ sekä kohta `5 § 2.1, 2.2 ja 2.3 –kohtien´ muotoon `5 § 1.2.1, 1.2.2 ja 1.2.3 -kohtien´ Lisätään numero 1 kolmanneksi viimeiseen esimerkkiin: Esimerkki 1 ylityön syntymisestä, kun työnantaja ja työntekijä ovat sopineet… Lisätään numero 2 toiseksi viimeiseen esimerkkiin: Esimerkki 2, jossa syntyy yli 48 tuntia…

Related to Ylityö yleistyöajassa

  • Koulutustyöryhmä Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten ovat allekirjoittajajärjestöjen väliset koulutustyöryhmät. Työryhmät koostuvat samaan keskusjärjestöön kuuluvien työntekijäjärjestöjen ja työnantajajärjestön edustajista, joita kukin osapuoli nimeää enintään kaksi. Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden. Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Hyväksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta. Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit mah- dollisuuksien mukaan viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin al- kua.

  • Sovellettava laki ja erimielisyydet Tähän sopimukseen ja sen tulkintaan sovelletaan Suomen lakia. Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan kaikki erimielisyytensä neuvottelemalla. Mikäli Osapuolet eivät pääse neuvottelemalla sovintoon, ratkaistaan tästä sopimuksesta aiheutuvat riidat Helsingin käräjäoikeudessa.

  • Vakuutusmaksun suorittaminen Vakuutusmaksut on maksettava viimeistään sovittuina eräpäivinä. Mikäli eräpäivän ja laskun päiväyksen erotus on alle 30 vuorokautta, tulee vakuutusmaksu maksaa 30 vuorokauden kuluessa laskun päiväyksestä. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa vakuutuskautta koskevan maksun suorittaminen on vakuutuksenantajan vastuun alkamisen edellytyksenä. Vakuutusehdot Jos vakuutusmaksusta maksetaan maksun erääntyessä vain osa, jaetaan osasuoritus vakuutussopimuksen eri vakuutusturvien kesken. Kunkin vakuutusturvan osaksi tuleva summa lasketaan tällöin sen mukaan, kuinka suuri on kyseisen vakuutusturvan maksun osuus koko vakuutusmaksusta. Jos vakuutuksenottajan maksama maksu ei riitä kaikkien vakuutusturvien maksamiseen vakuutuksenottajalla on oikeus maksun suorittamisen yhteydessä määrätä mitä vakuutusturvien maksuja suorituksella lyhennetään. Jos vakuutuksenottaja on kokonaan tai osittain laiminlyönyt vakuutusmaksun maksamisen maksun erääntyessä tilanteessa, jossa hän on jo aiemmin suorittanut tulevaan aikaan kohdistuvia muita vakuutusmaksuja, vakuutusyhtiöllä on oikeus kohdistaa jo maksetut vakuutusmaksut myös laiminlyötyjen vakuutusmaksujen kattamiseen, ellei vakuutuksenottaja maksun maksamisen laiminlyötyään viipymättä nimenomaisesti ilmoita vakuutusyhtiölle, ettei hän halua jo maksettua maksua jaettavaksi eri vakuutusturvien kesken. Jos koko vakuutusmaksua ei makseta eräpäivään mennessä, erääntyvät kaikki vakuutussopimuksen vakuutuskauden jäljellä olevat maksuerät heti, jos vakuutusyhtiö niin haluaa. Erääntyvien maksuerien laskentaperusteet eivät muutu.

  • Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattu- nut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapah- tuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuu- tetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapah- tuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä va- kuutus. Mikäli vakuutuksen korvauspiiriä on laajennettu ja laajennus on ollut vakuutustapahtuman sattuessa voimassa alle kaksi vuotta, on laajennuksen soveltamisen edellytyksenä se, että ne seikat, joihin riita, vaatimus, kiistäminen, työsuhteen päättämisilmoitus, syyte taikka epäilty rikos perustuu, ovat syntyneet laajennuksen voimaan tulon jälkeen. Vakuutuksen korvauspiirin laajennuksella tarkoitetaan vakuutusmäärän korotusta, vakuutuksen voimassa- oloalueen laajennusta tai vastapuolen kulujen lisäämistä vakuu- tukseen.

  • Erimielisyydet ja sovellettava laki 24.1 Hankintasopimusta koskevat asiat ratkaistaan ensisijaisesti keskinäisin neuvotteluin.

  • Vahingonkorvausvelvollisuus Tilaajalla on oikeus saada vahingonkorvausta Liikennöitsijän sopimusrikko- muksesta aiheutuneesta välittömästä vahingosta sekä menetetyistä lipputu- loista siltä osin kuin vahingon määrä ylittää maksettavan sopimussakon ja palveluista sovitut sanktiot. Liikennöitsijällä on oikeus saada vahingonkor- vausta tilaajan sopimusrikkomuksesta aiheutuneesta välittömästä vahin- gosta. Korvauksen enimmäismäärä on palvelun laskennallinen 12 kuukau- den hinta. Liikennöitsijällä ei ole oikeutta saada korvausta välillisistä vahin- goista. Näiden ehtojen mukaiset vahingonkorvausvelvollisuuden rajoitukset eivät koske tapausta, jossa sopijapuoli on aiheuttanut vahingon tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien oikeushenkilöiden vakuutukset Jos Fennia tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

  • Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 5. Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta. Jos työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä aiheutuvana kertakaikkisena korvauksena maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta. Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin ja toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.

  • Kauppahinnan maksaminen Kauppahinta maksetaan kokonaisuudessaan tässä kaupantekotilaisuudessa ja kuitataan maksetuksi tämän kauppakirjan allekirjoittamisella.