HUVI-, TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA

3. Tämä sopimus ei koske yrityksen johtoon kuuluvia, kuten toimitus- johtajaa, apulaisjohtajia, konttoripäälliköitä, itsenäisten osastojen päälliköitä ja vastaavia, jotka edustavat työnantajaa tämän työehtoso- pimuksen alaisten työntekijöiden työ- ja palkkaehtoja määrättäessä.

4. Tätä sopimusta ei sovelleta sellaisiin nuoriin työntekijöihin, jotka voi- vat työskennellä ainoastaan nuorista työntekijöistä annetun lain 15

§:n säännöksestä ilmenevällä tavalla aluehallintoviraston antamalla poikkeusluvalla. Tällaisia työntekijöitä ovat nuorista työntekijöistä annetun lain 2 §:ssä mainitut henkilöt, jotka poikkeusluvan nojalla saavat työskennellä tilapäisesti esiintyjänä tai avustajana taide- ja kulttuuriesityksissä sekä muissa vastaavanlaisissa tilaisuuksissa.

5. Tämän sopimuksen osana noudatetaan seuraavia järjestösopimuksia:

• Luottamusmiessopimus 1.1.2021

• Koulutussopimus 1.1.2021

• Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla

• Työehtosopimuslain mukaisia hyvityssakkoja koskeva pöytäkirja 1.10.2017

• Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä 1.10.2017

• Sopimus työsuojeluyhteistoiminnasta 1.1.2021

• Sopimus yhteistoiminnasta 1.10.2017

Työehtosopimus

2 § Työnjohto ja järjestäytymisoikeus ‌

1. Työnantaja johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa ja erottaa työntekijät

2. Määrätynlaiseen työhön otettu työntekijä on velvollinen tarpeen vaa- tiessa tekemään muutakin samanlaista tai siihen verrattavaa työtä, joka ei olennaisesti muuta hänen varsinaista työtään.

3. Työsuhteen alkaessa työnopastuksen lisäksi työnantaja perehdyt- tää työntekijän työn turvallisiin ja terveellisiin suoritustapoihin, työpaikan työterveyshuollon sisältöön, työpaikan sairauspois- saolokäytäntöihin, mahdollisiin työturvallisuusriskeihin sekä työsuojeluorganisaatioon.

4. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

5. Työnantaja selvittää uudelle työntekijälle alan järjestö- ja neuvottelu- suhteet ja ilmoittaa, kuka toimii työpaikan luottamusmiehenä ja työ- suojeluvaltuutettuna sekä antaa työntekijälle heidän yhteystietonsa.

G. Tämän työehtosopimuksen osapuolina toimivat työntekijöiden puolella Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja työnantajan puolella Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry.

Työehtosopimus

3 § Työsopimus ja koeaika ‌

1. Työsopimus tulee tehdä kirjallisesti.

2. Koeajasta on sovittava työsopimuksessa.

3. Koeajan pituus on enintään kuusi kuukautta. 12 kuukautta lyhyem- mässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta. Koeaika alkaa työnteon aloittamisesta.

4. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuu- kaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisälty- vää 30 kalenteripäivää kohden työsopimuslain 1 luvun 4 §:ssä sääde- tyllä tavalla.

Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla kor- keintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää

kuin kuusi kuukautta.

5. Koeaikana voidaan työsopimus molemmin puolin purkaa irtisanomis- aikaa noudattamatta.

ESIMERKKI

Työsopimuksessa on sovittu kuuden kuukauden koeajasta. Työntekijä aloittaa työnteon 2G.4. Koeajan viimeinen päivä on 25.10.

Työehtosopimus

4 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus ‌‌

1. Irtisanomisaika

Työnantajan noudattama irtisanomisaika on:

Työsuhteen jatkuttua Irtisanomisaika

Enintään vuoden 14 päivää

Yli 1 – enintään 4 vuotta 1 kuukausi

Yli 4 – enintään 8 vuotta 2 kuukautta

Yli 8 – enintään 12 vuotta 4 kuukautta

Yli 12 vuotta G kuukautta

Työntekijän noudattama irtisanomisaika on:

Työsuhteen jatkuttua Irtisanomisaika

Enintään 5 vuotta 14 päivää

Yli 5 vuotta 1 kuukausi

ESIMERKKI 1. IRTISANOMISAIKA 14 PÄIVÄÄ

Työsopimus irtisanottiin 10.1. Irtisanomisaika alkaa kulua 11.1. Työsuhteen viimeinen voimassaolopäivä on 24.1.

ESIMERKKI 2. IRTISANOMISAIKA KUUKAUSINA

Kun irtisanomisaika lasketaan kuukausina, työsuhteen viimeinen voi- massaolopäivä on järjestysnumeroltaan sama päivä, kun irtisanomi- nen on suoritettu. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jossa irtisa- nomisaika päättyisi, työsuhde päättyy kuukauden viimeisenä päivänä.

Irtisanominen	Irtisanomisaika	Työsuhteen viimeinen päivä
1.3.	1 kk	1.4.
31.12.	2 kk	28.2.

2. Korvaukset ‌‌

Työehtosopimus

1. Työnantaja, joka ei noudata edellä sovittuja irtisanomisaikoja, on vel- vollinen suorittamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta. Jos työntekijä päättää työsuhteensa irtisanomisaikaa noudattamatta, on hän velvollinen maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan summan, jonka työnantaja saa pidättää työntekijälle mak- settavasta lopputilistä.

2. Mikäli noudattamatta jättäminen puolin ja toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, käsittää suoritusvelvollisuus sitä vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.

3. Jos määräaikaiseen työsuhteeseen otettu työntekijä jättää työnsä ennen sovitun työkauden päättymistä, tulee hänen korvata työnanta- jalle täten aiheuttamansa vahinko, kuitenkin kahden viikon palkkaa vastaava määrä tai jos laiminlyödyn työkauden osa on tätä lyhempi, sen palkkaa vastaava määrä.

4. Työnantajan päätettyä määräaikaiseen työsuhteeseen otetun työn- tekijän työsuhteen ennen sovitun työkauden päättymistä määräytyy työnantajan vahingonkorvausvelvollisuus työsopimuslain 12 luvun mukaan.

5. Mitä edellä on todettu irtisanomisesta, ei sovelleta tapauksissa, jois- sa työsuhde voidaan lain tai tämän sopimuksen mukaan purkaa tai muutoin lopettaa irtisanomisaikaa noudattamatta.

3. Lomautus

Toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu työntekijä voidaan lomauttaa 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen. Määräaikaisessa työsuhteessa olevan osalta noudatetaan työsopimuslain määräyksiä.

Pääluottamusmiehen kanssa voidaan sopia TES 22 §:n mukaisesti lomau- tusilmoitusajan lyhentämisestä vähintään 7 päivään.

Työehtosopimus

5 § Työaika ‌‌

1. Säännöllinen työaika ja vapaapäivät

Säännöllinen työaika määräytyy työaikalain 7 §:n mukaisesti seuraavin poikkeuksin:

1. Kuukausipalkkaisilla työntekijöillä säännöllinen työaika on enintään 112,5 tuntia kolmessa viikossa ja kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä enintään 75 tuntia kahdessa viikossa.

2. Tuntipalkkaisen työntekijän säännöllinen työaika voi olla enintään 120 tuntia kolmessa viikossa ja kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäes- sä enintään 80 tuntia kahdessa viikossa.

Kausityöhön otettavan tuntipalkkaisen työntekijän kanssa voidaan sopia kaksi- tai kolmeviikkoisjakson keskimääräisestä vähimmäis- työajasta, jolloin sovitun työajan tulee toteutua työsuhteen kestoai- kana. Keskimääräistä vähimmäistyöaikaa koskeva määräys on voi- massa määräaikaisesti sopimuskauden ajan (31.3.2024 asti).

3. Työssäoloviikko alkaa maanantaina kello 00.00 ja päättyy sunnuntaina kello 24.00.

4. Vajaaksi jäävän työaikajakson säännöllinen työaika on työpäivää kohden enintään keskimäärin 7,5 tuntia.

5. Työntekijälle on annettava kutakin viisipäiväistä työviikkoa kohden kaksi vapaapäivää, joista toinen on vähintään 30 tunnin pituinen viikkolepopäivä (V) ja toinen vähintään 24 tunnin pituinen lisäva- paapäivä (X). Viikkolepopäivä tulee antaa jokaisella työssäoloviikolla. Lisävapaapäivä voidaan antaa joko sen viikon aikana, miltä se on ansaittu, tai yhdistäen muihin vapaapäiviin kolmiviikkoisjakson kuluessa.

G. Mikäli lisävapaapäivä (X) annetaan sen viikon aikana, miltä se on an- saittu, se on mahdollisuuksien mukaan annettava viikkolepopäivään

(V) liittyen.

7. Vapaapäivien välissä saa olla enintään seitsemän työpäivää. Työntekijän suostumuksella tästä määräyksestä voidaan poiketa.

Työehtosopimus

8. Vähintään joka viides viikonloppu tulee järjestää vapaaksi siten, että perjantai ja lauantai tai lauantai ja sunnuntai annetaan peräkkäisinä vapaapäivinä. Työpaikkakohtaisesti TES 22 §:n mukaisesti voidaan sopia siitä, että vapaa voidaan antaa myös sunnuntai-maanantai- yhdistelmänä.

Määräys koskee työntekijöitä, jotka ovat oikeutettuja V- ja X-päivien ansaintaan.

Työntekijän halutessa tai pakottavasta syystä säännöksestä voidaan poiketa.

S. Työnantaja ja työntekijä voivat tapauskohtaisesti sopia työtuntien sekä X-vapaiden siirtämisestä kahden peräkkäisen kaksi- tai kolmiviikkois- jakson kesken ilman, että niillä on tällöin vaikutusta lisä- tai ylitöiden määrään. Siirretyistä tunneista ja niiden teettämisestä myöhemmin on pidettävä erillistä luetteloa.

10. Työnantaja voi osoittaa työntekijälle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista koulutus-, perehdy- tys- ja palaveriaikaa enintään 7,5 tuntia kalenterivuodessa. Tältä ajalta

maksetaan säännöllisen työajan palkka mahdollisine työaikalisineen ja sunnuntaityökorvauksineen. Em. koulutus, perehdytys tai palaveri to- teutetaan siten, että työvuoro pitenee koulutuksen, perehdytyksen tai palaverin keston verran, kuitenkin enintään kahdella tunnilla päivässä. Kyseistä aikaa ei voi sijoittaa työntekijän vapaapäivälle. Näitä tunteja ei huomioida työaikajakson kokonaistuntimäärässä lisä- tai ylityöhön oi- keuttavaa aikaa laskettaessa. Muutoin koulutusten osalta noudatetaan liittojen välisen koulutussopimuksen määräyksiä.

11. Työvuorolista on laadittava etukäteen ja asetettava ilmoitustaululle tai muuhun vastaavaan paikkaan työntekijöiden nähtäville vähintään viikkoa ennen kyseisen työaikajakson alkamista. Työvuorolista laadi- taan kolmeksi viikoksi kerrallaan ja kaksiviikkoisjärjestelmää käytettä- essä kahdeksi viikoksi kerrallaan.

12. Työvuorolistaan on merkittävä työvuorojen alkamis- ja päättymisajat sekä vapaapäivät.

13. Työvuorolistaa voidaan muuttaa vain työntekijän ja työnantajan suos- tumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä pakottavasta syystä, joka voi olla esim. sääolosuhteissa tapahtunut odottamaton muutos, tilauksen peruutus, laiterikko tai muu vastaava syy, joka on omiaan käytännössä estämään suunnitellun työn tekemisen. Pakottava syy

todetaan työpaikalla työntekijöiden edustajan ja työnantajan edustajan

Työehtosopimus

välillä. Muutos on merkittävä työvuorolistaan. Muutoksen kohdistues- sa viikon vapaapäiviin, annetaan tilalle uusi vapaapäivä, ellei toisin ole sovittu.‌

Mikäli työvuoro tämän kohdan mukaisesti peruuntuu ennen kuin työntekijä on lähtenyt työhön, ei peruuntumisesta suoriteta erillistä korvausta. Mikäli työvuoro peruuntuu työntekijän ollessa työmatkal- la, suoritetaan korvauksena kahden (2) tunnin palkkaa vastaava mää- rä. Mikäli työvuoro peruuntuu tai lyhenee työntekijän jo saavuttua työhön, suoritetaan korvauksena kahden (2) tunnin palkkaa vastaava määrä, ellei muusta korvaamistavasta sovita (esim. puuttumaan jääneet tunnit annetaan ylimääräisinä tunteina samalla tai muulla työaikajaksolla).

2. Työpäivän pituus ja lepoajat

1. Päivittäinen säännöllinen työaika ei saa ylittää 12 tuntia, ellei työnteki- jän kanssa toisin sovita. 12 tunnin pituisia työvuoroja ei saa kuitenkaan teettää kohtuuttomasti.

2. Alle 4 tunnin työvuoroja pyritään välttämään. Perusteet poikkeamisel- le todetaan työpaikalla työnantajan ja työntekijöiden edustajan kesken.

3. Työvuorojen välinen lepoaika on vähintään 11 tuntia, ellei työntekijän kanssa toisin sovita. Lepoajan tulee kuitenkin olla vähintään 8 tuntia. Peräkkäisinä päivinä teetettyjen vähintään 10 tunnin työvuorojen vä- liin on jäätävä vähintään 11 tunnin lepoaika.

4. Jos päivittäinen yhdenjaksoinen työaika ylittää G tuntia, on työntekijäl- le annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus ateri- oida työn aikana. Lepoaikaa ei lueta työaikaan, jos työntekijä saa sinä aikana esteettömästi poistua työpaikalta.

5. Jos työ on yhtäjaksoista paikallaoloa vaativaa tai yhtäjaksoisesti kuor- mittavaa, työn lomaan on järjestettävä mahdollisuus tarvittaessa sellai- siin taukoihin, jotka sallivat lyhytaikaisen poistumisen työpisteestä.

Työehtosopimus

5 a § Kokoaikatyöntekijän työajan tasoittumisjärjestelmä ‌‌

1. Säännöllinen työaika ja tasoittumiskausi

Kuukausipalkkaisissa työaikamuodoissa säännöllinen työaika voidaan järjestää 112,5 tunniksi siten, että työaika tasoitetaan edellä mainittuun määrään enintään kuuden (G) peräkkäisen kolmiviikkoisjakson (tasoittu- miskausi). Yksittäisen kolmiviikkoisjakson säännöllinen työaika saa olla enintään 12S tuntia.

Kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä työaika järjestetään 75 tunniksi enintään yhdeksän (S) peräkkäisen kaksiviikkoisjakson aikana ja yksittäi- sen kaksiviikkoisjakson säännöllinen työaika saa olla enintään 8G tuntia.

Noudatettavan tasoittumiskauden pituus sekä sen alkamis- ja päättymis- ajankohta tulee käydä ilmi työvuorolistasta.

Viikkolepopäivä (V) on annettava jokaisella työssäoloviikolla.

Kustakin kolmiviikkoisjaksosta voidaan siirtää enintään kaksi (2) X-päivää ja kaksiviikkoisjaksosta yksi (1) X-päivä tasoittumiskauden sisällä muuna ajankohtana annettavaksi, jolloin siirretty X -päivä annetaan muuhun vapaaseen yhdistäen. Siirretty X -päivä rinnastetaan työpäivään X-, V- ja AP-vapaita sekä vuosilomaa ansaittaessa.

Vapaapäivien välissä saa olla enintään seitsemän työpäivää.

Työaika tasoitetaan joko päivittäistä työaikaa lyhentämällä tai antamalla erillisiä tasoitusvapaita tasoittumiskauden aikana. Tasoittumiskauden aikana tulee antaa kuitenkin vähintään 3 tasoitusvapaata. Tasoitusvapaat (TS) merkitään työvuorolistaan ja ne rinnastetaan työpäivään X-, V- ja AP-vapaita ja vuosilomaa ansaittaessa sekä maksettaessa osakuukauden palkkaa.

Tasoitusvapaat eivät saa mennä vapaapäivien tai vuosiloman kanssa päällekkäin.

ESIMERKKI 1. TYÖAJAN TASOITTUMINEN ‌‌

Työehtosopimus

Noudatettavan tasoittumiskauden pituus on G kolmiviikkoisjaksoa. Tasoittumiskauden työtuntimäärä on yhteensä G x 112,5 tuntia eli

G75 tuntia. Tasoittumiskauden aikana on annettu yhteensä 4 tasoitus- vapaata.

1. jakso: 117 t	2. jakso: 129 t	3. jakso: 107 t
3 X-vapaata	1 X-vapaa	3 X-vapaata
3 V-vapaata	3 V-vapaata	3 V-vapaata
		1 tasoitusvapaa
4. jakso: 8G t	5. jakso: 11G t	X. xxxxx: 120 t
5 X-vapaata	2 X-vapaata	4 X-vapaata
3 V-vapaata	3 V-vapaata	3 V-vapaata
3 tasoitusvapaata

2. Poissaolojen vaikutus

Poissaolon ajalta luetaan työaikajärjestelmään tehdyiksi työtunneiksi työ- vuorolistan mukaiset työtunnit. Mikäli työvuorolistaa ei ole laadittuna, luetaan järjestelmään tehdyksi työajaksi 7,5 tuntia työpäivää kohti ja 37,5 tuntia työviikkoa kohti. Vuosiloman ajalta luetaan tehdyksi työajaksi TES 11 § 4. kohdan mukainen vuosiloman työaikaa lyhentävä vaikutus ja AP-vapaan osalta 7,5 tuntia.

3. Lisä- ja ylityö kaksi- tai kolmiviikkoisjaksolla

Lisä- ja ylityönä korvataan kolmiviikkoisjaksolla 12S tunnin jälkeen tehty työ seuraavasti:

• 7,5 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla

• 18 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja

• seuraavat tunnit 100 %:lla korotetulla palkalla.

Kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä korvataan jaksolla 8G tunnin jäl- keen tehty työ seuraavasti:

• 5 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla

• 12 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja

• seuraavat tunnit 100 %:lla korotetulla palkalla.

Työehtosopimus

Jaksokohtaiseen lisä- tai ylityökorvaukseen oikeuttavaa aikaa ei oteta huomioon tasoittumiskauden kokonaistuntimäärää laskettaessa ‌

4. Työsuhteen päättyminen kesken tasoittumiskauden

Työsuhteen päättyessä kesken tasoittumiskauden työntekijästä johtu- vasta syystä ennen kuin työaika on tasoittunut säännölliseen enimmäis- työaikaan voidaan työtuntien alijäämä vähentää työntekijän palkasta. Mahdollinen ylijäämä korvataan rahana yksinkertaisella tuntipalkalla.

Mikäli työsuhteen päättyminen johtuu työnantajasta johtuvasta syystä, alijäämää ei vähennetä. Mahdollinen lisä- ja ylityö korvataan kolmiviik- koisjärjestelmässä keskimääräisen säännöllisen enimmäistyöajan ylittä- vistä työtunneista seuraavasti:

• keskimääräiseen 120 tuntiin asti lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla

• seuraavilta tunneilta puolet 50 %:lla ja puolet 100 %:lla korotetulla palkalla.

Kaksiviikkoisjärjestelmässä enimmäistyöajan ylittävät tunnit korvataan lisätyönä keskimääräiseen 80 tuntiin asti ja tämän ylittävältä määrältä yli- työnä samoin periaattein.

ESIMERKKI 2. LISÄ- JA YLITYÖ TYÖSUHTEEN PÄÄTTYESSÄ KESKEN TASOITTUMISKAUDEN

112,5 tunnin kokoaikatyöntekijän työsuhde päättyy kesken 18 viikon tasoittumiskauden työnantajasta johtuvasta syystä kolmen kolmi- viikkoisjakson jälkeen.

1. jakso: 12S t

2. jakso: 128 t

3. jakso: 10S t

Jaksojen yhteenlaskettu työtuntimäärä on 3GG tuntia eli keskimää- rin 122 tuntia kolmiviikkoisjaksossa. Lisätyötä on tällöin jaksoa kohti keskimäärin 7,5 tuntia (120-112,5) ja jaksoja on toteutunut 3 kpl.

Työntekijälle suoritetaan lisätyökorvauksena 3 * 7,5 tunnin eli 22,5 tun- nin palkka. Ylityötä on jaksoa kohti keskimäärin 2 tuntia (122-120) eli yhteensä G tuntia (3 * 2), joista puolet eli 3 tuntia korvataan 50 %:lla korotetulla palkalla ja puolet eli 3 tuntia 100 %:lla korotetulla palkalla.

5. Tasoittumiskauden päättyminen ‌

Työehtosopimus

Työntekijästä johtuvasta syystä aiheutunut työtuntien alijäämä voidaan vähentää työntekijän palkasta tasoittumiskauden päättyessä. Mikäli tasoittumiskauden päättyessä on kertynyt työtuntien ylijäämää, korva- taan kolmiviikkoisjärjestelmässä tasoittumiskauden säännöllisen enim- mäistyöajan lisäksi tehdyt tunnit seuraavasti:

• 7,5 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla

• 18 tuntia 50 %:lla ja

• seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotetulla palkalla.

Kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä korvataan lisä- ja ylityö seuraa- vasti:

• 5 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla

• 12 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja

• seuraavat tunnit 100 %:lla korotetulla palkalla.

ESIMERKKI 3. LISÄ- JA YLITYÖ TASOITTUMISJÄRJESTELMÄN PÄÄTTYESSÄ

Tasoittumiskauden pituus on G kolmiviikkoisjaksoa, jolloin tasoittu- miskauden säännöllinen enimmäistyöaika on G75 tuntia. Ennen vii- meisen kolmiviikkoisjakson alkamista työntekijä on työskennellyt G34 tuntia. Viimeisellä kolmiviikkoisjaksolla olisi siten käytettävissä 41 tuntia (G75 t-G34 t). Työntekijä on kuitenkin tehnyt viimeisellä jak- solla 81 tuntia, jolloin lisä- ja ylityö (81 t – 41 t eli 40 t) korvataan

seuraavasti:

• 7,5 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla

• 18 tuntia 50 %:lla korotetulla palkalla ja

• 14,5 tuntia 100 %:lla korotetulla palkalla.

Työehtosopimus

5 b § Kokoaikatyöntekijän vuosityöaikajärjestelmä ‌‌

Vuosityöaikajärjestelmän käyttöönotosta tulee sopia työpaikkakohtai- sesti TES 22 § mukaisesti työntekijän kanssa. Jos yrityksessä on luotta- musmies, tulee työnantajan ennen vuosityöaikajärjestelmän käyttöönot- toa selvittää järjestelmän käyttöönottoon ja järjestelmään liittyvät peri- aatteet luottamusmiehelle.

Vuosityöaikajärjestelmään kuuluvaa työntekijää ei saa lomauttaa toimi- alalle tyypillisen palvelujen kysynnän vaihtelun perusteella.

1. Säännöllinen työaika ja tasoittumiskausi

Kuukausipalkkaisissa työaikamuodoissa voidaan sopia työajan tasoitta- misesta enintään 112,5 tuntiin kolmessa viikossa enintään vuoden pitui- sena ajanjaksona (17 kolmiviikkoisjaksoa). Kolmiviikkoisjaksoa käytettä- essä säännöllinen työaika saa olla enintään 135 tuntia.

Kaksiviikkoisjärjestelmässä työaika tasoitetaan enintään 75 tun- tiin kahdessa viikossa enintään 52 viikon pituisena ajanjaksona. Kaksiviikkoisjaksoa käytettäessä säännöllinen työaika saa olla enintään S0 tuntia.

Vuosityöaikaa käytettäessä työnantajan on laadittava ohjeellinen vuosi- työaikasuunnitelma, jonka mukaan työaika tasoittuu enintään 112,5 tun- tiin (75 tuntiin) kutakin työaikajaksoa kohti tasoittumiskauden aikana. Työaikasuunnitelma on pantava vähintään kahta viikkoa ennen sen käyt- töönottoa nähtäville henkilökunnan ilmoitustaululle tai muuhun vastaa- vaan paikkaan.

Noudatettavan tasoittumiskauden pituus sekä sen alkamis- ja päättymis- ajankohta tulee käydä ilmi työvuorolistasta.

Viikkolepopäivä (V) on annettava jokaisella työssäoloviikolla.

X-päiviä voidaan siirtää tasoittumiskauden sisällä, jolloin siirretty X-päivä annetaan jonkun muun vapaan yhteydessä. Siirretty X-päivä rinnastetaan työpäivään X-, V- ja AP-vapaita sekä vuosilomaa ansaittaessa.

Vapaapäivien välissä saa olla enintään seitsemän työpäivää.

Työehtosopimus

Työaika tasoitetaan antamalla erillisiä tasoitusvapaita tasoittumiskau- den aikana. Tasoittumiskauden aikana tulee antaa kuitenkin vähintään 5 tasoitusvapaata. Tasoitusvapaat (TS) merkitään työvuorolistaan ja ne rinnastetaan työpäivään X-, V- ja AP-vapaita sekä vuosilomaa ansaittaessa ja maksettaessa osakuukauden palkkaa. Työntekijän aloitteesta voidaan vapaiden pitämisestä sopia toisin tasoittumiskauden aikana.‌‌

Tasoitusvapaat eivät saa mennä vapaapäivien tai vuosiloman kanssa päällekkäin.

Tasoitusvapaalla tehdystä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.

2. Poissaolojen vaikutus

3. Lisä- ja ylityö kaksi- tai kolmiviikkoisjaksolla

Lisä- ja ylityönä korvataan kolmiviikkoisjaksolla 135 tunnin jälkeen tehty työ seuraavasti:

• 7,5 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla

• 18 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja

• seuraavat tunnit 100 %:lla korotetulla palkalla.

Kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä korvataan jaksolla S0 tunnin jäl- keen tehty työ seuraavasti:

• 5 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla

• 12 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja

• seuraavat tunnit 100 %:lla korotetulla palkalla.

Jaksokohtaiseen lisä- tai ylityökorvaukseen oikeuttavaa aikaa ei oteta huo- mioon tasoittumiskauden kokonaistuntimäärää laskettaessa.

Työehtosopimus

4. Työsuhteen päättyminen kesken tasoittumiskauden ‌‌

• keskimääräiseen 120 tuntiin asti lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla

• seuraavilta tunneilta puolet 50 %:lla ja puolet 100 %:lla korotetulla palkalla.

Kaksiviikkoisjärjestelmässä enimmäistyöajan ylittävät tunnit korvataan lisätyönä keskimääräiseen 80 tuntiin asti ja tämän ylittävältä määrältä yli- työnä samoin periaattein.

5. Tasoittumiskauden päättyminen

Työntekijästä johtuvasta syystä aiheutunut työtuntien alijäämä voidaan vähentää työntekijän palkasta tasoittumiskauden päättyessä. Mikäli tasoittumiskauden päättyessä on kertynyt työtuntien ylijäämää, korva- taan tasoittumiskauden säännöllisen enimmäistyöajan lisäksi tehdyt tun- nit seuraavasti:

• 7,5 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla

• 18 tuntia 50 %:lla ja

• seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotetulla palkalla.

Kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä korvataan lisä- ja ylityö seuraavasti:

• 5 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla

• 12 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja

• seuraavat tunnit 100 %:lla korotetulla palkalla.

Työehtosopimus

6 § Arkipyhistä johtuvat ylimääräiset lisävapaapäivät (AP-vapaat)‌

1. Työntekijä ansaitsee ylimääräisiä lisävapaapäiviä (AP-vapaa) siitä lu- kien, kun hänen työsuhteensa on kestänyt yhdenjaksoisesti kuusi (G) kuukautta.

2. Työntekijä ansaitsee AP-vapaan jokaiselta täydeltä lomanmääräytymis- kuukaudelta heinäkuuta lukuun ottamatta. Työssäolopäivien veroisiksi päiviksi katsotaan samat päivät kuin vuosiloman ansainnassa lukuun ottamatta erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan kestoaikaa.

3. Tammi-kesäkuussa ansaitut AP-vapaat annetaan viimeistään joulu- kuun loppuun mennessä ja elo-joulukuussa ansaitut AP-vapaat vii- meistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä, ellei työn- tekijän kanssa toisin sovita.

4. Työnantajan on ennen AP-vapaan merkitsemistä työvuoroluetteloon kuultava työntekijän mielipidettä sen sijoittamisesta.

5. Ansaittuja AP-vapaita ei saa sijoittaa vuosiloman ajaksi.

G. Työvuorolistalle merkityn AP-vapaan pituus on vähintään 24 tuntia.

7. AP-vapaa ei vähennä kuukausipalkkaisen työntekijän palkkaa siltä palkanlaskentajaksolta, johon se sijoitetaan.

8. AP-vapaan ajalta luetaan jakson työtuntimäärään tehdyksi työksi ko- koaikatyöntekijän osalta 7,5 tuntia. Ylimääräinen lisävapaapäivä ei vähennä muita vapaapäiviä.

ESIMERKKI 1

112,5 tuntia kolmessa viikossa työskentelevälle kuukausipalkkaiselle työntekijälle on kolmiviikkoisjaksolle sijoitettu 13 työpäivää,

2 AP-vapaata sekä 3 X- ja V-vapaata.

Työntekijä on työskennellyt jaksolla yhteensä 120 tuntia. Koska AP-vapaiden ajalta luetaan tehdyksi työksi 15 tuntia ( 2 x 7,5 t), on jakson yhteenlaskettu tuntimäärä 135 tuntia. Työntekijälle suori- tetaan lisätyökorvauksena 7,5 tunnin palkka sekä 15 tunnilta ylityökorvauksena 50 %:lla korotettu palkka.

Työehtosopimus

S. Niille tuntipalkkaisille työntekijöille, jotka ovat oikeutettuja AP- vapaisiin, korvauksen määrä lasketaan suhteellisesti siten, että ansaitta- vaa AP-vapaata edeltävien kahden kalenterikuukauden työaika jaetaan luvulla 42. Lyhennys maksetaan rahakorvauksena AP-vapaan ansainta- kuukautta lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä tai se annetaan palkallisena vapaana 3. kohdan mukaisesti. Vapaana annettu tuntimäärä luetaan jakson työtuntimäärään tehdyksi työksi kuten edellä.‌

ESIMERKKI 2

Tuntipalkkainen työntekijä on työskennellyt syyskuussa 110 tuntia ja lokakuussa 100 tuntia. Marraskuulta hän on ansainnut AP-vapaan, jonka määrä on 210 t (110+100) / 42 = 5 tuntia. AP-vapaa maksetaan

rahakorvauksena, jolloin työnantaja suorittaa joulukuun palkanmak- sun yhteydessä 5 tunnin AP-korvauksen (yksinkertainen tuntipalkka).

10. Työsuhteen päättyessä pitämättä jääneet AP-vapaat korvataan rahana perustuntipalkalla.

7 § Palkkaus

1. Työntekijän palkka määräytyy jäljempänä olevien määräysten ja tämän työehtosopimuksen liitteenä olevien vaativuusryhmittelyn ja palkka- taulukkojen mukaisesti.

2. Palkkausmuotona on tuntipalkka. Kokoaikatyöntekijälle voidaan mak- saa myös kuukausipalkkaa.

2.b. Työsuhteen alussa voi sekä kokoaikaisella että osa-aikaisella työn tekijällä olla yksi enintään 7,5 tunnin palkaton perehdytyspäivä, mikäli työsuhteen on tarkoitus kestää vähintään yksi kuukausi.

3. Kun kokoaikatyöntekijän työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti kuusi kuukautta, tulee hänelle kuitenkin maksaa kuukausipalkkaa.

Työehtosopimus

4. Kuukausipalkka saadaan kertomalla tuntipalkka luvulla 15S. Tuntipalkka saadaan vastaavasti jakamalla kuukausipalkka luvulla 15S.

5. Palkkataulukon tarkoittamaa kokemusaikaa laskettaessa otetaan huo- mioon saman työnantajan palveluksessa työskennelty aika ja 1.4.2022 jälkeen tapahtuvan työskentelyn osalta, kulloisestakin työnantajas-

ta riippumatta myös vastaavassa työtehtävässä työskennelty aika. Muussa työtehtävässä työskennelty aika otetaan tällöin huomioon kohtuullisessa määrin, jos työ osittain vastaa vaadittavaa ammattiko- kemusta. Kokemusaika lasketaan kuukausina.

Kokemusaikaa kertyy sellaisilta kalenterikuukausilta, joiden aikana työntekijä on työskennellyt vähintään 10 työpäivää tai 75 tuntia.

Varsinaisen työssäoloajan lisäksi huomioidaan vuosilomalain 7 §:n mukainen työssäoloon rinnastettava poissaoloaika.

Kun työntekijä tulee oikeutetuksi seuraavan palvelusaikaportaan mukaiseen palkkaan, huomioidaan tämä seuraavan palkanlaskenta- kauden alusta lukien.

Mikäli työntekijän palkka palvelusaikaportaan täyttymisen jälkeen kuitenkin on suurempi kuin kyseisen palvelusaikaportaan mukainen taulukkopalkka, ei erillistä korotusta suoriteta.

G. Muuta kuin kausityötä koskevan työsuhteen alussa voi olla harjoittelu- aika. Harjoitteluaika on enintään neljä kuukautta. Mikäli työntekijällä on tehtävän edellyttämä ammatillinen koulutus, harjoitteluaika on enintään kaksi kuukautta.

Harjoitteluaikaa vähentää 5. kohdan mukaisesti määritelty työkokemus.

Harjoittelijan palkka on 80 % kyseisen työtehtävän mukaisesta, alim- man kokemusvuosiportaan mukaisesta palkkataulukosta.

Harjoitteluaika lasketaan samalla tavalla kuin kokemusaika, kuiten- kin niin, että poissaoloajalta vain palkallinen poissaoloaika kerryttää harjoitteluaikaa.

7. Alle 18-vuotiaalle työntekijälle voidaan A- ja B-palkkaryhmissä maksaa työsuhteen ensimmäisten kahden kuukauden ajalta S0 % asianomai- sen palkkaryhmän palkasta.

Työehtosopimus

8 § Työaika- ja olosuhdelisät ‌‌‌‌‌

1. Sunnuntai- ja pyhätyö

Sunnuntaina ja muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

2. Ilta- ja yötyölisä

Iltatyölisää maksetaan kello 18.00–24.00 välisenä aikana ja yötyölisää kello 24.00–0G.00 välisenä aikana tehdystä työstä palkkaliitteen mukaisesti. Sunnuntai- ja pyhäpäiviltä ilta- ja yötyölisä maksetaan kaksinkertaisena.

3. Luvanhaltijan edustajan lisä

Työnantajan määräämälle, alkoholilain mukaisena luvanhaltijan edus- tajana toimivalle työntekijälle maksetaan yli 5,5 tilavuusprosenttia etyy- lialkoholia sisältäviä alkoholijuomia anniskelevassa anniskelupaikassa vähintään vuoropäällikön taulukkopalkan (palkkaryhmä D) mukainen tuntipalkka niiltä tunneilta, joina työntekijä on työskennellyt luvanhal- tijan edustajana.

4. Hälytystyö ja varallaolo

Työnantajan kutsuun perustuvasta työajan ulkopuolella tapahtuneesta yrityksen toiminnalle välttämättömästä huolto- ja korjaustyöstä makse- taan työhön käytetyn ajan lisäksi hälytysraha palkkaliitteen mukaisesti. Matkakustannukset korvataan 17 §:n mukaisesti.

Varallaolo korvataan maksamalla varallaoloajalta 27,5 % palkasta.

Työehtosopimus

9 § Korotettu palkka ‌‌‌‌

1. Lisätyö

Lisätyötä on työ, jota kolmiviikkoisjaksossa tehdään työsopimuksen mukaisen työajan lisäksi 120 tuntiin saakka.

Kaksiviikkoisjärjestelmässä lisätyötä on työsopimuksen mukaisen työ- ajan lisäksi tehty työ 80 tuntiin saakka.

Lisätyön teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta ja lisätyötun- neilta maksetaan korvauksena kultakin tunnilta perustuntipalkka.

2. Ylityö

Ylityötä on kolmiviikkoisjakson aikana 120 tuntia ylittävä työ.

Kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä ylityötä on kaksiviikkoisjakson aikana 80 tuntia ylittävä työ.

Ylityön teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta.

Ylityökorvauksena maksetaan kolmiviikkoisjärjestelmässä 120 ylittä- viltä tunneilta 18 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Kaksiviikkoisjärjestelmässä ylityökorvauksena maksetaan 80 ylittäviltä tunneilta 12 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Työaikalain (1.1.2020) 18 § mukaisen tarkastelujakson pituus on 12 kuukautta.

3. Vajaan jakson lisä- ja ylityö

Palkattoman poissaolon tai työsuhteen alkamisen tai päättymisen vuoksi vajaaksi jäävän työaikajakson ylityökorvaukseen oikeuttava aika todetaan siten, että lasketaan, montako tuntia keskimääräinen työaika on työpäi- vien osalta 7,5 tuntia pitempi. Keskimäärin 7,5 tuntia ylittäviltä tunneilta

Työehtosopimus

8 tuntiin asti maksetaan lisätyökorvauksena peruspalkka. Keskimäärin 8 tuntia ylittävältä kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta maksetaan 50 %:lla korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.‌‌

Mikäli kaksi- tai kolmiviikkoisjakso on jäänyt vajaaksi sellaisen syyn vuoksi, joka ei ole ollut tiedossa työvuorolistaa laadittaessa, ei ylityökor- vausta suoriteta.

4. Vapaapäivänä tehty työ

V- tai X-päivänä sekä AP-vapaana tehtävästä työstä on sovittava työnteki- jän ja työnantajan kesken.

V-päivänä tehtävästä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu peruspalkka.

X-päivänä ja AP-vapaana tehdystä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu peruspalkka.

Lisäksi maksetaan sunnuntaityökorvaus, mikäli työ on tehty:

• sunnuntaina

• muuna kirkollisena juhlapyhänä

• vapunpäivänä

• itsenäisyyspäivänä.

V- tai X-päivänä tai AP-vapaana tehtyjä tunteja ei oteta huomioon jakson kokonaistuntimäärää laskettaessa.

Vajaan kolmiviikkoisjakson takia saamatta jäänyt lisävapaapäivä (X) kor- vataan korottamalla yhden työpäivän palkkaa 50 %:lla. Mikäli työpäivän pituus vaihtelee, korvauksen määrä lasketaan keskimääräisen työajan mukaan.

5. Korotetun palkan vaihtaminen vapaaseen

Lisä- ja ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Ylityötä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen soveltuvin osin tämän pykälän säännöksiä ylityöstä maksettavasta korvauksesta. Vapaa-aika on annettava neljän (4) kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.

G. Esimiehet ‌

Työehtosopimus

Esimiehen kanssa voidaan sopia alla mainittujen lisien ja korotusten kor- vaamisesta erillisenä kiinteänä kuukausikorvauksena:

• lisätyökorvaus

• ylityökorvaus

• sunnuntaityökorvaus

• ilta- ja yötyölisä

• luvanhaltijan edustajan lisä.

Kiinteän kuukausikorvauksen tulee kattaa yllämainittujen lisien ja koro- tusten työehtosopimuksen mukaisesti laskettu määrä toteutuneihin työ- tunteihin verrattuna.

Erilliseen kiinteään kuukausikorvaukseen ei voida sisällyttää viikkolepo- päivältä, lisävapaapäivältä eikä AP-vapaalta maksettavaa korvausta.

Erillinen kiinteä kuukausikorvaus tulee huomioida palkankorotusten yh- teydessä osana korotettavaa henkilökohtaista palkkaa. Erillinen kiinteä kuukausikorvaus tulee ottaa huomioon vuosilomapalkkaa tai -korvausta määrättäessä.

G a Kiinteää lisää koskevan sopimusehdon irtisanominen

Työehtosopimuksen mukainen kiinteää kuukausikorvausta koskeva sopi- mus voidaan irtisanoa päättymään seuraavan palkanmaksukauden päät- tyessä. Päättymisen jälkeen lisät ja korotukset lasketaan ja maksetaan kol- miviikkois- tai kaksiviikkoisjaksokohtaisesti.

Esimiehen vaatimuksesta on selvitettävä kuukauden kuluessa sopimuk- sen päättymisestä, että ovatko maksetut kuukausikorvaukset riittäneet kattamaan toteutuneiden työtuntien perusteella työehtosopimuksen mukaisesti lasketut lisät ja korotukset päättymistä edeltäneiden 17 täy- den kolmiviikkoisjakson tai 2G täyden kaksiviikkoisjakson ajalta.

Mikäli maksetut kiinteät korvaukset alittavat toteutuneiden työtuntien perusteella laskettujen lisien ja korvausten yhteissumman, on työnantaja velvollinen korvaamaan erotuksen esimiehelle.

Mikäli esimies laiminlyö työskentelyyn liittyvää sopimusta tai kiinteästä lisästä sopimisen yhteydessä annettua työnantajan määräystä ja kiinteää kuukausikorvausta on tästä syystä maksettu toteutuneisiin työtunteihin perustuviin lisiin ja korotuksiin verrattuna liikaa, työnantajalla on oikeus periä takaisin liikaa maksettu osuus.

Työehtosopimus

10 § Palkanmaksu ‌

1. Kuukausipalkkaisille työntekijöille palkka maksetaan kerran kuukaudessa.

2. Muille kuin kuukausipalkkaisille työntekijöille palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa.

3. Palkanmaksun yhteydessä työntekijän tulee saada laskelma siitä, mistä eristä palkka muodostuu sekä miltä ajanjaksolta se maksetaan. Laskelmasta tulee ilmetä säännöllisen työajan palkka, lisät, sunnun- tai-, ylityö- ym. korvaukset sekä perityn ay-jäsenmaksun määrä.

4. Palkanmaksun alkaessa tai päättyessä kesken kalenterikuukauden lasketaan osakuukauden palkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 21 ja kertomalla näin saatu päiväpalkka palkalliseen jaksoon sisälty- villä, työvuorolistan mukaisilla työ-, sairausloma-, tasoitusvapaa- ja AP-vapailla.

Palkattoman poissaolon ollessa enintään 3 päivää, vähennetään täy- destä kuukausipalkasta poissaoloajan palkka tuntipalkan mukaisesti laskettuna.

5. Työaikalisät ja -korvaukset on maksettava viimeistään kuukauden kuluessa asianomaisen työaikajakson päättymisestä lukien.

Työehtosopimus

11 § Vuosiloma ‌

1. Työntekijän vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan.

Vuosilomalain 7 §:ssä mainittujen työssäolopäivien veroisten päi- vien lisäksi tällaisina päivinä pidetään myös työehtosopimuksen mukaisia palkallisia päiviä (kuten tasoitusvapaat ja AP-vapaat) sekä Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n hallinnon kokouksiin osallistumispäiviä.

2. Xxxxx ei saa merkitä alkamaan tai päättymään siten, että ansaitut tai ansaittavaksi tulevat vapaapäivät menevät vuosiloman kanssa päällekkäin.

3. Kiertävästä tai kiinteästä vapaapäivien antamisjärjestelmästä voidaan poiketa.

4. Kukin maanantain ja perjantain välinen, vuosilomapäiväksi luettava päivä lyhentää 112,5 tunnin ja 75 tunnin työaikajärjestelmässä jakson työaikaa 7,5 tunnilla. Jakson työaikaa lyhentävät vastaavalla tavalla myös vuosiloman sisälle maanantai-perjantai-päiville sijoittuvat kir- kolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto ja xxxxx- xxxxxxxx. Osa-aikatyöntekijällä vuosiloman ja edellä mainittujen ar- kipyhä- ja juhlapäivien lyhentävä vaikutus lasketaan edellä mainituin periaattein hänen työaikansa suhteessa.

5. Jos loma sijoittuu useamman kaksi- tai kolmiviikkoisjakson ajalle, las- ketaan työaikaa lyhentävä vaikutus kunkin jakson osalta erikseen

G. Jos viimeinen vuosilomaan kuuluva päivä on lauantai, tulee tätä seu- raava sunnuntai järjestää vapaapäiväksi. Tämä vapaapäivä ei vähennä ansaittuja tai ansaittavaksi tulevia vapaapäiviä.

ESIMERKKI

Viimeinen vuosilomapäivä on lauantai, jolloin loman päättymistä seuraava sunnuntai järjestetään vapaapäiväksi.

Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su

VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL – V X T T T T T

7. Vuosiloma ja vapaapäivät

Työehtosopimus

Jos työntekijä on työskennellyt viikossa viisi työpäivää (maanantai-per- jantai), ei vuosilomaa saa merkitä alkamaan lauantaina, vaan lauantai ja sunnuntai tulee merkitä V- ja X-päiviksi. Ensimmäinen lomapäivä on maanantai.

Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su

T T T T T V X VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL

Jos loma alkaa viimeistään perjantaina, vapaapäiviä ei ole ansaittu.

Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su

T T T T VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL

Jos työntekijän viimeinen vuosilomapäivä on maanantai, työntekijä ansaitsee sille viikolle kaksi vapaapäivää.

Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su

VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL T T T T V X

Jos työntekijän viimeinen vuosilomapäivä on tiistai, työntekijä ansaitsee sille viikolle yhden vapaapäivän.

Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su

VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL T T V T T

Jos viimeinen vuosilomapäivä on keskiviikko tai myöhemmin, kyseiselle viikolle ei ansaita yhtään vapaapäivää.

Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su

VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL VL T T T T

8. Vuosiloman vaikutus työaikaan

ESIMERKKI 1

Työehtosopimus

G päivän kesäloma ja säännöllinen työaika 112,5 t / 3 vkoa.

Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su

T T T T T V X VL VL VL VL VL VL – T T T T T X V

Jaksossa on maanantain ja perjantain väliselle ajalle sijoittuvia vuosi- lomapäiviä yhteensä 5 kpl, jolloin jakson työaika lyhenee 5 x 7,5 tuntia eli yhteensä 37,5 tuntia. Jakson jäljelle jäävä työaika (112,5–37,5)

= 75 tuntia.

ESIMERKKI 2

18 päivän kesäloma, joka osuu kahdelle jaksolle. Säännöllinen työaika 112,5 t / 3 vkoa.

T T T T T V	X	T T T T T V X	VL	VL	VL	VL	VL	VL
VL VL VL VL VL VL	VL VL VL VL VL VL –		V	T	T	X	T	T	T

Ensimmäisessä kolmiviikkoisjaksossa on maanantain ja perjan- tain väliselle ajalle sijoittuvia vuosilomapäiviä yhteensä 5 kpl, jol- loin tämän jakson työaika lyhenee 5 x 7,5 tuntia eli yhteensä 37,5 tuntia. Jakson jäljelle jäävä työaika yhteensä (112,5–37,5) = 75.

Toisessa kolmiviikkoisjaksossa on maanantain ja perjantain väli- selle ajalle sijoittuvia vuosilomapäiviä yhteensä 10 kpl, jolloin tämän jakson työaika lyhenee 10 × 7,5 tuntia eli yhteensä 75 tun- tia. Jakson jäljelle jäävä työaika yhteensä (112,5–75) = 37,5 tuntia.

ESIMERKKI 3. (HELATORSTAI)

Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su

VL VL VL – VL VL – VL T T T T X V T T T T T X V

Jaksossa on maanantain ja perjantain väliselle ajalle sijoittuvia vuo- silomapäiviä yhteensä 5 kpl, joiden jakson työaikaa lyhentävä vai- kutus on 5 x 7,5 t eli yhteensä 37,5 tuntia. Lisäksi vuosilomajaksoon sisältyy helatorstai, jonka jakson työaikaa lyhentävä vaikutus on 7,5

t. Jakson jäljelle jäävä työaika (112,5–45) on yhteensä G7,5 tuntia.

Työehtosopimus

ESIMERKKI 4. (JUHANNUS)

Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su

VL VL VL VL – – – VL VL T T T T V T T T T T X V

Jaksossa on maanantain ja perjantain väliselle ajalle sijoittuvia vuo- silomapäiviä yhteensä G kpl, joiden jakson työaikaa lyhentävä vaiku- tus on G x 7,5 t eli yhteensä 45 tuntia. Lisäksi vuosilomajaksoon sisäl- tyy juhannusaatto, jonka jakson työaikaa lyhentävä vaikutus on 7,5

t. Jakson jäljelle jäävä työaika (112,5–52,5) on yhteensä G0 tuntia.

Kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä jakson jäljellä oleva työaika lasketaan edellä selvitetyn periaattein suh- teessa kaksiviikkoisjakson työaikaan (75 tuntia).

9. Lisä- ja ylityö vuosiloman sisältävällä työaikajaksolla

Mikäli vuosilomajakson työaikaa lyhentävän vaikutuksen ja jaksolla toteutuneen työajan yhteismäärä ylittää kolmiviikkoisjärjestelmää käy- tettäessä 112,5 tuntia, korvataan jakson lisä- ja ylityö seuraavasti:

• 120 tuntiin asti lisätyönä

• seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotetulla palkalla.

Kaksiviikkoisjaksoa käytettäessä vastaava raja on 75 tuntia. Jakson lisä- ja ylityö korvataan 80 tuntiin asti lisätyönä ja tämän jälkeisiltä tunneilta 100 %:lla korotetulla palkalla.

Työehtosopimus

12 § Vuosilomapalkka, lomaltapaluuraha ja lomakorvaus ‌‌

1. Vuosilomapalkka

I. Kuukausipalkkaiset työntekijät

Kuukausipalkkaisen työntekijän loma-ajan päiväpalkka saadaan jakamalla lomalle lähtiessä voimassa oleva kuukausipalkka luvulla 25. Päiväpalkka kerrotaan ansaittujen lomapäivien määrällä.

Peruskuukausipalkan pohjalta laskettu vuosilomapalkka tasataan seuraa- vana palkanmaksupäivänä.

Kuukausipalkkaisen työntekijän lomapalkkaan lisätään lomanmääräyty- misvuoden aikana maksettujen iltatyö-, yötyö-, ja luvanhaltijan edustajan lisien sekä sunnuntaityökorvausten summasta:

Lomanmääräytymis- vuoden (1.4.–31.3.) aikana maksetut

• iltatyölisä

• yötyölisä

Työsuhde jatkunut alle vuoden

31.3. mennessä

Työsuhde jatkunut väh. vuoden

31.3. mennessä

• sunnuntaityökorvaus

• luvanhaltijan edustajan lisä

S % 11,5 %

II. Tuntipalkkaiset työntekijät

Lomapalkka on lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) ansiosta:

• S % työsuhteen jatkuttua lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden

• 11,5 % työsuhteen jatkuttua lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden.

Lomapalkka lasketaan prosentuaalisesti lomanmääräytymisvuoden ansiosta, joka muodostuu:

Työehtosopimus

a. työssäolon ajalta maksetusta palkasta (lukuun ottamatta yli- ja hätä- työstä maksettua korotusosaa) sekä

b. seuraavista vuosilomaa kerryttävien poissaolojen ajalta laskettavista laskennallisista palkkaeristä:

• sairausajalta maksetun palkan lisäksi yhteensä enintään 75 työpäivältä

• lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta, kun sellaista annetaan lää- kärin määräyksestä ammattitaudin tai tapaturman johdosta työ- kyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi, yhteensä enintään 75 työpäivältä

• ajalta, jonka työ on estynyt sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen takia

• erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalta vuosiloma- laissa tarkemmin määritellyltä ajanjaksolta sekä tilapäisen hoito- vapaan ja pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon ajalta.

• lomautusajalta enintään 30 työpäivältä lomautusta kohden

• työehtosopimuksen mukaisen tilapäisen poissaolon ja lääkärintar- kastuksen ajalta.

Alle 14 päivää, mutta vähintään 35 tuntia kuukaudessa työskentelevän työntekijän osalta laskennallista palkkaa lisätään sairaus- tai kuntoutus- ajalta jo maksetun palkan lisäksi yhteensä enintään 105 kalenteripäivän ajalta lomanmääräytymisvuodessa ja lomautusajalta enintään 42 kalen- teripäivän ajalta kerrallaan.

Laskennallinen palkka määräytyy poissaolon alkamishetken tuntipalkan ja sovitun keskimääräisen kolmiviikkoistuntimäärän perusteella tai sen puuttuessa poissaolon alkamishetkeä edeltävän kolmen täyden kolmi- viikkoisjakson toteutuneen työajan perusteella (kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä neljän kaksiviikkoisjakson perusteella). Huomioon otetaan myös poissaoloaikana tapahtuneet palkankorotukset.

III. Lomapalkka muutostilanteissa

Lomapalkka lasketaan prosentuaalisesti II-kohdan mukaisesti myös sil- loin, kun työntekijän työaika ja palkkausmuoto (tuntipalkasta kuukau- sipalkaksi tai toisin päin) ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana. Lomapalkan tasausta ei tällöin suoriteta.

Tätä laskentatapaa ei kuitenkaan sovelleta työntekijän ollessa osittain lomautettuna.

2. Lomaltapaluuraha ‌

Työehtosopimus

1. Maksamisedellytykset

Työntekijä on oikeutettu lomaltapaluurahaan:

• aloittaessaan xxxxx ilmoitettuna tai sovittuna aikana ja

• palattuaan työhön heti loman päätyttyä sekä

• lomapalkasta ja lomakorvauksesta siirtyessään vanhuus-, työkyvyttömyys-, yksilölliselle varhais- tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle.

Työhön palaamiseen rinnastetaan poissaolo, joka johtuu

• vuosilomalain 7 §:ssä mainitusta syystä

• työnantajan suostumuksesta

• erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta

• ylivoimaisesta esteestä (julkinen kulkuneuvo rikkoontunut)

• työpaikan muiden työntekijöiden vuosilomista

• reservin harjoituksista tai ylimääräisestä palveluksesta

• sairaudesta tai tapaturmasta

• kunnallisesta luottamustehtävästä, josta ei ole lain mukaan oikeutta kieltäytyä

• viranomaisen sairauden leviämisen estämiseksi antamasta määräyksestä

• muusta syystä, jos työnantaja lain tai työehtosopimuksen mukaan poissaolosta huolimatta on ollut velvollinen maksamaan työnteki- jälle tällaiselta päivältä palkkaa

• lomauttamisesta

• voimassa olevan oppisopimuksen edellyttämään tietopuoliseen koulutukseen osallistumisesta

• koulutussopimuksen mukaisesta poissaolosta.

Riittävää on, jos edellä lueteltu syy on ollut olemassa sinä päivänä, joka olisi ollut lomaltapaluupäivä.

Loman päättymishetkellä opintovapaalla, vuorotteluvapaalla tai hoito- vapaalla olevalle työntekijälle lomaltapaluuraha maksetaan hänen pa- lattuaan työhön lain tarkoittaman ennakkoilmoituksen tai siihen myö- hemmin lain mukaisin perustein tehdyn muutoksen taikka työnantajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Työehtosopimus

Asepalvelusta, vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalvelusta suorit- tamasta palanneelle lomaltapaluuraha suoritetaan siitä vuosilomapal- kasta ja/tai vuosilomakorvauksesta, joka hänelle maksettiin palveluk- seen lähtiessään.‌

Mikäli muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanotun työnteki- jän työsopimus päättyy vuosiloman aikana ja työntekijä on tästä syystä estynyt palaamasta vuosilomaltaan työhön, on työntekijällä oikeus lomal- tapaluurahaan pidetyn tai pidetyksi sovitun vuosiloman osalta.

2. Suuruus

Lomaltapaluuraha on 50 % työehtosopimuksen mukaan lasketusta lomapalkasta.

Lomaltapaluuraha lasketaan loma-ajan rahapalkasta ottaen mukaan mah- dollinen rahana maksettava luontoisetu kuten ravintoetu. Muita loman aikana annettavia luontoisetuja ei oteta huomioon.

Työntekijän saadessa lomapalkkansa prosentuaalisena hänellä on oikeus lomaltapaluurahaan vain lomapäiviä vastaavalta osuudelta vuosilomapalkasta.

3. Vuosilomapalkan ja lomaltapaluurahan maksaminen

Vuosilomapalkka maksetaan ennen loman alkamista. Vaihtoehtoisesti vuosilomapalkka voidaan maksaa myös yrityksen normaalina palkan- maksupäivänä, ellei työntekijä pyydä lomapalkan maksamista ennen loman alkamista.

Lomaltapaluuraha maksetaan vuosiloman päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä.

4. Vuosilomakorvaus ‌

Työehtosopimus

1. Vuosilomakorvaus työsuhteen kestäessä

Työntekijällä, joka sopimuksensa mukaisesti on lomanmääräytymisvuo- den aikana työssä niin harvoina päivinä tai niin lyhyen ajan, ettei hänelle tästä syystä xxxxx täysiä lomanmääräytymiskuukausia, on oikeus loma- palkkaa vastaavaan lomakorvaukseen.

Mikäli työntekijällä ei ole oikeutta vuosilomaan, hänellä on oikeus saada vuosilomakorvaus viimeistään 30.S. mennessä.

Työntekijän lähtiessä suorittamaan asepalvelusta, vapaaehtoista asepal- velusta tai siviilipalvelusta, hänelle maksetaan ansaittuja lomapäiviä vas- taava lomakorvaus.

2. Vuosilomakorvaus työsuhteen päättyessä

Työntekijällä on oikeus työsuhteen päättyessä saada vuosilomapalkan sijasta vuosilomakorvaus.

Jos työntekijä niinä kuukausina, joina työsuhde alkoi ja päättyi, on ollut työssä yhteensä vähintään 14 päivää tai 35 tuntia, eikä hän siltä ajalta ole saanut lomaa tai lomakorvausta, lasketaan nämä yhteen yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi.

Työntekijälle, jolle ei ole kertynyt työsuhteen päättymishetkeen mennessä oikeutta vuosilomaan kummankaan vuosiloman ansaintasäännön perus- teella, maksetaan lomakorvauksena S % työssäoloajan ansiosta (lukuun ottamatta yli- tai hätätyöstä maksettua korotusosaa). Työsuhteen kestet- tyä vähintään vuoden korvaus on 11,5 % kuluvan lomanmääräytymisvuo- den alusta lukien.

Työehtosopimus

13 § Sairausajan palkka ‌‌‌

1. Palkanmaksun edellytykset

Työnantaja maksaa sairausajan palkkaa, jos:

• työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden ja

• työntekijä on sairauden tai tapaturman johdosta estynyt tekemästä työtä ja

• työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella tai

• työntekijä on määrätty tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin.

2. Ilmoitusvelvollisuus ja selvitys työkyvyttömyydestä

Työntekijä on velvollinen viipymättä henkilökohtaisesti ilmoittamaan sairastumisestaan työnantajalle tai tämän edustajalle. Henkilökohtainen ilmoitus tulee tehdä työnantajan ohjeistamalla tavalla. Työntekijän lai- minlyödessä välittömän ilmoituksen tahallaan tai huolimattomuudesta palkanmaksuvelvollisuus alkaa ilmoittamisesta.

Työkyvyttömyydestä on vaadittaessa esitettävä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Jos työnantaja nimeää käytettävän lää- kärin, vastaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimiskustannuksista.

Enintään kolme kalenteripäivää kestävän sairaustapauksen osalta selvitys voidaan esittää myös työterveyshoitajan, terveydenhoitajan tai sairaan- hoitajan antamalla todistuksella edellyttäen, että

• kysymyksessä on epidemialuontoinen sairaus (esim. f lunssa tai vatsatauti) ja

• työnantaja ei ole järjestänyt lääkäripalvelut sisältävää työterveys- huoltoa ja

• työntekijä ei ole pyynnöstään huolimatta saanut vastaanottoaikaa julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvalta lääkäriltä hoidon kii- reellisyysluokituksen tai muun pakottavan syyn vuoksi.

Sairauden jatkuessa tai uusiutuessa 30 päivän kuluessa edellisen työ- kyvyttömyysjakson päättymisestä tulee kuitenkin vaadittaessa esittää lääkärintodistus.

2 a Sairauspoissaoloista ilmoittaminen paikallisesti sopien

Työehtosopimus

Paikallisesti TES 22 § mukaisesti voidaan sopia menettelystä, jossa työnte- kijällä on mahdollisuus ilmoittaa lyhytaikaisesta työkyvyttömyydestään ja sen syystä työnantajalle ilman työkyvyttömyyden todentavaa lääkärin tai terveydenhoitajan todistusta. Tällainen työpaikkakohtainen sopimus voi koskea enintään kolme kalenteripäivää kestäviä työntekijän omia sai- rauspoissaoloja ja vain lyhytkestoisia sairauksia, jotka eivät vaadi lääkä- rinhoitoa (esim. f lunssa, vatsatauti).

Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa viipymättä TES 13 § 2. kohdan mukaisesti.

Työnantaja voi velvoittaa työntekijää toimittamaan lääkärintodistuksen jo ensimmäisestä päivästä lukien, mikäli katsoo sen perustellusta syystä tarpeelliseksi. Tällainen syy voi liittyä esimerkiksi toistuviin lyhyihin sai- rauspoissaoloihin, tapahtumainkulkuun työpaikalla ennen poissaoloa tai epäilyyn päihteiden väärinkäytöstä.

Menettelystä sovittaessa voidaan ottaa huomioon mm. seuraavaa:

• sopimuksen tavoitteet

• keitä menettely koskee: esim. menettely ei koske hoitoonohjaustoi- menpiteiden piirissä olevia tai työntekijöitä, joilla on aikaisemmin todettu työkykyongelmia

• miten ja kenelle ilmoitus tehdään

• kuinka pitkäksi aikaa poissaolo-oikeus myönnetään kerrallaan

• menettelyn voimassaolo koeaikana

• menettelyn noudattaminen sairauspoissaolon ajoittuessa vapaa- päivien tai lomien yhteyteen

• väärinkäytösten ennakointi ja mahdollisuus poistaa työntekijä menettelyn piiristä tai poiketa sairausajan palkanmaksuperus- teista väärinkäytöstapauksessa

• kuinka toimitaan sairauden jatkuessa

• kuinka monta kertaa vuodessa voi olla poissa tällä menettelyllä

• lääkärin määräämää poissaoloa ei jatketa tällä menettelyllä

• miten sopimuksen toteutumista seurataan.

2 b

Työntekijän on työnantajan vaatimuksesta suostuttava muulloinkin lää- kärintarkastukseen työnantajan oman tai osoittaman lääkärin luona, jol- loin työnantaja korvaa lääkärintodistuksen hankkimiskustannukset.

2 c ‌‌

Työehtosopimus

Sairauslomalla olevan työntekijän tulee noudattaa annettuja hoito-ohjeita sekä huolehtia siitä, ettei hän menettelyllään viivästytä työkykynsä palautumista.

3. Sairausajan palkkajaksot

Sairausajan palkkaa maksetaan työsuhteen kestoajan perusteella seuraavasti:

Työsuhteen kesto sairastumishetkellä

Palkallisen jakson pituus

alle 1 kk –

1 kk–2 kk SVL:n karenssiaika eli sairastumispäivä ja S seuraavaa arkipäivää

yli 2 kk 28 kalenteripäivää

yli 3 v 35 kalenteripäivää

yli 5 v 42 kalenteripäivää

yli 10 v 5G kalenteripäivää

Jos työntekijä on työtehtävissä tapahtuneen työtapaturman vuoksi kyke- nemätön suorittamaan työtään, maksetaan hänelle edellä olevasta taulu- kosta poiketen työkyvyttömyyden aiheuttaman poissaolon ajalta sairaus- ajan palkkaa jäljempänä mainittujen määräysten mukaisesti vähintään neljän viikon pituiselta ajanjaksolta (28 kalenteripäivää) työsuhteen kes- toajasta riippumatta. Tältä ajalta työntekijälle lain mukaan kuuluva päi- väraha maksetaan työnantajalle enintään työnantajan maksamaa palkan määrää vastaavasti.

4. Sairausajan palkan määrä

Kuukausipalkkaiset työntekijät

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan peruskuukausipalkkaa pal- kalliselta sairausajanjaksolta.

Sairausajan palkanmaksun keskeytyessä tai katketessa lasketaan osakuu- kauden palkka työehtosopimuksen 10 § 4. kohdan mukaisesti.

Tuntipalkkaiset työntekijät ‌‌

Työehtosopimus

Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan perustuntipalkka työvuorolis- taan merkityiltä työtunneilta.

Ellei sairausajalle ole laadittu työvuorolistaa, maksetaan palkka poissa- oloa edeltävän kolmen täyden kolmiviikkoisjakson toteutuneen työajan perusteella. Kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä laskentaperusteena pidetään poissaoloa edeltävää neljää täyttä kaksiviikkoisjaksoa.

5. Sairausajan palkan maksutapa

Työnantaja maksaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle ja hakee itsel- leen tältä ajalta työntekijälle tulevan sairauspäivärahan saatuaan työnte- kijältä siihen tarvittavat selvitykset ja valtuutuksen.

Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja samalta ajanjaksolta työntekijän saama sairauskorvaus (päiväraha tai sii- hen rinnastettava), joka maksetaan:

• tapaturmavakuutuslain, työntekijän eläkelain tai liikennevakuu- tuslain tai

• työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen perusteella.

Jos sairausvakuutuslain päivärahaa ei työntekijästä johtuvasta syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, työnantajan palkan- maksuvelvollisuus vähenee maksamatta jääneellä määrällä.

G. Sairauden uusiutuminen

Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaamisestaan maksetaan sairausajan palkka ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajanjakso. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin vähintään sairausvakuutuslain tarkoittamalta karenssiajalta.

Työehtosopimus

14 § Lääkärintarkastukset ‌‌

1. Lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Työnantaja korvaa ansionmenetyksen seuraavissa tapauksissa edellyt- täen, että tarkastuksiin ja tutkimuksiin aikaa ei ole saatu työajan ulkopuo- lella ja nämä on järjestetty tarpeetonta työajan menetystä välttäen:

• sairauden toteamiseksi välttämätön lääkärintarkastus ja siihen liittyvä lääkärin määräämä laboratorio- ja röntgentutkimus

• äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevat tarkastukset ja synny- tystä edeltävät lääketieteelliset tutkimukset

• valtioneuvoston asetuksen 133S/200G tarkoittamat rinta- syöpäseulontatutkimukset ja kohdun kaulaosan syövän seulontatutkimukset

• äkillisen hammassairauden aiheuttaman toimenpiteen ajalta, jos hammassairaus on aiheuttanut työkyvyttömyyden, jota on hoi- dettava saman päivän tai työvuoron aikana. Työkyvyttömyys

ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

Ansionmenetys korvataan myös työntekijän käydessä aikaisemmin tode- tun sairauden johdosta lääkärintarkastuksessa. Tämä koskee seuraavia tapauksia:

• sairauden olennaisesti pahentuessa työntekijän on tarpeen hakeu- tua lääkärintarkastukseen

• krooninen sairaus edellyttää lääkärintarkastusta ja kysymyk- sessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi

• hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen ao. erikoisalan lääkärintar- kastus, jossa annetaan määräys apuvälineen, esim. silmälasien hankkimiseksi

• muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavissa työ- ajan ulkopuolella

• syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttama työkyvyttömyys.

2. Lakisääteiset tarkastukset ‌‌

Työehtosopimus

Ansionmenetys korvataan myös työntekijän käydessä seuraavissa lakisää- teisissä tarkastuksissa ja tutkimuksissa:

• lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätök- sen tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan hyväksytyissä tarkastuksissa

• nuorista työntekijöistä annettuun lakiin tai säteilylakiin liittyvissä tutkimuksissa

• lainsäädännön edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työn- tekijän siirtymisestä yrityksessä toisiin tehtäviin.

Työnantaja maksaa työntekijälle välittömät matkakustannukset kysei- siin tutkimuksiin tai jälkitarkastuksiin sekä päivärahan, jos ne tehdään muulla paikkakunnalla.

15 § Erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaa

1. Työntekijän oikeus erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoito- vapaaseen sekä osittaiseen hoitovapaaseen määräytyvät työsopimus- lain ja sairausvakuutuslain perusteella.

2. Työntekijän ollessa poissa työstä yli lakisääteisen äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työs- säoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

Työehtosopimus

15 a § Äitiys-, adoptio- ja isyysvapaan palkka ‌

1. Äitiysvapaalla olevalle työntekijälle maksetaan äitiysvapaan palkkana työntekijän peruspalkan ja hänelle maksettavan sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan erotus vapaan kolmen ensimmäisen kuukauden ajalta, jos

• työsuhde on keskeytyksettä kestänyt vähintään kaksitoista kuu- kautta ennen äitiysvapaan alkamista ja

• työntekijä palaa työhön tai on estynyt palaamasta työhön G. koh- dassa mainitusta syystä.

2. Tässä pykälässä mainituin edellytyksin maksetaan työntekijälle palkka 3 kuukauden ajalta adoptiovapaalta työntekijän adoptoi- dessa alle 7-vuotiaan lapsen sekä enintään G arkipäivän pituiselta isyysvapaa-ajalta.

3. Palkan maksaminen edellyttää, että työntekijä esittää luotettavan selvityksen hänelle maksettavasta päivärahan määrästä.

4. Palkka maksetaan työntekijälle yrityksen normaaleina palkanmaksu- päivinä äitiysvapaan alkamisen jälkeen. Äitiysvapaan palkka lasketaan kuten sairausajan palkka (TES 13 §).

5. Jos äitiysvapaa alkaa ennen kuin yksi vuosi on kulunut siitä, kun työn- tekijä on palannut takaisin työhön vähintään G kuukautta kestäneeltä muulta palkattomalta vapaalta kuin perhevapaalta, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta äitiysvapaan ajalta.

G. Xxxxxx äitiysvapaa-ajalta palkkaa saanut työntekijä ei palaa työhön, saadaan äitiysvapaa-ajalta maksettu palkka periä takaisin. Takaisinperintäoikeutta ei kuitenkaan ole silloin, kun työsuhde on perhevapaan aikana päättynyt työntekijästä itsestään riippumattomis- ta syistä ja työntekijä on tästä syystä estynyt palaamasta työhön.

7. Jos päivärahaa ei työntekijästä johtuvasta syystä makseta tai se mak- setaan pienempänä kuin mihin työntekijällä olisi ollut sairausvakuu- tuslain mukaan oikeus, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee sillä päivärahalla tai sen osalla, joka on jäänyt suorittamatta työnteki- jästä johtuvasta syystä.

Työehtosopimus

16 § Tilapäiset poissaolot ‌

1. Työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta sairastuessa äkillisesti työnteki- jälle maksetaan palkkaa 1–3 kalenteripäivän pituiselta ajalta sairaus- ajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti, jos

• lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi ja

• työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja jos mahdol- lista sen kestosta sekä

• poissaolosta on annettu työehtosopimuksen 13 §:n mukainen selvitys.

Sama oikeus on myös vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samas- sa taloudessa.

Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin lapsen kanssa yksin asuvalle on, että

• toisella lapsen kanssa vakituisesti asuvalla henkilöllä ei ole ansio- työnsä ja työaikansa, varusmiespalveluksen, naisten vapaaehtoi- sen asepalveluksen tai siviilipalveluksen, pakollisen reservin ker- tausharjoituksen tai pakollisten täydennyspalvelusten tai työttö- myysturvalain mukaisen ja työttömyysturvaetuuksien edellytyk- senä olevaan työllistymistä edistävään palveluun tai vastaavaan toimenpiteeseen osallistumisen vuoksi mahdollisuutta järjestää hoitoa tai hoitaa lasta itse ja

• toisen esteestä hoitaa lasta on annettu selvitys pyydettäessä.

Edellä oleva koskee myös yli 10-vuotiasta vammaista lasta, jos hoidon järjestämisen tai hoidon tarpeellisuus sitä edellyttävät ja muut edellä olevat edellytykset täyttyvät.

2. Työntekijällä on oikeus tilapäiseen palkattomaan poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään koh- danneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta-arvaa- mattoman ja pakottavan syyn vuoksi.

3. Työntekijän oikeus palkattomaan omaishoitovapaaseen määräytyy kulloinkin asiaa koskevan voimassa olevan työsopimuslain mukaisesti.

Työehtosopimus

4. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen palkalli- seen 1–3 päivän poissaoloon lähiomaisen kuoleman ja hautajaisten johdosta.

Lyhyellä poissaololla tarkoitetaan kuolemasta ja hautajaisista johtu- viin järjestelyihin sekä hautajaisiin tarvittavaa aikaa. Lähiomaisia ovat avio- tai avopuoliso, vanhemmat, iso- ja appivanhemmat, lapsi, sisar tai veli.

Yli päivän poissaolosta on pyydettäessä esitettävä etukäteen selvitys ajan tarpeesta.

5. Työntekijä, jonka työsuhde on kestänyt yhdessä tai useammassa eräs- sä 12 kuukautta, saa palkallisen vapaapäivän 50- ja G0- vuotispäivä- nään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

G. Työntekijän vihkimispäivä on palkallinen vapaapäivä sen ollessa työpäivä.

7. Asevelvollisen työntekijän osallistuminen asevelvollisten tai vapaaeh- toisen asepalveluksen kutsuntatilaisuuteen ei aiheuta hänen ansionsa alentamista. Kutsuntaan liittyvän lääkärintarkastuksen aiheuttaman poissaolon osalta noudatetaan, mitä työntekijän oman sairauden toteamiseksi välttämättömästä lääkärintarkastuksesta 14 §:ssä on todettu.

8. Työntekijälle maksetaan pakollisilta kertausharjoituspäiviltä tai siviili- palveluslaissa tarkoitetulta täydennyspalvelusajalta palkan ja reservi- läispalkan erotus.

S. Palvelualojen ammattiliiton sopimusalatoimikunnan, valiokunnan, hallituksen ja valtuuston jäsenellä on oikeus osallistua em. hallinto- elinten kokouksiin sekä liittokokoukseen, ellei osallistumiselle ole erityistä työn järjestelyistä johtuvaa painavaa estettä. Työntekijän tulee ilmoittaa kokoukseen osallistumisestaan mikäli mahdollista ennen

ko. kokouksen ajankohdan sisältävän työvuorolistan laatimista tai niin pian kuin mahdollista sekä esitettävä asianmukainen selvitys osallistu- miseen tarvitsemastaan ajasta.

10. Tämän pykälän 2–8 kohtien mukaisista poissaoloista työntekijän on sovittava työnantajan kanssa.

Tämän pykälän mukaiset poissaolot eivät vähennä vuosilomaetuja.

Työehtosopimus

17 § Matkakustannusten korvaus ‌‌

Työntekijälle, joka joutuu työnantajan määräyksestä matkustamaan, kor- vataan syntyneet matkakustannukset yrityksen oman matkustusohje- säännön tai sen puuttuessa verohallituksen verovapaata matkakustan- nusten korvausta koskevan päätöksen mukaisesti.

Matkustusohjesäännön perusteella suoritettavien korvausten ja päivä- rahojen maksuperusteisiin noudatetaan soveltuvin osin kulloinkin voi- massa olevia verohallituksen ohjeita.

18 § Työpaikkakokoukset

Palvelualojen ammattiliiton alayhdistykset ja työpaikalla olevat osastot tai vastaavat voivat pitää työajan ulkopuolella kokouksia työsuhdekysymyk- sistä seuraavin edellytyksin:

• kokouksen pitämisestä työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoite- tussa muussa paikassa sovitaan työnantajan kanssa kolme (3) päivää etukäteen, jos mahdollista

• työnantaja osoittaa tarkoituksenmukaisen hallinnassaan olevan kokouspaikan

• järjestäjä vastaa järjestyksestä ja kokoustilojen siisteydestä.

Järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuo- lena olevan liiton ja alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

Työehtosopimus

19 § Työpaikkakäynnit ‌‌

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n toimihenkilö voi, sovittuaan siitä yrityksen johdon kanssa, käydä yhdessä työnantajan edustajan ja työn- tekijöitä edustavan luottamusmiehen kanssa tutustumassa olosuhteisiin työpaikalla.

Työpaikalla mahdollisesti esiintyvistä erimielisyyksistä voidaan työ- paikkakäynnin aikana neuvotella vain, jos asianomaisen työnantajalii- ton edustaja osallistuu neuvotteluun.

20 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja kustantaa työntekijöilleen ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on sovittu keskusjärjestöjen välillä.

Työehtosopimus

21 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ‌

1. Korvaukset ja työstä vapautusajat

Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjestetään säännöllistä vapautusta työstä sekä maksetaan korvausta työajan ulkopuolella suori- tettavista tehtävistä seuraavasti:

Korvaukset ja työstä vapautusajat 1.7.2022

Työntekijä- Työstä vapautus- Korvaus €/kk määrä tunteja/3 vkoa
25–50	G	75
51–70	S	75
71–S0	12	75
S1–110	14	75
111–150	20	75
151–200	25	75
201–300	38	112
301–400	50	142
yli 400	G4	171

Taulukon mukaisesta työntekijämäärän alarajasta poiketen työsuojeluval- tuutetulla on oikeus tarvittaessa käyttää enintään 3 tuntia vapautusaikaa kutakin kolmiviikkoisjaksoa kohden.

Työntekijämäärän ollessa enintään 24 voivat työnantaja ja luottamusmies/ työsuojeluvaltuutettu sopia mahdollisesta vapautuksesta ja korvauksesta paikallisesti.

2. Työntekijämäärän laskeminen

Työntekijämäärä lasketaan siten, että

• edellisen kalenterivuoden aikana tehdyt työtunnit (ilman lisä- tai ylityötunteja) jaetaan luvulla 12 ja

• näin saatu määrä jaetaan luvulla 15S.

Näin saatu luku vastaa laskennallista keskimääräistä kokoaikatyönteki- jöiden lukumäärää.

Työehtosopimus

22 § Työpaikkakohtainen sopiminen ‌

Työpaikkakohtaisessa sopimisessa noudatetaan seuraavia määräyksiä, elleivät liitot toisin sovi:

1. Työpaikkakohtaisen sopimuksen tekeminen ei saa olla edellytyksenä työsopimuksen solmimiselle eikä työpaikkakohtainen sopimus voi olla osa työntekijän työsopimusta.

2. Työnantajan aloitteesta tapahtuva ja muuta kuin kokonaista henki- löstöryhmää tai noudatettavaa työaikajärjestelmää koskeva työpaik- kakohtainen sopimus voidaan tehdä työntekijän kanssa vasta hänen koeaikansa päättymisen jälkeen.

3. Sopijapuolina voivat olla toisaalta työnantaja tai hänen edustajansa, toisaalta työntekijä, työntekijät tai luottamusmies, ellei ao. työehtoso- pimusmääräyksessä ole toisin sovittu.

4. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

5. Sopimus voidaan tehdä toistaiseksi voimassaolevaksi tai määräajaksi.

Toistaiseksi voimassaoleva sopimus voidaan irtisanoa noudattaen kolmen kuukauden irtisanomisaikaa. Määräaikainen sopimus, joka on ollut voi- massa yli S kuukautta, voidaan irtisanoa kuten toistaiseksi voimassaoleva sopimus. Sopimuksen, jolla on sinänsä työehtosopimusvaikutukset, pää- tyttyä noudatetaan alan työehtosopimuksen määräyksiä.

Mikäli sovittu järjestely on sidottu tiettyyn ajanjaksoon, järjestely jatkuu joka tapauksessa sen loppuun.

Työehtosopimus

23 § Työpaikkaruokailu ‌‌

Työpaikka-aterian raha-arvo määräytyy verohallinnon vahvistaman luon- toisetujen ennakonpidätysarvon mukaan.

Raha-arvo peritään työntekijän nettopalkasta, ellei paikallisesti toisin sovita.

Aterioiden raha-arvo peritään seuraavasti:

• raha-arvo pidätetään palkanmaksukausittain työntekijän koko- naispalkasta, josta on vähennetty vero

• työntekijä suorittaa raha-arvon mukaisen summan käteisenä

• työnantaja myy työntekijälle raha-arvon mukaisella hinnalla ateriakuponkeja.

Ateriointiaika on järjestettävä tämän työehtosopimuksen 5 § 2.4 -kohdan mukaisesti.

Aterian on oltava hyvin valmistettu, vaihteleva ja ravitseva.

24 § Työpuku

Työpuvun pitää olla siisti ja asianmukainen. Työnantaja luovuttaa työntekijän työkäyttöön:

• lainsäädännön tai viranomaisohjeistuksen edellyttämät työasut ja muut suojavaatteet sekä välineet

• työpuvut, mikäli työnantaja esittää erityisiä vaatimuksia esimer- kiksi työpuvun väriin, malliin tai yhtenäisyyteen.

Työehtosopimus

25 § Jäsenmaksuperintä ‌‌

Mikäli työntekijä antaa siihen valtuudet, perii työnantaja Palvelualojen ammattiliiton jäsenmaksut työnantajan palkanmaksun yhteydessä, ja antaa vuoden päättyessä verotusta varten todistuksen pidätetystä summasta.

26 § Työhyvinvoinnin edistäminen

Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan sitä, että työ on mielekästä ja sujuvaa tur- vallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä. Tutkimukset osoittavat, että työhyvinvoinnin kehittämi- nen voi lisätä myös työn tuottavuutta. Työhyvinvoinnin rakentamiseen osallistuu koko työyhteisö.

Säännöllisesti käytävät kehityskeskustelut ovat oleellinen osa työhyvin- voinnin edistämistä. Kehityskeskusteluissa käsitellään työntekijän työ- uraa ja työssä jaksamista fyysisen ja psyykkisen kuormittavuuden kan- nalta työntekijän yksilölliset piirteet huomioiden. Samalla voidaan tar- kastella työntekijän ikääntymisen mahdollisia vaikutuksia työkykyyn ja työtehtäviin.

Työpaikalle suositellaan laadittavaksi yhteistoiminnassa yrityksen työntekijöiden kanssa työhyvinvointiohjelma tai toimenpiteet työhy- vinvoinnin edistämiseksi. Toimenpiteitä voidaan käsitellä myös osana kehityskeskustelua.

Toimenpiteissä voidaan huomioida esimerkiksi:

• työn hallinnan ja osaamisen varmistaminen.

• johtamisen ja esimiestyön merkitys hyvän työilmapiirin luomi- sessa ja työkyvyn ylläpitämisessä.

• työaikajärjestelyjen ja työvuorosuunnittelun merkitys jaksamiselle.

• yö- ja vuorotyön aiheuttaman kuormituksen vähentäminen.

• vapaaehtoisen osa-aikatyön, vuorotteluvapaan ja osa-aikaeläkkeen tarjoamat mahdollisuudet.

• mahdollisuudet työn muokkaamiseen, keventämiseen ja työnkiertoon.

• työterveyshuollon tarjoamat palvelut.‌

Työehtosopimus

• fyysisen työympäristön ja ergonomian parantaminen.

• terveellisten elämäntapojen merkitys hyvinvoinnille.

Tarkempia ohjeita työhyvinvointiohjelman laatimiseksi löytyy liittojen nettisivuilta (xxx.xxxx.xx ja xxx.xxx.xx).

Yksintyöskentely

Työssä, jossa työntekijä työskentelee yksin ja johon siitä syystä liittyy ilmeinen haitta tai vaara hänen turvallisuudelleen tai terveydelleen, työn- antajan on huolehdittava siitä, että haitta tai vaara yksin työskenneltäessä vältetään tai se on mahdollisimman vähäinen. Työnantajan on myös työn luonne huomioon ottaen järjestettävä mahdollisuus tarpeelliseen yhtey- denpitoon työntekijän ja työnantajan, työnantajan osoittaman edustajan tai muiden työntekijöiden välillä. Työnantajan on myös varmistettava mahdollisuus avun hälyttämiseen.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä yhtey- denpidosta, yhteydenpitolaitteista ja muista turvallisuuteen liittyvistä jär- jestelyistä eri toimialoilla ja tehtävissä, joissa työskennellään yksin.

27 § Neuvottelujärjestys

Työehtosopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnantajan ja työntekijöiden kesken.

Asian jäädessä erimieliseksi laaditaan kahtena kappaleena erimielisyys- muistio. Paikallisten osapuolten on siirrettävä erimieliseksi jäänyt asia liittojen ratkaistavaksi.

Paikalliset neuvottelut on aloitettava viimeistään viikon kuluessa esitys- päivästä ja liittoneuvottelut viimeistään kahden viikon kuluessa.

Asian jäädessä liittoneuvotteluissa erimieliseksi se voidaan jättää työtuo- mioistuimen ratkaistavaksi.

Työehtosopimus

28 § Työrauha ja sopimusrikkomukset ‌‌

Kaikki työehtosopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet on kielletty.

29 § Sopimuksen voimassaoloaika

Sopimus on voimassa allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti.

Helsingissä 20.4.2022

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Pöytäkirja huvi-, teema- ja elämyspuistoja koskevan työehtosopimuksen uudistamisesta ‌

Liitteet

Aika 20.4.2022

Paikka Teams

Läsnä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n sekä Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n edustajat

1 §

Työehtosopimusosapuolet ovat sopineet huvi-, teema- ja elämyspuistoja koskevan työehtosopimuksen ja siihen liittyvien pöytäkirjojen uudista- misesta ajanjaksolle 1 4.2022–31.3.2024.

2 §

Sopimuskausi sisältää kaksi palkkaratkaisua.

Vuosi 2022

1.7.2022 työsuhteessa olevien palkkoja korotetaan 1.7.2022 tai sitä lähinnä seuraavaksi alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 2 %:n prosentin yleiskorotuksella. Työehtosopimuksessa sovittuja olosuhdelisiä sekä kor- vauksia korotetaan vastaavasti.

1.S.2022 lähtien II-paikkakuntakalleusluokitus poistuu ja uudet taulukko- palkat (liite 1) astuvat voimaan 1.S.2022 alkaen.

Vuosi 2023

Sopimuskauden toisesta palkkaratkaisusta neuvotellaan liittojen välillä erikseen. Mikäli palkkaratkaisusta ei päästä liittojen kesken sopimuk- seen viimeistään 28.2.2022 mennessä, työehtosopimus on irtisanottavissa päättymään 31.3.2023.

3 §

Osapuolet ovat sopineet liitteen 2 mukaisista tekstimuutoksista, jotka tule- vat voimaan 1.4.2022.

4 §

Liitteet

Osapuolet ovat sopineet sopimuskauden 1.4.2022 – 31.3.2024 ajaksi työ- ryhmän, jonka tehtävänä on kehittää Huvi-, teema- ja elämyspuistoja kos- kevan työehtosopimuksen työaikaa, palkkausta ja palkanmaksutapaa koskevia määräyksiä. Työryhmän tulee saattaa työryhmätyö valmiiksi 31.12.2023 mennessä. Lisäksi sovittiin, että perhevapaauudistuksen aihe- uttamat muutostarpeet käsitellään erillisessä työryhmässä.

Helsingissä 20.4.2022

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Pöytäkirja ennalta-arvaamattomien ja poikkeuksellisten tilanteiden varalle ‌

Liitteet

1 §

Ennalta-arvaamattomana ja poikkeuksellisena tilanteena pidetään sitä, jos viranomaispäätös tai -suositus estää tai merkittävästi vaikeuttaa työ- ehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvien yritysten mahdolli- suuksiin harjoittaa liiketoimintaa.

Tällaisen tilanteen kohdatessa työnantaja voi noudattaa vähintään viiden päivän lomautusilmoitusaikaa.

Tätä määräystä voidaan soveltaa lomautusten ollessa välttämättömiä.

2 §

Näissä tilanteissa mahdollinen, yhteistoimintalain tarkoittamiin muutos- neuvotteluihin liittyvä neuvotteluaika on viisi päivää, ellei paikallisesti muutosneuvotteluissa toisin sovita. Lain tarkoittama neuvotteluaika alkaa kulua neuvotteluesityksen antamisesta.

3 §

Ennen tämän pöytäkirjan voimaantuloa, tulee liittojen yhdessä todeta 1 §:n mukaiset olosuhteet.

Paikkakuntakalleusluokitus (31.8.2022 saakka)‌

Sopimuksen osana noudatetaan 1.5.2010 lukien alla olevaa kalleus- luokitusta.

Kuntarajat määräytyvät 1.5.2010 voimassa olevan tilanteen mukaan.

Liitteet

I Kalleusluokka

• Enontekiö

• Espoo

• Helsinki

• Hyrynsalmi

• Hyvinkää

• Hämeenlinna

• Ii

• Inari

• Joensuu

• Jyväskylä

• Järvenpää

• Kauniainen

• Kemi

• Kemijärvi

• Keminmaa

• Kerava

• Kirkkonummi

• Kittilä

• Kolari

• Kuhmo

• Kuopio

• Kuusamo

• Länsi-Turunmaa

• Muonio

• Oulu

• Pelkosenniemi

• Pello

• Posio

• Ranua

• Ristijärvi

• Rovaniemi

• Salla

• Savukoski

• Simo

• Sodankylä

• Tampere

• Tervola

• Tornio

• Utsjoki

• Vaasa

• Vantaa

• Ylitornio

• kaikki Ahvenanmaan kunnat

Kaikki muut kunnat kuuluvat II kalleusluokkaan.

Palkkaliitteessä mainitut palkat ovat vähimmäispalkkoja, ja niitä voidaan korottaa työntekijän taitavuuden, työtehon, ahkeruuden, kielitaidon ja työkokemuksen ym. seikkojen perusteella.

Palkkataulukot 1.9.2022 ‌

Palkkaryhmä A (perustehtävät)

Liitteet

Tyypillisiä työtehtäviä ovat: apulainen, lipunmyyjä, siivous- ja puistotyön- tekijä, pelinhoitaja, ajolaitteenhoitaja tai -kuljettaja, eläintenhoitaja, grilli-, kahvila- ja kioskimyyjä, järjestyksen ylläpito, allasvalvoja.

A-ryhmä 0–G kk	G–12 kk	yli 1 v.	yli 2 v.	yli 5 v.	yli 10 v.
7,75	8,52	S,52	S,88	10,21	10,57

Palkkaryhmä B (ammattitehtävät)

Tyypillisiä työtehtäviä ovat: kokki, tarjoilija (ei anniskella yli 5,5 tilavuus- prosenttia etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia, kahvila), huoltomies, ratatyöntekijä, toimistotyöntekijä, allasvalvoja (pätevyys), vaativa eläin- tenhoito, siivooja, kerroshoitaja, vaativa ajolaitteen hoito tai kuljetus, ryh- mäopas, infopisteen hoitaja, ajolaitetauottaja.

B-ryhmä 0–G kk	G–12 kk	yli 1 v.	yli 2 v.	yli 5 v.	yli 10 v.
8,8G	S,G8	10,S4	11,17	11,38	11,58

Palkkaryhmä C

(itsenäiset ja vastuullisemmat ammattitehtävät)

Tyypillisiä työtehtäviä ovat: tarjoilija, kokki (anniskellaan yli 5,5 tilavuus- prosenttia etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia), kone-, sähkö- tai LVI-asentaja, kirvesmies, puuseppä, myyntisihteeri, vaativa toimisto- työ, eläintarhanhoito, palkanlaskenta, vartija, kenttä- tai pistevastaava, kausiesimies, vuoro- tai kenttäpäällikkö ja muun kuin yli 5,5 -tilavuus- prosenttisia alkoholijuomia anniskelevan kahvila-ravintolan vuoropääl- likkö C + 5 %.

C-ryhmä	0–1 v.	yli 1 v.	yli 2 v.	yli 5 v.	yli 10 v.
	10,57	11,S4	12,21	12,47	12,71

Palkkaryhmä D (asiantuntija- ja esimiestehtävät)

Liitteet

Tyypillisiä työtehtäviä ovat: myyntineuvottelija, markkinointisuunnit- telija, yli 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia anniskelevan ravintolan vuoropäällikkö, asiakaspalvelupäällikkö, kenttä- ja turvallisuuspäällikkö, teknisen tuen päällikkö, järjestelmäylläpito, kah- vilan päällikkö (ei anniskella yli 5,5 – tilavuusprosenttisia alkoholijuomia).

D-ryhmä	0–1 v.	yli 1 v.	yli 2 v.	yli 5 v.	yli 10 v.
	12,31	13,74	14,10	14,3S	14,73

Palkkaryhmä E (vaativat asiantuntija- ja esimiestehtävät)

Tyypillisiä työtehtäviä ovat: yli 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisäl- täviä alkoholijuomia anniskelevan ravintolan ravintolapäällikkö, keittiö- mestari, yli 5,5- tilavuusprosenttisia alkoholijuomia anniskelevan ravin- tolan vastaava hoitaja ja huollon työnjohtaja.

E-ryhmä	0–1 v.	yli 1 v.	yli 2 v.	yli 5 v.	yli 10 v.
	13,GG	15,27	15,G3	1G,00	1G,3S

Palkkataulukot on laadittu ainoastaantuntipalkkoina. Kuukausipalkkaisen työntekijän kuukausipalkka saadaan kertomalla tuntipalkka luvulla 15S.

Lisät 1.7.2022 alkaen Iltatyölisä 1,33 €/ tunti Yötyölisä 2,25 €/ tunti Hälytysraha S,5S €

Palkkataulukot 31.8.2022 saakka ‌

Palkkaryhmä A (perustehtävät)

Liitteet

A-ryhmä	0–G kk	G–12 kk	yli 1 v.	yli 2 v.	yli 5 v.	yli 10 v.
I PKL	7,G4	8,3S	S,37	S,73	10,05	10,40
II PKL	7,51	8,2G	S,23	S,5S	S,S3	10,28

Palkkaryhmä B (ammattitehtävät)

B-ryhmä	0–G kk	G–12 kk	yli 1 v.	yli 2 v.	yli 5 v.	yli 10 v.
I PKL	8,71	S,53	10,77	10,S7	11,18	11,38
II PKL	8,G3	S,41	10,G4	10,S0	11,11	11,2S

Palkkaryhmä C

(itsenäiset ja vastuullisemmat ammattitehtävät)

C-ryhmä	0–G kk	G–12 kk	yli 1 v.	yli 2 v.	yli 5 v.	yli 10 v.
I PKL	S,31	10,42	11,78	12,05	12,2S	12,53
II PKL	S,13	10,22	11,5G	11,78	12,0S	12,32

Palkkaryhmä D (asiantuntija- ja esimiestehtävät)

Liitteet

D-ryhmä	0-1 v.	yli 1 v.	yli 2 v.	yli 5 v.	yli 10 v.
I PKL	12,13	13,52	13,88	14,17	14,51
II PKL	11,S3	13,3G	13,GS	13,SS	14,2S

Palkkaryhmä E (vaativat asiantuntija- ja esimiestehtävät)

E-ryhmä	0-1 v.	yli 1 v.	yli 2 v.	yli 5 v.	yli 10 v.
I PKL	13,4G	15,05	15,42	15,80	1G,18
II PKL	13,23	14,78	15,11	15,4G	15,83

Palkkataulukot on laadittu ainoastaantuntipalkkoina. Kuukausipalkkaisen työntekijän kuukausipalkka saadaan kertomalla tuntipalkka luvulla 15S.

Lisät 30.G.2022 saakka Iltatyölisä 1,30 €/ tunti Yötyölisä 2,21 €/ tunti Hälytysraha S,40 €

Document Metadata

Table of Contents

Free Standard Templates

HUVI-, TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA

Document Metadata

Free Standard Templates

HUVI-, TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA

HUVI-, TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA

15 § Erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaa

Document Metadata

Related content

Similar Contract Types

Most Common Clauses in Työehtosopimus