Vuosiloma. 1. Vuosiloma annetaan lain mukaan. Vuosiloman pituutta määrättäessä luetaan työsuhteen jatkumisaikaan myös työsuhteen kestoaika saman työnantajan palveluksessa ennen työsuhteen keskeytymistä toimihenkilön ammattipätevyyttä hänen tehtävissään lisäävän opiskelun johdosta sekä myös se aika, minkä tässä tarkoitettu henkilö on opiskelunsa kestäessä sanotun työnantajan työssä, mikäli työsuhde jatkuu välittömästi opiskelun päätyttyä.
2. Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista, ellei paikallisesti ole sovittu sen maksamisesta säännönmukaisina palkanmaksupäivinä. Vuosilomapalkkana tai vuosilomakorvauksena maksettava päiväpalkka lasketaan
a) kuukausipalkan perusteella siten, että kuukausipalkka jaetaan luvulla 25 ja kerrotaan lomapäivien lukumäärällä. Kun käytännössä halutaan määritellä lomapalkka, joudutaan kuukausipalkka osoittamaan työssäoloajalta maksettuun ja loma-aikaan kohdistuvaan palkkaan. Näiden tulee yhdessä aina vastata kuukausipalkkaa. Koska luvun 25 käyttäminen kuukausipalkan jakajana ei aina johda normaaliin kuukausipalkkaan, palkka on tällöin tasattava lomaa seuraavan palkanmaksun yhteydessä. Tämän vuoksi suositellaan vuosilomapalkan laskemista osa-ajan palkanlaskentaa käyttäen.
b) toimihenkilölle, joka on suorittanut jatkuvasti tai säännöllisesti toistuvaa vuorotyötä, suoritetaan vuosiloman ajalta kuukausipalkan lisäksi vuorotyölisän perusteella laskettu keskimääräinen päiväpalkka siten, kuin vuosilomalain 11 §:n 3 momentissa säädetään. Edellä tarkoitettua keskimääräistä päiväpalkkaa laskettaessa otetaan samalla huomioon myös muut jatkuvat tai säännöllisesti toistuvat sopimusperusteiset lisät sekä säännöllisesti toistuvat sunnuntaityökorotukset.
c) Milloin toimihenkilölle maksetaan ylityöstä, vuorotyöstä, aloittamis- tai lopettamistyöstä kiinteitä kuukausikorvauksia, on nämä palkan luonteiset erät maksettava myös vuosiloman aikana. Luontoisetujen käsittelyssä noudatetaan vuosilomalain 9 §:n säännöksiä.
Vuosiloma. Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina päivinä myös niitä päiviä, joina toimihenkilö on estynyt tekemästä työtä tämän sopimuksen mukaisen vapaan pitämisen vuoksi.
Vuosiloma. 1. Työntekijän oikeus vuosilomaan ja vuosiloman pituus sekä vuosiloman antaminen määräytyvät vuosilomalain mukaan.
2. Eristysalan työntekijän lomapalkan ja -korvauksen määrä lo- maltapaluurahoineen on 18,5 prosenttia työssäoloajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettu korvaus mukaan lukien. Perhevapaiden ajalta (erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhem- painvapaan) työntekijälle kertyy vuosilomaa vuosilomalain mu- kaisesti. Tältä ajalta kertyneiden vuosilomapäivien lomapalkka ja xxxxxxxx määräytyy seuraavasti: Jokaiselta perhevapaan aikana kertyneelle lomapäivälle työntekijä saa lomarahaa 12 kertaa palk- karyhmittelyn mukaisen tuntipalkkansa. Jos täydessä lomamääräytymiskuukaudessa on sekä työpäiviä että perhevapaapäiviä, maksetaan työntekijälle perhevapaan perus- teella kertyneestä lomarahasta suhteellinen osuus. Lomansa aikana eristysalan työssä olevien koululaisten ja opis- kelijoiden lomakorvauksen määrä on 14 prosenttia työssäoloajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätä- työstä maksettu korvaus mukaan lukien.
3. Työntekijällä, joka työsuhteensa aikana on ollut työssä vä- hemmän kuin 14 päivää, ei kuitenkaan ole oikeutta lomakorvauk- seen, jos hän itse päättää työsuhteensa, vaikka hänelle olisi edelleen työtä tarjolla tai hänen työsuhteensa puretaan työsopimuslain 8 lu- vun 1 §:n perusteella.
4. Xxxxxxxxx kertyy myös sairaus- ja tapaturma-ajalta makse- tusta palkasta, enintään kuitenkin 75 työpäivää lomanmääräyty- misvuodessa, taikka jos työkyvyttömyys jatkuu yhdenjaksoisena lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, enintään 75 työ- päivää tätä sairautta tai tapaturmaa kohden. Lomarahaa alkaa kertyä edellä olevan määräyksen mukaisesti sairaus- ja tapaturma-ajalta 1.9.2013 tai sen jälkeen maksetusta pal- kasta.
Vuosiloma lähinnä 12 täyden lomanmääräytymiskuukausisarakkeen mukaiset lomapalkka- prosentit. Muiden sarakkeiden mukaiset palkkausprosentit tulevat sovellettavaksi silloin, jos työntekijä ei ole joltain/joiltain kuukausilta ansainnut vuosilomaa. On huomattava, että vajaiden lomanmääräytymiskuukausien palkkaa ei oteta lainkaan huomioon määriteltäessä lomapalkan suuruutta prosenttiperusteisesti. Vajaiden lomanmääräytymiskuukausien palkkaan ei makseta myöskään lomakorvausta. Tämän momentin mukaista lomapalkkaa ei makseta, jos vuosilomaa annetaan kesken lomanmääräytymisvuoden ennen sen erääntymistä. Tämä koskee eri- tyisesti niitä tilanteita, jossa kausityöntekijälle annetaan ennen palvelussuhteen päättymistä ansaitut erääntymättömät vuosilomapäivät lomana. Ks. 102 § sovel- tamisohjeineen. Tuntipalkkainen työntekijä on ansainnut vuosilomaa 12 kuukaudelta 38 työpäi- vää. Lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitun palkan määrä, johon lasketaan mukaan lomapalkka ja muilta poissaoloajoilta maksettu palkka (esim. sairaus- ajan palkka) sekä ilta-, yö-, pitkän työpäivän ja sunnuntaityökorvaukset, on ollut 22.000,00 €. Palkan määrästä on vähennetty ylitöiden ajalta maksettu palkka, lo- maraha ja mahdollinen varallaolokorvaus, joita ei oteta huomioon lomapalkkaa laskettaessa. Lomapalkan kokonaismäärä on 16,5 % * 22.000,00 € = 3.630,00 €. Yhden vuosilo- mapäivän (työpäivän) palkka on 3.630,00 € / 38 = 95,52 €. Lomapalkkaa maksetaan kullekin lomajaksolle sen mukaan, kuinka monta vuosilomaa kuluttavaa päivää (työpäivää) siihen sisältyy.
Vuosiloma. Vuosiloma annetaan pääsääntöisesti vuosilomalain mukaisesti. Paikallisesti sopien voidaan 5-vuorojärjestelmää käytettäessä antaa työntekijälle 22 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika 20.5.–20.9. välisenä aikana vuosilomaa varten. Mikäli vuosilomaa ei anneta yhdenjaksoisena 24 arkipäivän pi- tuisena, annetaan käyttämättä jäävät lomapäivät 24 päivän loman osasta pääsääntöisesti yhdessä jaksossa sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy. Kaikissa keskeyty- mättömän 3-vuorotyön työvuorojärjestelmissä annetaan se loman osa, joka ylittää 24 lomapäivää, sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy tai sitä seuraavan vuoden huhti- kuun loppuun mennessä. Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolo- päivien veroisina vuosilomaan määrättäessä, kuitenkin vähennet- tynä asianomaiseen kalenterikuukauteen sisältyvien päivätyönte- kijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä. Muilta osin noudatetaan vuosilomaa annettaessa samoin kuin vuosilomien ajankohdista ilmoitettaessa vuosilomalain määräyk- siä.
Vuosiloma. Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus saada lomaa 2 arkipäi- vää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmää- räytymiskuukaudelta. Työehtosopimuksen 14 §:n 4. kohdan mukaan työntekijällä on oikeus 2,5 arkipäivän lomaan myös silloin, kun hänellä on 5 vuotta palvelusvuosilisään oikeuttavaa palvelua. Lomakausi on toukokuun 2. päivän ja syyskuun 30. päivän välinen aika. Vuosiloma annetaan lomakautena työnantajan määräämänä ai- kana. Se osa vuosilomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan tal- vilomana työnantajan määräämänä ajankohtana 1.10.–30.4. välisenä aikana. Työehtosopimuksen 14 §:n 5. kohdan mukaan 1.10.–30.4. välisenä ai- kana pidetty loma annetaan 50 %:lla pidennettynä. Esimerkiksi, jos hammashoitajalla on 6 lomapäivää jäljellä lomakauden jälkeen, hän saa pitää 9 lomapäivää. Ilman työntekijän suostumusta lomaa tai sen osaa ei saa määrätä al- kavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tästä seuraisi lomapäivien vä- heneminen. Jotta vuosiloman työaikasuojelullinen tavoite toteutuu, kesä- ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena. Jos työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä tai työntekijä siihen suostuu, työnanta- jalla on kuitenkin oikeus määrätä, että se osa lomasta, joka ylittää 12 arkipäivää, pidetään erikseen yhdessä tai useammassa erässä. Sovit- taessa loma voidaan pitää myös kokonaan kesälomana. Se lomanosa, joka ylittää 24 arkipäivää, voidaan jakaa ainoastaan työntekijän suostumuksella. Koska vuosilomalaki ei tunne ns. loman- pidennystä, talvilomasta on annettava työntekijän pyytäessä ainakin yksi yhtenäinen 6 päivän jakso. Kolmen päivän lomanpidennyksen pi- tämisajankohdan työnantaja ja työntekijä voivat sopia keskenään. Jos vuosilomaa ei pidetä, vaan se maksetaan lomakorvauksena, ei tällöinkään lomanpidennystä oteta huomioon. Lomakorvaus laske- taan korkeintaan 30 lomaan oikeuttavan päivän perusteella.
Vuosiloma. Vuosilomaetuudet määräytyvät vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan.
Vuosiloma. Vuosiloma määräytyy vuosilomalain ja noudatettavan työehtosopimuksen mukaan.
Vuosiloma. 1. Toimihenkilö ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lo- manmääräytymiskuukaudelta:
a) kaksi arkipäivää
b) kaksi ja puoli arkipäivää, jos työsuhde on maaliskuun lop- puun mennessä yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään vuoden nykyisellä työnantajalla. Työsopimuslain 1 luvun 5 §:n mukaisesti useita peräkkäisiä vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuneita määräaikaisia työ- suhteita käsitellään tässä kohdin kuten yhdenjaksoista työ- suhdetta.
2. Toimihenkilö ansaitsee vuosilomaa kolme arkipäivää kulta- kin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos työpaikalla 31.10.1993 noudatettuun työ-, virka- tai toimiehtosopimuk- seen perustuen on ollut tällainen käytäntö. Tällöin noudate- taan myös tuolloin voimassa olleita ansaintarajoja ja -edel- lytyksiä. Paikallisesti voidaan sopia toisin tämän kohdan mu- kaisesta lomaoikeudesta ja sen perusteista. Toimihenkilön 31.10.1993 voimassa ollut oikeus ns. talvilo- mapidennykseen vähenee 1.4.1994 ansaittavan loman osalta kolmella päivällä, ellei allekirjoittaja järjestöjen välillä ole toisin sovittu tai paikallisesti toisin sovita. Paikallisesti voidaan ns. talvilomakautta sopia jatkettavaksi
Vuosiloma. Mom. 1. Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaan.