TYÖEHTOSOPIMUS

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N

ja METALLITYÖVÄEN LIITTO RY:n

välinen

TYÖEHTOSOPIMUS

1.11.2013-31.10.2016

ISBN 978-952-5998-47-4

Sisällysluettelo

ASIAHAKEMISTO 15

TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 35

AJANKOHTAISTA 41

I YLEISIÄ SOPIMUSMÄÄRÄYKSIÄ 47

1 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA 47

2 SOPIMUKSEN SITOVUUS JA NOUDATTAMISVELVOLLISUUS 47

3 TYÖRAUHAVELVOITE 48

4 ENNAKKOILMOITUS TYÖTAISTELUISTA 48

5 PERUSOIKEUDET 48

6 TYÖNJOHTO-OIKEUS 48

7 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 48

II PALKKAUS 50

8 TYÖNVAATIVUUS JA TYÖKOHTAINEN PALKAN- OSUUS 51

8.1 Työnvaativuus 51

8.2 Työkohtainen palkanosuus 56

9 PÄTEVYYS JA HENKILÖKOHTAINEN PALKAN- OSUUS 57

9.1 Pätevyys 57

9.2 Henkilökohtainen palkanosuus 57

10 ALLE 18-VUOTIAAT TYÖNTEKIJÄT, OPISKELIJAT, HARJOITTELIJAT JA TYÖRAJOITTEISET 58

10.1 Alle 18-vuotiaat työntekijät, opiskelijat ja

harjoittelijat 58

10.2 Työrajoitteiset 60

11 TYÖNTEKIJÄN PALKKA 60

11.1 Työntekijän peruspalkka 60

11.2 Käytettävät palkkaustavat 60

11.3 Aika- ja suorituspalkkojen kehityksen vertailu 63

12 TYÖNTUTKIMUKSET 63

13 AIKA- JA SUORITUSPALKKOJA TÄYDENTÄVÄT TULOSPALKKIOT 64

13.1 Tulospalkkiojärjestelmän laatiminen ja käyttöönotto 64

13.2 Tulospalkkion käsittely palkkahallinnossa 65

14 ERILLISET LISÄT JA PALKKIOT 65

14.1 Tilapäinen poikkeama työolosuhteissa 65

14.2 Poikkeuksellinen haitta tai hankaluus 65

14.3 Vuorotyölisät 66

14.4 Ilta- ja yötyölisät 66

14.5 Palvelusvuosilisä 66

14.6 Ammattitutkintopalkkiot 69

15 TUNTIPALKKAISEN TYÖNTEKIJÄN

KESKITUNTIANSIO 69

15.1 Keskituntiansion käyttö ja laskeminen 69

15.2 Keskituntiansion käyttöajankohdat 70

15.3 Uusi työntekijä ja eräät muut erityistilanteet 70

16 PALKANMÄÄRITYSJAKSO JA SEN

MUUTTAMINEN 71

17 KUUKAUSIPALKKAA KOSKEVAT

ERITYISMÄÄRÄYKSET 71

17.1 Ansionmenetyksen korvaaminen 71

17.2 Eräiden korvausten kuukausipalkkajakaja 72

17.3 Osa-ajan palkka 72

17.4 Osa-aikatyö 72

18 PALKAN MAKSAMINEN 73

III TYÖAIKA JA VUOSILOMA 73

19 SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA 73

19.1 Säännöllisen työajan pituus 73

19.2 Työajan tasaaminen päivä- ja kaksivuorotyössä 75

19.3 Työajan tasaamislisät ja niiden maksaminen 77

19.4 Työtuntijärjestelmä 77

19.5 Työaikamuodon muutokset 79

19.6 Yleisiä määräyksiä työajan järjestämisestä 79

19.7 Työajan järjestäminen paikallisesti sopien 80

19.8 Työaikapankki 81

20 SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN YLITTYMINEN JA SUNNUNTAITYÖ 83

20.1 Vuorokautinen ylityö 83

20.2 Viikoittainen ylityö 84

20.3 Ylityön enimmäismäärät 84

20.4 Lisätyö 85

20.5 Vapaapäivänä tehdyn työn korvaaminen

(TES-ylityö) 85

20.6 Paikallisesti sovittava ylityölisä (yksi ylityökäsite) 86

20.7 Vuorotyölisä ylityöajalta 88

20.8 Sunnuntaityö 88

20.9 Pääsiäislauantaina, juhannus- ja jouluaattona

tehty työ 88

20.10 Viikoittaisesta vapaa-ajasta poikkeaminen ja

sen korvaaminen 89

20.11 Hälytysluontoinen työ 90

20.12 Varallaolo 91

21 VUOSILOMA 92

21.1 Vuosiloman pituus ja antaminen 92

21.2 Tuntipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lo- makorvaus (koskee 14 työpäivän ansaintasäännön piirissä olevia) 93

21.3 Kuukausipalkkaisen vuosilomapalkka ja

lomakorvaus 95

21.4 Vuosilomapalkan maksaminen 95

21.5 Lomaraha 96

IV TYÖKOMENNUKSET JA KORVAUKSET 98

22 TYÖSKENTELY VARSINAISEN TYÖPAIKAN ULKOPUOLELLA 98

22.1 Varsinaisen työpaikan määritelmä 98

22.2 Matkustamisvelvollisuus ja työkomennuksesta ilmoittaminen 98

22.3 Työmatkan ja matkavuorokauden alkaminen

ja päättyminen 99

22.4 Työkomennuksesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen 99

22.5 Asunnon hankkiminen 102

22.6 Erikoismääräyksiä 103

22.7 Työ ulkomailla 105

22.8 Eräät poikkeusmääräykset 105

22.9 Paikallinen sopiminen 106

23 ARKIPYHÄKORVAUS SEKÄ MUITA KORVAUKSIA JA ETUJA 106

23.1 Korvattavat arkipyhät 106

23.2 Arkipyhäkorvauksen maksamisen edellytykset 107

23.3 Muita korvauksia ja etuja 108

V TYÖTURVALLISUUS JA TYÖSUOJELU 109

24 YLEISET TYÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET 109

25 HENKILÖNSUOJAIMET JA SUOJAVAATETUS 110

26 TYÖTERVEYSHUOLTO 111

26.1 Tyky-toiminta 111

27 TYÖSUOJELUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 111

27.1 Työsuojeluyhteistoiminnan järjestäminen 112

27.2 Toimikunta ja muut yhteistoimintaelimet 112

27.3 Työsuojeluhenkilöstön tehtävät 112

27.4 Koulutustarve ja säädösten hankkiminen 113

28 TYÖSUOJELUVALTUUTETUN JA TYÖSUOJELU- ASIAMIEHEN TOIMINTAEDELLYTYKSET 114

28.1 Vapautus työstä 114

28.2 Ansionmenetyksen korvaaminen ja

kuukausikorvaus 117

28.3. Toimitilat 118

29 HENKILÖSTÖN EDUSTUSTEHTÄVÄN HOITAMISEN VAIKUTUKSET TYÖSUHTEESEEN, TYÖTEHTÄVIIN JA PALKKAAN 118

30 TYÖSUOJELUVALTUUTETUN TYÖSUHDETURVA 120

30.1. Työsopimuksen irtisanominen ja työsuojelu- valtuutetun lomauttaminen taloudellisista ja tuotannollisista syistä 120

30.2 Työsopimuksen irtisanominen työsuojeluvaltuutetun henkilöstä johtuvasta syystä 121

30.3 Työsopimuksen purkaminen ja purkautuneena käsittele- minen 121

30.4 Työsuojeluvaltuutetun ehdokas- ja jälkisuoja 121

30.5 Korvaukset 122

30.6 Varamiehet 122

VI SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 122

31 TYÖKYVYTTÖMYYS, ÄITIYS- JA ISYYSVAPAA SEKÄ TILAPÄINEN HOITOVAPAA 123

31.1 Työkyvyttömyys 123

31.2 Äitiys- ja isyysvapaa 131

31.3 Lapsen sairastuminen 131

31.4 Sairausajan tai äitiys- ja isyysvapaan palkasta tehtävät vähennykset 134

32 LÄÄKÄRINTARKASTUKSET 135

32.1 Ansionmenetyksen korvaaminen lakisääteisen lääkärin- tarkastuksen ajalta 135

32.2 Ansionmenetyksen korvaaminen muiden lääkärintar- kastusten ajalta 136

32.3 Työhöntulotarkastus 139

32.4 Korvausperuste ja vähennykset 139

VII TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN 139

33 SOVELTAMISALA 140

34 TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA TAI HÄNEN HENKILÖÖNSÄ LIITTYVÄSTÄ

SYYSTÄ 141

34.1 Lomauttaminen työntekijästä johtuvasta tai hänen hen- kilöönsä liittyvästä syystä 141

34.2 Työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet141

34.3 Purkamisen ja purkautuneena käsittelemisen perusteet 141

35 TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN TALOUDEL- LISISTA, TUOTANNOLLISISTA TAI TYÖNANTAJAN TOIMINNAN UUDELLEENJÄRJESTELYISTÄ JOHTU- VISTA SYISTÄ 142

35.1 Irtisanomisen perusteet 142

35.2 Työvoiman vähentämisjärjestys 142

35.3 Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopimus 142

35.4 Työntekijän takaisin ottaminen 143

36 TYÖLLISTYMISVAPAA 143

36.1 Työllistymisvapaan tarkoitus 143

36.2 Työllistymisvapaan pituus 144

36.3. Työllistymisvapaan käyttäminen 144

37 TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN TALOUDELLI- SISTA, TUOTANNOLLISISTA TAI TYÖNANTAJAN TOIMINNAN UUDELLEENJÄRJESTELYISTÄ JOHTU- VISTA SYISTÄ 145

37.1 Lomauttamisen perusteet 145

37.2 Työvoiman vähentämisjärjestys 145

37.3 Lomautusilmoitusaika 146

37.4 Lyhennetty työaika 146

37.5 Paikallinen sopiminen 146

37.6 Xxxxxxxxxxx siirtäminen 146

37.7 Lomautuksen keskeyttäminen 146

37.8 Muu työ lomautusaikana 146

37.9 Työsuhteen päättyminen lomautuksen aikana 147

38 TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMISAJAT JA TYÖSUH- TEEN KESTOAJAN MÄÄRÄYTYMINEN 148

38.1 Irtisanomisajat 148

38.2 Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 149

38.3 Työsuhteen kestoajan määräytyminen 149

38.4 Määräajan laskeminen 150

39 TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMISMENETTELY 151

39.1 Irtisanomisperusteeseen vetoaminen 151

39.2 Työntekijän kuuleminen 151

39.3 Ilmoitus työsopimuksen päättämisestä 152

39.4 Työsopimuksen päättämisen perusteiden

ilmoittaminen 152

39.5 Työnantajan ilmoitusvelvollisuus työvoima-

toimistolle 152

39.6 Työnantajan tiedottamisvelvollisuus työllistymisohjelmasta ja työllistymisohjelmalisästä 153

40 NEUVOTTELUMENETTELY TYÖVOIMAN KÄYTTÖÄ VÄHENNETTÄESSÄ 153

41 KORVAUKSET TYÖSOPIMUKSEN PERUSTEETTO- MASTA PÄÄTTÄMISESTÄ JA TYÖNTEKIJÄN PERUS- TEETTOMASTA LOMAUTTAMISESTA 155

41.1 Korvausten määräytyminen 155

41.2 Yhden korvauksen periaate ja korvauksen suhde hyvi- tyssakkoon 155

41.3 Menettelytapamääräysten rikkominen 156

42 TOIMIVALTAINEN TUOMIOISTUIN JA

KANNEAIKA 156

VIII LUOTTAMUSMIEHET, PAIKALLINEN SOPIMINEN JA ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN 156

43 LUOTTAMUSMIEHET 157

43.1 Luottamusmiesjärjestelmän tarkoitus 157

43.2 Luottamusmiehen asema 158

43.3 Luottamusmieskelpoisuus ja luottamusmiehen valitse- minen 158

43.4 Luottamusmiehen toimintaedellytykset 162

43.5 Luottamusmiestehtävän hoitamisen vaikutukset työsuhteeseen, työtehtäviin ja palkkaan 170

43.6 Luottamusmiehen työsuhdeturva 171

44 PAIKALLINEN SOPIMINEN 175

44.1 Mahdollisuus paikalliseen sopimiseen 175

44.2 Paikallisen sopimisen osapuolet 175

44.3 Paikallisen sopimuksen sitovuus 175

44.4 Paikallisen sopimuksen muoto ja kestoaika 175

44.5 Paikallisen sopimuksen jälkivaikutus 176

45 ERIMIELISYYDET JA NIIDEN RATKAISEMINEN 176

45.1 Neuvotteluvelvollisuus ja painostuskielto 176

45.2 Paikallinen neuvottelujärjestys 176

45.3 Liittojen myötävaikutus 177

45.4 Erimielisyysmuistio ja työtuomioistuin 177

IX ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ JA MUITA ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 178

46 ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ 178

46.1 Alihankinta 178

46.2 Vuokratyövoima 179

46.3 Ulkopuolisesta työvoimasta tiedottaminen 181

46.4 Tilaajan vastuu ja selvitysten hankkiminen 181

46.5 Kokoontuminen työpaikalla 182

46.6 Tiedotustoiminta 182

46.7 Ammattiyhdistysjäsenmaksujen pidättäminen 183

47 KOULUTUS 183

47.1 Ammatillinen koulutus 183

47.2 Yhteinen koulutus 184

47.3 Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat. 184

47.4 Tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvä työharjoitte- lu ja työssäoppiminen 186

TYÖEHTOSOPIMUKSEN TARKOITTAMA PAIKALLINEN SOPIMINEN 189

Sisällysluettelo

ASIAHAKEMISTO

Aattopäivä 74, 78, 83, 88

Adoptio 131

Aikapalkka ............................................................ 37, 60-61, 63

— aikapalkkaosuus 61

— aikapalkkojen kehitys 63

— henkilökohtainen aikapalkka .. 43, 61, 67, 70, 71, 72, 83-84,

............................... 96, 101, 126-127, 143, 148, 183, 194

— kuukausipalkka 53, 55-56, 58-59, 67, 71-72, 77,

................................ 83-84, 88, 95-96, 126, 143, 183, 186

Ajankohtaista 41-46

Alihankinta 178, 179, 181

Allekirjoituspöytäkirja (TES) 35-39

—aikapalkat 37

—henkilökohtainen palkanosuus 38

—keskituntiansion korotus 38

—palkkaperusteiden korotus 38

—palkkojen korottaminen 36-38

—suorituspalkat 37

—työehtosopimuksen allekirjoittaminen 35-36

—työryhmät 39

Ammattiosasto 156, 158-159, 160-161, 173-174,

.............................................................................182, 185

Ammattitutkintopalkkiot 69

Ammattiyhdistysjäsenmaksu 183

Ansionmenetyksen korvaaminen kuukausi- palkkatyössä 71

Arkipyhäkorvaus 106-107

Arkipyhäviikot 75, 78, 85

Asevelvollisuus 71, 97, 150

Asunnon hankkiminen 102-103

Ateriakorvaus........................................ 101-102, 184, 186, 192

Eläkkeelle siirtyminen 97

Erikoisammattitutkintopalkkio 69

Erilliset lisät 38, 65-69

—palvelusvuosilisä..................................... 42, 66-69, 190, 194

—poikkeuksellinen haitta tai hankaluus 65

—tilapäinen poikkeama työskentely-

olosuhteissa 65

—tulospalkkiolisä 65, 93, 190

—vuorotyö, ilta- ja yötyö 66

Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen 157, 176-178

—neuvotteluvelvollisuus 176

—paikallinen neuvottelujärjestys erimielisyysasioissa 176-177

—työtuomioistuin 177-178

Erimielisyysmuistio 177-178

Hammassairaus 138

Harjoittelijat/työharjoittelijat ..................... 58-60, 166, 186-187 Hautauspäivä 108

Helatorstai 78, 106

Henkilökohtainen palkan osuus ............................ 38, 57-58, 60

—ammatinhallinta 57

—huolellisuus 57

—mittausjärjestelmä 57

—monitaitoisuus 57

—määrä 58

—porrastusryhmät 58

—työtulos 57

Henkilönsuojaimet 110

Henkilöstöryhmän edustaja

(yt-lain mukainen) 186

Hinnoitteluperuste..................................................... 61-62, 166

Hyvityssakko 155-156

Hälytysluontoinen työ 90-91

Hälytysraha 72, 90

Hätätyö 66, 79, 93

Hääpäivä 108

Ikääntyneet työntekijät 41, 68, 130-131

Iltatyö 66

Isyysvapaa 43 107, 122, 131, 134

Isyysvapaan palkka 43, 131, 134

Itsenäisyyspäivä 78, 107, 150

Joulu ............................................. 74-75, 78, 88, 104, 106, 150

Juhannus ....................................... 74-75, 78, 88, 104, 106, 150

Karenssipäivä......................................... 126-129, 132-133, 136

Karkearyhmittely 51, 54, 190

Keskipalkka 43-44

Keskituntiansio 38, 43, 63, 67-68, 69-71,

..............................77, 83-84, 88, 90-91, 93-95, 101, 106,

.....................................109, 117, 126-127, 131, 134, 143,

.............................................................149, 168, 183, 186

—keskituntiansion korotus 38

—keskituntiansion laskeminen 69-70

—käyttöajanjaksot 70

Kokoontuminen työpaikoilla 178, 182

Kolmivuorotyö.................... 66, 74-75, 77-78, 80, 88-89, 92-93

—keskeytymätön .......................... 66, 74-75, 77, 88-89, 92,192

—keskeytyvä .............................................................. 74-75, 77

Komennuspaikka 91, 99, 102-104

Konserniyhteistyöhön valittu edustaja 174

Korvaava työ 129-130

Korvauksia ja etuja 98, 108-109

—hautauspäivä 108

—hääpäivä 108

—kutsunta 108-109

—merkkipäivät 108

—reservin harjoitukset 108-109

—väestönsuojelu 108

Kotimatkat 103-104

Koulutus 43, 45, 52, 64, 72, 77, 86, 89,

.....................................113, 120, 130, 140, 142-145, 150,

...................................... 158, 163, 170-171, 178, 183-187

— ammatillinen koulutus ............ 43, 58, 72, 140,183-184, 186

— ay-koulutus 86, 178, 184-186

— koulutusaineisto 52

— koulutustyöryhmä 39, 86, 185

— suunnitelma 187

— yhteinen koulutus 45, 86, 184, 193

Kuormitus 52

Kutsunta 72, 108-109

Kuukausipalkka 53, 55-56, 58-59, 67, 71-73,

................................................. 77, 83-84, 88, 95-96, 126,

.............................................................143, 183, 186, 190

Laboratoriotutkimukset 138-139

Lapsen sairastuminen 77, 86, 89, 107, 131-134

Lauantai .................................. 66, 69, 78, 83, 88, 106-107, 150

Layout 41

Lepoaika .................................................. 78, 80-81, 89-90, 191

Lomanmääräytymisvuosi...................................... 67, 93-95, 97

Xxxxxxxx ............................................................ 73, 96-98, 192

Lomautus 42, 45, 76, 86, 107,

........................................... 120, 122, 129, 139-148, 151,

............................................. 153-156, 163-164, 169, 172,

............................................. 174, 179-180, 187, 192, 195

— erimielisyystapaukset 156

— kanneaika 156

— keskeyttäminen 146

— korvaukset (perusteen rikkominen) 155-156

— lomautusilmoitus/-aika................. 129, 141, 146-147, 151

— lyhennetty työaika 146

— muu työ 146

— neuvottelumenettely (yt) 153-154

— paikallinen sopiminen 146

— perusteet 145

— siirtäminen 142, 146

— työsuhteen päättyminen ja työnantajan korvausvelvollisuus 147-148

— työvoiman vähentämisjärjestys 145

Loppiainen 78, 106

Luottamusmies .. 36-38, 42, 44, 61, 63-64, 68,

........................................71, 76-77, 81, 87, 106, 118,120,

............................................ 125, 151, 156-175, 177-178,

................................................180-181,184-185, 189-195

—ammatillinen kehittyminen ja eteneminen 170

—ammattiosasto 158-161

—ansiokehitys 171

—ansionmenetyksen korvaaminen 168-169

—asema 120, 158, 160, 172-173

— asemaan liittyvät ongelmatilanteet 173

—ehdokassuoja 173-174

—ilmoitusvelvollisuus 161

—jälkisuoja 173-174

—kelpoisuus 158

—korvaus työsopimuksen laittomasta

lakkauttamisesta 174

—koulutus 170, 185

—kuukausikorvaus 38, 168-169

—liikkeen luovutus 160

—lomautus 171-172

—luottamusmiesjärjestelmän tarkoitus 156-157

—luottamusmies- ja työsuojelutehtävien

yhdistäminen 160, 168

—muun työn järjestämisvelvollisuus 119

—paikallinen neuvottelujärjestys 176-177

—pääluottamusmies .. 36-38, 42, 44, 63, 68,

.................................................... 71, 76, 81, 87, 106, 118,

..................................................... 125, 158-175, 177-178,

...................................................... 180-181, 185, 189-195

—pääluottamusmiehelle

annettavat tiedot ......................................... 163-166, 180-181

— pääluottamusmiehen palkka

(kokonaan työstä vapautettu) 118, 168

— siirto 171

—tehtävät 161-162

— perustehtävät 161-162

— työpaikalla sovittavat tehtävät 162

— tietojen luottamuksellisuus 163, 166

— tiettyä tehtävää varten asettaminen 159, 161, 192

— toimialue ja lukumäärä 159, 161, 167, 171,

.............................................................175, 177, 189, 192

— toimitila 170

— työsopimuksen irtisanominen 171-172

— työsopimuksen purku 173

— työsuhde 170

— vaali 160, 168, 174

— vapautus työstä 166-168

— vastuualue 159

—varaluottamusmies 161, 173, 185

—varapääluottamusmies ........ 44, 159, 161, 169, 172-173, 185

—yhtiöittäminen,

toimintojen yhdistäminen 160

—ylityökorvaus .................................................... 168-169, 195

Lyhennetty työaika/-viikko 86, 146

Lähetetyt työntekijät 46

Lääkärintarkastus 108, 122, 135-139

—aikaisemmin todettu sairaus 137

—ansionmenetyksen korvaaminen 135-139

—hammassairaus 138

—hoidon määritteleminen 137

—ilmoitusvelvollisuus 136

—korvausvelvollisuuden ulkopuolelle

jäävät tapaukset 136-137

—laboratorio- ja röntgentutkimukset 138

—lakisääteiset tarkastukset 135

—matkakustannukset ja päiväraha 135, 139

—raskauden aikaiset tarkastukset ja tutkimukset 138

—syöpäsairaus 137

—työajan tarpeettoman menetyksen välttäminen 136

—työhöntulotarkastus 139

—uusi sairaus 137

Lääkärintodistus............................................ 123-124, 130, 138

—epäselvyydet 124

—taannehtiva 124

—työterveyslääkäri............................................... 123-124, 130

Maanantai 79

Majoittumiskustannukset 102

Makuupaikka 102

Malmikaivokset 47

Matkatyö ................................................................. 98-106, 195

—aiheeton poissaolo 104

—asunnon hankkiminen 102-103

—ateriakorvaus 101-102

—ilmoitusvelvollisuus 98-99

—kiireellinen työkomennus 98-99

—komennuspaikka 91, 99, 102-104

—kotimatkat juhlapyhien yhteydessä 104

—lepoaika 99

—matka-ajan korvaus 101

— komennuspaikkakunnalla 103

—matkakustannukset ...................................... 99-100, 103-104

— ammatillisessa koulutuksessa 183

— komennuspaikkakunnalla 103

—matkan alkaminen ja päättyminen 99

—matkavuorokausi 99

—matkustamisvelvollisuus 98

—oman auton käyttö 100, 103, 195

—paikallinen sopiminen 106, 192

—päiväraha........................................... 100-102, 104, 105, 139

—rajanpintatyöt 105

—Ruotsia koskevat poikkeussäännökset 105

—ulkomailla suoritettava matkatyö 105, 195

—varsinainen työpaikka 98

—yöpymiskustannukset 102

Metallityöväen Liitto ry:n hallintoelimien kokoukset 109

Monitaitoisuus 57

MTHL ry 47

Määräajan laskeminen 150-151

Määräaikainen työsopimus 142

Neuvottelujärjestys 78, 157, 159, 161, 163, 176, 178, 189

— paikallisen sopimisen neuvottelujärjestys 189

— paikallinen neuvottelujärjestys

erimielisyysasioissa 176-177

Neuvotteluvelvollisuus 176

Noudattamisvelvollisuus (TES:n) 47

Nuoret työntekijät 58-59

Oman auton käyttö 100, 103, 195

Opintovapaa 150

Opiskelijat.................................................. 58-60, 186, 193-194

Oppisopimus 59, 140, 190

Osa-aikatyö ........................................... 68, 72-73, 95, 106, 166

Osa-ajan palkka 72

Paikallinen sopiminen (käsite)....................... 156-157, 175-176

—paikallisen sopimisen neuvottelujärjestys 175, 189

—sopimuksen jälkivaikutus 176

—tavoitteet 157

—työehtosopimuksen oikeusvaikutukset saava

paikalliset sopimukset 189-193

—työsopimustasoinen paikallinen sopiminen 194-195

Palkanmaksu/-kausi (tilikausi) .. 36-37, 65-66, 69,72,

....................................... 77, 85, 95-96,147-148, 183, 190

Palkanmääritysjakso ................................................. 71-73, 190

Palkkaperusteet

—harjoittelijat 58-60

—henkilökohtainen palkan

osuus 57-58

—hinnoitteluperuste 61, 62, 166

—karkearyhmittely ............................................. 51, 54-55, 190

—muu paikallisesti sovittu työnvaativuuden

määrittämistapa ..................................................... 56-57, 190

—nuoret työntekijät 58-59

—palkkaryhmät 53, 54, 55, 56, 58, 163, 164, 165

—peruspalkka ........................................... 50, 57, 59, 60-62, 71

— työkohtainen kuukausipalkka 53, 55

— työkohtainen tuntipalkka 53, 55

— töiden vaativuusryhmittely 51-52

Palkkaryhmät 58

Palkkaustavat 60-61

Palvelusvuosilisä......................................... 66-68, 69, 190, 194

— vaihtaminen vapaaseen 68, 194

Perusoikeudet 48

Peruspalkka............................................... 50, 57, 59, 60-62, 71

Pitkäperjantai 106

Poikkeuksellinen haitta tai hankaluus 65

Poissaolo 77, 85-86, 92, 98, 104, 107, 122,

..................................... 124, 125, 126, 130, 132-134, 141

Päiväraha .. 100-102, 104-105, 127-128, 134-135, 139, 184

Pääluottamusmies .. 36-38, 42, 44, 63, 68,

.................................................... 71, 76, 81, 87, 106, 118,

..................................................... 125, 158-175, 177-178,

...................................................... 180-181, 185, 189-195

Pääluottamusmiehen varamies 44, 159, 161, 169,

..................................................................... 172-173, 185

Pääsiäinen 78, 88, 104, 106

Rajanpintatyöt 105

Raskaus 138

Rationalisointi 63-64

Reservin harjoitukset 86, 108-109

Ryhmähenkivakuutus 109

Röntgentutkimukset 138

Sairaus.............................. 42, 104, 107, 123-131, 134, 137-139

Sairauspoissaolojen hallinta 42, 124-125

Sairausajan palkka 77, 104, 107, 123-129, 132,

..................................................................... 136-137, 139

—epidemiat 124

—epääminen 128

—ilmoitusvelvollisuus 123

—karenssipäivä ............................. 126-128, 129, 132-133, 136

—korvausajanjaksot 126-128

—korvausperuste 126

—lapsen sairaus 131-134

—maksuajankohta 128

—oma ilmoitus ..................................................... 124-125, 192

—palkkaetujen väärinkäyttö 128

—sairastuminen kesken työpäivän 127

—saman sairauden uusiutuminen 128

—työtapaturma 110, 114, 127

—työterveyslääkäri............................................... 123-124, 130

—vähennykset 134-135

Sairausvakuutuslaki .............................. 127-128, 131, 135, 138

Siviilipalvelus ........................................... 97-98, 108, 133, 150

Sopimuksen sitovuus (TES:n) 47

Sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistuminen 150

Soveltamisala (TES:n) 47

Sunnuntaityö 79, 83, 88

— sunnuntaityölisä ................. 69, 87, 88, 90, 93, 164-165, 168

Suojavaatetus 110-111

Suorituspalkka(työ)....................................... 38, 59, 61-63, 194

—hinnoitteluperuste 61-62

—keskeytyminen 63

—palkkatakuu 62

—suoran urakan keskeyttäminen 63

—tietojen saantioikeus 62

—yksikköhinnan pysyvyys 62

—yksikköhinnasta sopiminen 62

Takaisinottovelvollisuus 143, 187, 195

Tavanomainen työvaatetus 111

TES-ylityö 73, 85-86

Tiedotustoiminta

—henkilöstön keskinäinen 182-183

—kokoontuminen työpaikoilla 182

Tilapäinen poikkeama työskentelyolosuhteissa 65

Tulospalkkio/-lisä 65, 93, 190

Tuntipalkka (kuukausipalkkainen) 72

Tutkintopalkkio 69

Tyky-toiminta 111

Työaika 73-91

—järjestäminen 77-81

—keskimääräinen viikkotyöaika .......................... 43, 74-77, 82

—lepoaika........................................................... 78, 80-81, 191

—lyhentäminen 74-76

—ruokailu 80

—sunnuntaityö 79, 83, 88

—säännöllinen 43, 66, 68, 70-91, 95, 99, 101,

..................................... 106, 108, 117, 126-127, 134-135,

..................................................... 139, 169, 183-184, 191

—tasaaminen ............................74-77, 85, 92-93, 108, 190-194

—tasaamislisä ....................................... 69, 76-77, 93, 190, 194

—tasoittumisjakso 78, 80, 82, 191

—työaikalaki ............................................ 73, 78, 80-85, 87, 89

—työaikapankki ................................................. 80-83, 92, 191

—työtuntijärjestelmä 72, 74-79, 81, 83-86, 88,

........................................................ 90, 95, 101, 107-108,

..................................................... 126-127, 131, 144, 191

—työtuntijärjestelmän muutokset ...................... 78-79, 81, 191

—työviikko 79, 86, 148, 191

—työvuorokausi 66, 73, 79, 81, 83, 85, 89, 91,

............................................................... 99, 101-102, 191

—vapaapäivät ......................... 75, 78, 85-86, 90, 101, 104, 133

—virvokkeiden nauttiminen 80

—ylityö 69, 73, 83-91, 93, 117,

..................................................... 164-166, 169, 191, 195

Työehtosopimus

—allekirjoituspöytäkirja 35-39

—noudattamisvelvollisuus 47

—rakenteen ja ulkoasun uudistus 41

—sitovuus 47

—soveltamisala 47

—voimassaolo 48-50

Työhöntulotarkastus 139

Työkohtainen kuukausipalkka 53, 55

Työkohtainen palkan osuus 51-57

Työkohtainen tuntipalkka 53, 55

Työkomennus.......................................................... 98-106, 195

—ilmoitusvelvollisuus 98-99

—kiireellinen työkomennus 98-99

Työkyvyn johtaminen 130

Työllistymisvapaa ................................................. 143-144, 195

Työmatka ........................................................ 98-106, 133, 195

Työnjohto-oikeus 48

Työntutkimukset 63-64

Työn vaativuuden määritys 51-57

—karkearyhmittely 51, 54

—töiden vaativuusryhmittely 51-57

Työnvaativuustyöryhmä 52

Työpaikkakäynnit 182

Työpalkat 50-63

Työrajoitteiset 60

Työrauhavelvoite ............................. 48, 156-157, 161-162, 173

Työsopimuksen irtisanominen .120-122, 139-145, 148-156, 195

— erimielisyystapaukset 156

— ilmoitus 152

— irtisanomisajat 148-151

— irtisanomisajan noudattamatta

jättäminen 149

— irtisanoutuminen 140, 147-149

— kanneaika 156

— korvaukset (perusteen rikkominen) 155

— neuvottelumenettely (yt) 153-154

— perusteet 142, 151

— perusteiden ilmoittaminen 152

— toimittamisaika 151

— työntekijän kuuleminen 151

— työvoiman vähentämisjärjestys 43, 142, 145

—luottamusmiehen............................................... 171-172, 173

—työsuojeluvaltuutetun 120-121

—varoitus 162

Työsopimuksen purkaminen 121, 140, 147, 173

Työsopimuksen purkautuminen............ 121, 140-141, 155, 173

Työssäoppiminen ................................... 143-144, 186-187, 193

Työsuhteen kestojan määräytyminen 148-151

Työsuojelu 109-113

Työsuojeluasiamies ..112-114, 117-119, 160,

..................................................................... 184-185, 192

Työsuojelupäällikkö 111-112

Työsuojelutoimikunta .....................110-112, 117, 121, 184-185

Työsuojeluvaltuutettu 38, 77, 110, 112-122, 160, 166,

..................................................... 173, 181, 184-185, 192

—ammattitaidon ylläpitäminen 120

—ansiokehitys 118

—ansionmenetyksen korvaaminen 117-118

—kuukausikorvaus 117-118

—liikkeen luovutus 119

—luottamusmies- ja työsuojelutehtävien

yhdistäminen 160, 168-169

—palkka- ja siirtosuoja 119

—tehtävät 113

—toimitilat 118

—työsuhde 118-119

—työsuhdeturva 120-122

—vapautus työstä 114-116

—varavaltuutettu .............................44, 112-113, 120, 173, 184

—varavaltuutetun työsuhdeturva 44, 120

—ylityökorvaus 117

Työtaistelutoimenpide 48, 162

Työtapaturma 110, 114, 127

Työterveyshoitaja 124

Työterveyshuolto 111, 124, 130, 135

Työterveyslääkäri.................................................. 123-124, 130

Työtuntijärjestelmä 72, 74-79, 81, 83-86, 88,

........................................................ 90, 95, 101, 107-108,

..................................................... 126-127, 131, 144, 191

— muutokset....................................................... 78-79, 81, 191

Työtuomioistuin 156, 177-178

Työturvallisuus 109-110

—henkilönsuojaimet 110-111

—ilmoitusvelvollisuus 110

—pidättäytyminen työstä 110

—suojavaatetus 110-111

—yleiset velvollisuudet 109-110

Työuran pidentäminen 130-131

Työviikko 79, 86, 148, 191

Työvoiman vuokraus 178-181

Työvuorokausi 66, 73, 79, 81, 83, 85, 89, 91,

............................................................... 99, 101-102, 191

Töiden vaativuusryhmittely 51-52

—koulutus 52

—oppimisaika 52

—työkohtaiset tuntipalkat 53, 55

—työnvaativuusryhmä ....................... 53-57, 59, 163, 165, 190

—työolosuhteet 52

—työryhmä 52

—vastuu 52

Ulkomaan päiväraha 105

Ulkomailla suoritettava matkatyö 105, 195

—matkustamisvelvollisuus 105

—poikkeukset Ruotsin osalta 105

—rajanpintatyöt 105

—sovittavat asiat 105

Ulkopuolisen työvoiman käyttö 42, 178-181

—alihankinta 178-179

—tiedottaminen henkilöstön edustajille 181

—tilaajan vastuu ja selvitysten hankkiminen 181

—vuokratyövoiman käyttö ............................. 42, 178-181, 193

Uudenvuodenpäivä 78, 106

Vajaavuorokausi 110

Vapaapäivät............................. 75, 78, 85-86, 90, 101, 104, 133

— vapaapäivänä tehty työ 85-86

Vapunpäivä 78, 106, 150

Varallaolo 72, 91, 195

Varoitus 162

Varsinainen työpaikka 98

—varsinaisen työpaikan ulkopuolella

työskentely 98-106

Viikkovapaa ............................................... 72, 78-79, 87, 89-90

— viikkovapaakorvaus ..................... 72, 79, 87, 89-90, 93, 195 Viikoittainen ylityö 84-85

Virvokkeiden nauttiminen 80

Voimassaoloaika (TES:n) 48-50

Vuorokautinen ylityö 83

Vuorotyö 66, 74-75, 76-78, 80, 88-89,

....................................... 92-93, 95-96, 112, 133, 164-166

—iltavuorolisä 66

—keskeytymättömän sekä jatkuvan

vuorotyön lisä 66

—keskeytymätön kolmivuorotyö ........ 66, 74-75, 77, 88-89, 92

—keskeytyvä kolmivuorotyö ..................................... 74-75, 77

—päivä- ja kaksivuorotyötä koskeva

työajan tasaaminen 74-77

—työvuoro 80

—vuorotyölisä ylityön ajalta 88

—yövuorolisä 66

Vuokratyövoiman käyttö ................................ 42, 178-181, 193

Vuosiloma 46, 65, 67-68, 73, 75, 86,

................................................. 92-98, 107, 134, 147-149,

.............................................................152, 169, 186, 191

—lomakorvaus ...................................... 65, 93-95, 97, 147-149

—lomanmääräytymisvuosi................................... 67, 93-95, 97

—lomaraha ......................................................... 73, 96-98, 192

—työssäolopäivien veroiset päivät 92, 134

—vuosilomalaki 67, 73, 92, 95, 134, 147-148

—vuosilomapalkka ....................................... 65, 73, 93-97, 191

— vuorotyölisien maksaminen loma-ajalta kuukausipalkkatyössä 95

Väestönsuojelu 108

Yhdistymisvapaus 48

Yhteinen työpaikka 112, 114

Yhteistoiminta

—kehittämistoiminta 111

—toteuttaminen ....................................... 45, 156-157, 186-187

—tyky-toiminta 111

—työn- ja aikatutkimukset 63-64

—työsuojeluyhteistoiminta....................109, 112-113, 117, 120

—yhteistoimintaelin 112, 117, 121, 184

—yt-menettely 49, 153-154

Yhteystiedot 166

Yleiskorotus 36-38

Ylityö 69, 73, 83-91, 93, 117,

..................................................... 164-166, 169, 191, 195

— enimmäismäärän tarkastelujakso 84-85

— korvaus/lisä ................. 69, 83-84, 86-90, 117, 169, 191, 195

— TES-ylityö 73, 85-86

— viikoittainen 84-85

— vuorokautinen 83

— yksi ylityökäsite 86-88

Yömatkaraha 102

Yöpymiskustannukset 102

Yötyö ............................................................ 66, 80-81, 93, 191

— teettämisen edellytykset 80

Äitiysvapaa 107, 131, 134-135

—äitiysvapaan palkka 131, 134-135

Asiahakemisto

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY METALLITYÖVÄEN LIITTO RY

TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Aika 23.10.2013

Paikka Teknologiateollisuus ry

Läsnä Teknologiateollisuus ry
Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxx Metallityöväen Liitto ry Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxx Xxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxx

1

Työehtosopimuksen allekirjoittaminen

Todettiin, että liittojen välillä on tänään allekirjoitettu 9.10.2013 saavutetun neuvottelutuloksen mukainen työehtosopimus. Samal- la todettiin, että voimassa oleva 27.10.2011 allekirjoitettu työehto- sopimus lakkaa olemasta voimassa 31.10.2013. Nyt allekirjoitettu työehtosopimus tulee voimaan 1.11.2013.

Tämä työehtosopimus on tehty keskusjärjestöjen välillä 30.8.2013 solmitun työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti.

2

Palkat

A. Palkkojen tarkistaminen

Palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus

Vuosi 2013

Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yri- tyksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkka- rakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.

Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantar- kistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään pääluottamusmiehen kanssa 30.11.2013 mennessä, ellei käsitte- lyajan jatkamisesta sovita.

Yleiskorotuksen toteutustapa ellei paikallista palkkaratkaisua

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja koro- tetaan 12 senttiä/tunti tai 20 euroa/kuukausi suuruisella yleisko- rotuksella viimeistään 1.3.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Vuosi 2014

Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yri- tyksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkka- rakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.

Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantar- kistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään pääluottamusmiehen kanssa 31.10.2014 mennessä, ellei käsitte- lyajan jatkamisesta sovita.

Yleiskorotuksen toteutustapa ellei paikallista palkkaratkaisua

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korote- taan 0,4 %:n suuruisella yleiskorotuksella viimeistään 1.3.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

B. Aikapalkat

Voimassa olevia aikapalkkoja on korotettava siten kuin kohdassa A on sanottu.

C. Suorituspalkat

Voimassa olevia urakkahintoja ja muita suorituspalkkoja korote- taan siten, että ansio nousee A-kohdassa mainituin tavoin.

D. Palkkaperusteiden korotus

Työehtosopimuksen työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työ- paikkakohtaisesti palkankorotuksen ajankohdasta lukien. Nämä korotukset eivät aiheuta aika- ja suorituspalkkatyössä palkkojen korottamista yli yleiskorotuksen, mikäli työpalkat näillä yleisko- rotuksilla korotettuina täyttävät uuden työehtosopimuksen mää- räykset.

E. Henkilökohtainen palkanosuus

Sovittiin, että henkilökohtaiset palkanosuudet (hko) säilyvät yleiskorotuksen yhteydessä suhteellisesti entisen suuruisina.

F. Keskituntiansion korotus

Käytettäessä keskituntiansiota palkankorotuksen voimaantulon jälkeen on keskituntiansiota korotettava siten, että siinä tulee huomioon otetuksi palkankorotus siltä osin kuin tämä ei keski- tuntiansioon sisälly.

3

Palkkaluvut, erilliset lisät sekä pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kuukausikorvaukset ennen niiden korottamista

Työehtosopimuksen mukaiset uudet työkohtaiset palkat, alle 18-vuotiaiden työntekijöiden ja opiskelijoiden palkat, erilliset lisät sekä pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kuu- kausikorvaukset tulevat voimaan vasta työehtosopimuksessa erikseen sovitun ajankohdan jälkeen. Tätä ennen näiden osalta noudatetaan 31.10.2013 lakkaavan työehtosopimuksen mukaisia määräyksiä.

4

Työryhmät

Liitot asettavat seuraavat työryhmät:

- Koulutustyöryhmä

- Henkilöstöedustuksen toimivuus -työryhmä

- Työpaikkakohtaiset kokeilut -työryhmä

- Työehtojen määräytymisen järjestelmä -työryhmä

- Työehtosopimuksen edustavuus -työryhmä

- Palkkamääräyksien kehittäminen -työryhmä

- Työaikakysymykset -työryhmä

5

Pöytäkirjan tarkastaminen

Sovittiin, että Xxxxx Xxxxxxx, Xxxxx Xxxxxx, Xxxx Xxxxx ja Xxxxx Xxxxxx tarkastavat tämän pöytäkirjan.

Vakuudeksi: Xxxx Xxxxxx

Tarkastettu: Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx

Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxx

Allekirjoituspöytäkirja

AJANKOHTAISTA

Tässä osiossa selostetaan työehtosopimuksen rakenteen ja ulko- asun uudistus sekä työehtosopimukseen sisältyvät keskeiset teks- timuutokset ja esitellään eräitä liittojen hankkeita ja ohjeistuksia.

1

Työehtosopimuksen rakenteen ja ulkoasun uudistus (layout)

Työehtosopimuksen rakenne ja ulkoasu on uudistettu. Tavoittee- na on ollut koostaa työehtosopimus selkeämmin, lyhyemmin ja yksinkertaisemmin sekä kehittää sen ulkoasua. Uudistus ei muuta työehtosopimuksen sisältöä tai vakiintuneita käytäntöjä.

Rakenneuudistuksen myötä aikaisemmasta pykälöinnistä on luo- vuttu. Uusi työehtosopimus jakautuu yhdeksään osioon, joissa on lukuja, kohtia ja alakohtia. Työehtosopimukseen liitteenä aiem- min olleista keskusjärjestösopimuksista on irtauduttu ja niiden määräykset on otettu tarpeellisilta osin osaksi työehtosopimusta.

Uudistettu työehtosopimus toteutetaan myös asianmukaisin omi- naisuuksin varustettuna internet-sovelluksena ja mahdollisesti siihen liittyvänä mobiilisovelluksena.

2

Tekstimuutokset

2.1 Ikääntyneet työntekijät

Liitot ovat laatineet yhteisen Teknologiateollisuuden työkaari- malli –julkaisun, jossa on esimerkkejä käytännön toimenpiteistä työurien pidentämiseksi. Toimenpiteet voivat liittyä esimerkiksi johtamiseen, työurien suunnitteluun, osaamiseen ja ammattitai- toon, työn muokkaamiseen ja erilaisiin työaikajärjestelyihin. Jul- kaisu on saatavilla liittojen kotisivuilla.

Käytännön toimenpiteitä ovat ikääntyneiden työntekijöiden kanssa käytävät keskustelut sekä mahdollisuus sopia

palvelusvuosilisän vaihtamisesta vastaavaan vapaaseen. Tarkemmin palvelusvuosilisän vapaaksi vaihtamisesta alakoh- dassa 14.5.3 ja keskustelusta alakohdassa 31.1.10.

2.2 Sairauspoissaolojen hallinta ja työntekijän oma ilmoitus

Osana työpaikkakohtaisia sairauspoissaolojen vähentämistoi- menpiteitä voidaan paikallisesti sopia oma ilmoitus -menettelyn käyttöönotosta työpaikalla. Sopimus voi koskea enintään kolme vuorokautta kestäviä työntekijän omia poissaoloja. Sopimus on tehtävä kirjallisesti pääluottamusmiehen kanssa. Tarkemmin oma ilmoitus -menettelystä alakohdassa 31.1.3 D.

2.3 Vuokratyövoiman käyttö

Vuokratyövoiman käytön rajoitukset on poistettu lukuun otta- matta tilanteita, joissa käyttäjäyrityksen omaa työvoimaa joudu- taan lomauttamaan tai irtisanomaan.

Käyttäjä- ja vuokrayrityksen välinen yhteistyö on välttämätöntä työnantajavelvoitteiden täyttämiseksi. Yhteistyöllä varmistetaan myös vuokrayrityksen edellytykset määritellä kirjallisesti saa- mansa tarpeellisen tiedon pohjalta työntekijöidensä keskeiset työehdot käyttäjäyrityksessä sovellettavien periaatteiden mukai- sesti.

Käyttäjäyrityksen pääluottamusmies voi edustaa vuokratyönte- kijää työsuhteeseen liittyvässä erimielisyysasiassa erillisellä val- tuutuksella.

Uusitun tes-määräyksen toimivuutta seurataan sopimuskauden ajan.

Liitot päivittävät vuokratyöoppaan ja valmistelevat sen lisäksi tiiviin ohjeistuksen vuokratyövoiman käytöstä

Tarkemmin vuokratyövoimasta kohdassa 46.2.

2.4 Muut muutokset:

- keskimääräinen viikkotyöaika päivä- ja kaksivuorotyössä; tuntiluvut päivitetty ja otettu huomioon yksilölliset erot viikkotyöajassa mahdollisesta tasaamisvapaan siirtämises- tä johtuen – tarkemmin alakohdassa 19.1.1

- isyysvapaan palkka; rajoitus maksaa isyysvapaan palkkaa vain ensimmäisen isyysvapaajakson ajalta on poistettu – tarkemmin kohdassa 31.2.

- työvoiman vähentämisjärjestys; Työnantajan velvollisuutta noudattaa vähentämisjärjestystä on täsmennetty. Tärkeänä pidetään ammattitaitoista työntekijää, jolla on myös muita yrityksen toiminnalle merkityksellisiä kykyjä – tarkemmin kohdassa 35.2.

- ammatillinen koulutus vapaa-ajalla; työnantajan järjestä- essä ammatillista koulutusta säännöllisen työajan ulkopuo- lella maksetaan koulutuksen ajalta henkilökohtaisen aika- palkan suuruinen korvaus – tarkemmin kohdassa 47.1. Ks. myös kohdat 17.2 ja 47.2, joita on täsmennetty edellisen johdosta.

2.5 Sopimuskaudella käyttöönotettavaksi valmisteltavat muutokset

2.5.1 Tuntipalkkaisen työntekijän keskipalkka

Liitot ovat osana työehtosopimusratkaisua neuvotelleet keskitun- tiansion korvaavaan keskipalkkaan siirtymisestä vuoden 2016 I neljänneksestä alkaen.

Keskipalkkaan siirtyminen edellyttää sopimista kompensaatiois- ta erillisiin lisiin 31.10.2014 mennessä.

Keskipalkan laskeminen

Työntekijän keskipalkka lasketaan siten, että hänelle kunkin vuo- sineljänneksen aikana tehdyltä työajalta aika- ja suorituspalkko- jen mukaan kertynyt ansio ilman työehtosopimuksen tarkoitta- mia lisiä jaetaan tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.

Liitot ohjeistavat keskipalkkaan siirtymisestä ja erillisten lisien suuruudesta myöhemmin.

2.5.2 Henkilöstöedustajien varamiesten työsuhdeturva sekä työrauhan ja erimielisyyksien käsittelyn tehostaminen

Liitot selvittävät pääluottamusmiehen varamiehen sekä työsuo- jeluvaravaltuutetun toimeen liittyvää erityistä työsuhdeturvan tarvetta ja sisältöä. Pyrkimys on selventää ja tarkistaa työehtoso- pimuksen määräyksiä.

Xxxxxxxxx ohella kehitetään menettelytapoja työrauhaa vaaranta- vien erimielisyyksien käsittelyn nopeuttamiseksi ja paikallisen neuvottelukulttuurin tukemiseksi. Valmisteltavana ovat myös mahdolliset uudet määräykset, joilla valtuutetaan tes-osapuolia ja puututaan työehtosopimukseen sidotun työnantajan sekä hen- kilöstön edustajien ja työntekijöiden oikeusasemaan.

Tarkoituksena on, että työsuhdeturvaan sekä työrauhaan ja eri- mielisyyksien käsittelyyn liittyvät uusitut määräykset tulevat voimaan 1.1.2015.

3

Eräitä liittojen hankkeita ja ohjeistuksia

3.1 Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä

Teknologiateollisuuden yrityksissä on entistä tärkeämpää laajo- jen, osaamista vaativien tehtäväkokonaisuuksien hallinta yksit- täisten töiden osaamisen sijaan. Tältä pohjalta liitot ovat laatineet kokeilumallin osaamispohjaisesta palkkausjärjestelmästä.

Kokeilumallissa vaativuustekijät on uusittu. Mallissa painote- taan henkilön osaamista ja tuloksellisuutta. Mallia voidaan myös muokata yrityksen tarpeiden mukaisesti.

Liitot hakevat kokeilutyöpaikkoja mallin testausta ja jatkokehi- tystä varten. Kiinnostuneet työpaikat voivat ottaa yhteyttä liitto- jen palkkausasiantuntijoihin kokeilun aloittamiseksi.

Työryhmä jatkaa järjestelmän kehittämistä. Tavoitteena on, että uusi järjestelmä voitaisiin ottaa vaihtoehtoisena palkkausjärjes- telmänä työehtosopimukseen seuraavan sopimuskauden alusta.

3.2 Ennakoiva yhteistoiminta, yhteiset tavoitteet – yhteinen etu -koulutus

Työpaikan ennakoiva yhteistoiminta luo pohjan jatkuvalle kehi- tystoiminnalle. Liitot ovat valmistelleet aineiston, jolla työpaik- koja kannustetaan vahvistamaan laadukasta tiedon kulkua kaik- kiin suuntiin. Sitoutuminen säännölliseen keskusteluun yrityksen tilasta ja tulevaisuuden näkymistä edistää keskinäistä luottamus- ta, varautumista muutoksiin sekä yhteisten tavoitteiden asetantaa.

Työpaikkojen käytettävissä on myös liittojen neuvottelema pai- kallisen sopimuksen malli, jolla sovitaan säännöllisesti käytä- vistä keskusteluista koskien yrityksen taloudellista tilaa sekä ti- lauskannan ja työllisyyden kehitysnäkymiä. Lisäksi sovitaan etu- käteen tilapäiseen, odottamattomaan lomauttamiseen liittyvistä menettelytavoista. Aineistot ovat saatavilla liittojen kotisivuilla.

Liitot tarjoavat myös yrityskohtaista ”Yhteiset tavoitteet – yhtei- nen etu” –valmennusta, jonka tarkoituksena on antaa virikkeitä ja uusia näkökulmia työpaikkatason yhteistoiminnan laadun pa- rantamiseksi. Esite valmennuksesta löytyy liittojen kotisivuilta.

3.3 Ohje lähetettyjen työntekijöiden vähimmäistyöehdoista

Liitot ovat laatineet lähettyihin työntekijöihin sovellettavan ohjeen keskeisistä palkkaa, työ-aikaa ja vuosilomaa koskevis- ta määräyksistä teknologiateollisuudessa. Ohje on tarkoitettu ulkomaisille yrityksille ja niiden työntekijöille, jotka saapuvat työskentelemään Suomeen ja joita koskee laki lähetetyistä työn- tekijöistä. Ohje ei ole työehtosopimus tai sen osa. Ohje on saata- villa liittojen kotisivuilla.

I YLEISIÄ SOPIMUSMÄÄRÄYKSIÄ

1 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan jäljempänä mainituin poikkeuksin Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten ja niiden kaikkien työntekijöiden välisiin työsuhteisiin.

Mikäli joku teknologiateollisuutta harjoittava työnantaja harjoit- taa muutakin teollisuutta, mutta kuuluu vain teknologiateollisuutta harjoittavien toimipaikkojen tai osastojen osalta Teknologiateolli- suus ry:hyn, tätä sopimusta sovelletaan vain näiden toimipaikko- jen tai osastojen työntekijöiden työsuhteisiin.

Tätä sopimusta ei kuitenkaan sovelleta:

- Teknologiateollisuus ry:n jäsenyhdistyksen Metalliteolli- suudenharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajat ry:n ra- kennuspelti- ja teollisuuseristysalan jäsenyritysten ja niiden työntekijöiden välisiin työsuhteisiin eikä

- allekirjoittajaliittojen välisen malmikaivosten työehtosopi- muksen soveltamisalalla.

2 SOPIMUKSEN SITOVUUS JA NOUDATTAMISVELVOLLISUUS

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopi- muksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

Sopimukseen sidotut ovat velvolliset noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuu- luvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.

3 TYÖRAUHAVELVOITE

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan sii- tä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpitei- siin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

4 ENNAKKOILMOITUS TYÖTAISTELUISTA

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä työnantaja- tai työnte- kijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää ai- kaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

5 PERUSOIKEUDET

Työnantajien ja työntekijöiden perusoikeuksiin kuuluva yhdisty- misvapaus on loukkaamaton. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään.

6 TYÖNJOHTO-OIKEUS

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

7 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Tämä sopimus on voimassa 1.11.2013 lukien 31.10.2016 saakka ja jatkuu senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolel- ta kirjallisesti irtisanottu.

Palkantarkistuksista neuvotteleminen sopimuskauden aikana ja työehtosopimuksen erityiset irtisanomisperusteet

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt arvioivat työllisyys- ja kasvu- sopimuksen kattavuutta ja hallituksen ilmoittamia työllisyys- ja kasvusopimuksen syntymistä tukevia toimenpiteitä 25.10.2013. Mikäli sopimuksen kattavuuden tai hallituksen toimenpiteiden ei katsota olevan riittäviä eivätkä keskusjärjestöt sen vuoksi sitoudu työllisyys- ja kasvusopimuksen 3-5 -kohtien mukaisiin ratkaisui- hin, arvioivat liitot sen vaikutuksia työehtosopimuksen sisältöön ja sopimuskauteen.

Arvioinnin perusteella liitot voivat neuvotella sopimuskauden 2. ja 3. vuoden palkantarkistuksista tai niissä noudatettavasta neu- vottelumenettelystä 31.3.2014 mennessä. Mikäli neuvotteluissa ei asiasta voida sopia, voi kumpikin liitto irtisanoa työehtoso- pimuksen päättymään 31.10.2014. Työehtosopimuksen irtisa- nomista koskeva ilmoitus on toimitettava kirjallisesti 15.4.2014 mennessä toiselle sopijaosapuolelle sekä tiedoksi valtakunnan- sovittelijalle.

Neuvottelut 3. vuoden palkantarkistuksista

Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaan keskusjärjestöt tarkas- televat kesäkuussa 2015 yleistä taloudellista tilannetta, rakenteel- listen uudistusten toteutumista, työllisyyden, viennin ja kilpai- lukyvyn kehitystä sekä näihin vaikuttaneita tekijöitä. Selvitys- työssä käytetään tarvittaessa apuna tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikuntaa ja ulkopuolisia asiantuntijoita. Tarkastelun perusteella työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat kolmatta vuotta koskevan palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta. Palkkaratkai- su toteutetaan teknologiateollisuuden sopimusalalla sopimuskau- den aiempia vuosia vastaavalla tavalla.

Mikäli edellä mainituissa työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen viimeistään 15.6.2015, neuvottelevat liitot kolmatta sopimusvuotta koskevan palkan- tarkistuksen toteutuksesta edellä mainittua selvitystyötä apuna

käyttäen ja siten, että ratkaisu yritys- ja toimialakohtaiset erot huomioiden vahvistaa vientisektorin kilpailukykyä, työllisyyttä ja ostovoimaa. Mikäli palkantarkistuksia koskevissa neuvotte- luissa ei päästä yksimielisyyteen, voi kumpikin liitto irtisanoa työehtosopimuksen päättymään 31.10.2015. Työehtosopimuk- sen irtisanomista koskeva ilmoitus on kirjallisesti toimitettava 30.6.2015 mennessä toiselle sopijaosapuolelle sekä tiedoksi val- takunnansovittelijalle.

II PALKKAUS

Tarkista voimassa olevat palkkataulukot liittojen kotisivuilta xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx ja xxx.xxxxxxxxxxxxx.xx. Palkanko- rotusajankohdista ja -määräyksistä katso Allekirjoituspöytä- kirja.

Palkkausta koskevat määräykset perustuvat samapalkkaisuuspe- riaatteen toteuttamiseen. Tässä periaatteessa on kaksi osaa:

- työnvaativuuden periaate eli vaativammasta työstä enem- män palkkaa kuin vähemmän vaativasta työstä ja

- pätevyyden periaate eli paremmasta pätevyydestä enem- män palkkaa kuin vähäisemmästä pätevyydestä.

Samapalkkaisuusperiaatteen toteuttamiseksi työntekijän perus- palkassa (pp) on kaksi osuutta, joista työkohtaisen palkanosuu- den (tko) määrää hänen tekemiensä töiden vaativuus ja henkilö- kohtaisen palkanosuuden (hko) hänen pätevyytensä.

8 TYÖNVAATIVUUS JA TYÖKOHTAINEN PALKANOSUUS

8.1 Työnvaativuus

Työnvaativuuden määrityksen tarkoituksena on selvittää työpai- kalla tehtävien töiden ja työtehtävien keskinäiset vaativuudet. Määritetyn työnvaativuuden tulee vastata työn todellista vaati- vuutta. Työn ja työolosuhteiden muuttuessa määritetään työnvaa- tivuus uudelleen.

Työntekijöiden edustajilla on oikeus osallistua työnvaativuuden määritykseen. Työnantajan tulee antaa työntekijöille riittävä sel- vitys työnvaativuuden määritystavasta ja määrityksessä nouda- tettavista periaatteista.

8.1.1 Työnvaativuuden määritystavat

Työpaikalla käytetään vain yhtä määritystapaa. Työnvaativuuden määritystavat ovat:

1. Töiden vaativuusryhmittely (TVR)

2. Karkearyhmittely (KR)

3. Muu työnvaativuuden määritystapa

Karkearyhmittelyn tai muun työnvaativuuden määritystavan käyttämisestä sovitaan paikallisesti. Paikallinen sopimus voidaan perustellusta syystä irtisanoa kuuden kuukauden irtisanomisajal- la.

8.1.2 Töiden vaativuusryhmittely (TVR)

Töiden vaativuusryhmittelyssä työnvaativuus määritetään seu- raavien vaativuustekijöiden perusteella:

Työn vaatima oppimisaika

Oppimisajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka kuluessa työn vaatima suoritusvarmuus, normaali suoritustaso ja työnku- lun edellyttämä harkinta keskimäärin saavutetaan. Oppi- misaika määritetään työkohtaisesti selvittämällä, mikä on tarpeellisen koulutuksen ja käytännön kokemuksen vaati- ma aika.

Työn edellyttämä vastuu

Työn edellyttämällä vastuulla tarkoitetaan sitä vastuuta, joka työntekijälle aiheutuu työn itsenäisyydestä, turvalli- suudesta, tuotteesta tai suoritteesta ja työvälineistä.

Työolosuhteet

Työolosuhteilla tarkoitetaan niitä työssä esiintyviä haittate- kijöitä, jotka aiheutuvat kuormituksesta; työn raskaudesta, yksitoikkoisuudesta, sidonnaisuudesta ja olosuhteista; me- lusta, lämpötilasta, likaisuudesta ja ilman epäpuhtauksista.

Vaativuustekijöiden porrastus ja pisteytys tehdään palkkaraken- teen koulutusaineistossa esitetyllä tavalla.

Työnvaativuustyöryhmä

Ohjetöiden vaativuudet määrittelee työpaikan olosuhteet ja työt tunteva työryhmä. Työryhmän jäsenet saavat tehtäväänsä liittojen sopiman koulutuksen. Työryhmä toimii työnvaativuuteen liitty- vien ylläpito- ja seurantakysymyksien asiantuntijaryhmänä. Ryh- mä kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

Muiden töiden vaativuuden määrittelee työnantaja vertailemalla niitä ohjetöihin.

Työkohtaiset tunti- ja kuukausipalkat

Käytettäessä yhdeksää työnvaativuusryhmää työkohtaiset palkat ovat 1.3.2014 alkaen seuraavat:

Työnvaativuus- ryhmä	Työkohtainen tuntipalkka senttiä/tunti	Työkohtainen kuukausipalkka euroa/kuukausi	Palkka- ryhmä
1	869	1515	C
2	912	1591	C
3	958	1670	C
4	1006	1754	B
5	1056	1841	B
6	1109	1934	B
7	1165	2030	A
8	1223	2132	A
9	1284	2238	A

Työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisesti pal- kankorotuksen ajankohdasta lukien.

Käytettäessä yhdeksää työnvaativuusryhmää työkohtaiset palkat ovat 1.3.2015 alkaen seuraavat:

Työnvaativuus- ryhmä	Työkohtainen tuntipalkka senttiä/tunti	Työkohtainen kuukausipalkka euroa/kuukausi	Palkka- ryhmä
1	876	1527	C
2	920	1603	C
3	966	1684	C
4	1014	1768	B
5	1065	1856	B
6	1118	1949	B
7	1174	2046	A
8	1233	2149	A
9	1294	2256	A

Työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisesti pal- kankorotuksen ajankohdasta lukien.

Työnvaativuusryhmien lukumäärä on yhdeksän, ellei paikallises- ti toisin sovita. Tällöin työkohtaisten palkkojen alarajana käy- tetään työnvaativuusryhmä 1 työkohtaista palkkaa ja ylärajana työnvaativuusryhmä 9 työkohtaista palkkaa.

8.1.3 Karkearyhmittely (KR)

Karkearyhmittelyn käyttämisestä on sovittava työnantajan ja työntekijöiden välillä.

Vaativuusryhmät

Töille määritetään vaativuusryhmät seuraavien määritelmien pe- rusteella:

I Työt, jotka edellyttävät lyhyehköä käytännön kokemusta, normaalia vastuuta ja jotka tehdään tavanmukaisissa työti- loissa.

II Työt, jotka edellyttävät normaalia ammattitaitoa ja mel- koista vastuuta työn sujumisesta, sekä vaikeissa olosuh- teissa tehtävät lyhyehköä kokemusta edellyttävät työt.

III Työt, jotka edellyttävät monipuolista ja hyvää ammattitai- toa ja suurta vastuuta työn sujumisesta. Hyvää ammattitai- toa ja melkoista vastuuta edellyttävät työt vaikeahkoissa työolosuhteissa. Tähän ryhmään kuuluvat myös vaikeissa olosuhteissa tehtävät normaalia ammattitaitoa ja melkoista vastuuta edellyttävät työt.

Työkohtaiset tunti- ja kuukausipalkat

Työkohtaiset palkat ovat työnvaativuusryhmittäin 1.3.2014 alka- en seuraavat:

Työnvaati- vuusryhmä	Työkohtainen tuntipalkka senttiä/tunti	Työkohtainen kuukausipalkka euroa/kuukausi	Palkka- ryhmä
I	869	1515	C
II	1006	1754	B
III	1165	2030	A

Työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisesti pal- kankorotuksen ajankohdasta lukien.

Työkohtaiset palkat ovat työnvaativuusryhmittäin 1.3.2015 alka- en seuraavat:

Työnvaati- vuusryhmä	Työkohtainen tuntipalkka senttiä/tunti	Työkohtainen kuukausipalkka euroa/kuukausi	Palkka- ryhmä
I	876	1527	C
II	1014	1768	B
III	1174	2046	A

Työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisesti pal- kankorotuksen ajankohdasta lukien.

Paikallisesti sovittava työkohtainen palkka

Paikallisesti voidaan sopia korkeammista työkohtaisista palkois- ta kuitenkin niin, että työnvaativuusryhmä I työkohtaisen palkan tulee olla pienempi kuin työehtosopimuksessa sovittu työnvaati- vuusryhmä II työkohtainen palkka ja että työnvaativuusryhmä III työkohtainen palkka on korkeintaan TVR:n työnvaativuusryhmä 9 suuruinen.

8.1.4 Muu paikallisesti sovittu työnvaativuuden määrittämistapa

Työnvaativuusryhmät

Työpaikan työt sijoitetaan paikallisesti sovitun työnvaativuuden määrittämistavan mukaisesti vaativuusryhmiin, joita on vähin- tään viisi.

Työkohtaiset tunti- ja kuukausipalkat

Työkohtaiset palkat ovat työnvaativuusryhmissä 1.3.2014 alkaen seuraavat:

	Tuntipalkat senttiä/tunti	Kuukausipalkat euroa/kuukausi
alaraja	869	1515
yläraja	1284	2238

Työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisesti pal- kankorotuksen ajankohdasta lukien.

Työkohtaiset palkat ovat työnvaativuusryhmissä 1.3.2015 alkaen seuraavat:

	Tuntipalkat senttiä/tunti	Kuukausipalkat euroa/kuukausi
alaraja	876	1527
yläraja	1294	2256

Työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisesti pal- kankorotuksen ajankohdasta lukien.

8.2 Työkohtainen palkanosuus

Työntekijän työkohtainen palkanosuus ja palkkaryhmä määrite- tään hänen säännönmukaisesti tekemiensä töiden perusteella.

Työkohtaisen palkanosuuden suuruus määräytyy sen työnvaa- tivuusryhmän työkohtaisen palkan perusteella, johon kuuluvia töitä työntekijä tekee selvästi eniten.

9 PÄTEVYYS JA HENKILÖKOHTAINEN PALKANOSUUS

9.1 Pätevyys

Henkilökohtainen palkanosuus määritetään työn kannalta merki- tyksellisten pätevyystekijöiden perusteella.

Pätevyystekijät ovat ammatinhallinta, monitaitoisuus, työtulos ja huolellisuus. Tekijöistä vähintään kaksi valitaan työnantajan laatimaan paikalliseen mittausjärjestelmään.

Järjestelmän sisältö käsitellään työnantajan ja työntekijöiden edustajien kesken. Jokaiselle työntekijälle selvitetään periaatteet, joiden mukaan henkilökohtaiset palkanosuudet porrastuvat.

9.2 Henkilökohtainen palkanosuus

9.2.1 Työntekijän henkilökohtaisen palkanosuuden määrittely

Esimies arvioi työntekijän pätevyyden paikallisen mittausjärjes- telmän mukaisesti. Työntekijän henkilökohtaisen palkanosuuden tulee vastata hänen pätevyyttään. Työntekijälle selvitetään henki- lökohtaisen palkanosuuden määräytymisperusteet.

Uuden työntekijän henkilökohtainen palkanosuus määritellään viimeistään neljän kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Ennen henkilökohtaisen palkanosuuden määritystä työntekijän peruspalkkana käytetään työkohtaista palkanosuutta.

9.2.2 Henkilökohtaisen palkanosuuden suuruus

Henkilökohtainen palkanosuus on suuruudeltaan vähintään 3 % ja enintään 25 % työntekijän työkohtaisesta palkanosuudesta. Henkilökohtaisten palkanosuuksien määrityksessä on käytettävä porrastusryhmittäin koko sovellutusaluetta.

Työpaikkakohtaisesti työntekijöille määriteltyjen henkilökoh- taisten palkanosuuksien prosenttilukujen keskiarvo porrastus- ryhmittäin on 11 – 17 prosentin välillä. Keskiarvon toteutuminen todetaan kaikkia työntekijöitä koskevien määritysten yhteydessä.

9.2.3 Porrastusryhmät

Vähintään 50 työntekijän työpaikoilla porrastusryhminä käyte- tään palkkaryhmiä. Alle 20 työntekijän palkkaryhmät yhdistetään viereisen palkkaryhmän kanssa yhteiseksi porrastusryhmäksi.

Alle 50 työntekijän työpaikoilla kaikki työntekijät kuuluvat sa- maan porrastusryhmään.

10 ALLE 18-VUOTIAAT TYÖNTEKIJÄT, OPISKELIJAT, HARJOITTELIJAT JA TYÖRAJOITTEISET

10.1 Alle 18-vuotiaat työntekijät, opiskelijat ja harjoittelijat

Alle 18-vuotiaiden työntekijöiden palkat porrastetaan syntymä- vuoden perusteella. Työntekovuoden aikana 15 vuotta täyttävälle työntekijälle maksetaan portaan 1 mukaista palkkaa.

Opiskelijoiden ja alle 18-vuotiaiden työntekijöiden tunti- ja kuu- kausipalkat ovat 1.3.2014 alkaen seuraavat:

	senttiä/tunti	euroa/kuukausi
Porras 1	751	1309
Porras 2	788	1374
Porras 3	828	1443
Porras 4	869	1515

Työpaikkakohtaisesti tunti- ja kuukausipalkat otetaan käyttöön palkankorotuksen ajankohdasta lukien.

Opiskelijoiden ja alle 18-vuotiaiden työntekijöiden tunti- ja kuu- kausipalkat ovat 1.3.2015 alkaen seuraavat:

	senttiä/tunti	euroa/kuukausi
Porras 1	757	1319
Porras 2	795	1385
Porras 3	834	1454
Porras 4	876	1527

Työpaikkakohtaisesti tunti- ja kuukausipalkat otetaan käyttöön palkankorotuksen ajankohdasta lukien.

Opiskelijoille maksetaan osaamisen, kokemuksen ja pätevyyden perusteella vähintään portaan 2 mukaista tunti- tai kuukausipalk- kaa. Opiskelijoilla tarkoitetaan ammatillisesta koulutuksesta an- netussa laissa tarkoitettuja oppisopimusopiskelijoita ja työsuh- teessa olevia alan ammatillisten oppilaitosten opiskelijoita.

Kohdassa 8.1 mainituista työkohtaisista palkoista voidaan poike- ta sellaisten työsuhteessa olevien harjoittelijoiden suhteen, joilla ei ole asianomaisen työn vaatimaa kokemusta. 18 vuotta täyttä- neiden harjoittelijoiden aikapalkan on kuitenkin oltava vähintään alimman työnvaativuusryhmän suuruinen.

Suorituspalkkatyössä noudatetaan käytössä olevia yksikköhinto- ja, mikäli toisin ei sovita.

Työntekijälle, joka on työsuhteessa oppisopimusta solmittaessa, maksetaan opiskelijapalkkana hänen peruspalkkaansa, ellei pai-

kallisesti sovita sitä korkeammasta palkasta.

10.2 Työrajoitteiset

Kohdassa 8.1 mainituista palkoista voidaan poiketa sellaisten työntekijöiden suhteen, joiden työkyky kyseisessä työssä sairau- den tai muun syyn takia on pysyvästi alentunut.

11 TYÖNTEKIJÄN PALKKA

11.1 Työntekijän peruspalkka

Työntekijän peruspalkka saadaan lisäämällä työntekijän työkoh- taiseen palkanosuuteen henkilökohtainen palkanosuus.

11.2 Käytettävät palkkaustavat

Käytettävät palkkaustavat ovat:

1 Liittojen yhteisesti laatimat ja sopimat palkkaustavat:

1.1 Aikapalkka

1.2 Suorituspalkka

• Palkkiopalkka

a) kiinteä osuus 85 % muuttuva osuus 15 %

b) kiinteä osuus 70 % muuttuva osuus 30 %

c) kiinteä osuus

suurempi kuin 90 %

• Osaurakka

a) kiinteä osuus 75 % muuttuva osuus 25 %

b) kiinteä osuus 50 % muuttuva osuus 50 %

• Suora urakka

2 Paikallisesti työnantajan ja työntekijäpuolen välillä sovitut ja kirjatut palkkaustavat

3 Työkohtaisesti työnantajan ja asianomaisen työntekijän tai asianomaisten työntekijöiden välillä sovittu palkkaustapa. Tämä palkkaustapa tulee saattaa luottamusmiehelle tiedok- si.

Riippumatta työhön käytettävästä palkkaustavasta työntekijälle määritetään aikapalkka.

Palkkiopalkan ja osaurakan kiinteä osuus voi olla joko työkohtai- nen tai työ- ja henkilökohtainen. Kiinteän osuuden pätevyysosa porrastetaan tuotannon sujumisen kannalta keskeisten tekijöiden perusteella.

11.2.1 Aikapalkka

Aikapalkkatyöstä maksetaan työntekijälle henkilökohtainen ai- kapalkka (senttiä/tunti tai euroa/kk), joka on vähintään peruspal- kan suuruinen.

Aikapalkka muodostuu peruspalkasta ja mahdollisesta aikapalk- kaosuudesta. Aikapalkkaosuuden tulee tukea peruspalkan mää- rityksessä noudatettavia periaatteita. Osuus voidaan porrastaa esimerkiksi henkilökohtaisen palkanosuuden periaatteiden mu- kaisesti.

Työntekijälle vahvistettua henkilökohtaista aikapalkkaa ei hänen peruspalkkansa muuttuessa muuteta aiempaa pienemmäksi ilman työsopimuslaissa tarkoitettua asiallista ja painavaa syytä, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.

11.2.2 Suorituspalkka

Suorituspalkkatyön hinnoittelu perustuu tehtävän työn työkohtai- seen palkkaan ja suoritusnormiin.

Hinnoittelusääntö ja palkkatakuu

Palkkiopalkkatöissä tulee normaalia palkkiotyötulosta vastaavan hinnoittelupalkan olla 15 % työn työkohtaista palkkaa korkeam- pi.

Urakkatyö on hinnoiteltava niin, että palkka normaalilla urakka- työvauhdilla työskenneltäessä on 20 % työn työkohtaista palkkaa korkeampi. Sama koskee palkkiopalkkatöitä, joissa työntekijän normaalia urakkatyövauhtia vastaava työmäärä voidaan määri- tellä esimerkiksi työnmittauksen avulla.

Suorituspalkkatyöstä maksetaan työntekijälle vähintään perus- palkka.

Työntekijälle annettavat tiedot

Työntekijällä on ennen suorituspalkkatyön aloittamista ja yksik- köhinnasta sopimista oikeus saada tiedot työn palkkaperusteista ja palkan muodostumisesta.

Työntekijälle tai työntekijäryhmälle annettavasta kirjallisesta työmääräimestä tulee ilmetä sekä suorituspalkkatyön määrä että yksikköhinta.

Yksikköhinnasta sopiminen

Työnantaja sopii suorituspalkkatyön yksikköhinnan ennen työn alkamista sen työntekijän tai niiden työntekijöiden kanssa, joille suorituspalkkatyö tarjotaan.

Jos tehtävän työn yksikköhinnasta ei päästä sopimukseen, nouda- tetaan työehtosopimuksen mukaista hinnoittelua.

Yksikköhinnan pysyvyys

Hinnoitteluun vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttumattomi- na pidetään yksikköhinta ennallaan. Yksikköhinnan ja sen pe- rusteena mahdollisesti olevan työn aika-arvon eli työarvon tulee vastata todellisia olosuhteita ja menetelmiä.

Suorituspalkkatyön keskeytyminen

Työntekijälle maksetaan suorituspalkkatyön keskeytymisen ajal- ta hänen henkilökohtaista aikapalkkaansa, ellei keskeytyksen ai- heuttanutta työtä voida järjestää suorituspalkalla.

Jos työntekijä työnantajan määräyksestä joutuu keskeyttämään aloittamansa sovitun suoran urakan muun työn takia ilman en- nakkotietoa eikä keskeytyksen aiheuttanutta työtä voida järjes- tää suorituspalkalla, maksetaan työntekijälle tästä työstä hänen keskituntiansionsa mukainen palkka, kuitenkin enintään kuudelta työpäivältä.

11.3 Aika- ja suorituspalkkojen kehityksen vertailu

Työpaikoilla, joilla on käytössä sekä aika- että suorituspalkkoja, aikapalkkaisten ja suorituspalkkaisten työntekijöiden palkkojen kehitys todetaan vuosittain pääluottamusmiehen kanssa käytä- vissä keskusteluissa. Mikäli palkkojen kehityksissä havaitaan merkittäviä eroja, erojen syyt selvitetään ja tehdään mahdollisia korjauksia.

12 TYÖNTUTKIMUKSET

Menetelmien kehittämisen ja työnmittauksen tavoitteena on parantaa yrityksen tuottavuutta, kilpailukykyä ja työsuhteiden jatkuvuutta. Kehittämistoiminnan yhteydessä tulee toimia myös mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön parantami- seksi.

Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee voida osallistua työ- organisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.

Työpaikoilla järjestettävien työn- ja aikatutkimusten tarkoituk- sena on työn tuloksen ja sen kautta työntekijöiden ansioiden ke-

hittyminen. Niiden johdosta ehkä toteutettavat muutokset töiden järjestelyssä eivät saa haitallisesti vaikuttaa työntekijöiden nor- maaleihin palkkatuloihin.

Työnantajan käyttäessä työntutkimuksia työntekijöiden edusta- jille tulee antaa riittävä selvitys ja koulutus työntutkimustavoista sekä siitä, miten tutkimusten tuloksia mahdollisesti sovelletaan työntekijöiden palkkaukseen.

Työnmittauksesta ja sen tarkoituksesta ilmoitetaan asianomaisel- le työntekijälle ennen tutkimuksen aloittamista.

Jos työntutkimuksen perusteella määritetystä yksikköhinnasta on syntynyt erimielisyyttä ja työstä suoritetaan tämän vuoksi tarkis- tustutkimus, selvitetään luottamusmiehelle hänen niin halutes- saan tutkimuksen suoritustapa ja tulokset.

13 AIKA- JA SUORITUSPALKKOJA TÄYDENTÄVÄT TULOSPALKKIOT

13.1 Tulospalkkiojärjestelmän laatiminen ja käyt- töönotto

Työnantaja voi täydentää aika- ja suorituspalkkoja tulospalkkiol- la, jonka perusteena ovat yleensä toiminnalliset tavoitteet, kuten tuottavuuden parantaminen ja kehitystavoitteiden saavuttaminen. Tulospalkkion käyttöönotosta sovitaan paikallisesti ja se kirja- taan.

Ennen tulospalkkiojärjestelmän käyttöönottoa työnantajan tulee antaa työntekijöille riittävä selvitys sen sisällöstä, tarkoituksesta ja tavoitteista sekä maksuperusteista.

13.2 Tulospalkkion käsittely palkkahallinnossa

Työntekijälle maksettu tulospalkkiolisä otetaan huomioon lasket- taessa vuosilomapalkkaa ja lomakorvausta, mikäli tulospalkkio- lisän laskentaperuste ei näitä sisällä.

Tulospalkkiolisiin ei sovelleta työehtosopimuksen palkankoro- tusmääräyksiä.

14 ERILLISET LISÄT JA PALKKIOT

14.1 Tilapäinen poikkeama työolosuhteissa

Työolosuhteet otetaan huomioon työnvaativuutta määriteltäessä.

Jos työolosuhteissa esiintyy selvästi havaittavaa tilapäistä poik- keamaa, jota ei ole otettu huomioon työnvaativuutta määriteltä- essä, maksetaan haitan suuruuden perusteella määriteltyä erillistä lisää.

Lisä on enintään 57 senttiä tunnissa sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on 1.3.2014 tai lähinnä sen jälkeen.

Lisä maksetaan niiltä tunneilta, jolloin tilapäistä poikkeamaa työ- olosuhteissa esiintyy.

14.2 Poikkeuksellinen haitta tai hankaluus

Jos työolosuhteissa esiintyy sellaista poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta, jota ei voida ottaa huomioon työnvaativuutta mää- riteltäessä, maksetaan työntekijälle haitan suuruuteen perustuvaa erillistä lisää.

Lisä on vähintään 43 senttiä tunnissa sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on 1.3.2014 tai lähinnä sen jälkeen.

Lisä maksetaan niiltä tunneilta, jolloin poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta esiintyy.

14.3 Vuorotyölisät

Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan ilta- ja yövuoron tunneilta vuorotyölisää seuraavasti sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on 1.3.2014 tai lähinnä sen jälkeen:

iltavuoro	(esim. klo 14 - 22)	115 senttiä/tunti
yövuoro	(esim. klo 22 - 06)	211 senttiä/tunti

Vuorotyölisä voidaan vuoroja kohti jakaa toisinkin, mutta vuoro- kautta kohti maksettavan lisän on yhteensä vastattava yllä mai- nittuja määriä.

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa kaksi- tai yksivuorotyössä työskentelevälle työntekijälle maksetaan hä- nen kultakin lauantaityövuorokauden aikana tekemältään sään- nöllisen työajan tunnilta erillinen lauantailisä, jonka suuruus on 211 senttiä/tunti sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamis- päivä 1.3.2014 tai lähinnä sen jälkeen.

14.4 Ilta- ja yötyölisät

Työstä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hätätyötä, maksetaan:

- klo 18 - 23 välisenä aikana tehdystä työstä iltavuoron lisää vas- taava korvaus

- klo 23 - 06 välisenä aikana tehdystä työstä yövuoron lisää vas- taava korvaus

14.5 Palvelusvuosilisä

Työntekijälle maksetaan joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan yrityksen normaalin palkanmaksupäivän yhteydessä erillise- nä lisänä palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on marraskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti kestänyt.

Palvelusvuosilisän maksamisen ajankohdasta voidaan paikalli- sesti sopia toisin. Sopimuksen tulee koskea kaikkia palvelusvuo- silisään oikeutettuja työntekijöitä.

14.5.1 Perusteen toteaminen

Se, kuuluuko työntekijä lisän soveltamispiiriin ja minkä perus- teen mukaisesti mahdollinen lisä hänelle maksetaan, todetaan vuosittain 30.11. Tällöin todettua perustetta noudatetaan seuraa- vaan tarkastusajankohtaan asti. Työsuhteen kestoa ja yhdenjak- soisuutta määriteltäessä noudatetaan vuosilomalain soveltamis- käytäntöä.

14.5.2 Palvelusvuosilisän määrä

Lisä määräytyy seuraavasti:

Työsuhteen kesto Lisän laskentakaava

10 mutta ei 15 vuotta 2 x Lkk x KTA 15 mutta ei 20 vuotta 4 x Lkk x KTA 20 mutta ei 25 vuotta 6 x Lkk x KTA 25 vuotta tai enemmän 8 x Lkk x KTA

Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavi- en kuukausien lukumäärä

KTA on tuntipalkkaisella työntekijällä työehtosopimuksen koh- dassa 15.2 tarkoitettu kolmannen neljänneksen keskitun- tiansio.

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksamisessa tarvittava tun- tipalkka lasketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalkkana ole- va kuukausipalkka jaetaan luvulla 169.

Osa-aikatyötä tekevän työntekijän palvelusvuosilisän suuruus lasketaan siten, että kerrotaan viikon säännöllisten tuntien luku- määrän ja luvun 40 osamäärällä edellä olevan kaavan mukaan laskettu palvelusvuosilisä.

Jos työntekijä on siirtynyt kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön tai osa-aikatyötä tehnyt työntekijä kokoaikatyöhön edellisen perus- teen toteamishetken (30.11.) jälkeen, suhteutetaan edellä olevan kaavan mukaan laskettu palvelusvuosilisä siten, että sen katso- taan jakautuvan kahteentoista osaan ja niiltä täysiltä kuukausil- ta, joina työntekijä on ollut sanottuna ajanjaksona osa-aikainen, kerrotaan tätä vastaava suhteellinen osuus palvelusvuosilisästä osa-aikatyön työviikon säännöllisten tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

14.5.3 Palvelusvuosilisän vaihtaminen vapaaseen

Työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt työntekijä voivat vuosittain sopia, että työntekijän ansaitsema palvelusvuosilisä tai sen osa vaihdetaan vastaavaan vapaaseen. Vapaa voidaan pitää palvelus- vuosilisän tarkastusajankohdan jälkeen. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan ajankohdasta tai menettelytavasta, jota vapaan pitämisessä noudatetaan. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Pää- luottamusmiehelle annetaan selvitys vaihtokäytännöistä.

Vapaan ajalta maksetaan työntekijälle keskituntiansiota vastaava korvaus.

14.5.4 Työsuhteen päättyminen

Jos lisän soveltamispiiriin kuuluvan työntekijän työsuhde päättyy ennen lisän vuosittaista maksua, maksetaan työntekijälle loppu- tilin yhteydessä edeltävän joulukuun alusta laskettuna kultakin sellaiselta kuukaudelta, jolta työntekijä on ansainnut vuosilomaa, 1/12 siitä summasta, joka hänelle viimeksi palvelusvuosilisänä maksettiin.

14.6 Ammattitutkintopalkkiot

Työntekijälle, joka hyväksyttävästi suorittaa yhdessä sovitun me- tallialan ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon, xxxxx- xxxx tutkinnon suorittamista seuraavan palkanmaksun yhteydessä ammattitutkintopalkkio, jonka suuruus on:

- ammattitutkinto 200 euroa

- erikoisammattitutkinto 300 euroa

15 TUNTIPALKKAISEN TYÖNTEKIJÄN KESKITUNTIANSIO

15.1 Keskituntiansion käyttö ja laskeminen

Keskituntiansiota käytetään palkan ja korvausten maksamisen laskentaperusteena työehtosopimuksessa erikseen mainituissa tapauksissa.

Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänelle kunkin vuosineljänneksen aikana tehdyltä työajalta aika- ja suorituspalk- kojen mukaan kertynyt ansio mahdollisine erillisine lisineen jae- taan tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.

Tehdyn työajan lisistä ei oteta huomioon

• ylityölisiä

• sunnuntaityölisiä

• työajan tasaamislisiä

• lauantailisiä

• tulospalkkiolisiä.

Myöskään muun kuin tehdyn työajan lisiä, kuten palvelusvuosi- lisää ja voittopalkkioita, ei huomioida keskituntiansion lasken- nassa.

Jos työntekijä on ollut laskentaneljänneksen aikana työssä vä- hemmän kuin 160 tuntia, keskituntiansiota ei tältä vuosineljän- nekseltä lasketa.

Pitkäaikaisesta, eri vuosineljänneksille jakautuneesta suoritus- palkasta saatu kokonaisansio voidaan keskituntiansiota lasketta- essa jakaa tehtyjen työtuntien osoittamassa suhteessa kyseisten vuosineljännesten kesken, mikäli suorituspalkkaan käytettyjen työtuntien lukumäärä tällöin on tiedossa.

15.2 Keskituntiansion käyttöajankohdat

Edellisten kohtien mukaan laskettujen eri vuosineljännesten kes- kituntiansioita käytetään seuraavasti:

- helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden IV vuosineljänneksen keskituntiansiota,

- touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden I vuosineljän- neksen keskituntiansiota,

- elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden II vuosineljänneksen keskituntiansiota sekä

- marras-, joulu- ja tammikuun aikana III vuosineljänneksen keskituntiansiota.

Tässä kohdassa mainitut kuukausijaksot ja vuosineljännekset las- ketaan alkaviksi ja päättyviksi tilikausittain.

Jos tilikausi osuu kahdelle eri kuukaudelle tai vuosineljännek- selle, luetaan se siihen kuukauteen tai vuosineljännekseen, johon suurin osa tilikauden säännöllisistä työtunneista kohdistuu.

15.3 Uusi työntekijä ja eräät muut erityistilanteet

Uudelle työntekijälle maksetaan kohtaan 15.1 perustuva palkka tai korvaus enintään neljän kuukauden ajan hänen henkilökohtai- sen aikapalkkansa mukaan.

Jos keskituntiansio on peruspalkkaa pienempi, maksetaan palkka tai korvaus kuitenkin peruspalkan mukaan.

Työntekijälle, jolle kohdan 15.1 mukaan ei keskituntiansiota ole laskettu esimerkiksi sairauden tai suoritetun asevelvollisuuden takia, maksetaan palkka tai korvaus vastaavasti viimeksi laske- tun keskituntiansion mukaan tai henkilökohtaisen aikapalkan mukaan, jos tämä on korkeampi.

16 PALKANMÄÄRITYSJAKSO JA SEN MUUTTAMINEN

Palkanmääritysjaksolla tarkoitetaan ajanjaksoa, jota kohti palkka on määritetty. Perusmääritysjakson pituus on tunti. Muun määri- tysjakson käyttöönotosta sovitaan työnantajan ja pääluottamus- miehen välillä ja se kirjataan.

Silloin kun määritysjakson pituus muuttuu, työntekijän perus- palkan rakenne säilyy entisellään. Jakson pituuden muutos ei saa haitallisesti vaikuttaa työntekijän normaaleihin palkkatuloihin.

Ennen määritysjakson muuttamista työnantajan tulee antaa työn- tekijöille selvitys muutoksen tavoitteista, sisällöstä ja käytännön menettelytavoista.

Muun kuin perusmääritysjakson käyttöä koskeva sopimus voi- daan perustellusta syystä irtisanoa. Irtisanomisaika on vähintään kuusi kuukautta.

17 KUUKAUSIPALKKAA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

17.1 Ansionmenetyksen korvaaminen

Työehtosopimuksen mukaan korvattava säännöllisen työajan an- sionmenetys maksetaan henkilökohtaisena aikapalkkana olevaan kuukausipalkkaan perustuen.

17.2 Eräiden korvausten kuukausipalkkajakaja

Seuraavien korvausten maksamisessa tarvittava tuntipalkka las- ketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalkkana oleva kuukau- sipalkka jaetaan luvulla 169:

• viikkovapaakorvaus

• hälytysraha

• matka-ajan korvaus säännöllisen työajan ulkopuolella

• ammatillinen koulutus

• varallaoloajan korvaus

• kutsuntapäivän korvaus.

17.3 Osa-ajan palkka

Jos työntekijällä ei ole oikeutta saada palkkaansa koko palkan- maksukaudelta esimerkiksi palkattoman poissaolon vuoksi, las- ketaan hänelle osa-ajan palkka.

Osa-ajan palkka lasketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalk- kana tai suorituspalkan kiinteänä osana oleva kuukausipalkka jaetaan palkanmaksukauteen sisältyvien työtuntijärjestelmän mukaisten työtuntien määrällä ja saatu tuntipalkka kerrotaan niiden tuntien lukumäärällä, joilta työntekijällä on oikeus saada palkkaa. Suorituspalkan muuttuva osuus maksetaan tehdyn työn mukaan.

17.4 Osa-aikatyö

Osa-aikatyössä, jossa työaika on lyhyempi kuin 40 tuntia vii- kossa, työkohtaiset kuukausipalkat lasketaan siten, että kerrotaan osa-aikatyötä tekevän työntekijän säännöllisten tuntien lukumää- rän ja luvun 40 osamäärällä kohdassa 8.1 mainitut työkohtaiset kuukausipalkat.

Osa-aikaisella työntekijällä käytetään vakiotuntijakajan 169 ase- mesta jakajana keskimääräistä sovittua työaikaa kuukaudessa.

18 PALKAN MAKSAMINEN

Palkanmääritysjakson ollessa viikkoa lyhyempi, palkka on mak- settava vähintään kaksi kertaa kuukaudessa, ellei ole sovittu pal- kan tai sen osan maksamisesta kerran kuukaudessa. Jos palkka on määritetty viikkoa tai sitä pidempää ajanjaksoa kohti, palkka on maksettava vähintään kerran kuukaudessa.

III TYÖAIKA JA VUOSILOMA

Työaikaa koskevat määräykset sääntelevät säännöllisen työajan pituutta ja sen järjestämistä joko työnantajan työnjohto-oikeuteen perustuen tai paikallisesti sopien. Työajan tarkoituksenmukaisel- la sijoittamisella voidaan parantaa yritysten toimituskykyä, ottaa huomioon työntekijöiden työaikaan liittyvät tarpeet sekä saattaa työn kysyntä ja tarjonta kohtaamaan tehokkaasti.

Työehtosopimuksen määrittämän säännöllisen työajan ylittyessä kyse voi olla joko lain mukaisesta ylityöstä tai TES-ylityöstä. Tällaisesta työstä maksetaan korotettua palkkaa.

Vuosilomamääräykset käsittelevät vuosilomapalkkaa ja lomara- haa.

Muilta kuin työehtosopimuksessa määritellyiltä osin noudatetaan työaikalain ja vuosilomalain säännöksiä.

19 SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA

19.1 Säännöllisen työajan pituus

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia työvuorokaudessa ja 40 tuntia työviikossa.

19.1.1 Keskimääräinen viikkotyöaika päivä- ja kaksivuoro- työssä

Työskenneltäessä normaalisti täysiaikaisesti eli 40-tuntisin työ- viikoin, tulee työaika päivä- ja kaksivuorotyössä tasata siten, että se on enintään kalenterivuoden aikana

vuonna 2014 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa

vuonna 2015 keskimäärin 36,4 "

vuonna 2016 keskimäärin 36,5 ".

Keskimääräinen viikkotyöaika on saatu siten, että STK:n ja SAK:n välillä 28.3.1984 ja 15.3.1986 solmittujen sopimusten edellyttämät työajan lyhennykset on muutettu kalenterivuotta koskevaksi keskimääräiseksi viikkotyöajaksi. Myös arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto tasaavat viikkotyöaikaa. Keskimää- räinen viikkotyöaika voi kalenterivuosittain työntekijäkohtaises- ti vaihdella riippuen siitä, onko työntekijä mahdollisesti kohdan

19.2. mukaisesti siirtänyt tasaamisvapaata seuraavalle vuodelle.

Työajan tasaamisessa keskimääräiseksi noudatetaan 19.2 kohdan määräyksiä.

19.1.2 Keskimääräinen viikkotyöaika kolmivuorotyössä

Säännöllinen työaika on

• keskeytyvässä kolmivuorotyössä keskimäärin 35,8 tuntia viikossa ja

• keskeytymättömässä kolmivuorotyössä keskimäärin 34,9 tuntia viikossa.

Keskimääräiset viikkotyöajat toteutetaan etukäteen laadittavalla työtuntijärjestelmällä. Työajan tulee enintään vuoden, pääsään- töisesti kalenterivuoden, pituisena ajanjaksona tasoittua keski- määrin edellä mainittuihin määriin viikossa.

Arkipyhät ovat työ- tai vapaapäiviä työtuntijärjestelmästä ilme- nevällä tavoin. Arkipyhien sekä juhannus- ja jouluaaton työaikaa tasaava vaikutus on otettu huomioon edellä mainittuja keskimää- räisiä viikkotyöaikoja laskettaessa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen.

Keskeytyvällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään kolmessa vuorossa niin, että työskentely keskeytyy yleensä vii- konvaihteen ajaksi. Yrityksen tuotantotarpeiden vuoksi arkipy- häviikkojen työaika vaihtelee sen mukaisesti, keskeytyvätkö työt arkipyhinä vai eivät.

Keskeytymättömällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään kolmessa vuorossa yhteensä 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa.

Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevia määräyksiä sovelle- taan myös maan alla tehtävässä kaivostyössä.

19.2 Työajan tasaaminen päivä- ja kaksivuorotyössä

A. Keskimääräisen viikkotyöajan toteuttaminen

Keskimääräinen viikkotyöaika toteutuu antamalla työajan tasaa- misvapaata 12,5 päivää kalenterivuodessa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen.

Ellei työpaikalla toisin sovita, toteutetaan työajan tasaaminen pitämällä vapaata työnantajan osoituksen mukaan vähintään työ- vuoro kerrallaan.

Työajan tasaaminen voidaan paikallisesti sopien toteuttaa myös lyhentämällä säännöllistä vuorokautista työaikaa taikka eri työ- ajan tasaamisvaihtoehtoja yhdistelemällä.

B. Tasaamisvapaan antaminen

Tasaamisvapaan ajankohta

• ilmenee etukäteen vahvistetusta työtuntijärjestelmästä,

• ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen tai

• sovitaan paikallisesti.

Työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee sitä aikaa, jolloin käytettävänä työaikamuotona asianomaisessa työ- kohteessa, osastolla tai työpaikalla yleensä on päivä- tai kaksi- vuorotyö.

Mikäli työtuntijärjestelmästä ei muuta johdu, työstä poissa ole- van työntekijän katsotaan saaneen vapaata, vaikkei hänelle ole siitä erikseen ilmoitettu, kun koko yritys, sen työosasto tai työ- ryhmä, johon työntekijä kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoitet- tua vapaata pitänyt.

C. Tasaamisvapaan siirtäminen

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tasaamisvapaan siirtämi- sestä annettavaksi viimeistään seuraavan vuoden loppuun men- nessä. Pääluottamusmiehelle annetaan selvitys tasaamisvapaiden siirtokäytännöistä.

Siirtää voidaan sellainen tasaamisvapaa, josta tasaamislisää ei ole maksettu. Siirretyn tasaamisvapaan osalta tasaamislisä makse- taan vapaan pitämisen yhteydessä. Siirrettävän tasaamisvapaan määrästä ja tasaamislisän maksamisajankohdasta voidaan sopia toisin.

D. Tasaamisvapaa ja lomauttaminen

Vajaatyöllisyystilanteissa käytetään ensisijaisesti työajan tasaa- misvapaata ja tarvittaessa vasta sen jälkeen turvaudutaan lomaut- tamiseen.

19.3 Työajan tasaamislisät ja niiden maksaminen

Työajan tasaamisesta keskimääräiseen viikkotyöaikaan aiheutu- va ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tämän sopimuksen tarkoittamassa työaikamuodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, joka on päivä- ja kaksivuorotyössä 6,3 %, keskeytyvässä kolmivuorotyössä 11 % ja keskeytymättömässä kolmivuorotyös- sä 14,3 % työntekijän vuosineljänneksittäin määräytyvästä kes- kituntiansiosta.

Lisä maksetaan myös

• työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutusajalta säännöllisen työajan osalta,

• ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa

• ajalta, jolta työnantaja maksaa palkkaa lapsen sairauden vuoksi

• siltä säännöllisen työajan osalta, joka luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta kuluu heidän toimiessaan työnanta- jan kanssa sovituissa tehtävissä.

Ansaitut lisät maksetaan päivä- ja kaksivuorotyössä palkanmak- sukausittain, ellei paikallisesti muuta sovita. Kolmivuorotyössä ansaittujen lisien maksamisen ajankohdista sovitaan paikallisesti.

Kuukausipalkkaisen työntekijän työaika tasataan kuukausipalk- kaa alentamatta.

19.4 Työtuntijärjestelmä

Etukäteen laadittavasta työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä sään- nöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan sijoittuminen sekä enintään vuoden pituinen ajanjakso, jonka kuluessa työaika ta- soittuu säännölliseen määräänsä.

Kolmivuorotyössä työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektii- vinen. Työajan tasoittumisjakso on enintään vuoden, pääsääntöi- sesti kalenterivuoden, pituinen ajanjakso.

Jos säännöllisen työajan sijoittumisen yksityiskohtainen ilmoit- taminen päivä- ja kaksivuorotyötä koskevassa työtuntijärjestel- mässä koko tasoittumisjaksoksi on tasoittumisjakson pituuden tai työn epäsäännöllisyyden vuoksi erittäin vaikeaa, työtuntijärjes- telmä voidaan tältä osin laatia lyhyemmäksi ajaksi.

Työaika on järjestettävä työtuntijärjestelmää laadittaessa niin, että työaikalain tarkoittama viikoittainen vapaa-aika (viikkova- paa), mikäli mahdollista, sijoitetaan sunnuntain yhteyteen. Käy- tössä oleva työaikamuoto tai -järjestelmä huomioon ottaen pi- detään tavoitteena, että työntekijällä on viikon aikana toinenkin vapaapäivä. Jos tämä vapaapäivä määrätään kiinteäksi viikonpäi- väksi, sen tulee mahdollisuuksien mukaan olla lauantai. Muussa tapauksessa vapaapäivä ilmenee työtuntijärjestelmästä.

Arkipyhäviikot ja vapaapäivät

Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika kahdeksan tuntia, lukuun ottamat- ta pääsiäislauantaita sekä juhannus- ja jouluaattoa, jotka ovat va- paapäiviä, elleivät tuotannon tekniset syyt muuta vaadi.

Uudenvuodenpäivä-, loppiaispäivä-, vapunpäivä-, helatorstai-, itsenäisyyspäiväviikon sekä joulun ja pääsiäisen jälkeiset lauan- tait ovat vapaapäiviä töissä, joissa työaika muutoinkin on järjes- tetty kiintein, lauantaiksi osuvin vapaapäivin.

19.4.1 Työtuntijärjestelmän muuttaminen ja muutoksesta ilmoittaminen

Voimassa olevan työtuntijärjestelmän muuttamisen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista neuvotellaan työpaikalla työehto- sopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

Pysyvästä muutoksesta voimassa olevaan työtuntijärjestelmään ilmoitetaan asianomaiselle työntekijälle kaksi viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa. Tilapäisestä muutoksesta ilmoitetaan, mikäli mahdollista, viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kui- tenkin viimeistään kolmantena muutoksen toimeenpanoa edeltä- vänä päivänä. Ilmoitusajoista voidaan sopia toisin paikallisesti.

Muutos on luonteeltaan tilapäinen, jos muutostarpeen lakattua työpaikalla on tarkoitus siirtyä takaisin käytössä olevaan työtun- tijärjestelmään.

Työtuntijärjestelmän muuttamista koskevat määräykset eivät koske hätätyötä tai siihen rinnastettavaa työtä.

19.5 Työaikamuodon muutokset

Siirryttäessä työaikamuodosta toiseen määräytyy työaika ja siitä maksettava erillinen lisä siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koskevien määräysten mukaan.

19.6 Yleisiä määräyksiä työajan järjestämisestä

Ellei työajan järjestämisestä ole sovittu paikallisesti kohdan 19.7 mukaisesti, on työaika järjestettävä seuraavasti:

1. Työvuorokausi

Työvuorokausi alkaa päivätyössä klo 7.00. Työviikko alkaa maa- nantaina. Sunnuntaityövuorokausi samoin kuin viikkovapaakor- vauksen laskemisessa käytettävä vuorokausi määräytyvät työ- vuorokauden mukaan.

2. Päivittäisen työajan sijoitus

Työaika alkaa päivätyössä klo 7.00, ellei työnantaja ole tuotan- non teknisten syiden sitä perustellusti vaatiessa vahvistanut muu- ta työaikaa.

3. Päivittäinen lepoaika

Päivätyössä on tunnin lepoaika, jona aikana työntekijä voi pois- tua työpaikaltaan.

Kaksivuorotyössä lepoaika on puoli tuntia.

Kolmivuorotyössä varataan tilaisuus ateriointiin työn lomassa tähän tarkoitukseen varatussa paikassa.

Työntekijä voi työpaikalla nauttia työn tekemisen kannalta sopi- vimpana aikana kahvia tai virvokkeita.

4. Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen

Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään kolmen viikon pituisin ajanjaksoin muuttua.

Sovittaessa työntekijä voi työskennellä jatkuvasti myös samassa vuorossa.

5. Säännöllisen työajan järjestäminen keskimääräiseksi

Säännöllistä työaikaa keskimääräiseksi järjestettäessä noudate- taan enintään vuoden, kolmivuorotyössä pääsääntöisesti kalente- rivuoden, pituista tasoittumisajanjaksoa.

6. Yötyö

Yötyötä saadaan teettää työaikalain 26 §:n säännöksiä noudat- taen.

19.7 Työajan järjestäminen paikallisesti sopien

Paikallisesti voidaan sopia:

1. säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enim- mäispituus

2. yli vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta työaikapankkiso- pimuksessa

3. työvuorokauden ja työviikon alkaminen

4. päivittäinen lepoaika

5. työtuntijärjestelmän muuttaminen

6. yötyön teettäminen työaikalain 26 §:stä poiketen.

19.8 Työaikapankki

19.8.1 Käsite ja tarkoitus

Työaikapankilla tarkoitetaan yritys- tai työpaikkatasolla käyt- töönotettuja työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joissa sovitaan eri osatekijöiden säästämisestä tai lainaamisesta sekä yhdistämisestä toisiinsa pitkäjänteisesti.

Työaikapankin osatekijöiksi sovittujen erien antamista koskevat aika- ja muut rajoitteet syrjäytyvät työaikapankkisopimuksella, ellei toisin sovita.

Työaikapankin tarkoituksena on tukea yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamista.

19.8.2 Työaikapankin käyttöönotto

Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta ja yksityiskohdista sovitaan työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä kirjallisesti. Työaikapankin käyttöönottosopimuksessa on sovittava ainakin

1. keitä sopimus koskee

2. mistä osatekijöistä työaikapankki muodostuu

3. säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enim- mäismäärät

4. työaikasaldon säästämis- ja lainaamisrajat, joiden puitteissa säännöllinen työaika voi pidemmällä ajanjaksolla vaihdella

5. palkkaperuste, jonka perusteella aikaa ja/tai rahaa säästetään tai lainataan

6. työajan tasoittumisjakson pituus

7. työkyvyttömyyden vaikutuksesta työaikapankkivapaan käyttöön.

Sopimukseen tulee myös kirjata säännöllisen vuorokautisen ja/ tai viikoittaisen työajan järjestämistä koskevat periaatteet sekä työajan järjestämiseen liittyvät ilmoitus- ja menettelytavat.

Työpäivän tai sitä pidemmän vapaan antamisajankohdasta sovi- taan työnantajan ja työntekijän kesken.

19.8.3 Työaikapankin käyttö

Työaikapankin säästämis- ja lainaamisrajat voidaan sopia va- paasti. Sovittaessa yli vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta, saa keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika kuitenkin olla enin- tään työaikalain mukainen.

19.8.4 Työsuhteen päättyminen

Työaikapankissa olevat saldot tasataan ennen työsuhteen päätty- mistä. Mikäli kuitenkin työsuhteen päättyessä työaikapankissa on säästettyä aika- tai rahasaldoa, ne maksetaan lopputilin yhte- ydessä paikallisesti sovitulla tavalla. Lainatut aika- ja rahasaldot peritään lopputilissä.

Jos työntekijän työsopimus on irtisanottu työnantajasta johtuvas- ta syystä ja työntekijä on vapautettu työvelvoitteestaan koko ir- tisanomisajaksi, irtisanomishetkellä olevaa työaikapankkivelkaa ei peritä takaisin lopputilistä.

Työaikapankkisopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ellei paikallisesti muuta sovita. Työaikasaldojen tasaaminen ta- pahtuu irtisanomisajan puitteissa. Mikäli aika- tai rahasaldoja ei ole tasattu irtisanomisajan kuluessa, niiden maksaminen ja ta- kaisin periminen suoritetaan kuten työsuhteen päättyessä, ellei paikallisesti toisin sovita.

20 SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN YLITTYMINEN JA SUNNUNTAITYÖ

20.1 Vuorokautinen ylityö

Määritelmä

Työaikalain mukaisella vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan säännöllisen vuorokautisen työajan eli 8 tunnin tai paikallisesti sovitun tätä pidemmän säännöllisen vuorokautisen työajan lisäk- si työvuorokauden aikana tehtyä työtä.

Mikäli työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tun- tia viikossa, vuorokautista ylityötä on se työ, joka ylittää työ- tuntijärjestelmässä asianomaisen työvuorokauden säännölliseksi vuorokautiseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.

Korvaaminen

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan aika- tai suorituspalkan li- säksi ylityölisää, jonka suuruus 2 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.

Arkilauantaina sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuoro- kautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta ylityölisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta.

Kuukausipalkkaisen työntekijän ylityölisän maksamisessa tarvit- tava tuntipalkka lasketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalk- kana oleva kuukausipalkka jaetaan luvulla 169.

20.2 Viikoittainen ylityö

Määritelmä

Työaikalain mukaisella viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää työehtosopimuksen mukaan määräytyvän säännölli- sen viikoittaisen eli 40 tunnin työajan.

Mikäli työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tun- tia viikossa, viikoittaista ylityötä on se työ, joka ylittää työtunti- järjestelmässä asianomaisen työviikon säännölliseksi viikoittai- seksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.

Viikoittaista ylityötä laskettaessa ei oteta huomioon saman työ- viikon aikana tehtyä vuorokautista ylityötä.

Korvaaminen

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan aika- tai suorituspalkan lisäk- si ylityölisä, jonka suuruus 8 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.

Kun viikoittaisen ylityön lisää on maksettu 8 tunnilta, korvataan sen jälkeen työviikon muut ylityölisään oikeuttavat tunnit ylityö- lisällä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta riippumatta siitä, onko kysymyksessä viikoittainen vai vuorokautinen ylityö.

Kuukausipalkkaisen työntekijän ylityölisän maksamisessa tarvit- tava tuntipalkka lasketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalk- kana oleva kuukausipalkka jaetaan luvulla 169.

20.3 Ylityön enimmäismäärät

Ylityötä tehdään työaikalaissa säädetyin rajoituksin.

Ylityön enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenteri- vuotta. Kalenterivuoden sijasta voidaan tarkastelujaksoksi sopia paikallisesti vuoden pituinen ajanjakso. Tarkastelujakso alkaa

siitä palkanmaksukaudesta, jolta palkka maksetaan lähinnä ka- lenterivuoden vaihtumisen jälkeen.

20.4 Lisätyö

Lisätyötä on työ, joka ylittää työtuntijärjestelmässä asianomaisen työvuorokauden tai työviikon säännölliseksi työajaksi vahvis- tetun tuntimäärän, ylittämättä kuitenkaan työaikalain mukaista säännöllistä työaikaa.

20.4.1 Vuorokautisen lisätyön korvaaminen työaikaa tasattaessa (TES-ylityö)

Lisätyönä tehtävä työ, joka täysiaikaisella työntekijällä työajan tasaamisen vuoksi ylittää työtuntijärjestelmässä asianomaisen työvuorokauden alle 8 tunniksi vahvistetun vuorokautisen työ- tuntimäärän, korvataan kuten vuorokautinen ylityö.

20.4.2 Viikoittaisen lisätyön korvaaminen työaikaa tasattaessa ja arkipyhäviikkoina (TES-ylityö)

Lisätyönä tehtävä työ

a) joka täysiaikaisella työntekijällä työajan tasaamisen vuoksi ylittää työtuntijärjestelmässä asianomaisen työviikon alle 40 tunniksi vahvistetun viikoittaisen työtuntimäärän tai

b) joka arkipyhäviikkoina ylittää kyseisen työviikon työntun- tijärjestelmän tuntimäärän mukaisen työajan,

korvataan kuten viikoittainen ylityö.

20.5 Vapaapäivänä tehdyn työn korvaaminen (TES-ylityö)

Vapaapäivänä tehtävä työ korvataan siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu, silloin kun työntekijällä ei ole seuraavien

hyväksyttävien syiden takia ollut työviikon työtuntijärjestelmän mukaisina työpäivinä mahdollisuutta tehdä työtä niin monta tun- tia, että se vastaisi hänen säännöllistä viikoittaista työaikaansa ja hän tekee työtä työtuntijärjestelmän mukaisina vapaapäivinä.

Hyväksyttävinä syinä pidetään:

• työntekijän vuosilomaa,

• työntekijän sairaudesta johtuvaa työkyvyttömyyttä,

• työehtosopimuksen kohdassa 31.3 tarkoitetun lapsen sairau- desta johtuvaa palkallista poissaoloa,

• taloudellisiin tai tuotannollisiin syihin perustuvaa lomautus- ta (ei koske lyhennettyä työviikkoa),

• työehtosopimuksen kohtien 47.1 - 47.3 mukaista ammatillis- ta tai yhteistä koulutusta tai koulutustyöryhmän hyväksymää ay-koulutusta,

• työnantajan määräyksestä tehtyä matkaa tai

• reservin harjoitusta.

20.6 Paikallisesti sovittava ylityölisä (yksi ylityökäsite)

Paikallisesti voidaan sopia kohdista 20.1 ja 20.2 poiketen ylityö- lisän määräytymisestä ja suuruudesta jäljempänä olevista vaihto- ehdoista valiten:

a) Ylityölisä maksetaan 55 %:n suuruisena kaikilta ylityöli- sään oikeuttavilta tunneilta.

b) Ylityölisä maksetaan sadalta ensimmäiseltä ylityölisään oikeuttavalta tunnilta 50 %:n suuruisena ja seuraavilta 100

%:n suuruisena.

c) Ylityölisä maksetaan viideltäkymmeneltä ensimmäiseltä ylityölisään oikeuttavalta tunnilta 35 %:n suuruisena, seu- raavalta sadalta tunnilta 65 %:n suuruisena ja sitä seuraa- vilta tunneilta 100 %:n suuruisena.

d) Ylityölisän suuruus ja mahdollinen tunteihin perustuva porrastus sovitaan paikallisesti edellä mainittuja esimerk- kejä mukaillen.

Ylityölisästä sopiminen

Paikallista sopimusta laadittaessa selvitetään riittävän pitkältä ajanjaksolta työpaikan nykyisen ylityökorvausjärjestelmän taso ja ratkaisun tavoitteet, jotka voivat liittyä mm. monipuolisten työaikajärjestelyiden edistämiseen, kustannusten hallintaan ja ylityön korvaamista koskevien periaatteiden yksinkertaistami- seen.

Jos ylityölisän suuruus perustuu porrastettuun järjestelmään, voi tuntirajojen seuranta-ajanjakso olla enintään vuoden pituinen.

Paikallinen sopimus koskee sekä työaikalain mukaista että tes- ylityötä.

Paikallisella sopimuksella ei ole vaikutusta sunnuntaityökorotuk- seen tai viikkovapaakorvaukseen.

Paikallisen sopimuksen laatiminen, voimassaolo ja irtisanominen

Paikallinen sopimus tehdään työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä kirjallisesti ja se voidaan solmia olemaan voimassa tois- taiseksi tai määräajan.

Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanominen on toi- mitettava kirjallisesti. Irtisanomisaika on kolme kuukautta, ellei siitä ole muuta sovittu. Jos käytössä on tehtyjen ylityölisään oi- keuttavien tuntien mukaan porrastettu korvaamistapa, sopimus päättyy kuitenkin aikaisintaan sen seurantajakson päättyessä, joka lähinnä seuraa sopimuksen irtisanomisajan päättymistä, el- lei muusta sovita.

Työpaikan keskimääräinen ylityölisä

Mikäli ylityön korvaamisesta ei muuta sovita, lisä maksetaan 55

%:n suuruisena, ellei riittävän pitkältä ajalta laskettu työpaikan keskimääräinen ylityölisäprosentti ole tätä suurempi.

Liittojen muu ohjeistus

Paikallista sopimista tukevaa aineistoa on liittojen kotisivuilla,

ks. xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx ja xxx.xxxxxxxxxxxxx.xx.

20.7 Vuorotyölisä ylityöajalta

Vuorotyöntekijälle maksetaan ylityöajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana hän tekee ylityötä. Vuorotyölisä mak- setaan ylityöajalta yksinkertaisena.

Määräystä sovelletaan, jos vuorotyöntekijä tekee vuorokautisena tai viikoittaisena ylityönä työtä, joka muutoin työtuntijärjestel- män mukaan on järjestetty säännölliseksi vuorotyöksi.

20.8 Sunnuntaityö

Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä maksetaan aika- tai suorituspalkan ja mahdollisten ylityölisien lisäksi lain mukaisena sunnuntaityökorotuksena kultakin työtun- nilta lisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta.

Kuukausipalkkaisen työntekijän sunnuntaityölisän maksamises- sa tarvittava tuntipalkka lasketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalkkana oleva kuukausipalkka jaetaan luvulla 169.

20.9 Pääsiäislauantaina, juhannus- ja jouluaattona tehty työ

Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä työstä maksetaan lisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansios- ta. Tämä ei koske jatkuvaa yksi- ja kaksivuorotyötä eikä keskey- tymätöntä kolmivuorotyötä.

Jos työ jo muuten tulee korvatuksi 100 %:n viikkoylityölisällä, ei edellä mainittua lisää kuitenkaan makseta.

Sanottuina päivinä voidaan työtä tehdä työaikalain 33 §:n 1 mo- mentin mukaisin edellytyksin.

20.10 Viikoittaisesta vapaa-ajasta poikkeaminen ja sen korvaaminen

Työntekijälle, jota tilapäisesti tarvitaan hänen viikoittaisena va- paa-aikanaan (viikkovapaan aikana) työhön, korvataan viikko- vapaan aikana työhön käytetty aika ennen työntekoa tehtävän sopimuksen mukaan joko lyhentämällä hänen säännöllistä työai- kaansa viikkovapaan aikana tehtyyn työhön käytetyllä ajalla tai maksamalla siitä rahakorvaus.

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä taikka jatkuvassa kak- si- tai yksivuorotyössä viikkovapaa katsotaan menetetyksi, jos työntekijä on tehnyt työtä työviikon kaikkina päivinä saamatta 35 tai vähintään 24 tunnin yhdenjaksoista vapaa-aikaa. Tällöin viikkovapaan aikana työhön käytetty aika korvataan edellisessä kappaleessa kerrotuin tavoin.

Viikkovapaan ei katsota toteutuvan aikana, jolloin työntekijä on poissa työstä oman sairautensa tai sairaan lapsen hoidon, työn- antajan määräämän koulutuksen tai työnantajan määräyksestä tehdyn matkan vuoksi.

20.10.1 Viikkovapaakorvauksen laskentaperuste

Viikkovapaakorvausta laskettaessa otetaan huomioon ne työtun- nit, joina työntekijä on ollut työssä sen työvuorokauden tai työ- vuorokausien aikana, jolloin viikkovapaa viimeistään olisi ollut annettava. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä taikka jatku- vassa kaksi- tai yksivuorotyössä otetaan edellä olevasta poiketen

huomioon ne työtunnit, joina työntekijä on ollut työssä viimeise- nä työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänä.

20.10.2. Korvaavan vapaan antaminen

Menetetyn viikkovapaan korvaava säännöllisen työajan lyhennys on toteutettava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn te- kemisestä, jollei toisin sovita.

20.10.3 Rahakorvaus

Menetetty viikkovapaa voidaan korvata myös siten, että työn- tekijälle maksetaan aika- tai suorituspalkan sekä mahdollisten ylityö- ja sunnuntaityölisien lisäksi korvaus, joka on 100 % kes- kituntiansiosta.

20.11 Hälytysluontoinen työ

20.11.1 Kutsu hälytysluontoiseen työhön säännöllisen työ- ajan ulkopuolella

Jos työntekijä kutsutaan hälytysluontoiseen työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella, kun hän on jo poistunut työpaikaltaan, maksetaan hänelle vähintään yhden tunnin työpalkka sekä ylityö- lisä, jos työ on ylityötä.

Tämän lisäksi maksetaan erityistä hälytysrahaa seuraavasti:

a) Jos kutsu hälytystyöhön on annettu säännöllisen työajan jäl- keen tai työntekijän vapaapäivänä mutta ennen klo 21:tä, maksetaan kahden tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus.

b) Jos mainittu kutsu on annettu klo 21.00:n ja klo 06.00:n vä- lisenä aikana, maksetaan kolmen tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus. Jos työ on samalla ylityötä, maksetaan yli- työlisä tämän kohdan mukaisissa tapauksissa heti 100 %:n suuruisena.

20.11.2 Ilmoitus säännöllisellä työajalla

Jos työntekijälle hänen klo 16.00 mennessä päättyvällä säännöl- lisellä työajallaan ilmoitetaan, että hänen tulisi työpaikaltaan jo poistuttuaan palata samana työvuorokautena ylityöhön, joka al- kaa klo 21.00:n jälkeen, hänelle maksetaan alakohdassa 20.11.1

a) mainittu ylimääräinen kahden tunnin keskituntiansiota vastaa- va korvaus.

20.12 Varallaolo

Varallaololla tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sopimuksen mukaan velvollinen olemaan työajan ulkopuolella valmiudessa lähtemään kutsuttaessa suorittamaan työtehtäviä. Sopimuksessa on mainittava varallaoloajan pituus. Työn tekeminen voi tapah- tua työpaikalla, komennuspaikalla tai etäyhteyksien välityksellä. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan.

Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta varallaolon vapaa-ajan käytölle aiheuttamista rajoituksista.

Varallaoloajalta maksettava korvaus on:

a) 50 % keskituntiansiosta, mikäli työntekijä on velvollinen aloittamaan työn viipymättä, kuitenkin viimeistään 1,5 tun- nin kuluessa kutsusta

b) 35 % keskituntiansiosta, mikäli työntekijä on velvollinen aloittamaan työn viimeistään 3 tunnin kuluessa kutsusta

c) 20 % keskituntiansiosta, mikäli vasteaika on yli 3 tuntia.

Työntekijä ja työnantaja voivat sopia varallaolokorvauksesta toi- sinkin.

Työntekijän työhön kutsumiseen ei sovelleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä.

21 VUOSILOMA

21.1 Vuosiloman pituus ja antaminen

Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaan.

21.1.1 Työssäolopäivien veroiset päivät

Vuosilomalain 2 luvun 7 §:ssä säännellään työssäolon veroise- na pidettävästä työstä poissaoloajasta vuosiloman pituutta mää- rättäessä. Tämän lisäksi työssäolon veroiseksi ajaksi luetaan se työstä vapautusaika, mikä työntekijälle on annettu Metallityövä- en Liitto ry:n liittokokoukseen tai liittovaltuuston taikka liitto- hallituksen kokoukseen osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroisena aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, SAK r.y.:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tu- lee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys koko- ukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.

Myös työajan tasaamispäivät ja työaikapankkivapaat ovat työssä- olopäivien veroisia päiviä.

21.1.2 Vuosiloman järjestäminen kolmivuorotyössä

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä viisivuorojärjestelmää käytettäessä annetaan työntekijälle, mikäli tuotantotekniset syyt eivät perustellusti muuta vaadi tai paikallisesti toisin sovita, 24 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika 20.5.–20.9. välisenä aikana vuosilomaa varten.

Edellä mainitusta kalenteriajanjaksosta jäljelle jääneet lomapäi- vät 24 päivän loman osasta annetaan pääsääntöisesti yhdessä

jaksossa sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymis- vuosi päättyy.

Kolmivuorotyössä annetaan se loman osa, joka ylittää 24 lo- mapäivää, sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräyty- misvuosi päättyy tai sitä seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.

21.2 Tuntipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus (koskee 14 työpäivän ansaintasään- nön piirissä olevia)

Työntekijän vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperus- teena on lomanmääräytymisvuoden keskituntiansio, joka saa- daan siten, että lomanmääräytymisvuonna (1.4.- 31.3.) työssä- olon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä palkan perusosan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

Lomanmääräytymisvuoden keskituntiansion laskentaperusteena olevaan palkkasummaan sisältyvät:

• tehdyn työajan ansiot aika-, urakka- sekä osaurakka- ja palk- kiopalkkatyössä

• vuorotyölisät

• ilta- ja yötyölisät

• työajan tasaamislisät tehdyn työajan osalta

• sunnuntaityölisät

• viikkovapaakorvaukset

• erilaiset olosuhdelisät sekä

• tulospalkkiolisät, jos tulospalkkiolisän laskentaperuste ei jo sisällä vuosilomapalkkaa ja -korvausta.

A. Kertoimet

Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomal- la hänen lomanmääräytymisvuoden keskituntiansionsa lomapäi- vien lukumäärään perustuvalla kertoimella. Kertoimet ovat seu- raavat:

Lomapäivien luku- määrä	Kerroin
2	16,0
3	23,5
4	31,0
5	37,8
6	44,5
7	51,1
8	57,6
9	64,8
10	72,0
11	79,2
12	86,4
14	94,0
14	101,6
15	108,8
16	116,0
17	123,6
18	131,2
19	138,8
20	146,4
21	154,4
22	162,4
23	170,0
24	177,6
25	185,2
26	192,8

27	200,0
28	207,2
29	214,8
30	222,4

Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan ker- rointa luvulla 7,2 lomapäivää kohden.

B. Osa-aikatyö

Jos lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokauti- nen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosiloma- palkka ja lomakorvaus kertomalla keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllis- ten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

21.3 Kuukausipalkkaisen vuosilomapalkka ja loma- korvaus

Kuukausipalkkainen työntekijä saa ansaitsemaltaan vuosiloma- ajalta palkkansa tai mahdollisen lomakorvauksen vuosilomalain mukaisesti.

Säännönmukaisesti vuorotyössä olevalle työntekijälle maksetaan loma-ajalta työtuntijärjestelmän mukaiset vuorotyölisät työpai- kan käytännön mukaisesti. Lisät maksetaan joko ennen loman alkamista tai säännönmukaisina palkanmaksupäivinä.

21.4 Vuosilomapalkan maksaminen

Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista. Tunti- palkkaiselle työntekijälle saadaan enintään kuuden päivän pitui- selta lomajaksolta lomapalkka maksaa säännönmukaisena pal- kanmaksupäivänä.

Vuosilomapalkan maksamisesta voidaan paikallisesti sopia niin, että lomapalkka maksetaan säännönmukaisina palkanmaksupäi- vinä vuosiloman aikana. Paikallisen sopimuksen tulee koskea kaikkia työntekijöitä. Lomapalkka tulee tällöin kuitenkin olla ko- konaisuudessaan maksettuna viimeistään siinä palkanmaksussa, jossa maksetaan vuosiloman jälkeisen ensimmäisen työpäivän palkka.

21.5 Lomaraha

Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hä- nen vuosilomapalkastaan.

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksettavan lomarahan mää- rä saadaan, kun henkilökohtaisena aikapalkkana olevan kuukau- sipalkan ja loma-ajan vuorotyölisien summa jaetaan luvulla 50 ja osamäärä kerrotaan lomapäivien lukumäärällä.

21.5.1 Lomarahan maksaminen vuosilomapalkan yhteydessä

Xxxxxxxx maksetaan seuraavasti, ellei paikallisesti kirjallisesti sovita maksamisen ajankohdasta muuta:

Puolet lomarahasta maksetaan ennen vuosiloman alkamista. Puo- let maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä makse- taan, tai olisi maksettu, ellei työntekijä olisi estynyt palaamasta työhön.

Saadakseen lomarahan jälkimmäisen osan tulee työntekijän työ- suhteen kuitenkin olla voimassa vielä vuosiloman viimeisenä päivänä. Jos työnantaja xxxxxxxxxxx päättää työntekijän työsuh- teen muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä kesken tämän vuosiloman, maksetaan työntekijälle myös lomarahan jäl- kimmäinen osa.

Jos lomarahan maksuajankohdasta on paikallisesti sovittu muuta, lomaraha tulee kuitenkin sopia kokonaisuudessaan maksettavak- si viimeistään ennen seuraavan lomanmääräytymisvuoden alka- mista. Paikallisen sopimuksen tulee koskea kaikkia työntekijöitä.

Mikäli työntekijän työsuhde päättyy ennen lomarahan paikalli- sesti sovittua maksuajankohtaa, maksetaan se työsuhteen päät- tyessä, mikäli työntekijä muutoin on siihen työehtosopimuksen mukaan oikeutettu.

21.5.2 Lomarahan maksaminen lomakorvauksen yhteydessä

Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhtey- dessä, mikäli työsuhde lomakautena päättyy muusta kuin työnte- kijästä itsestään johtuvasta syystä. Lomaraha maksetaan tällöin edellisen päättyneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauk- sesta, mutta ei kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden loma- korvauksesta.

Määräaikaisen työsopimuksen päättymisen ei katsota olevan työntekijästä itsestään johtuva syy.

21.5.3 Eläkkeelle siirtyminen

Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu. Eläk- keelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha myös mah- dollisesta kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorva- uksesta.

21.5.4 Ase- tai siviilipalvelusvelvollisuus

Työntekijän astuessa vakinaiseen palvelukseen asevelvollisuu- den suorittamiseksi maksetaan lomaraha siitä lomapalkasta ja lomakorvauksesta, johon hän on oikeutettu palvelukseen astu-

essaan. Määräystä sovelletaan vastaavasti myös siviilipalvelus- velvolliseen.

IV TYÖKOMENNUKSET JA KORVAUKSET

Työkomennuksia koskevat määräykset säätelevät työkomennuk- sista aiheutuvien kustannusten korvaamista.

Työntekijällä on tietyin jäljempänä määritellyin edellytyksin oi- keus erinäisiin muihin korvauksiin ja etuihin, jotka liittyvät muun muassa arkipyhiin ja luvallisiin poissaoloihin.

22 TYÖSKENTELY VARSINAISEN TYÖPAIKAN ULKOPUOLELLA

22.1 Varsinaisen työpaikan määritelmä

Varsinaisella työpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa työntekijä vakituisesti työskentelee.

Työnantajan tulee selvittää työntekijälle työhönoton yhteydessä, mikä on työntekijän varsinainen työpaikka. Varsinaisen työpai- kan määritykseen vaikuttavien seikkojen olennaisesti muuttuessa selvitys annetaan uudestaan.

22.2 Matkustamisvelvollisuus ja työkomennuksesta ilmoittaminen

Työtehtävien edellyttämät matkat tehdään tarkoituksenmukai- sella tavalla siten, ettei matkaan kulu enempää aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän, kuin tehtävien hoitaminen vält- tämättä vaatii.

Työkomennuksesta ilmoitetaan työntekijälle viimeistään kol- mantena matkaa edeltävänä päivänä. Tästä ilmoitusajasta voi- daan kuitenkin poiketa, jos kysymyksessä on kiireellinen työko-

mennus. Vastaava poikkeaminen on mahdollista, jos työntekijän työsopimus tai hänen normaalit työtehtävänsä muuten vaativat jatkuvaa matkustamista tai toistuvia lyhyitä työkomennuksia.

22.3 Työmatkan ja matkavuorokauden alkaminen ja päättyminen

Työmatka ja enintään 24 tunnin pituisen ajanjakson muodostama matkavuorokausi alkavat silloin, kun työntekijä lähtee komen- nuspaikalle työpaikaltaan tai asunnostaan ja ne päättyvät silloin, kun hän palaa työpaikalleen. Ellei työntekijä voi palata työpai- kalleen säännöllisen työajan kuluessa matka ja matkavuorokausi päättyvät silloin, kun hän palaa asuntoonsa.

Matkaan kuuluu myös se välttämätön odotus, joka julkisten lii- kennevälineiden kulkuvuoroista johtuen liikennevälineestä toi- seen vaihdettaessa aiheutuu.

Työnantajan tulee matkustamiseen ja työntekoon yhdessä käytet- ty aika huomioon ottaen huolehtia siitä, että työntekijä saa työ- vuorokausittain riittävän levon.

22.4 Työkomennuksesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen

22.4.1 Matkakustannukset

Työnantaja korvaa tarpeelliset matkakustannukset, jotka synty- vät työntekijän matkustaessa komennuspaikalle tai sieltä takai- sin taikka toiselle komennuspaikalle silloin, kun työ tehdään yli 10 kilometrin etäisyydellä työntekijän varsinaisesta työpaikasta ja asunnosta. Tarpeellisia matkakustannuksia ovat matkalippu- jen (yöllä matkustettaessa makuupaikkalippujen) hinnat toisessa luokassa sekä matkatavarakustannukset.