Työaika ja vuosiloma Mallilausekkeet

Työaika ja vuosiloma. Työaikaa koskevat määräykset sääntelevät säännöllisen työajan pituutta ja sen järjestämistä joko työnantajan työnjohto-oikeuteen perustuen tai paikallisesti sopien. Työajan tarkoituksenmukaisel- la sijoittamisella voidaan parantaa yritysten toimituskykyä, ottaa huomioon työntekijöiden työaikaan liittyvät tarpeet sekä saattaa työn kysyntä ja tarjonta kohtaamaan tehokkaasti. Työehtosopimuksen määrittämän säännöllisen työajan ylittyessä kyse voi olla joko lain mukaisesta ylityöstä tai TES-ylityöstä. Tällaisesta työstä maksetaan korotettua palkkaa. Vuosilomamääräykset käsittelevät vuosilomapalkkaa ja lomara- haa. Muilta kuin työehtosopimuksessa määritellyiltä osin noudatetaan työaikalain ja vuosilomalain säännöksiä. Liitot ovat sopineet työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkir- jassa mahdollisuudesta työaikaan liittyviin työpaikkakohtaisiin kokeiluihin, joilla poiketaan työehtosopimuksen 19 luvun mää- räyksistä.
Työaika ja vuosiloma. Työaika ja vuosiloma määräytyvät yleisen osan 15 ja 17 §:n mukaisesti.
Työaika ja vuosiloma. Apulaisrehtorin työaika ja vuosiloma määräytyvät samojen perusteiden mukaisesti kuin rehtorin työaika ja vuosiloma.
Työaika ja vuosiloma. Rehtorin työaika ja vuosiloma määräytyvät opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevan 6 luvun 17 §:n mukaisesti.
Työaika ja vuosiloma. Työaikaa koskevat määräykset sääntelevät säännöllisen työ- ajan pituutta ja sen järjestämistä joko työnantajan työnjohto- oikeuteen perustuen tai paikallisesti sopien. Työajan tarkoi- tuksenmukaisella sijoittamisella voidaan parantaa yritysten toimituskykyä, ottaa huomioon työntekijöiden työaikaan liit- tyvät tarpeet sekä saattaa työn kysyntä ja tarjonta kohtaamaan tehokkaasti. Työehtosopimuksen määrittämän säännöllisen työajan ylit- tyessä kyse voi olla joko lain mukaisesta ylityöstä tai TES- ylityöstä. Tällaisesta työstä maksetaan korotettua palkkaa. Vuosilomamääräykset käsittelevät vuosilomapalkkaa ja lo- marahaa. Muilta kuin työehtosopimuksessa määritellyiltä osin nouda- tetaan työaikalain ja vuosilomalain säännöksiä.
Työaika ja vuosiloma. 1. Opetustuntimäärä on 100 - 350 kalenterivuodessa.
Työaika ja vuosiloma. 1. keitä sopimus koskee
Työaika ja vuosiloma. Jos säännöllisen työajan sijoittumisen yksityiskohtainen ilmoit- taminen päivä- ja kaksivuorotyötä koskevassa työtuntijärjestel- mässä koko tasoittumisjaksoksi on tasoittumisjakson pituuden tai työn epäsäännöllisyyden vuoksi erittäin vaikeaa, työtuntijärjes- telmä voidaan tältä osin laatia lyhyemmäksi ajaksi. Työaika on järjestettävä työtuntijärjestelmää laadittaessa niin, että työaikalain tarkoittama viikoittainen vapaa-aika (viikkole- po), mikäli mahdollista, sijoitetaan sunnuntain yhteyteen. Käy- tössä oleva työaikamuoto tai -järjestelmä huomioon ottaen pi- detään tavoitteena, että työntekijällä on viikon aikana toinenkin vapaapäivä. Jos tämä vapaapäivä määrätään kiinteäksi viikonpäi- väksi, sen tulee mahdollisuuksien mukaan olla lauantai. Muussa tapauksessa vapaapäivä ilmenee työtuntijärjestelmästä.
Työaika ja vuosiloma. Kunnanjohtajan palkkaukseen siltä osin kuin siitä ei ole sovittu tässä sopimuksessa, työaikaan, vuo- silomiin ja muihin virkasuhteeseen liittyviin ehtoihin sovelletaan kunnallista yleistä virka- ja työeh- tosopimusta (KVTES). Kunnanjohtaja ei ole työaikalain soveltamispiirissä (työaikalaki 2 §1 mom). Työajan suhteen noudatetaan KVTES:n määräyksiä. Kunnanjohtajalla on kokonaistyöaika, mutta kuitenkin työhyvinvoinnin näkökulmasta työssä pyritään noudattamaan pääsääntöisesti toimistotyöaikaa tehtävien sen salliessa. Tarpeellisia työtehtäviä hoidetaan joustavasti myös illalla ja viikonloppuisin. Kunnanjohtajalla on kuitenkin kokonaistyöajan puitteissa oikeus itsenäiseen työajan suunnitteluun, huomioon ottaen kunnan perustoimintojen aikataulut. Kunnanjohtajan tehtävää hoidetaan pääsääntöisesti kunnassa lähityönä. Kunnanjohtaja voi harkintansa mukaan etätyöskennellä osana kunnanjohtajan kokonaistyöajan soveltamista.
Työaika ja vuosiloma. Määräaikaisen työsopimuksen päättymisen ei katsota olevan työntekijästä itsestään johtuva syy. Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu. Eläk- keelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha myös mah- dollisesta kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorva- uksesta. Työntekijän astuessa vakinaiseen palvelukseen asevelvollisuu- den suorittamiseksi maksetaan lomaraha siitä lomapalkasta ja lomakorvauksesta, johon hän on oikeutettu palvelukseen astu- essaan. Määräystä sovelletaan vastaavasti myös siviilipalvelus- velvolliseen. Työkomennukset ja korvaukset‌‌‌‌