Ulkomaanliikenteen liitesopimukset 1/94

Liitesopimukset

Ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva työehtosopimus

Ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimus

Ulkomaanliikenteen liitesopimusten voimassaoloaika 1.3.2021 – 28.2.2023

1.3.2021 – 28.2.2023

Sisällysluettelo

Liite 2 Miehitystaulukko pientonnistoaluksissa 4

Liite 3 Määräaikaiset työsopimussuhteet 6

Liite 4 Merenkulkualan ulkomaanliikenteen sopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista 8

LIITE 5.1 OSA-AIKATYÖ (RAHTI) 15

LIITE 5.2 OSA-AIKATYÖ (MATKUSTAJA-ALUS) 19

Liite 6 Vuorokautisen ja viikoittaisen ylityön

LASKENTAESIMERKKI PIENTONNISTOALUKSILLA 22

Liite 7 Puuttuvan miehen palkka 23

Liite 8 Sopimus työsuojelusta työpaikoilla merenkulun

ALALLA 25

Liite 9 Työsuojelusopimuksen tarkoittaman

TYÖALATOIMIKUNNAN MALLI 35

Liite 10 Merenkulkualan terveydenhuoltosopimus 37

Liite 10.1 Ulkomaanliikenteen päihdepolitiikka 42

Liite 10.2 Alkoholi- ja päihdeaineiden väärinkäyttäjiä koskeva hoitoonohjaussopimus 47

Liite 11 Ulkomaanliikenteen luottamusmiessopimus 55

Liite 11.1 Luottamusmiessopimuksen liite 64

Liite 12 Koulutustoimintaa koskeva sopimus soveltamis- ohjeineen sekä merialan sovellutuksineen 67

LIITE 12.1 E-KOULUTUS (MATKUSTAJA-ALUS) 77

Liite 13 Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli 79

Liite 14 Sodanvaarasopimus 81

Liite 15.1 Määräaikaisten työntekijöiden työ- ja vapaapäivien laskenta 82

Liite 15.2 Määräaikaisten työntekijöiden lomakorvauksen laskenta 83

Liite 16 Takuupalkkasopimuksen malli 84

Liite 17 Epäasiallinen kohtelu työpaikalla 89

LIITE 2 MIEHITYSTAULUKKO PIENTONNISTOALUKSISSA

Itämeren lii- kenne	Lähi- / Eu- roopan lii- kenne	Kaukolii- kenne
2	2	2
1	1	1
1	1	1

Miehitys aluksilla, joiden bruttovetoisuutta (GT) osoittava luku on alle 4.000 (lolo) tai 6.400 (roro). Tämä vastaa aikaisempaa 1.600 bruttorekisteritonnin (grt) rajaa.

Matruusi/Konemies Vahtimies

Kokki

Itämeren lii- kenne	Lähi- / Eu- roopan lii- kenne	Kaukolii- kenne
1	1	1
1	2	2
*	*	*

Miehitys aluksilla, joiden bruttovetoisuutta (GT) osoittava luku on alle 2.500 (lolo) tai 4.000 (roro). Tämä vastaa aikaisempaa 1.000 bruttorekisteritonnin (grt) rajaa.

Matruusi/Konemies Vahtimies

Kokki

* Mikäli kellään laivaväellä ei ole talouspuolen koulutusta, tulee aluksella olla laivakokki.

Itämeren lii- kenne	Lähi- / Eu- roopan lii- kenne	Kaukolii- kenne
	1	1
2	1	1

Miehitys aluksilla, joiden bruttovetoisuutta (GT) osoittava luku on alle 1.250 (lolo) tai 2.000 (roro). Tämä vastaa aikaisempaa 500 bruttorekisteritonnin (grt) rajaa. Yhden laivaväestä pitää olla keittotaitoinen.

Matruusi/Konemies Vahtimies

Mallimiehitys muissa kauppa-aluksissa

Toimi/vakanssi	STCW 2010	6401-8999 GT	9000-19999 GT	yli 20000 GT
Pursimies / Kansikorjausmies	II/5	1)	1	1
Matruusi YT	II/5, III/5 tai III/4	22)	1	2
Vahtimies YT	II/4, III/4	1	1	1
Vahtimies kansi	II/4	3)	3)	3)
Konekorjausmies	III/5		14)	1
Sähkömies	III/7		14)	1
Konemies	III/5			1
Vahtikonemies	III/4		1
Kokkistuertti			1	1
Kokki 5)		1	(1) 6)	(1) 6)
Talousapulainen			(1) 7)	1
YHTEENSÄ		4	6+(2)	9+(1)

1) Pursimies/kansikorjausmies on oltava vähintään 1000 dw-tonnin aluksella.

2) Kansiosaston esimiehelle maksetaan aina pursimiehen palkka.

3) Vahtimies (kansi) voidaan lisätä, jos aluksen miehistö joutuu osallistumaan lastinkäsittelyyn.

4) Sähkömies ja korjausmies vuorottelevat keskenään.

5) Jos aluksessa ei ole talousosaston esimiestä/kokkistuerttia, kokille makse- taan kokkistuertin palkka.

6) Aluksella on oltava erillinen kokki, jos aluksella on säännöllisesti kuusi (6) tai useampi matkustaja tai jos laivaväkeen kuuluu enemmän kuin 18 henkilöä.

7) Jos laivaväkeen kuuluu enemmän kuin 12 henkilöä, aluksella on oltava ta- lousapulainen.

Alle 9000 GT aluksiin otetaan vähintään yksi (1) harjoittelija ja tätä isompiin aluksiin vähintään kaksi (2) harjoittelijaa.

LIITE 3 MÄÄRÄAIKAISET TYÖSOPIMUSSUHTEET

Ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskevan työehtosopimuksen koh- dan 3.4 ja ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksen kohdan 4.4 soveltaminen

Ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskevan työehtosopimuksen kohdan 3.4 ja ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksen kohdan 4.4 mukaisilla mää- räyksillä on haluttu toisaalta yksilöidä ne tilanteet, joissa työnantajan aloitteesta voidaan tehdä määräaikainen työsopimus, ja toisaalta estää määräaikaisen työsopimuksen käyttö työntekijän työsuhdeturvan kiertämiseen. Määräyksellä ei ole tarkoitettu estää työntekijän aloitteesta tapahtuvaa ja hänen etujensa mukaisen määräaikaisen työsopimuksen solmimista tilanteessa, jossa tämä ei olisi mahdollista työnantajan aloitteesta.

Määräaikaisen työsopimuksen käyttäminen tulee yleensä kysymykseen tilan- teissa, joissa työtä on tarjolla, mutta jossa etukäteen tiedetään, että työ loppuu määrätyn ajan kuluttua tai määrätyn tehtävän tultua suoritetuksi.

Käytännön tilanteiden helpottamiseksi osapuolet ovat päätyneet toteamaan, että ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen kohtien 3.4 ja 4.4 mukaan määrä- aikainen työsopimus voidaan tehdä työnantajan aloitteesta, jos siihen on syynä:

- työn luonne, esimerkiksi

- määrätty työ tai

- kausiluonteinen työ;

- sijaisuus, esimerkiksi

- erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla, hoito- vapaalla, tilapäisellä hoitovapaalla, sairaus- tai vuosilo- malla taikka opintovapaalla olevan työntekijän sijaisuus;

- harjoittelu;

- muu edellä mainittuihin rinnastettava määräaikaista työsopimusta edellyttävä seikka, esimerkiksi

- työhuippujen tasaaminen ruuhkaisena aikana,

- viikonloppuihin sijoittuva työ kuitenkin siten, että työsken- tely viikonloppuina ei sinänsä ole peruste määräaikaisen työsopimuksen tekemiselle vaan, että tähän on olemassa muu hyväksyttävä syy ja edellyttäen, että kyse ei ole työn- tekijän irtisanomissuojan ja työsuhdeturvan kiertämi- sestä; sekä

- muu varustamon toimintaan tai sen harjoittamaan liikenteeseen liit- tyvä perusteltu syy, esimerkiksi

- toiminnan aloittamiseen tai jatkumiseen liittyvä perusteltu tilapäinen epävarmuus edellyttäen, että kyse ei ole työn- tekijän irtisanomissuojan kiertämisestä tai

- aluksen aika- tai matkarahtaus taikka määräaikainen vuokraus kuitenkin siten, että pelkkä rahtaus- tai vuok- raussopimus sinänsä ei ole peruste määräaikaisen työso- pimuksen tekemiselle ja edellyttäen, että kyse ei ole työn- tekijän irtisanomissuojan kiertämisestä.

Määräaikaiseen työsopimukseen voidaan ottaa määräys siitä, että sopimus on irtisanottavissa kuitenkin siten, että irtisanomisaikojen osalta noudatetaan, mitä ulkomaanliikenteen osana noudatettavassa sopimuksessa irtisanomisen ja lo- mautuksen perusteista on määrätty.

Määräaikaiseksi tehty työsopimus voidaan purkaa, mikäli siihen on merityöso- pimuslain mukainen peruste.

Jos työnantaja sallii määräaikaisessa työsopimussuhteessa olleen työntekijän jatkaa työtä sen jälkeen, kun työsuhde olisi lain mukaan voinut päättyä sovitun ajan tai matkan päättymisen tai sopimuksen irtisanomisen ja irtisanomisajan loppuun kulumisen vuoksi, työsopimussuhteen katsotaan pidentyneen tois- taiseksi voimassa olevaksi, ei kuitenkaan silloin, jos edellä tarkoitetun ajan jäl- keen tehdään työtä, joka on välttämätöntä aluksen, aluksessa olevien tai lastin turvallisuuden vuoksi ja jos työ ei kestä kahta päivää kauemmin.

Pöytäkirjan vakuudeksi

SUOMEN MERIMIES-UNIONI RY SUOMEN VARUSTAMOT RY

LIITE 4 MERENKULKUALAN ULKOMAAN- LIIKENTEEN SOPIMUS IRTISANOMISEN

JA LOMAUTUKSEN PERUSTEISTA

Allekirjoittaneet järjestöt ovat – huomioon ottaen toisaalta välttämättömät pyr- kimykset yritysten tuotannollisten toimintaedellytysten parantamiseksi ja toi- saalta taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuneiden yritysten työnteki- jämäärien supistamisen työntekijöiden sosiaaliselle turvallisuudelle aiheutta- man epävarmuuden – sopineet seuraavista toimenpiteistä, joita on sovellettava Suomen Varustamot ry:n jäsenvarustamoiden aluksilla.

1 § Soveltamisala

Sopimus koskee lomauttamista sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuk- sen päättämistä irtisanomalla.

Sopimus ei koske

1) työntekijää, jonka työsopimus on tehty määräajaksi taikka koskemaan määrättyä matkaa tai määrättyjä matkoja,

2) tapauksia, joissa työsopimus on purettu merityösopimuslain (756/2011) 9 luvun 1 §:ssa tarkoitetusta syystä, eikä

3) työsopimuksen purkamista merityösopimuslain 1 luvun 5 §:n tarkoitta- mana koeaikana.

Xxxxxxx työnantaja on purkanut sopimuksen vedoten merityösopimuslain purka- misperusteisiin, voidaan kuitenkin tätä sopimusta noudattaen tutkia, ovatko työsopimuksen irtisanomisen edellytykset olleet voimassa.

2 § Irtisanomisajat

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkut- tua keskeytyksittä:

1) kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta,

2) kolmen kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta, mutta enintään yhdeksän vuotta,

3) neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli yhdek- sän vuotta, mutta enintään kaksitoista vuotta,

4) viiden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kaksi- toista vuotta, mutta enintään viisitoista vuotta, ja

5) kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi- toista vuotta.

Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava kuukauden pi- tuista irtisanomisaikaa. Jos työsuhde on jatkunut yli kymmenen vuotta, irtisa- nomisaika on kaksi kuukautta.

Merityösopimuslain 8 luvun 5 ja 7 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa sovelletaan laissa säädettyä irtisanomismenettelyä.

3 § Irtisanomisajan laiminlyönti

Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työn- tekijälle täyden palkan irtisanomisajalta.

Jos työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen suorittamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työn- antaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä, nou- dattaen mitä merityösopimuslain 2 luvun 21 §:ssä on säädetty työnantajan kuit- tausoikeudesta.

Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin tai toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisano- misajan palkasta.

4 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman merityösopimuslain 8 luvun 2 §:n mukaista painavaa syytä tai saman lain 8 luvun 3 §:ssä tarkoitet- tua perustetta.

Irtisanomisperusteina pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen pur- kaminen merityösopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimat- tomuutta työssä.

Irtisanominen liikkeen luovutuksen johdosta sekä työnantajan konkurssin ja kuoleman vuoksi tapahtuu merityösopimuslain 8 luvun 5 ja 7 §:ssä määrätyllä tavalla.

5 § Perusteettomasta irtisanomisesta maksettava va- hingonkorvaus

Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työntekijän työsopimuksen, eikä käy- tyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä peruuta toimenpi- dettä, on irtisanotulla oikeus saada sen johdosta merityösopimuslain 12 luvun 2 §:ssä tarkoitettu vahingonkorvaus. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 10 vuotta irtisanomisen voimaan tullessa, on hyvikkeenä maksettava vähin- tään 6 kuukauden peruspalkka mahdollisine kiinteine lisineen.

6 § Työntekijän irtisanomissuoja raskauden, äitiys-, isyys- ja vanhempainloman sekä hoitovapaan aikana

Työnantaja ei saa irtisanoa raskaana olevan työntekijän työsopimusta raskau- den johdosta. Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan työntekijän työsopi- muksen, katsotaan irtisanomisen johtuvan työntekijän raskaudesta, ellei työn- antaja muuta perustetta näytä.

Työntekijän on esitettävä selvitys raskaudestaan työnantajan sitä pyytäessä.

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta merityösopimuslain 5 lu- vun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun työsopimuksin tai työnantajan ja työntekijän kesken sovitun äitiys-, isyys- ja vanhempainloman sekä hoitovapaan aikana eikä myöskään, saatuaan tietää työntekijän olevan raskaana tai käyttävän edellä mainittua oikeuttaan, päättymään sanotun loman taikka hoitovapaan al- kaessa tai aikana.

7 § Lomautus

Lomauttaminen

Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan päätökseen tai hänen aloitteestaan tehtävään sopimukseen perustuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa.

Työnantaja saa merityösopimuslain 6 luvun 2 §:ssä säädettyjen perusteiden täyttyessä lomauttaa työntekijän joko määräajaksi tai toistaiseksi keskeyttä- mällä työnteon kokonaan tai lyhentämällä työntekijän lain tai sopimuksen mu- kaista säännöllistä työaikaa siinä määrin kuin sen lomauttamisen perusteen kannalta on välttämätöntä.

Työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos:

1) hänellä on merityösopimuslain 8 luvun 3 §:ssä tarkoitettu taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen;

2) työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta;

3) työn tai työntarjoamisedellytysten katsotaan lomauttamisen perusteena vähentyneen tilapäisesti, jos niiden voidaan arvioida kestävän enintään 90 päivää.

Sopimuksella voidaan lomauttamisoikeutta laajentaa.

Jos työntekijä on lomautettu toistaiseksi, on työn alkamisesta ilmoitettava vä- hintään 7 päivää ennen, jollei toisin ole sovittu.

Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä.

Lomautuksen ennakkoselvitys ja työntekijöiden kuuleminen

Milloin lomautuksen perusteena on taloudellisista tai tuotannollisista syistä joh- tuva työn vähentyminen, on työnantajan käytettävissään olevien tietojen pe- rusteella esitettävä työntekijälle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kes- tosta sekä lomautettavien työntekijöiden arvioitu lukumäärä ammattiryhmittäin.

Jos lomautus kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa asian- omaiselle luottamusmiehelle tai työntekijöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä viipymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon.

Selvityksen antamisen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on va- rattava työntekijöille tai heidän edustajalle tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä.

Lomautusilmoitus

Työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta viimeistään 14 päivää ennen lo- mautuksen alkamista. Ilmoitus on annettava lomautettavalle henkilökohtai- sesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kir- jeitse tai sähköisesti samaa ilmoitusaikaa noudattaen. Ilmoituksessa on mai- nittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja määräaikaisen lomautuksen kesto sekä toistaiseksi tapahtuvan lomautuksen osalta sen arvioitu kesto.

Ilmoitusvelvollisuutta ei ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan koh- distuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi.

Ilmoitus on annettava tiedoksi lomautettavien työntekijöiden edustajalle.

Lomautetun työntekijän työsuhteen päättyminen

Työntekijä saa lomautuksen aikana irtisanoa työsopimuksensa sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työnte- kijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitse- män päivän aikana.

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lo- mautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työn- tekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoi- tusaikaa käyttäen.

Sama oikeus on työntekijällä, joka irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää.

Tapauksissa, joissa työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä lomautetaan ir- tisanomisaikana tällaisen syyn johdosta, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus määräytyy samojen periaatteiden mukaisesti.

8 § Muu työnteon ja palkanmaksun keskeytys

Työsuhteen kestäessä voidaan sopia siitä, että työnteko ja palkanmaksu kes- keytetään toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen pysyessä muutoin voimassa.

9 § Takaisin ottaminen

Milloin työnantaja on irtisanonut työsopimuksen muista kuin työntekijästä joh- tuvista syistä, ja työnantaja yhdeksän kuukauden kuluessa irtisanomisajan päättymisestä tarvitsee työvoimaa samoihin tai samanlaisiin tehtäviin, tulee työnantajan tiedustella paikalliselta työvoimaviranomaiselta, onko entisiä työn- tekijöitä etsimässä tämän viranomaisen välityksellä työtä, ja myönteisessä ta- pauksessa tarjota työtä ensi sijassa näille työntekijöille.

10 § Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus työ- voimaviranomaisille

Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työ- voiman vähentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä asianomaiselle luottamusmiehelle. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kymmeneen (10) työn- tekijään, on siitä ilmoitettava myös työvoimaviranomaisille.

11 § Työvoiman vähentämisjärjestys

Irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan nou- datettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityk- sen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä, sotavammaisia ja saman työnan- tajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä, että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovel- vollisuuden määrään.

Soveltamisohje

Työvoiman vähentäminen toteutetaan pääsääntöisesti varustamokohtaisesti. Työvoiman vähentäminen voidaan toteuttaa myös aluskohtaisesti esimerkiksi silloin, kun varustamo poistaa liikenteestä eri liikennealueella toimivan tai toi- mivia erityyppisiä aluksia. Kun työvoiman vähentäminen toteutetaan varusta- mokohtaisesti, varustamon matkustaja-aluksia sekä kuivarahti- ja tankkialuksia käsitellään kokonaisuuksina.

Työvoiman vähennyksistä ja niissä noudatettavasta järjestyksestä tulee neu- votella hyvissä ajoin etukäteen yhteistoimintalain ja sen soveltamisesta meren- kulkualalle laadittujen soveltamisohjeiden mukaisessa järjestyksessä.

Vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä sovellettaessa on otettava huomi- oon, että varustamon toiminnalle tärkeät ammattityöntekijät ja osan työkyvys- tään saman työnantajan palveluksessa menettäneet ovat keskenään rinnastei- sessa asemassa. Heidän keskinäinen asemansa vähentämisjärjestyksessä määräytyy yleensä työsuhteen kestoajan ja huoltovelvollisuuden määrän pe- rusteella.

Varustamon toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ovat esimerkiksi:

- työkokemuksen tai koulutuksen taikka työnantajan järjestämän lisä-/eri- koiskoulutuksen perusteella tärkeän ammattitaidon – kuten erityisen myyntitaidon (esimerkiksi sommelier ja kosmetologi) tai erikoisosaa-

misen (esimerkiksi erikoisruokavaliokokki ja restonomi) – omaavat työn- tekijät

- erityisen ammattitaidon omaavat työntekijät; sekä

- erityisiin työtehtäviin, kuten raskaaseen työhön tai vaativaan asiakaspal- veluun soveltuvat työntekijät.

Muiden työntekijöiden keskinäinen lomauttamis- ja irtisanomisjärjestys mää- räytyy työsuhteen kestoajan ja huoltovelvollisuuden perusteella siten, että vii- meksi lomautetaan tai irtisanotaan työntekijä, jonka työsuhde on pidempi. Jos työsuhteet ovat yhtä pitkät, viimeksi lomautetaan tai irtisanotaan työntekijä, jonka huoltovelvollisuus on suurempi.

Luottamusmiehen, luottamusvaltuutetun ja työsuojeluvaltuutetun asemasta työvoiman vähentämistilanteissa on määrätty erikseen.

12 § Neuvottelujärjestys

Jos irtisanomisesta tai lomauttamisesta syntyy erimielisyyttä, voidaan erimieli- syys saattaa ratkaistavaksi työehtosopimuksessa sovittua yleistä neuvottelu- järjestystä noudattaen. Elleivät työnantaja- ja työntekijäliitot pääse asiassa yk- simielisiksi, voidaan se alistaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

LIITE 5.1 OSA-AIKATYÖ

(ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva sopimus)

1 Osa-aikatyöntekijä

Osa-aikatyöntekijällä tarkoitetaan henkilöä, johon sovelletaan merityöaikalakia (296/1976) ja jonka säännöllinen työaika on puolet samanlaista työtä tekevän kokoaikaisen työntekijän säännöllisestä työajasta ja joka on merimieseläkelain (1290/2006) tarkoittamalla osa-aikaeläkkeellä. Jäljempänä olevia määräyksiä sovelletaan ainoastaan tällaiseen työntekijään.

Osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja osittaisella hoitovapaalla, osittaisella vanhem- painvapaalla sekä osittain varhennetulla vanhuuseläkkeellä olevaan työnteki- jään sovelletaan, mitä osa-aikaeläkkeellä olevan työntekijän osalta on sovittu.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen saaminen ei välttämättä tarkoita sitä, että työnte- kijä olisi terveytensä perusteella kelpaamaton työskentelemään aluksella. Osa- puolet suosittelevat, että työnantaja pyrkii selvittämään yhdessä työntekijän kanssa mahdollisuudet osa-aikatyön järjestämiseen osatyökyvyttömyyseläk- keellä olon ajaksi.

2 Osa-aikatyöntekijän palkan laskeminen ja maksami- nen

Osa-aikatyöntekijän päiväpalkka on puolet (1/2) samanlaista työtä tekevän ko- koaikaisen työntekijän päiväpalkasta. Näin ollen osa-aikaisen työntekijän päi- väpalkka lasketaan seuraavan kaavan avulla:

Päiväpalkka = 1/2 x 1/30 x kokoaikaisen työntekijän kuukausipalkka

Osa-aikatyöntekijän kuukausipalkka saadaan, kun hänen päiväpalkkansa ker- rotaan 30:llä (kuukausipalkka = 30 x päiväpalkka).

Kokoaikaisen työntekijän kuukausipalkka on määritelty ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskevassa työehtosopimuksessa siten, että siihen kuuluu pe- ruspalkka tai korotettu peruspalkka sekä kokemuslisät, öljynkuljetuslisä ja val- tamerilisä. Kokoaikaisen työntekijän päiväpalkka saadaan, kun hänen kuukau- sipalkkansa jaetaan kolmellakymmenellä.

Osa-aikatyöntekijän palkka maksetaan samalla tavalla kuin kokoaikaisen työn- tekijän palkka.

3 Osa-aikatyöntekijän palkan laskeminen ja maksami- nen pientonnisto aluksessa

Päiväpalkka = 1/2 x 1/30 x kokoaikaisen työntekijän takuupalkka

Osa-aikatyöntekijän takuupalkka saadaan, kun hänen päiväpalkkansa kerro- taan 30:llä (takuupalkka = 30 x päiväpalkka).

Kokoaikaisen työntekijän takuupalkka on määritelty ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskevassa työehtosopimuksessa siten, että siihen kuuluu pe- ruspalkka tai korotettu peruspalkka sekä kokemuslisät ja valtamerilisä. Koko- aikaisen työntekijän päiväpalkka saadaan, kun hänen takuupalkkansa jaetaan kolmellakymmenellä.

Osa-aikatyöntekijän palkka maksetaan samalla tavalla kuin kokoaikaisen työn- tekijän palkka.

4 Ylitöiden korvaaminen

Osa-aikaisen työntekijän tekemät ylityöt korvataan siten, kuin ulkomaanliiken- teen työehtosopimuksessa on määrätty. Rahana suoritettava ylityökorvaus las- ketaan kokoaikaisen työntekijän kuukausipalkasta.

5 Palveluraha

Osa-aikatyöntekijä on oikeutettu saamaan ulkomaanliikenteen työehtosopi- muksen tai alusta koskevan erillissopimuksen tarkoittaman palvelurahan ja/tai "petirahan" täysimääräisenä tehtyjen työpäivien mukaan samalla tavalla kuin kokoaikainen työntekijä.

6 Luontoisedut vastikeajalta ja vuosiloman sekä sai- rasloman ajalta muissa kuin pientonnistoaluksissa

Osa-aikatyöntekijä on oikeutettu saamaan luontoisetujen korvauksen vasti- keajalta siten kuin ulkomaanliikenteen työehtosopimuksessa on kokoaikaisen työntekijän osalta määrätty. Vuosiloman ja sairasloman aikana luontoisetujen korvaus on puolet kokoaikaiselle työntekijälle vastaavalta ajalta maksettavasta luontoisetukorvauksesta.

7 Luontoisedut vuosiloman ajalta pientonnistoaluk- sessa

Osa-aikatyöntekijän luontoisetujen korvaus vuosiloman aikana on puolet koko- aikaiselle työntekijälle vastaavalta ajalta maksettavasta luontoisetukorvauk- sesta.

8 Vuosiloma

Osa-aikaisen työntekijän vuosiloman osalta noudatetaan merimiesten vuosilo- malaissa (433/1984) sekä ulkomaanliikenteen työehtosopimuksessa olevia säännöksiä ja määräyksiä. Toinen kahden peräkkäisen lomanmääräytymis- kauden lomista voidaan käyttää vuorotteluun ulkomaanliikenteen työehtosopi- muksen kohdassa 5.3.1 mainitulla tavalla. Toinen lomista on annettava yhden- jaksoisena toukokuun 2. päivän ja syyskuun 30. päivän välisenä aikana.

9 Sairausajan palkka ja sairaanhoidon kustannukset

Osa-aikatyöntekijän oikeuteen saada sairausajan palkka sekä korvaus sai- raanhoidon kustannuksista sovelletaan, mitä kauppa-aluksia koskevassa työ- ehtosopimuksessa on säädetty.

10 Takuupalkka

Jos osa-aikatyöntekijä on työssä aluksella, jolla sovelletaan erillistä takuupalk- kasopimusta, osa-aikatyöntekijän palkkauksesta on sovittava erikseen takuu- palkkasopimuksen osapuolten välillä.

Ruoka- ja asuntokorvaus muissa kuin pientonnistoaluksissa (esimerkki to-

teutuksesta)

Ruoka- ja asuntokorvauksen maksaminen toteutetaan käytännössä seuraavan esimerkin mukaan:

Työjakso Vapaajakso Eläkejakso

< >< >< >

I I I I

< >

Ruoka- ja asuntokorvaus

< >

Työsuhde

Esimerkki osa-aikatyön toteutuksesta pientonnistoaluksessa

Työjakso Vapaajakso Eläkejakso

< >< >< >

I I I I

< >

Työsuhde

LIITE 5.2 OSA-AIKATYÖ

(ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimus)

1 Osa-aikatyöntekijä

Osatyökyvyttömyyseläkkeellä, osittaisella hoitovapaalla, osittaisella vanhem- painvapaalla sekä osittain varhennetulla vanhuuseläkkeellä olevaan työnteki- jään sovelletaan, mitä osa-aikaeläkkeellä olevan työntekijän osalta on sovittu.

2 Osa-aikatyöntekijän palkan laskeminen ja maksami- nen

Päiväpalkka = 1/2 x 1/30 x kokoaikaisen työntekijän takuupalkka.

Kokoaikaisen työntekijän takuupalkka on määritelty ulkomaanliikenteen mat- kustaja-alussopimuksessa.

Jos osa-aikatyöntekijä on työssä aluksella, jossa maksetaan varustamon ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n välisen miehitystä, vuorottelujärjestelmää ja palvelurahan jakamista koskevan työehtosopimuksen perusteella ulkomaan- liikenteen matkustaja-alussopimuksessa poikkeavaa palkkaa, osa-aika-työnte- kijän päiväpalkka, takuupalkka ja kuukausiansiota laskettaessa perusteena käytetään ensin mainitussa sopimuksessa sovitun kokoaikaisen työntekijän palkkaa.

Osa-aikatyöntekijän palkka maksetaan samalla tavalla kuin kokoaikaisen työn- tekijän palkka.

3 Ylitöiden korvaaminen

Osa-aikaisen työntekijän tekemät ylityöt korvataan siten, kuin ulkomaanliiken- teen matkustaja-alussopimuksen kohdassa 6.4. on määrätty. Ylityön laskupe- rusteena käytetään kokoaikaisen työntekijän takuupalkkaa.

4 Palveluraha

Osa-aikatyöntekijä on oikeutettu saamaan ulkomaanliikenteen matkustaja- alussopimuksen ja alusta koskevan miehitystä, vuorottelujärjestelmää ja pal- velurahan jakamista koskevan työehtosopimuksen tarkoittaman palvelurahan täysimääräisenä tehtyjen työpäivien mukaan samalla tavalla kuin kokoaikainen työntekijä.

5 Luontoisedut vapaajaksolta ja vuosiloman sekä sai- rasloman ajalta

Osa-aikatyöntekijä on oikeutettu saamaan luontoisetujen korvauksena työ- ja vapaajaksolta siten kuin ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksessa on kokoaikaisen työntekijän osalta määrätty. Vuosiloman ja sairasloman aikana luontoisetujen korvaus on puolet kokoaikaiselle työntekijälle vastaavalta ajalta maksettavasta luontoisetukorvauksesta.

6 Vuosiloma

Osa-aikaisen työntekijän vuosiloman osalta noudatetaan merimiesten vuosilo- malaissa (433/1984) sekä ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksessa olevia säännöksiä ja määräyksiä. Toinen kahden peräkkäisen lomanmääräy- tymiskauden lomista voidaan käyttää vuorotteluun ulkomaanliikenteen matkus- taja-alussopimuksen kohdissa 5.9.2 ja 5.9.3 mainitulla tavalla. Toinen lomista on annettava yhdenjaksoisena toukokuun 2. päivän ja syyskuun 30. päivän vä- lisenä aikana.

7 Sairausajan palkka ja sairaanhoidon kustannukset

Osa-aikatyöntekijän oikeuteen saada sairausajan palkka sekä korvaus sai- raanhoidon kustannuksista sovelletaan, mitä matkustaja-alussopimuksessa on määrätty.

Ruoka- ja asuntokorvaus (esimerkki toteutuksesta)

Ruoka- ja asuntokorvauksen maksaminen toteutetaan käytännössä seuraavan esimerkin mukaan:

Työjakso Vapaajakso Eläkejakso

< >< >< >

I I I I

< >< >

Ruoka- ja Ruoka- ja

asuntokorvaus asuntokorvaus

< >

Työsuhde

LIITE 6 VUOROKAUTISEN JA VIIKOITTAISEN YLITYÖN LASKENTAESIMERKKI PIENTONNISTOALUKSILLA

Alus merellä tai tulo- ja/tai lähtövuorokausi

Maanantai	10
Tiistai	14	4 ylityötuntia
Keskiviikko	10
Torstai	13	3 ylityötuntia
Perjantai	12	2 ylityötuntia
Lauantai	10
Sunnuntai	10

79 – 9 = 70 t

70 t – 65 t = 5 ylityötuntia

Koska sunnuntaina on tehty 2 tuntia yli 8 tunnin, lauantaina 2 tuntia yli 8 tunnin ja perjantaina 4 tuntia yli 8 tunnin josta 1 tunti on viikkoylityötä, niin kaksi tuntia yli 65 menevistä tunneista on pyhäylityötunteja ja kolme tuntia yli 65 menevistä tunneista on arkiylityötunteja.

Esimerkkiviikolta tulee siten korvattavaksi 12 arkiylityötuntia ja 2 pyhäylityötuntia.

Vaihtopäivien laskentaesimerkki

Mikäli vaihtopäivänä tehdään työtä, syntyy vapaata alla olevien kaavojen mukaisesti:

Tulo-, lähtö- ja merivuorokautena

(Työtunnit)

--------------- x 0,8 = Vapaata, (1:1 vuorottelu) 10

(Työtunnit)

--------------- x 0,45 = Vapaata, (2:1 vuorottelu) 10

Satamavuorokautena

(Työtunnit)

--------------- x 0,8 = Vapaata, (1:1 vuorottelu) 8

(Työtunnit)

--------------- x 0,45 = Vapaata, (2:1 vuorottelu) 8

Kun vaihtopäivänä ei tehdä työtä lasketaan tämä vapaa-ajaksi ja yksi (1) aikaisemmin an- saittu vapaapäivä vähennetään.

LIITE 7 PUUTTUVAN MIEHEN PALKKA

MERIMIESLAIN 23 §:n (1.7.1978 lähtien MmL (423/1978) 17 §) TULKINNAS- TA OVAT JÄRJESTÖT SOPINEET SEURAAVAA:

6.3.1969 PIDETTY KOKOUS

1 §. Todettiin, että kokous oli järjestetty Merimies-Unionin toivomuksesta, koska aika ajoin oli esiintynyt merimieslain 23 §:n tulkintavaikeuksia.

2 §. Puheenjohtaja totesi, että 23 §:n soveltamisen edellytyksiä ovat

a) että laivaväen vähenemisen johdosta varustajalle on syntynyt palkan- säästöä sekä

b) että tämän johdosta jäljelle jäävien työ on lisääntynyt.

Syntynyttä palkansäästöä ei myöskään jaeta, mikäli lisääntynyt työ korvataan ylityökorvauksella.

Unionin edustajat esittivät kantanaan, että merimiehen ei tarvitse todistaa työn lisääntyneen, että palkansäästöä aina syntyy, jos alus on alimiehitetty, että ra- janveto normaalin ja lisääntyneen ylityön välillä on vaikeata vetää sekä että miehistön ollessa vajavaista annetaan tavallista vähemmän vapaa-aikaa aluk- sessa oleville.

Työnantajataholta todettiin, että laivaväen syystä tai toisesta vähetessä jäte- tään usein jokin työ tekemättä, joten laivaväen väheneminen ei suinkaan aina merkitse lisätyötä. Samoin eräät alukset on ylimiehitetty, jolloin ”extra” laivaväki suorittaa huoltotyötä.

3 §. Lyhyen tauon jälkeen esitti puheenjohtaja hyväksyttäväksi seuraavan tul- kintaohjeen:

a) keittiöhenkilökunnan (byssagängi) de facto vähentyessä katsastustodis- tuksessa mainitusta lukumäärästä, katsottaisiin tämä riittäväksi selvi- tykseksi työn lisääntymisestä ja säästynyt palkka olisi tällöin jaettava.

b) kone- ja kansimiehistön vähentyessä olisi tapaus tapaukselta selvitet- tävä, onko jäljellä olevien työtaakka lisääntynyt ennen säästetyn palkan jakamista. Ohjenuorana näissä tapauksissa voitaisiin pitää sitä tosiasiaa, että §-laivoissa ja pienemmissä aluksissa, joissa ei ole päivämiehiä, on todennäköistä, että kun yksimies on poissa niin jäljelle jäävien työ lisään-

tyy, kun taas suuremmissa aluksissa, joissa on päivämiehiä, tämä tapah- tuu harvemmin,

c) samoin katsottaisiin työn automaattisesti lisääntyneen, mikäli alus läh- tiessään matkalle Suomesta on alimiehitetty ja säästynyt palkka olisi näissä tapauksissa jaettava jäljelle jääneiden kesken.

Kevään 1974 TES-neuvottelujen yhteydessä täsmennet- tiin edellä mainittu 6.3.1969 pidetty pöytäkirja seuraa- vasti:

Jos miehistön lukumäärä matkan alkaessa on pienempi kuin mitä aluksen osalta varustamon ja Unionin kesken on sovittu, katsotaan miehistön vähenty- neen merimieslain 23 §:ssä mainitulla tavalla.

Koska miehistöllä em. momentissa tarkoitetuissa tapauksissa ei normaalisti synny oikeutta ylityökorvaukseen, on miehistöön kuuluvan merimiehen tällöin katsottava olevan oikeutettu merimieslain 23 §:n mukaiseen jaettuun palkkaan.

Säästynyt palkka on jaettava siinä suhteessa kuin kunkin työmäärä aluksella on lisääntynyt.

Tätä sääntöä ei sovelleta ulkomaanliikenteen aluksissa, milloin ne siirtyvät Suomen satamien välillä.

Syksyn 1997 TES-neuvottelujen yhteydessä täsmennet- tiin keväällä 1974 tes-neuvottelujen yhteydessä 6.3.1969 tehtyyn pöytäkirjaan lisättyä merkintää seu- raavasti:

Tätä sääntöä ei sovelleta ulkomaanliikenteen aluksissa, milloin ne siirtyvät Suomen satamien välillä eikä Suomen satamien välillä siirtyvissä lastialuk- sissa, kun niiden miehistöjen jäsenille annetaan ylimääräistä vapaata.

LIITE 8 SOPIMUS TYÖSUOJELUSTA TYÖPAIKOILLA MERENKULUN ALALLA

Nykyaikainen työlainsäädäntö jakautuu lähinnä työsuhdetta, työntekijäin suo- jelua sekä työntekijäin sosiaaliturvaa sääteleviin lakeihin sekä niiden nojalla annettuihin määräyksiin. Lisäksi työlainsäädäntöön luetaan kuuluvaksi sää- dökset, jotka koskevat lakien noudattamisen valvontaa.

Työturvallisuuslaissa (738/2002) asetetaan työnantajalle velvollisuus huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työym- päristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat.

Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolo-suh- teiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Työnantajan on huolehdittava siitä, että turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimenpiteet otetaan huomi- oon tarpeellisella tavalla työnantajan organisaation kaikkien osien toiminnassa.

Työturvallisuuslaki velvoittaa myös työntekijää tarkoin noudattamaan työnan- tajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on muutoinkin noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuu- den ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta.

Työntekijän on myös kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja oh- jauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti työssään huolehdittava käytettävis- sään olevin keinoin niin omasta kuin muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä.

Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudel- leen ja terveydelleen haittaa tai vaaraa.

Näiden työnantajan ja työntekijän velvollisuuksien pohjalta on työturvallisuus- laissa vielä säädetty, että osapuolten on yhteistoiminnassa pyrittävä ylläpitä- mään ja tehostamaan turvallisuutta aluksella. Tämän yhteistoiminnan sisäl- löstä on tarkemmin säädetty työsuojelun valvonnasta annetussa laissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa.

Parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä, että työelä- män osapuolet edelleen ottavat yhteisesti kantaakseen vastuun työsuojelu- työstä, jonka tehokas suorittaminen vastaa sekä työnantajan että työntekijäin

etuja. Määrätietoinen työsuojeluhenkilöstön koulutus antaa edellytyksen työ- paikkatason työsuojelutyön kehittämiselle.

Tämän vuoksi ja todeten työsuojelutyön moraalisen ja yhteiskunnallisen ja ta- loudellisen merkityksen allekirjoittaneet liitot ovat yhtä mieltä siitä, että työsuo- jelutoiminnalle myönteisen hengen aikaansaaminen ja vaaran lähteiden pois- taminen työpaikoilta edellyttää läheistä yhteistyötä työnantajain, työntekijäin ja toimihenkilöiden välillä. Liitot pitävät tarpeellisena työsuojelua koskevan sopi- muksen aikaansaamiseksi täsmentää jäljempänä mainituin kohdin työsuojelun valvonnasta annetun lain 8 §:n 2 momentin perusteella muutamia merenkul- kuun liittyviä työpaikkaa ja työntekijöitä sekä toimihenkilöitä, että työsuojelutoi- mikuntaa koskevia määräyksiä.

Laivatyöturvallisuudesta on säädetty työturvallisuuslaissa (738/2002) ja työ- suojelun valvontalaissa (44/2006) sekä yksityiskohtaisemmin valtioneuvoston päätöksissä työympäristöstä aluksissa (289/2017) ja laivatyössä noudatetta- vista järjestysohjeista (418/1981) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.

1 § Soveltamisala

Tämä sopimus koskee Suomen Varustamot ry:n jäsenvarustamoiden aluksia, joihin sovelletaan ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia sekä matkustaja-aluksia koskevia työehtosopimuksia.

2 § Yhteistoimintaelimet

Työsuojeluyhteistyötä varten aluksessa on työnantajan nimeämä yhteistoimin- nasta vastaava työsuojelupäällikkö, työntekijöitä ja/tai toimihenkilöitä (yhteis- toiminnassa) edustava työsuojeluvaltuutettu ja hänelle kaksi varavaltuutettua.

Varustamon ja aluksen välisen yhteistoiminnan edistämiseksi on varusta- mossa nimetty työsuojeluyhdyshenkilö.

Työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituksenmu- kaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon varus- tamon tai aluksen työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu on aluk- sessa, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään viisi (5) työntekijää toimi- henkilöasemassa olevat työntekijät mukaan luettuna, perustettava työsuojelu- toimikunta tämän sopimuksen 12–14 §§:ien mukaisesti.

Alukseen voidaan, sen mukaan mitä valvontalain 38 §:ssä on säädetty, perus- taa muulloinkin työsuojelutoimikunta. Mikäli alukseen on valvontalain 38 §:n

mukaan perustettu työsuojelutoimikunta, koskee sopimus myös tältä osin näitä aluksia.

3 § Yhteistoimintatehtävät/työsuojelutoimikunnan teh- tävät

Työsuojelutoiminnassa tulee yhteistoimintamuodosta riippumatta

1) laatia työsuojelutoiminnassa noudatettavaksi vuosittain toimintasuunni- telma;

2) laatia toimintaa varten aluksen työsuojelutoiminnan yleistä järjestelyä kos- kevat tarpeelliset suunnitelmat;

3) osallistua työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, milloin tarkas- tuksen tai tutkimuksen toimittaja katsoo sen tarpeelliseksi;

4) myötävaikuttaa muun kuin edellisessä kohdassa tarkoitetun tutkimuksen suorittamiseen ja toimeenpanemiseen, milloin tällainen tutkimus on tarpeen työpaikalla sattuneen tapaturman tai havaitun tapaturmanvaaran, ilmen- neen ammattitaudin tai havaitun ammattitautivaaran tahi muiden työpaikalla ilmenneiden työstä johtuvien sairauksien johdosta;

5) seurata tapaturma- ja terveystilannetta työpaikalla sekä ryhtyä toimenpitei- siin tutkimuksen toimeenpanemiseksi tapaturmien ja työstä johtuvien sai- rauksien syiden selvittämiseksi;

6) seurata työterveyshuollon toimeenpanoa työpaikalla ja tehdä sitä koskevia esityksiä työnantajalle;

7) käsitellä päihteiden käyttöön liittyvää tiedottamis- ja valistusaineiston jaka- mista sekä päihteiden väärinkäyttäjien hoitoon ohjaamista siten kuin siitä on alkoholi- ja päihdeaineiden väärinkäyttäjiä koskevassa hoitoonohjaussopi- muksessa määrätty;

8) käsitellä työsuojeluun vaikuttavia työpaikan muutos- ja uudistus- sekä tapa- turmien ja terveysvaarojen ehkäisysuunnitelmia kustannusarvioineen, an- taa näistä lausuntoja työnantajalle sekä seurata suunnitelmien toteutta- mista;

9) pyrkiä kehittämään työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistäviä menettely- tapoja ja tehdä niitä koskevia esityksiä työnantajalle;

10) perehtyä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikan olosuh- teisiin ja seurata niiden kehitystä sekä tarvittaessa ja milloin se on mahdol- lista muun muassa tarkastuksia suorittamalla kiinnittää erityistä huomiota vaarallisiin työolosuhteisiin ja työtapoihin sekä tehdä esityksiä niiden korjaa- miseksi;

11) selvittää vuosittain toimialueensa työsuojelua koskevan yhteistyökoulutuk- sen tarve ja laatia suunnitelmia yrityksen koulutussuunnitelman ja talousar- vion valmistamista varten sekä toimeenpanna tätä koulutusta omaa toimi- aluettaan varten hyväksytyn koulutussuunnitelman ja talousarvion puitteis-

sa ottaen huomioon mitä osapuolten kesken on työsuojelun yhteiskoulutuk- sen järjestämisestä koulutussopimuksessa erikseen sovittu.

4 § Varustamon työsuojeluyhdyshenkilö

Alusten ja varustamon välisen työsuojeluyhteistyön edistämiseksi tulee jokai- seen varustamoon nimetä työsuojelusta vastaava henkilö, jonka nimi on saa- tettava alusten, merenkulun työmarkkinajärjestöjen ja työsuojeluviranomaisten tietoon.

Varustamon työsuojeluyhdyshenkilön tulee olla perehtynyt alusten työsuojelu- kysymyksiin.

Yhdyshenkilön tehtävänä on

1) ylläpitää varustamon ja alusten työsuojelutoimikunnan tai muun sitä vastaa- van työsuojeluyhteistoimintaelimen välistä kirjeenvaihtoa ja muuta tarpeel- lista työsuojelun yhteistoimintaa;

2) välittää alusten työsuojeluyhteistoimintaelinten käyttöön tapaturmiin ja työ- terveydenhuoltoon liittyviä tietoja;

3) huolehtia työsuojeluun liittyvien lakien, asetusten ja määräysten tiedoksi saattamisesta alusten työsuojeluyhteistoimintaelimille;

4) huolehtia siitä, että työnantaja ja tämän edustajat saavat tarpeelliset tiedot työsuojelua koskevista säännöksistä, määräyksistä ja ohjeista;

5) huolehtia varustamokohtaisen työsuojelukoulutustarpeen tiedottamisesta merenkulkualan turvallisuustyön työalatoimikunnalle sekä pitää luetteloa koulutusta saaneista työsuojeluhenkilöistä;

6) ylläpitää tarpeellisia yhteyksiä työsuojeluviranomaisiin.

5 § Työsuojelupäällikön tehtävät

Työsuojelupäälliköksi nimettävän tulee olla työsuojeluun perehtynyt henkilö.

Työsuojelupäällikölle tulee tehtäviensä hoitamista varten järjestää riittävät toi- mintaedellytykset.

Työsuojelupäällikön tulee vastatessaan työnantajan ja laivaväen välisestä työ- suojelua koskevasta yhteistoiminnasta työpaikalla:

1) perehtyä työsuojelua koskeviin säännöksiin, määräyksiin ja ohjeisiin sekä huolehtia niiden saattamisesta laivaväen tiedoksi;

2) osallistua työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos tarkastuk- sen tai tutkimuksen toimittaja katsoo sen tarpeelliseksi;

3) perehtyä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikan olosuhtei- siin, seurata niiden kehitystä sekä ryhtyä toimenpiteisiin havaitsemansa epäkohdan tai puutteellisuuden poistamiseksi;

4) ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin valvontalaissa säädetyn työnantajan ja työntekijän välisen yhteistoiminnan järjestämiseksi ja ylläpitämiseksi työpai- kalla sekä toimia työsuojelua koskevan yhteistoiminnan kehittämiseksi;

5) pitää yhteyttä työsuojelutoimikuntaan, työsuojeluvaltuutettuun ja muihin työ- paikalla työsuojelutehtävissä toimiviin henkilöihin;

6) suorittaa ne muut tehtävät, jotka työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen sekä niiden nojalla annettujen määräysten mukaan hänelle kuu- luvat;

7) tehdä esityksiä työnantajalle toimenpiteistä tutkimuksen järjestämiseksi työ- paikalla sattuneen tapaturman tai havaitun tapaturmavaaran, ilmenneen ammattitaudin tai havaitun ammattitautivaaran tahi muiden työpaikalla il- menneiden työstä johtuvien sairauksien johdosta;

8) kiinnittää työnantajan huomiota siihen, että säädetyt työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvät käyttöönotto- ja kunnossapitotarkastukset toimite- taan;

9) tehdä työnantajalle esityksiä toimenpiteistä tarpeellisen ensiaputoiminnan ja sitä koskevan koulutuksen järjestämiseksi työpaikalle;

10) tehdä työnantajalle esityksiä toimenpiteistä työpaikan työsuojeluun liitty- vän työtönopastuksen, koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämiseksi;

11) ylläpitää tarpeellisia yhteyksiä varustamon työsuojeluyhdyshenkilöön ja työterveyshenkilöstöön;

12) toimittaa aluksen työsuojelutoimikunnan päätökset viivytyksettä varusta- moon.

6 § Työsuojeluvaltuutetun tehtävät

Työsuojeluvaltuutetun tulee edustaessaan työpaikan laivaväkeä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa sekä suhteessa työsuojeluviranomaisiin;

1) perehtyä työsuojelua koskeviin säännöksiin, määräyksiin ja ohjeisiin;

2) osallistua työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, milloin tarkas- tuksen tai tutkimuksen toimittaja katsoo sen tarpeelliseksi;

3) osallistua tarvittaessa ja milloin se tutkimuksen luonteen huomioon ottaen on mahdollista muuhun kuin edellisessä kohdassa tarkoitettuun tutkimuk- sen, joka on toimeenpantu työpaikalla sattuneen tapaturman tai havaitun tapaturman vaaran, ilmenneen ammattitaudin tai havaitun ammattitautivaa- ran tahi muiden työpaikalla ilmenneiden työstä johtuvien sairauksien joh- dosta;

4) perehtyä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikan olosuhtei- siin tarkkailemalla niitä säännöllisesti eri työskentelypaikoissa ja seuraa-

malla niiden kehitystä työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta sekä ilmoittaa havaitsemistaan puutteista ja epäkohdista ensiksi asianomaiselle työnjohdolle ja työsuojelupäällikölle ja työterveyshenkilöstölle sekä tarvitta- essa työsuojeluviranomaisille;

5) toimia työsuojelua koskevan työnantajan ja laivaväen välisen yhteistoimin- nan kehittämiseksi työpaikalla;

6) pitää yhteyttä työpaikan työsuojeluhenkilökuntaan, työsuojelupäällikköön, työterveyshenkilöstöön ja muihin työsuojelutehtävissä toimiviin henkilöihin sekä työsuojeluviranomaisiin sekä

7) suorittaa ne muut tehtävät, jotka valvontalain ja asetuksen sekä niiden no- jalla annettujen määräysten mukaan hänelle kuuluvat.

7 § Työsuojeluvaltuutetun asema ja oikeudet

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tehtäviensä suorittamista varten saada näh- täväkseen sellaiset asiakirjat ja luettelot, joita työnantajan on pidettävä työsuo- jelua koskevien säännösten ja määräysten mukaan. Hänellä on myös oikeus tutustua työn turvallisuutta ja terveyttä koskeviin lausuntoihin ja tutkimustulok- siin ja saada kaikista edellä tarkoitetuista asiakirjoista jäljennöksiä.

Työsuojeluvaltuutettu ei saa työsuojeluvaltuutetun tehtävän vuoksi laiminlyödä työsuhteestaan johtuvia velvollisuuksia. Työnantaja ei saa ilman pätevää syytä kieltäytyä vapauttamasta työsuojeluvaltuutettua tämän säännöllisestä työstä sellaiseksi kohtuulliseksi ajaksi, jonka hän tarvitsee työsuojeluvaltuutetun teh- tävien hoitamista varten.

Työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamisen takia. Työnantajan ja työ- suojeluvaltuutetun on selvitettävä luottamustehtävän aikana, edellyttääkö työ- suojeluvaltuutetun ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai vastaavaan työhön sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöille.

Työsuojeluvaltuutetun tehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnanta- jan yhteisesti selvittää, edellyttääkö ao. henkilön ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Koulutuksen sisäl- töä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työsuojeluvaltuutetun toimikauden ai- kana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen irtisanomisesta on vastaavasti voi- massa, mitä merityösopimuslain (756/2011) 8 luvun 9 §:n 2 momentissa sää- detään luottamusmiehen työsopimuksen irtisanomisesta. Varavaltuutettu rin- nastetaan valtuutettuun asemansa ja oikeuksiensa osalta silloin, kun valtuu-

tettu on estynyt hoitamasta tehtäviään vuosiloman tai vuorottelujärjestelmän vuoksi.

8 § Vapautusten myöntäminen työstä

Työnjohdon tulee antaa työsuojeluvaltuutetulle sekä työsuojelutoimikunnan puheenjohtajalle ja jäsenelle vapautusta työstä silloin, kun se on välttämätöntä heille kuuluvan tehtävän asianmukaista suorittamista varten. Vapautusta työstä saaneen henkilön tulee hoitaa tehtävänsä siten, että siitä koituu mah- dollisimman vähän haittaa hänen varsinaiselle työnteolleen.

Mikäli työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä syntyy epäselvyyttä, on hän kuiten- kin oikeutettu saamaan vapautusta työstään työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten vähintään seuraavasti:

Ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan työeh- tosopimusalalla: viisi (5) tuntia neljän (4) perättäisen viikon aikana ja milloin laivaväen lukumäärä ylittää 80 henkeä, kahdeksan (8) tuntia neljän (4) perät- täisen viikon aikana.

Ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksen alalla: puoli päivää neljän (4) perättäisen viikon aikana ja milloin laivaväen lukumäärä ylittää 80 henkeä, yh- den (1) päivän neljän (4) perättäisen viikon aikana.

9 § Työajan ulkopuoliset tehtävät

Työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelutoimikunnan puheenjohtajan ja jäsenen xx- xxx xxxxx, mikäli mahdollista, etukäteen työnantajan tai työnantajan edustajan kanssa työajan ulkopuolella suoritettavista tehtävistä, ellei tehtävä johdu työ- suojeluviranomaisen määräyksestä.

10 § Ansionmenetyksen korvaaminen ja palkkiot työ- ajan ulkopuolella suoritetuista tehtävistä

Varsinaisena työaikana työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelutoimikunnan jäse- nen tehtävien hoitamiseen käytetty aika rinnastetaan varsinaiseen työaikaan.

Jos 1 momentissa mainittu henkilö suorittaa työnantajan kanssa sovittuja teh- täviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Työajan ulkopuolella suoritetusta työsuojelua koskevasta välttämättömästä tehtävästä sekä työsuojelutoimikunnan kokoukseen osallistumisesta makse- taan valtion komiteoissa voimassa olevan kokouspalkkion suuruinen palkkio.

11 § Varavaltuutettu

Työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tehtäviensä hoitamisesta toimii hänen ti- lallaan ensimmäinen varavaltuutettu. Työsuojeluvaltuutetun on esteestään il- moitettava ensisijaisesti esimiehelleen ja tarvittaessa työpaikan työsuojelu- päällikölle.

12 § Työsuojelutoimikunnan kokoonpano

Työsuojelutoimikunnan jäsenmäärä on 4 laivaväen ollessa alle 50 ja 8 laiva- väen lukumäärän ollessa 50 tai sen yli.

Työsuojelutoimikunnan jäsenistä neljännes edustaa työnantajaa, neljännes toi- mihenkilöitä ja puolet työntekijöitä. Jos kuitenkin tämän sopimuksen tarkoitta- mien toimihenkilöiden ryhmä muodostaa työpaikalla enemmistön, edustaa puolet jäsenistä näitä toimihenkilöitä ja neljännes työntekijöitä.

Työnantajan edustajat työsuojelutoimikuntaan määrää työnantaja. Yhden heistä on oltava työsuojelupäällikkö.

Toimihenkilöiden edustajat työsuojelutoimikuntaan valitsevat aluksilla työsken- televät toimihenkilöt keskuudestaan.

Työntekijöitä työsuojelutoimikunnassa edustavat työsuojeluvaltuutettu sekä varavaltuutetut.

Työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana ovat toimi- kunnan keskuudestaan näihin tehtäviin valitsemat henkilöt. Toimikunta valitsee itselleen tarvittaessa sihteerin, jonka ei tarvitse olla toimikunnan jäsen.

Mikäli aluksen päällikkö tai konepäällikkö ei toimi aluksen työsuojelupäällik- könä eikä työnantajan edustajana työsuojelutoimikunnassa, on heillä kuitenkin oikeus osallistua toimikunnan kokouksiin, joissa heillä on puheoikeus mutta ei äänivaltaa. Toimihenkilöksi katsotaan aluksen päällikkö ja konepäällikkö sekä perämiehet, konemestarit, radiosähköttäjät, talousosaston esimiehet purserit ja linjaluotsit.

13 § Työsuojelutoimikunnan kokoukset

Työsuojelutoimikunta kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran nel- jännesvuodessa.

Puheenjohtajan tai hänen ollessaan estyneenä varapuheenjohtajan tehtävänä on kutsua toimikunta kokoukseen. Lisäksi toimikunta on kutsuttava kokoon, jos työsuojelupäällikkö tai työsuojeluvaltuutettu tahi neljännes työsuojelutoimikun- nan jäsenistä sitä ilmoittamaansa asiaa varten pyytää.

14 § Toimielinten vaalit

Työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelutoimikunnan jäsenten vaali suoritetaan näi- den toimikautta edeltävän vuoden marraskuun 1.päivän ja joulukuun 31.päivän välisenä aikana, ellei työsuojelun valvonnasta annetusta laista tai työministe- riön määräyksestä muuta johdu.

Vaalit on toimitettava siten, että kaikilla aluksen työntekijöillä ja toimihenkilöillä on mahdollisuus ottaa niihin osaa. Työsuojeluvaltuutetun vaalista on lisäksi noudatettava, mitä siitä on laissa erikseen säädetty.

Työsuojeluvaltuutetuksi ja työsuojelutoimikunnan jäseniksi suositellaan valitta- vaksi työpaikan työsuojelukysymyksiin hyvin perehtyneitä henkilöitä. Henkilö, joka on valittu työsuojeluvaltuutetuksi, voidaan myös valita työsuojelutoimikun- nan jäseneksi.

Vaalien toimeenpanemisesta huolehtii työsuojelutoimikunta, ellei aluskohtai- sesti muuta sovita.

Pöytäkirjamerkintä:

Aluksessa suoritettavien ensimmäisten vaalien toimeenpanemisesta huolehtii työsuojelupäällikkö ja milloin aluksessa on valittu luottamusmiehiä, yhteistoi- minnassa heidän kanssaan.

15 § Toimitilat ja toimistovälineet

Työnantaja järjestää työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan teh- tävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työpaikan koon edellyttäessä erityistä toimitilaa työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voi- daan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Tila voi olla yhteinen esim. luottamusmiehen kanssa.

Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun tehtävän hoitamista varten sekä työ- suojeluvaltuutettujen että työsuojelutoimikunnan käyttöön näille kuuluvien teh- tävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräyk- set.

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus maksutta käyttää tehtäviensä hoitamisessa aluksen ja varustamon tavanomaisia toimisto- ja viestintävälineitä, kuten mat- kapuhelimia, atk-laitteita niihin liittyvine ohjelmineen ja internet-yhteyttä (säh- köpostia).

16 § Yrityskohtaiset järjestelyt

Tämän sopimuksen organisaatiota koskevista määräyksistä voidaan järjestö- jen välisellä sopimuksella poiketa ottaen huomioon työsuojelun valvonnasta annetun lain pakottavat määräykset ja edellyttäen, että aluksen toiminnasta tai liikenteestä tai muista vastaavista syistä johtuen on tarkoituksenmukaista jär- jestää yhteistoiminta muulla tavoin.

LIITE 9 TYÖSUOJELUSOPIMUKSEN TARKOITTAMAN TYÖALATOIMIKUNNAN MALLI

1 § Merenkulkualan työalatoimikunta

Työmarkkinain keskusjärjestöjen välisen sopimuksen mukaisena merenkulku- alan turvallisuustyön työalatoimikuntana toimii sopimusosapuolten erikseen asettama työalatoimikunta.

2 § Työalatoimikunnan jäsenet ja toimikausi

Työalatoimikuntaan kuuluu yhteensä viisi jäsentä, joista kaksi edustaa työnan- tajajärjestöjä ja kolme työntekijäjärjestöjä. Työalatoimikunnan jäsenet sekä hei- dän varajäsenet nimetään sopijaosapuolten toimesta kahdeksi vuodeksi ker- rallaan. Työalatoimikuntaan kutsutaan Työturvallisuuskeskuksesta pysyvä asi- antuntija.

3 § Puheenjohtajan ja sihteerin valinta

Työalatoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohta- jan ja Työturvallisuuskeskus nimeää sihteerin. Puheenjohtajan ja varapuheen- johtajan toimikausi on sama kuin toimikunnan ja puheenjohtajan valinnassa noudatetaan käytäntöä, jonka mukaan puheenjohtajuus vaihtuu toimikausittain vuorotellen työnantajajärjestöjen ja työntekijäjärjestöjen kesken.

4 § Kokoontuminen

Työalatoimikunta kokoontuu tarvittaessa puheenjohtajan kutsusta. Puheenjoh- taja on velvollinen kutsumaan kokouksen koolle yhdenkin jäsenen sitä kirjalli- sesti pyytäessä.

5 § Päätösvaltaisuus

Työalatoimikunta on päätösvaltainen, kun työnantaja- ja palkansaajajärjestö- puoli ovat edustettuina. Toimikunnan kokouksissa päätökset tehdään yksimie- lisesti.

6 § Työalatoimikunnan tehtävänä on

1) toiminnan suunnittelu, budjetointi ja raportointi (hankkeet, koulutus) sekä hy- väksyttyjen suunnitelmien toteuttaminen;

2) seurata ja arvioida vuosittain oman toimialansa työhyvinvointipalvelujen tar- peita ja toteutumista. Tämän pohjalta työalatoimikunta laatii toimialakohtai- sen suunnitelman, jonka toimeenpanosta osapuolet huolehtivat. Työalatoi- mikunta tekee myös ehdotuksia tarvittavista jatkotoimista;

3) seurata ja edistää alansa työsuojelutyön kehitystä;

4) suunnitella ja toteuttaa alansa työsuojeluun liittyvää koulutusta, tiedotusta ja neuvontaa;

5) tuottaa ajankohtaisia työturvallisuus- ja työelämän kehittämisaineistoja;

6) toteuttaa yhteistyötä työpaikkojen, viranomaisten, tutkimuslaitosten, korkea- koulujen, yliopistojen, koulutuslaitosten yms. tahojen kanssa;

7) seurata ja tiedottaa työelämässä ja lainsäädännössä tapahtuvista muutok- sista;

8) seurata alan kansainvälistä kehitystä sekä ylläpitää yhteyksiä alan pohjois- maisiin ym. kansainvälisiin organisaatioihin;

9) perustaa tarvittaessa erillisiä työryhmiä, joihin voidaan kutsua asiantunti- joita; sekä

10) toteuttaa muut keskuksen toimialaan kuuluvat hallituksen ja alan sopimus- osapuolten määräämät tehtävät.

7 § Kustannukset

Osapuolet vastaavat omien jäsentensä kokouskustannuksista. Muut työalatoi- mikunnan toiminnasta aiheutuvat kulut jaetaan osapuolten kesken työalatoimi- kunnassa olevien edustajien lukumäärän suhteessa.

LIITE 10 MERENKULKUALAN TERVEYDENHUOLTOSOPIMUS

Suomen Varustamot ry toiselta puolen ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry toi- selta puolen tekevät täten seuraavan työnantajaliittojen jäsenvarustamoiden aluksissa palvelevien työntekijöiden työterveydenhuoltoa koskevan sopimuk- sen.

1 § Organisaatiomallit

Tässä sopimuksessa mainittujen ja sen pohjalta kehitettävien työterveyden- huollollisten toimenpiteiden käytännön toteuttaminen ja järjestäminen kuuluu varustamoille.

Tässä tarkoitetut työterveydenhuoltoon kuuluvat palvelut varustamot voivat jär- jestää merimiesterveyskeskusten sekä muiden kunnallisten terveyskeskusten avulla tai muun työterveyshuoltopalvelujen antamiseen oikeutetun laitoksen tai henkilön avulla tai varustamoiden toimesta järjestettyä omaa työterveyden- huoltopalvelua hyväksikäyttäen taikka mainittuja palveluja tarkoituksenmukai- sesti yhdistelemällä.

Varustamot voivat myös käyttää hyväksi muita tarjolla olevia esim. Työterveys- laitoksen, merimieslääkäreiden ja muiden yksityisten myös ulkomaiden sairaa- loiden ja lääkärien tarjoamia terveyden- ja sairaanhoidon palveluja.

2 § Varustamon työterveydenhuoltohenkilökunta

Riippuen siitä, minkä 1 §:ssä mainitun vaihtoehdon mukaisesti varustamo päät- tää järjestää työterveydenhuolto-organisaationsa, on varustamon otettava pal- velukseensa se määrä ja sen tasoista terveydenhuoltohenkilökuntaa, että tässä sopimuksessa tarkoitettujen työterveydenhuollollisten toimenpiteiden to- teuttaminen voidaan taata.

3 § Työympäristö ja työsuojelu

Työtilat sekä asunto-, ruokailu- ja vapaa-ajanviettotilat tulee suunnitella siten, ettei työntekijä niiden ominaisuuksien johdosta joudu tapaturman tai sairastu- misen vaaraan.

Milloin työsuojelun kannalta tyydyttävää työympäristöä ei voida saavuttaa ra- kenteellisin tai teknillisin keinoin tai muilla vastaavilla mahdollisimman vähän

työn suorittajasta tai muusta henkilöstä riippuvilla torjuntatoimenpiteillä tai täl- laisia toimenpiteitä ei kohtuudella voida vaatia, on työntekijöille varattava tar- koituksenmukaiset suojeluvälineet.

4 § Työterveydenhuollon toimintapiiri

Työterveydenhuollon toimintapiiriin kuuluu laivapalveluksessa olevan henkilö- kunnan työkunnon ja -terveyden ylläpitäminen ja edistäminen huolehtimalla tässä sopimuksessa tarkoitetulla tavalla henkilökunnan

- terveydenhoidosta

- ensiavusta ja sairaanhoidosta sekä

- kuntoutuksesta.

5 § Terveydentilan tarkkailu

Terveydenhuoltohenkilökunnan käynnit aluksissa luovat pohjan työterveys- huollon suunnittelulle, toteutukselle ja kehittämiselle.

Sairauksien ennalta ehkäisemiseksi, niiden varhaiseksi toteamiseksi ja tarvit- tavaan hoitoon saattamiseksi suoritetaan varustamon käyttämän työterveysyk- sikön toimesta laivapalveluksessa olevan henkilökunnan terveydentilan tark- kailua erikseen laaditun toimintasuunnitelman mukaisesti noudattaen työter- veyshuoltolain määräyksiä.

6 § Työhöntulotarkastus ja seurantatarkastukset

Työntekijäin työhöntulotarkastuksesta ja seurantatarkastuksesta on säädetty laissa laivaväen lääkärintarkastuksesta (1171/2010).

Varustamo suorittaa edellä mainitussa laissa tarkoitetusta lääkärintodistuk- sesta sekä siihen liittyvistä erikoistodistuksista, maksettavat palkkiot, tutkimus- laitoksen ja lääkärin antamia kuitteja vastaan.

Työntekijän on otettava yhteys työnantajaan tai hänen edustajaansa ennen kuin hän käy edellä tarkoitetuissa lääkärintarkastuksissa tai tutkimuksissa.

7 § Tutkimukset

Tehokkainta ehkäisevää työtä on terveydellisten - mm. ergonomisten - seikko- jen huomioonottaminen kaikessa suunnittelussa.

Aluksiin, työvälineisiin ja työntekoon liittyvien fyysisten ja psyykkisten kitkateki- jöiden (ergonomiset epäkohdat), sekä työstä, työympäristöstä tai muutoin työ- olosuhteista johtuvien hygieenisten vaaratekijöiden (työhygieeniset epäkoh- dat) toteamiseksi järjestetään varustamoiden kustannuksella tutkimuksia ja ryhdytään niiden perusteella kohtuullisiksi katsottaviin tarpeellisiin toimenpitei- siin näin todettujen haittojen poistamiseksi. Tällaisia tutkimuksia tulee erityi- sesti suorittaa aluksilla, jotka kuljettavat vaarallisia kemikalioita irtolasteina.

8 § Sairaudenhoito ja ensiapu

Sairastapauksissa työntekijän on ensisijaisesti käännyttävä työnantajan osoit- taman lääkärin puoleen. Jos on syytä olettaa, että työntekijä on sairas tai va- hingoittunut, työnantaja voi määrätä hänet lääkärintarkastukseen.

Työnantajan on huolehdittava sairastuneen tai loukkaantuneen työntekijän asi- anmukaisesta hoidosta, johon kuuluu lääkärin määräämä hoito siihen liittyvine matkoineen, lääkkeet ja kohtuullisen tasoinen ylläpito.

9 § Työkyvyn ylläpito ja kuntoutus

Työpaikkaterveydenhuollon tehtävänä kuntoutuskysymyksissä on neuvoa ja ohjata työntekijöitä liikuntaan, liikunnan ylläpitoon ja kehittämiseen työpaikalla sekä ohjata kuntoutusta tarvitsevat työntekijät asiantuntijaelinten hoidettaviksi.

10 § Alkoholin ja päihteiden väärinkäyttö

Alkoholin ja huumeaineiden väärinkäytön poistamiseksi noudatetaan sopimus- osapuolten välillä sovittua alkoholi- ja päihdeaineiden väärinkäyttäjiä koskevaa hoitoonohjaussopimusta.

Työntekijä, joka aluksessa väärinkäyttää alkoholia tai muita päihdyttäviä ai- neita, tulee pyrkiä ohjaamaan sopivaan hoitolaitokseen.

Mikäli työnteko työnantajan ja työntekijän sopiman hoidon vuoksi on keskeyty- nyt, noudatetaan tämän terveydenhuoltosopimuksen 13 §:n määräyksiä.

Huumeiden osalta työmarkkinaosapuolet toteavat, että huumeiden käyttö ja hallussapito aluksella on kielletty. Lisäksi osapuolet viittaavat huumausainela- kiin, jossa todetaan: "Joka laittomasti valmistaa tai yrittää valmistaa huumaus- ainetta taikka viljelee oopiumunikkoa, kokapensasta tai hamppua käytettäväksi huumausaineena tai sen raaka-aineena, tuo tai yrittää tuoda maahan taikka vie tai yrittää viedä maasta taikka kuljettaa tai kuljetuttaa huumausainetta, myy, välittää, toiselle luovuttaa tai muulla tavoin levittää huumausainetta tai pitää

hallussaan taikka yrittää hankkia huumausainetta taikka käyttää sitä, on tuo- mittava huumausainerikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi”. Huumausaineeksi katsotaan huumausaineasetuksessa tarkoitetut aineet.

11 § Terveysvalistus ja -kasvatus

Sopijapuolet pitävät tärkeänä, että terveydenhuollosta aluksessa vastuussa oleville järjestetään koulutusta ja neuvontaa terveydenhoitokysymyksissä sekä toimitetaan terveyskasvatusta koskevaa materiaalia myös työsuojeluhenkilös- tön käyttöön.

Erityisesti on tällöin kiinnitettävä huomiota niiden alusten henkilökuntaan, jotka kuljettavat terveydelle vaarallisia kemikalioita tai muita vaarallisia lasteja.

12 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma sekä hoitovapaa

Otsikossa mainituista lomista on voimassa mitä merityösopimuslaissa on sää- detty.

Nainen, joka on ollut välittömästi ennen sairausvakuutuslain mukaiselle äitiys- lomalle jäämistään 6 kuukautta yhtäjaksoisesti varustamon palveluksessa, on oikeutettu äitiyslomalle jäädessään luontaisetukorvaukseen kuitenkin enintään 42 päivältä.

13 § Työsuhde ja sairaus

Työntekijä, joka työsuhteen päättyessä tietää olevansa sairas, on velvollinen ilmoittamaan tästä päällikölle tai varustamolle ja hänen tulee vaadittaessa vii- vytyksettä kääntyä lääkärin puoleen.

Varustamon tulee pyrkiä sijoittamaan sairauden päätyttyä tai vamman paran- nuttua takaisin varustamoon meripalvelukseen työntekijä, joka on [päätöskat- selmoitu] sairauden tai tapaturman takia varsinaisesta työsuhteesta säännölli- sesti Suomeen liikennöivästä aluksesta.

Palkka määräytyy sen aluksen mukaan, johon hän ryhtyy toimeen.

Työntekijä, joka palaa toimeensa sairaslomaltaan, on oikeutettu saamaan va- rustamolta kodin ja aluksen välisestä matkasta juna-, linja-, auto-, laiva- tai alennetun lentolipun hinnan tositteen mukaan.

Muussa kuin matkustaja-aluksessa työskentelevän työntekijän palatessa sai- raslomaltaan alukselle, maksetaan, ellei työnantajan ja työntekijän kesken en- nakolta ole toisin sovittu, taksikustannukset työhönpaluupaikkakunnan linja- auto- tai rautatieaseman taikka lentoyhtiön kaupunkiterminaalin (tai lentoase- man, jos matka sieltä on lyhyempi) ja sataman välillä tositteen mukaan, kun

- yleistä liikenneyhteyttä em. välillä ei ole, tai

- työntekijää on pyydetty palaamaan alukselle sellaisena vuorokauden ai- kana, jona yleiset kulkuneuvot eivät ole liikenteessä.

Taksikustannukset korvataan ainoastaan esitettyä kuittia vastaan tai poikkeus- tapauksessa muun luotettavan selvityksen mukaan.

Työsuhde voidaan, elleivät asianhaarat anna aihetta muuhun arviointiin, pur- kaa merityösopimuslain 9 luvun 1 §:n tarkoittamalla tavalla päättyväksi heti sil- loin, kun työntekijä on jatkuvasta syystä kykenemätön työhönsä tai on muutoin selvää, ettei hän enää ole eikä tule olemaan aluskelpoinen.

Mikäli työntekijä kuitenkin tulee alustyökelpoiseksi yhdeksän (9) kuukauden ku- luttua työsuhteen päättymisestä ja on työtön työnhakija, työnantajan on tarjot- tava hänelle aiemmin työsopimuksen mukaista avointa toimea.

14 § Salassapitovelvollisuus

Henkilökunnan lääkärin ja työntekijän on annettava työnantajalle ne tiedot, jotka ovat välttämättömiä harkittaessa palvelukseen ottoon, työhön sijoittami- seen, työntekijän terveyteen tai palvelussuhteen jatkumiseen liittyviä seikkoja. Näitä tietoja saa kuitenkin antaa vain saman varustamon tai varustamoyhty- män sisällä.

Henkilöt, jotka tämän sopimuksen ja asemansa perusteella ovat saaneet tietää työntekijää tai hänen perhettään koskevan yksityisen salaisuuden, eivät saa ilmaista sitä luvatta, jollei laista muuta johdu.

LIITE 10.1 ULKOMAANLIIKENTEEN

PÄIHDEPOLITIIKKA

Varustamot suhtautuvat kielteisesti henkilöstönsä alkoholin ja huumeiden käyt- töön.

Työskenteleminen alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena kasvattaa huomattavasti onnettomuus- ja tapaturmariskiä. Tämän vuoksi ulkomaanliiken- teen aluksilla noudatetaan alkoholin ja huumeiden osalta niin sanottua nollato- leranssia.

Jokaiseen varustamon tietoon tulleeseen tapaukseen, jossa henkilöstöön kuu- luva on esiintynyt alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena joko saapues- saan alukselle tai työskennellessään aluksella, tullaan kiinnittämään huomiota. Varustamot korostavat päihdehaittojen ennaltaehkäisevän toiminnan ja varhai- sen henkilökohtaisen puheeksi oton sekä hoitoonohjauksen merkitystä.

Aluksen päällikkö tai hänen määräämänään aluksen sairaanhoitaja taikka, josta tällaista ei ole, aluksen terveydenhuollosta vastaava päällystön jäsen tu- lee tarvittaessa suorittamaan jäljempänä tarkoitettuja tarkastuksia sen selvittä- miseksi, onko yllä mainittuja periaatteita rikottu.

Suomen lipun alla olevilla aluksilla voimassa olevan työehtosopimuksen mu- kaan työntekijöiden on suoritettava tehtävänsä kunnollisesti lain ja hyvän me- rimiestavan mukaisesti. Lisäksi laivapalveluksessa on noudatettava raittiutta, hyvää järjestystä ja kuria sekä käyttäydyttävä kohteliaasti. Alusta ja sen kuntoa on hoidettava huolellisuudella.

Tarkemmat päihdepolitiikkaa koskevat säännöt ovat seuraavat:

1 Yleistä

Päihteillä tarkoitetaan alkoholia, huumausaineita ja väärinkäytettyjä huumaa- via lääkkeitä.

Päihdepolitiikan toteutuminen aluksilla on jokaisen laivaväkeen kuuluvan etu. Lähtökohtana on, että kaikki aluksella työskentelevät, mukaan lukien alihank- kijat ja lisätyövoima, kuuluvat päihdepolitiikan piiriin, ja että kaikkiin heihin nou- datetaan samoja toimintaperiaatteita.

Esimiehet ja työnjohto seuraavat päihdepolitiikan toteutumista. Tapaukset, joissa työntekijä on esiintynyt alkoholin tai huumausaineiden vaikutuksen alai- sena, johtavat jäljempänä määriteltyihin toimenpiteisiin.

Mikäli on syytä epäillä jonkun laivaväkeen kuuluvan olevan päihtynyt, esimies- ten ja työnjohtajien on ilmoitettava tästä omille esimiehilleen tai aluksen päälli- kölle. Mikäli on syytä epäillä aluksen päällikön olevan päihtynyt, asiasta on il- moitettava viipymättä yliperämiehelle tai ylimmälle vastuulliselle perämiehelle. Ilmoituksen vastaanottaneen perämiehen on ilmoitettava asiasta konepäälli- kön tai muun päällystön jäsenen kanssa viipymättä varustamolle.

Päihdeongelmaisella on aina oma-aloitteisesti mahdollisuus hakeutua hoitoon työterveyshuoltoon. Kaikki päihteiden käyttöön liittyvät tiedot käsitellään työter- veyshuollossa luottamuksellisesti. Työnantajalla on kuitenkin oikeus saada hoi- toonohjaustapauksissa tietoja hoidon edistymisestä.

2 Alkoholi

Aluksella työskentelevä ei saa esiintyä työssä ollessaan alkoholin vaikutuksen alaisena eikä hänen veren alkoholipitoisuutensa (BAC) saa koskaan ylittää työ- aikana 0,0 ‰. Jos työntekijän veren alkoholipitoisuus ylittää 0,0 ‰:a, hän ei saa osallistua mihinkään toimintaan aluksella lukuun ottamatta pelastautu- mista.

Työntekijän on muutoinkin esiinnyttävä aluksella ollessaan siten, että hän ei vaaranna matkustajien ja muun henkilökunnan, saati aluksen ja sen lastin tur- vallisuutta ja siten, että hän selviytyy moitteettomasti tehtävistään pelastusor- ganisaatiossa.

Henkilökuntaan kuuluva saa ostaa ja säilyttää aluksella alkoholipitoisia aineita, mutta niiden käyttäminen yllä kuvatulla tavalla on kielletty. Aluksen päällikkö valvoo aluksella hankitun sekä säilytetyn alkoholin määrää.

Mikäli on aihetta olettaa, että työntekijä on tuonut alukselle tai säilyttää hytis- sään sellaisia määriä alkoholia, että se voi aiheuttaa vaaraa alukselle, aluk- sessa oleville henkilöille tai lastille taikka muutoin aiheuttaa epäjärjestystä aluk- sella, aluksen päälliköllä on oikeus tarkastuttaa työntekijän käytettävissä olevat tilat. Asumiseen tarkoitettu tila voidaan tarkastaa vain, jos se on välttämätöntä tarkastuksen kohteena olevien seikkojen selvittämiseksi. Asuintilojen tarkas- tuksen voi tehdä vain aluksen päällikkö tai alukselle asetettu järjestysmies.

Tarkastus on toimitettava todistajien läsnä ollessa. Tarvittaessa päälliköllä on oikeus ottaa haltuunsa vaaraa tai haittaa aiheuttava aine. Aine on luovutettava

poliisille tai, jollei siihen lain mukaan ole estettä, palautettava työntekijälle hä- nen poistuessaan aluksesta.

3 Huumausaineet

Huumausaineilla tarkoitetaan kaikkia niitä aineita, joiden käytön on Suomessa katsottu täyttävän huumausaineiden käyttörikoksen tunnusmerkistön. Tämän lisäksi huumausaineilla tarkoitetaan väärinkäytettyjä huumaavia lääkkeitä ja muita päihtymystarkoituksessa käytettyjä aineita (esim. teknisiä liuottimia).

Huumausaineiden tuominen alukselle ja niiden hallussapito, käyttäminen, myy- minen tai välittäminen aluksella on ehdottomasti kielletty.

4 Lääkkeet

Lääkärin tai aluksen lääkintähenkilöstön määräämien lääkkeiden reseptin mu- kainen käyttäminen on sallittua. Ne, joille on lääkärin toimesta määrätty lääki- tys, ovat velvollisia pyydettäessä esittämään lääkityksestä selvityksen aluksen sairaanhoitajalle tai, jos tällaista ei ole, terveydenhuollosta vastaavalle päällys- tön jäsenelle.

5 Päihdetestaus

Aluksilla työskenteleviin työntekijöihin kohdistuviin huumausainetesteihin so- velletaan, mitä yksityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa (759/2004) on säädetty.

Alkoholi- ja huumetarkastuksien suorittamisessa on noudatettava tasapuoli- suutta ja oikeudenmukaisuutta ja ne on toimitettava siten, että ne ovat yleisiä eivätkä kohdistu erityisesti kehenkään yksittäiseen työntekijään. Tarkastuk- sissa käytettävät laitteet ja mittarit on kalibroitava ja tarkistettava säännöllisin väliajoin ja ne on pidettävä kunnossa siten, että niiden toimintatarkkuudesta ei voi olla epäilystä.

Kaikille merihenkilöstöön kuuluville voidaan suorittaa huumetestaus ennen toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen solmimista. Tämän lisäksi aluk- silla voidaan suorittaa pistokoeluontoisia huumausainetestejä. Jokainen meri- henkilöstöön kuuluva voidaan velvoittaa pitämään pätevyyskirjojensa liitteenä viimeisintä huumetestin tulosta.

Mikäli on syytä epäillä työntekijän olevan työssä alkoholin vaikutuksen alainen, hänet testataan puhallustestillä. Jos työntekijä kieltäytyy testauksesta, kieltäy-

tymisen merkitys selvitetään joka kerta tapauskohtaisesti ottaen huomioon työntekijän päihtymistä osoittavat muut seikat. Tämän lisäksi aluksilla voidaan suorittaa työssä oleville pistokoeluontoisia alkoholitestauksia.

Mikäli olosuhteet sallivat, alkoholi- ja huumetestaukset suoritetaan mahdolli- simman pian jokaisen turvallisuutta tai ympäristöä vaarantaneen onnettomuu- den jälkeen. Tällöin on testattava päällikkö, konepäällikkö ja kaikki muut työ- tehtävissä olleet tai muuten onnettomuuden syntyyn mahdollisesti vaikutta- neet.

6 Testausmenettely

Päihdetestaukseen puhallustestausta lukuun ottamatta kuuluvien näyt- teidenoton suorittaa lääketieteellisen koulutuksen saanut henkilö, jonka varus- tamo on tehtävään nimennyt. Kyseisen henkilön ja varusteiden, näytteenotto- menetelmien sekä näytteiden kuljetuksen, analysoinnin, arvioinnin, tulosten ra- portoinnin ja salassapidon tulee noudattaa kaikkina asianomaisina ajankohtina vastaaviin testauksiin tavanmukaisesti alalla noudatettavia vaatimuksia ja suo- situksia.

6.1 Virtsakoetestaus

Virtsakoetestillä voidaan selvittää huumausaineiden vaikutuksen alaisena ole- mista. Testin suorittaa aina merimieslääkäri tai muu hyväksytty terveyshuollon edustaja.

6.2 Puhallustestaus

Puhallustestillä voidaan selvittää alkoholin vaikutuksen alaisena olemista.

Aluksella on testin suorittamista varten alkometri ja sen näyttämän tarkastami- seen tarvittavat välineet. Alkometrin näyttämä tarkastetaan ohjeen mukaan aina ennen puhallustestauksen aloittamista. Puhallustestauksen suorittaa aluksen päällikkö tai hänen määräämänään aluksen sairaanhoitaja taikka, josta tällaista ei ole, aluksen terveydenhuollosta vastaava päällystön jäsen ja siihen osallistuvat sekä päällystön että miehistön edustajat. Tarkastuksesta ja suoritetuista puhallustestauksista vapaaehtoisia testauksia lukuun ottamatta tehdään merkintä laivapäiväkirjaan.

Mikäli puhallustestauksen tulos ylittää 0,0 ‰, työntekijä poistetaan töistä ja testi uusitaan 30 minuutin kuluttua. Mittaustuloksissa voi olla 0,2 promillen mit- tavirhe teknisten ja lääketieteellisten syiden perusteella.

Alkometri on kenen tahansa aluksella olevan saatavilla vapaaehtoista testa- usta varten.

7 Rikkomusten seuraukset

Päihtyneenä työssä esiintymisestä seuraa aina aluksen päällikön antama kir- jallinen varoitus, joka on voimassa alkoholitapauksissa 12 kuukautta ja huume- tapauksissa 24 kuukautta. Varoituksen ja siihen sisältyvän hoitoonhakeutumis- kehoituksen lisäksi on aina ryhdyttävä alkoholi- ja päihdeaineiden väärinkäyt- täjiä koskevan hoitoonohjausta koskevan sopimuksen mukaisiin toimenpitei- siin työntekijän ohjaamiseksi hoitoon. Hoitoonohjaukseen ei turvauduta ensim- mäisen päihtyneenä esiintymisen johdosta annettavan varoituksen yhtey- dessä. Jos olosuhteet, kuten päihtyneenä olemisen toistuminen ja päihtymisen aste kuitenkin ovat sellaiset, että ne puoltavat hoitoonohjausta, tähän voidaan ryhtyä jo ensimmäisen varoituksen yhteydessä.

Huumausaineita koskevien kieltojen rikkomisesta voi myös seurata työsuhteen välitön purkaminen.

Koeajalla olevan työntekijän työsuhde voidaan päättää varoituksetta, mikäli hän syyllistyy tämän päihdepolitiikan rikkomiseen.

Mikäli hoitoon hakeutunut työntekijä rikkoo hoitoa varten laadittua hoitosuunni- telmaa tai hoito-ohjeita tai mikäli hän esiintyy varoituksen voimassa ollessa uu- destaan päihtyneenä työssään, työnantaja voi päättää hänen työsopimuk- sensa.

LIITE 10.2 ALKOHOLI- JA PÄIHDEAINEIDEN

VÄÄRINKÄYTTÄJIÄ KOSKEVA HOITOONOHJAUSSOPIMUS

Tämän hoitoonohjaussopimuksen tarkoituksena on pyrkiä päihteettömään työ- paikkaan sekä parantaa ja selkeyttää työpaikalla tapahtuvaa päihdeongelmien käsittelyä ja hoitoa. Työpaikkoja kannustetaan yhteisesti luomaan ja vahvista- maan omia päihteiden käytön ehkäisyyn ja käyttöön liittyviä toimintatapoja. Eri- tyisesti korostetaan ennaltaehkäisevää toimintaa, eli puuttumista päihteiden käyttöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Sopimuksen tarkoituksena on kiinnittää huomiota päihteiden käytön haitallisuu- teen työelämässä sekä tuoda esiin asioita ja ratkaisumalleja, jotka voisivat olla apuna työpaikkakohtaisia toimintatapoja luotaessa.

1 Ennalta ehkäisevä toiminta

Ennalta ehkäisevä toiminta tukee työpaikoilla yhteisesti tehtävää työturvalli- suustyötä. Tässä keskeistä on tiedottaminen ja koulutus päihdeasioissa sekä ongelmakäyttöön puuttuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tie- dottaminen ja koulutus koskevat alkoholin käytön haittoja, käytön ja ongelmien tunnistamista, käyttöön puuttumista sekä hoitoonohjausmahdollisuuksia.

2 Tiedottaminen ja koulutus

Tiedottamisella ja henkilöstön kouluttamisella pyritään:

- antamaan tietoa päihteiden väärinkäytön aiheuttamista ongelmista ja haittavaikutuksista työelämässä;

- vaikuttamaan asenteisiin päihteiden väärinkäytön ja siihen liittyvien on- gelmien tunnistamiseksi ja käsittelemiseksi avoimesti ja rakentavasti;

- madaltamaan puuttumis- ja puheeksiottamiskynnystä;

- edistämään työpaikan yhteisten toimintatapojen (päihdepolitiikan) tunne- tuksi tekemistä ja niihin sitoutumista;

- edistämään välitöntä ja varhaista väärinkäyttötapauksiin puuttumista; sekä

- edistämään päihdeongelmaisen ohjaamista hoitoon.

Koulutus kohdistetaan koko henkilöstöön työterveyshuollon asiantuntemusta hyödyntäen.

3 Työyhteisö

Työyhteisön on sitouduttava päihteettömään työkulttuuriin. Jokainen, niin esi- mies kuin työntekijä, voi toimia hyvänä esimerkkinä päihteettömyyden edistä- miseksi työpaikoilla. Työpaikoilla voi olla myös päihdeongelmiin perehtynyt yh- dyshenkilö. Päihteiden käytön piilohyväksyntää, salailua ja vähättelyä ei pidä sallia työpaikoilla. Asiallinen ja rakentava ongelmiin ja rikkomuksiin puuttumi- nen voivat monesti estää päihdeongelman pahenemisen.

4 Työterveyshuolto

Työterveyshuollolla on lakiin perustuva ennalta ehkäisevän toiminnan tehtävä. Terveystarkastusten ja sairaanhoidon yhteydessä yksilöohjauksessa ja neu- vonnassa terveydenhuollon ammattilaisilla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa terveiden elintapojen ja päihteettömyyden edistämiseen.

5 Tilanteen tunnistaminen

Päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi vää- rinkäytön tunnistaminen on välttämätöntä. Väärinkäyttö voi ilmetä eri tavoin ja sen tunnusmerkkejä voivat olla esimerkiksi:

- toistuvat myöhästelyt, ennenaikaiset poistumiset työpaikalta tai muut työ- aikojen noudattamatta jättämiset;

- satunnaiset ja äkilliset työstä poissaolot;

- toistuvat, yllättävät oma-aloitteiset työjaksojen vaihdot;

- töihin tulo tai työssä oleminen krapulassa;

- työtehon heikkeneminen, töiden laiminlyönnit ja toistuvat virhesuorituk- set;

- sairauslomatodistukset eri lääkäreiltä;

- esimiesten välttely;

- toistuvat tapaturmat;

- rattijuopumus; sekä

- rokulipäivät.

Päihteiden väärinkäyttö voi tulla esiin myös työterveyshuollossa terveystarkas- tusten ja sairaanhoidon yhteydessä.

6 Tilanteeseen puuttuminen

Päihteiden käyttö työpaikalla tai työssäolo päihteiden vaikutuksen alaisena on työsuhteesta johtuvien velvoitteiden vakava rikkomus ja merkki ongelmasta,

johon tulee puuttua. Ongelmaan puututtaessa on kuitenkin huolehdittava asian hienovaraisesta hoitamisesta.

Puheeksi ottaminen voi tapahtua esimiehen, työterveyshuollon tai työtoverin aloitteesta.

Työntekijän kanssa käydyn keskustelun perusteella tehdään suunnitelma jat- kotoimenpiteistä ja arvioidaan mahdollinen hoidon tarve. Työterveyshuollon on oltava mukana suunnitelman tekemisessä, hoidon tarpeen arvioinnissa sekä toimenpiteiden vaikutusten seurannassa.

6.1 Esimiehen vastuu

Mikäli työntekijän käyttäytymisessä tai työsuorituksissa havaitaan viitteitä päih- deongelmasta, esimiehen on keskusteltava työntekijän kanssa työpaikan toi- mintatavoista ja vaatimuksista sekä mahdollisista seuraamuksista.

Epäillessään työntekijän olevan alkoholin vaikutuksen alaisena työnantajan on arvioitava tilanne tapauskohtaisesti. Erilaisissa testauksissa tulee kuitenkin noudattaa voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä. Huumausaineiden tes- taamisesta on säädetty laissa yksityisyyden suojasta työelämässä.

Jos on epäselvää, onko työsuorituksien ongelmien taustalla päihdeongelma vai sairaus, asianomainen työntekijä voidaan ohjata omaan työterveyshuoltoon työkykyarviota ja hoidon tarpeen arviointia varten.

6.2 Työtovereiden tuki

Jokaisen työtoverin velvollisuus on neuvoa ja kannustaa päihdeongelmaista hakemaan apua esimerkiksi ottamalla yhteyttä työterveyshuoltoon tai muuhun ammattihenkilöön. Mikäli työpaikalla on nimetty päihdeyhdyshenkilö, työtoveri voi myös pyytää häntä keskustelemaan asianomaisen työntekijän kanssa. On- gelman piilottelua ja salaamista ei tule hyväksyä esimerkiksi huolehtimalla on- gelmaisen työntekijän laiminlyömistä työtehtävistä.

Hoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että hoidossa oleva ja hoidosta pa- laava työtoveri hyväksytään työyhteisöön tasavertaisena. Näin tuetaan hänen selviytymistään ja toipumistaan.

6.3 Työterveyshuollon tehtävät

Työterveyshuoltohenkilöstön tehtävänä on arvioida alkoholin ja muiden päih- teiden ongelmallinen käyttö kaikissa potilaskontakteissa, puuttua tarvittaessa asiaan aktiivisesti ja antaa tietoa ja tukea.

Mikäli työterveyshuolto toteaa päihdeongelman, työterveyshuollon tehtävänä on kertoa päihdeongelmaiselle hoitomahdollisuuksista ja ohjata hänet asian- mukaiseen hoitoon. Tilanteissa, joissa on aihetta epäillä päihtyneenä olemista työpaikalla ja joissa päihtyneenä olemisesta aiheutuu vaaraa, työterveyshuol- lon on otettava yhteyttä työpaikkaan ja tiedustella työntekijän työssä selviyty- mistä ja tarvittaessa ehdottaa toimenpiteitä työntekijän hoitoon ohjaamiseksi.

Työterveyshuollon tehtävänä on esimiehen pyynnöstä tehdä työkykyarvio ja arvioida hoidon tarve sekä osallistua hoitoonohjauksen, hoidon toteuttamiseen ja seurantaan.

7 Yhteistoiminta ja henkilöstön edustajat

Työpaikalla noudatettavat päihdeasioiden käsittelyä, hoitoonohjausta ja työter- veyshuollon roolia päihdeasioissa koskevat periaatteet käsitellään työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain tarkoitta- massa yhteistoiminnassa. Yhteistyössä keskeisiä ovat myös työsuojeluvaltuu- tetut ja luottamusmiehet.

Yksittäistä tapausta käsitellessään työnantajalla on päihdeongelmaisen suos- tumuksella oikeus ilmoittaa asiasta henkilöstön edustajalle. Työntekijän pyyn- nöstä henkilöstön edustajalla on oikeus olla läsnä, kun asiaa käsitellään työn- antajan kanssa.

8 Hoitoonohjausjärjestelmä

Päihdeongelman omaehtoinen tunnistaminen ja hoitoon hakeutuminen edistä- vät hoidon tuloksellisuutta. Työyhteisön jäsenten, työtovereiden ja esimiesten tulee kannustaa päihdeongelmaista hakeutumaan hoitoon. Ensisijaisena ta- voitteena on kannustaa oma-aloitteeseen ja vapaaehtoiseen hoitoon hakeutu- miseen.

Hoitoon hakeutumista ja hoitoon ohjausta varten työpaikalla on oltava tieto käy- tettävissä olevista hoitopaikoista ja -muodoista. Jos työpaikalla on päihdeyh- dyshenkilö, hän voi huolehtia myös hoitoon ohjaamisen käytännön järjeste- lyistä.

Hoidon tavoitteena on päihdeongelmasta toipuminen, terveyden ja työkyvyn säilyttäminen, mahdollisimman hyvän terveydellisen ja sosiaalisen tilan saa- vuttaminen, työssä käynnin vakiintuminen, epäasiallisten poissaolojen vähene- minen ja omien sekä myös perheasioiden kuntoon saaminen.

8.1 Hoitoon ohjattava

Hoitoon ohjattavalla tarkoitetaan henkilöä, jolle on kehittynyt tai selvästi on ke- hittymässä alkoholin tai muiden päihteiden ongelmakäytöstä johtuva sosiaali- nen, terveydellinen tai työntekoa ja turvallisuutta häiritsevä haitta.

8.2 Hoitoon ohjaus

Hoitoon hakeutuminen ja hoitoon ohjaus tapahtuvat seuraavasti:

- vapaaehtoisesti omasta tai perheen aloitteesta;

- työtovereiden, esimiehen tai yhteyshenkilön;

- työterveyshenkilöstön aloitteesta; taikka

- työnantajan aloitteesta, kun on jouduttu toteuttamaan päihteiden ongel- makäytöstä johtuva kurinpitotoimenpide (kirjallinen varoitus).

Esimiehet ja työtoverit ovat keskeisessä asemassa päihdeongelman havaitse- misessa työpaikalla. Esimiehen on annettava päihdeongelmaiselle kehotus hoitoon hakeutumisesta ongelman havaittuaan. Työtoverit voivat myös toimin- nallaan edesauttaa päihdeongelmaisen hoitoon hakeutumista.

Päihdeongelmainen voi halutessaan ottaa päihdeyhteyshenkilön, luottamus- miehen tai muun henkilöstön edustajan mukaan hoitoon ohjaamista koskevaan keskusteluun.

Hoitoon ohjauksen toteuttamisesta huolehtivien on pyrittävä siihen, että päih- deongelmainen ohjataan hoitoon ennen päihteiden ongelmakäytöstä aiheutu- via kurinpidollisia toimia.

Hoitoon hakeutumisen ja hoitoonohjauksen helpottamiseksi menetellään seu- raavasti:

- alusten ilmoitustauluilla ja terveysasemilla on oltava tiedot käytettävistä olevista hoitopaikoista ja hoitomuodoista (päihdehuollon palveluopas);

- aluksella ja/tai varustamossa on oltava yhteyshenkilö, jonka puoleen voi kääntyä hoitoon hakeuduttaessa;

- työnantaja, yhteyshenkilöt ja työterveyshenkilöstö toimivat yhteistyössä hoitoonohjauksen käytännön toteuttamisessa. Työnantajan on ilmoitet-

tava sen aloitteesta tapahtuvasta hoitoon ohjauksesta yhteyshenkilölle, mikäli hoitoon ohjattava antaa tähän luvan;

- hoitoonohjauksen yhteydessä tehdään hoitosopimus, jossa sovitaan hoi- dossa käynnistä, kustannusten korvaamisesta, varustamon tukitoimista ja hoidon seurannasta. Hoitosopimuksen allekirjoittavat työnantaja ja hoi- toon ohjattava itse; sekä

- hoitopaikan kanssa tehdään hoitosuunnitelma, jossa sovitaan tarkemmin muun muassa hoitomuodosta.

8.3 Yhteyshenkilö

Päihdeongelmainen voi ensisijaisesti kääntyä aluksen ja/tai varustamon yh- teyshenkilön puoleen. Yhteyshenkilöksi on valittava tehtävään mahdollisim- man hyvin sopiva henkilö, joka nauttii työntekijöiden luottamusta. Yhteyshen- kilönä voi myös toimia työterveyshenkilöstön edustaja. Yhteyshenkilö nimetään työsuojelutoimikunnassa.

Yhteyshenkilö huolehtii hoitoonohjauksen liittyvistä käytännön toimista. Yh- teyshenkilö hoitaa myös ongelmaisen puolesta tarpeellisia yhteyksiä hoitopaik- kaan, työnantajaan, tämän edustajaan ja työterveyshenkilöstöön.

Yhteyshenkilöt on ilmoitettava työpaikan ilmoitustauluilla ja työterveysasemilla.

8.4 Hoidon toteuttaminen

Hoitosopimuksessa mainitun hoitojakson aikana on vältettävä kurinpitotoimien käyttöä lukuun ottamatta tapauksia, jolloin henkilö on alkoholin vaikutuksen alainen työpaikalla. Ennen kuin työpaikalla ryhdytään työsuhteen purkuun hoi- don aikana, esimiehen on kuultava työterveyshenkilöstöä ja yhteyshenkilöä.

Xxxxxxx hoitoon ohjattu kieltäytyy menemästä hoitoon tai laiminlyö hoidossa käymisen tai mikäli hoito todetaan tuloksettomaksi, työnantajalla on oikeus me- netellä merityösopimuslain ja voimassa olevan menettelytapaohjeen mukaan.

Hoidossa käynti tapahtuu vapaa-aikana.

8.5 Tukitoimet

Mikäli hoidossa oleva sitä esittää, hänet on siirrettävä mahdollisuuksien mu- kaan tehtävästä tai työryhmästä toiseen hoidon ajaksi edellyttäen, että tämän voidaan katsoa tukevan hoitoa. Tarvittaessa voidaan toteuttaa myös muita tu- kitoimia.

8.6 Hoidon seuraaminen

Hoitoon ohjauksen käytännön toteuttamisesta huolehtivien osapuolten on toi- mittava yhteistyössä hoitopaikan kanssa. Hoitosopimuksessa on myös sovit- tava, miten yhteydenpito hoitopaikkaan toteutetaan. Hoitosopimus on toimitet- tava tiedoksi hoitopaikkaan.

Kun hoitoon ohjaus on tapahtunut työnantajan aloitteesta ja/tai kun hoito ta- pahtuu työaikana ja aina, kun työnantaja osallistuu hoidon kustannuksiin, työn- antajan edustajalla on oikeus saada tieto hoidossa käynneistä ja/tai hoidon keskeytymisestä.

Työterveyshenkilöstö ja yhteyshenkilö seuraavat hoidossa käyntiä hoitopai- kasta annettujen tietojen ja ongelmaisen kanssa käytyjen keskustelujen poh- jalta.

8.7 Luottamuksellisuus

Päihdeongelmaisen hoitoon ohjaukseen liittyvät toimenpiteet ja tiedot ovat luot- tamuksellisia. Xxxxxxx ohjauksen kanssa tekemisissä olevat eivät saa antaa ilman asianomaisen lupaa asiaa koskevia tietoja sivullisille.

8.8 Hoidon tuloksellisuus

Hoitoa on pidettävä tuloksellisena, jos hoitoonohjauksen perusteena olleet so- siaaliset, terveydelliset tai työntekoa häiritsevät haitat ovat vähentyneet. Tulok- sia ovat mm. vähentyneet poissaolot, työssäkäynnin vakiintuminen ja epämää- räisen sairastamisen väheneminen.

8.9 Kustannukset

Vapaaehtoisesti laitoshoitoon hakeutuneelle maksetaan hoidon ajalta sairaus- ajan palkkaa, jos hoidosta on etukäteen sovittu työnantajan kanssa.

Hoitomaksuista on ensisijaisesti vastuussa asianomainen itse. Hoitosopimuk- sella voidaan sopia kustannuksista tarkemmin.

8.10 Tiedottaminen

Tämä hoitoonohjaussopimus, tiedot yhteyshenkilöistä ja hoitopaikoista pide- tään nähtävänä ilmoitustauluilla. Vastaavat tiedot ovat myös työterveyshenki- löstöllä, yhteyshenkilöillä ja työsuojeluhenkilöillä. Työsuojelutoimikunnassa on käsiteltävä hoitoon ohjaamiseen liittyvät tiedotus- ja yhteistyökysymykset (ku- ten tiedotus, kampanjat, yhteyshenkilöiden koulutus ja työturvallisuus).

LIITE 11 ULKOMAANLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

Johdanto

Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnan- taja- ja työntekijäpuolen välisiin neuvottelusuhteisiin. Näiden suhteiden edellyt- tämän luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan turvata osapuolten välillä solmittujen sopimusten noudattaminen, työnantajan ja työn- tekijän välillä syntyvien erimielisyyskysymysten tarkoituksenmukainen ja no- pea selvittäminen, muiden työnantajan ja työntekijän välillä esiintyvien kysy- mysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimus- järjestelmän edellyttämällä tavalla.

Näiden päämäärien toteuttamiseksi allekirjoittaneet liitot ovat solmineet luotta- musmiesjärjestelmää ja luottamusmiesten toimintaa koskevan seuraavan so- pimuksen.

1 Sopimuksen soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan Suomen Varustamot ry:n, Rederierna i Finland rf:n jäsenyrityksissä osana Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n ja Suomen Varus- tamot ry:n välillä solmittuja työehtosopimuksia, ellei osapuolten välillä ole toisin sovittu.

2 Luottamusmieskäsite

Luottamusmiehellä tarkoitetaan Suomen Merimies-Unionin jäsenten valitse- maa varustamon tai yhteisen johdon alaisten varustamoiden (varustamoyh- tymä) pääluottamusmiestä ja aluskohtaista laivaluottamusmiestä sekä laivan työosaston luottamusmiestä (osastoluottamusmies) ja heidän varahenkilöi- tään.

3 Vaalikelpoisuus

Luottamusmiehen on oltava varustamon tai varustamoyhtymän työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

4 Luottamusmiehen valitseminen

Laivaluottamusmies

Alukselle voidaan valita laivaluottamusmies ja hänelle varahenkilö.

Laivaluottamusmiehen varamies valitaan osastoluottamusmiesten keskuudes- taan, mikäli tällaisia on valittu.

Osastoluottamusmies1)

Työosastolle, jolla työskentelee vähintään yhdeksän (9) Suomen Merimies- Unionin jäsentä, voidaan valita osastoluottamusmies. Työosastolla tarkoite- taan ensisijaisesti kansi-, kone- ja talouspuolta. Suuremmissa matkustaja-aluk- sissa talouspuolelle voidaan kuitenkin valita useampia kuin yksi osastoluotta- musmies esimerkiksi noudattaen jakoa, jonka mukaan talousosasto on jaettu eri kokonaisuuksiin.

Työosaston työntekijöiden ja varustamon välillä voidaan sopia, että työosas- tolle valitaan osastoluottamusmies, vaikka työosastolla työskentelee vähem- män kuin yhdeksän (9) Suomen Merimies-Unionin jäsentä. Tällöin kiinnitetään huomiota mm. kysymyksessä olevan työosaston työntekijöiden lukumäärään ja luottamusmiehen mahdollisuuksiin tavata osaston työntekijät myös vuorotyö huomioon ottaen. Ellei sopimukseen päästä, asia voidaan siirtää ratkaistavaksi tämän sopimuksen osapuolten välisiin neuvotteluihin.

Pääluottamusmies

Pääluottamusmies voidaan valita, jos varustamon tai varustamoyhtymän alus- ten lukumäärä on viisi (5) tai aluksissa on työssä yhteensä vähintään 100 työn- tekijää.

Vaalien toimittaminen

Varustamon on annettava mahdollisuus vaalien toimittamiseen ja kaikille aluk- sessa/työosastolla työskenteleville Suomen Merimies-Unionin jäsenille mah- dollisuus osallistua vaaleihin. Vaalien järjestäminen ja toimittaminen ei kuiten- kaan saa häiritä työntekoa.

1) Osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että suuremmissa matkustaja-aluksissa lähtökohtana on seuraavan osas- tojaon käyttäminen:1) kansiosasto, 2) koneosasto, 3) keittiöosasto, 4) ravintolaosasto, 5) hotelliosasto ja 6) myymäläosasto. Lisäksi osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että varustamossa voidaan sopia esimerkiksi varus- tamon ja pääluottamusmiehen kesken myös useampien osastoluottamusmiesten valitsemisesta, esimerkiksi siten, että ravintolaosastolle valitaan osastoluottamusmies baareja, ala carte –ravintoloita ja buffe –ravintoloita varten.

Suomen Merimies-Unioni SMU ry antaa tarkemmat ohjeet vaalien järjestämi- sestä ja toimittamisesta.

5 Ilmoitukset

Vaaleista on laadittava oheisen mallin mukainen pöytäkirja, josta ilmenee vali- tuksi tulleet. Pöytäkirjasta on toimitettava oheisen mallin mukainen ote työnan- tajalle tai työnantajan edustajalle ja Suomen Merimies-Unionille.

6 LUOTTAMUSMIEHILLE ANNETTAVAT TIEDOT 2)

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työsuhteisiin liittyvistä asioista, luot- tamusmiehelle on annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot. Työntekijöiden terveydentilaan ja ansiotasoon liittyvät tiedot on käsiteltävä luot- tamuksellisesti.

Pääluottamusmiehellä ja laivaluottamusmiehellä on oikeus saada tehtäviensä hoitamista varten tiedot aluksilla toimivista aliurakoitsijoista ja aluksilla työsken- televästä ulkopuolisesta työvoimasta.

Pääluottamusmiehelle ja laivaluottamusmiehelle on annettava Merimies-Unio- nin ja varustamon väliset sopimukset.

2) SMU/SV ptk 25.8.2017.

1) Merityösopimuslain mukainen oikeus saada tiedot työsopimuksesta

Merityösopimuslain 13 luvun 6 §:n mukaan luottamusmiehellä on oikeus saada työnantajalta edustamiensa työntekijöitä koskevat tiedot 1 luvun 3 §:ssä säädetyistä asioista.

Osapuolet toteavat, että työnantajien käyttämien työsopimuslomakkeiden, kenttiin tai muutoin työsopimukseen merkitään myös sellaisia tietoja, joita ei ole säädetty merityösopimuslain 1 luvun 3 §:ssä. Näitä ovat esimerkiksi passin numero, kotiosoite tai lähin omainen. Tällaiset tiedot voidaan antaa luottamusmiehelle, jos ao. työnte- kijä antaa siihen suostumuksensa.

Lisäksi todetaan, että luottamusmiehellä on lakien ja työehtosopimuksen mukaan salassapitovelvollisuus niistä tiedoista, jotka hän saa käyttöönsä luottamustehtävää hoitaessaan.

2) Muu tiedonsaantioikeus (yhteistoimintalain tai työehtosopimuksen mukaan)

Osapuolet toteavat yhteisenä kantanaan, että työnantajalla on lain ja työehtosopimuksen niin edellyttäessä oma-aloitteisesti ja muussa tapauksessa aina pyynnöstä annettava viivyttelemättä luottamusmiehelle hänen edustamiaan työntekijöitä koskevat tiedot, jotka ovat tarpeen sujuvan yhteistoiminnan ylläpitämiseksi, neuvot- teluiden tehokkaaksi läpivienniksi tai epäselvän tai erimielisen asian joutuisaksi ja kattavaksi käsittelyksi.

Yhteistoimintalain mukaan henkilöstöryhmän edustajana toimii työehtosopimuksen perusteella valittu luotta- musmies, luottamusvaltuutettu tai yhteistoimintaedustaja taikka mikäli mainittuja ei ole valittu henkilöstöryh- män edustajaksi, yksittäinen henkilöstöryhmän työntekijä.

7 Luottamusmiehen tehtävät

Luottamusmiehen tehtävänä on toimia Suomen Merimies-Unionin ja sen jäse- nistön edustajana työehtosopimuksen ja työlainsäädännön soveltamista kos- kevissa asioissa sekä työsääntöihin ja yleensä työnantajan ja työntekijän väli- siin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Pääluottamusmiehen tehtävänä on myös neuvotella aluksen miehityksestä ulkomaanliikenteen kansi- ja konemie- histöä sekä taloushenkilökuntaa koskevan työehtosopimuksen ja ulkomaanlii- kenteen matkustaja-alussopimuksen tarkoittamalla tavalla sekä välittää tietoja työnantajan ja Suomen Merimies-Unionin sekä työntekijän välillä.

Alukseen otettavalle uudelle työntekijälle selvitetään ja hänen työsopimuk- seensa merkitään, mitä työehtosopimusta hänen työsuhteessaan sovelletaan. Työntekijälle selvitetään myös Suomen Merimies-Unionin ja varustamon vä- listä luottamusmies- ja neuvottelujärjestelmää ja hänet opastetaan viipymättä ja niin pian kuin mahdollista oman osastoluottamusmiehen tai aluksen luotta- musmiehen taikka pääluottamusmiehen luo.

8 Luottamusmiehen työsuhde

Luottamusmies, on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippu- matta siitä, hoitaako hän luottamusmiestehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu vapautusta työnteosta. Luottamusmies on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa hei- kentää luottamusmiestehtävän takia.

Työnantajan ja pääluottamusmiehen sekä varapääluottamusmiehen on selvi- tettävä pääluottamusmiestehtävän ja varapääluottamusmiestehtävän aikana, edellyttääkö pääluottamusmiehen tai varapääluottamusmiehen ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai vastaavaan työhön sellaisen ammatillisen koulutuk- sen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöille. Sama koskee eri- tyistyösuojeluvaltuutettua, mikäli varustamoon on sellainen valittu.

9 Luottamusmiehen siirtäminen

Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei saa tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden vakinaista tointaan huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan eikä hänen työsopimussuhdettansa

saa päättää luottamusmiestehtävän takia. Määräaikaisesti toista työtä tekevä luottamusmies voidaan siirtää takaisin omaan työhönsä määräajan päätyttyä.

Pääluottamusmies ja varapääluottamusmies sekä erityistyösuojeluvaltuutettu, mikäli varustamoon on sellainen valittu, on sijoitettava tehtävän päättymisen jälkeen ensisijaisesti samaan alukseen tai samalle liikennealueelle, josta hänet on valittu, aikaisempaan työhön tai, jos se ei ole mahdollista, aikaisempaa työtä vastaavaan työsopimuksen mukaiseen työhön taikka, jos tämäkään ei ole mahdollista, hänen ammattitaitoaan vastaavaan työhön.

10 Luottamusmiehen irtisanomissuoja

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotan- nollisista syistä, toimenpidettä ei saa kohdistaa luottamusmieheen, ellei varus- tamon toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, että luotta- musmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, tästä säännöstä voidaan poiketa.

Luottamusmiehen työsopimusta ei saa irtisanoa hänestä johtuvasta syystä il- man luottamusmiehen edustamien työntekijöiden enemmistön suostumusta.

Luottamusmiestä ei saa asettaa työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa huonompaan asemaan kuin muut työntekijät.

Luottamusmiehen työsopimuksen purkaminen työsopimuksesta tai laista joh- tuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavan rik- komisen tai laiminlyönnin johdosta, että työnantajalta ei voida kohtuudella edel- lyttää sopimussuhteen jatkamista, ei ole mahdollista, ellei rikkominen tai lai- minlyönti ole ollut toistuvaa ja ellei luottamusmiestä ole tästä aikaisemmin tois- tuvasti varoitettu.

Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös työpaikalla asetettuun luot- tamusmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on ilmoitettu kirjallisesti työn- antajalle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan 3 kuukautta ennen luotta- musmiehen toimikauden alkua tai vaalin toimittamista ja päättyy muun kuin va- lituksi tulleen osalta, kun vaalitulos on todettu.

Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava luottamusmiehenä toimineeseen työntekijään myös kuusi (6) kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä päät- tymisen jälkeen.

Mikäli työnantaja xxxxx päättää luottamusmiehen työsopimuksen, tästä on il- moitettava tämän sopimuksen osapuolille, joiden on välittömästi selvitettävä keskinäisissä neuvotteluissaan päättämisen peruste.

Jos luottamusmiehen työsopimus on päätetty tämän sopimuksen tai lain vas- taisesti, työnantajan on suoritettava hänelle hyvikkeenä vähintään 10 ja enin- tään 30 kuukauden palkka. Hyvike on määrättävä merityösopimuslain 12 luvun 2 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaisesti.

Mikäli luottamusmies on ollut sairauden tai vamman vuoksi pois työstä, varus- tamon on sijoitettava hänet sairauden päätyttyä tai vamman parannuttua ensi- sijaisesti samaan alukseen tai samalle liikennealueelle aikaisempaan työhön tai, jos se ei ole mahdollista, aikaisempaa työtä vastaavaan työsopimuksen mukaiseen työhön tai, jos tämäkään ei ole mahdollista, hänen ammattitaitoaan vastaavaan työhön.

Kausiliikenteeseen käytettävän aluksen toiminnan katsotaan keskeytyneen ko- konaan, milloin alus saapuu viimeiseltä vuoroltaan talvehtimissatamaan. Luot- tamusmiehellä on oikeus palata alukseen, mikäli se asetetaan talvehtimiskau- den jälkeen jälleen liikenteeseen.

Työnantaja, joka ei noudata edellä mainittuja määräyksiä sairaana tai vam- mautuneena olleen luottamusmiehen tai kausiliikenteessä olleen aluksen luot- tamusmiehen paluuoikeudesta, on velvollinen suorittamaan luottamusmiehelle merenkulkualan irtisanomissuojasopimuksen mukaisen korvauksen.

Luottamusmiehenä toimivalle työntekijälle on annettava ennakkoilmoitus hä- nen työsopimussuhteensa päättymisestä kolme (3) viikkoa ennen varsinaisen päättymisilmoituksen antamista, jos työsuhde on jatkunut vähemmän kuin vuo- den, ja neljä (4) viikkoa ennen, jos työsuhde on jatkunut enemmän kuin vuo- den. Luottamusmiehelle annettavaan ennakkoilmoitukseen on merkittävä irti- sanomisen syy. Pääluottamusmiehelle ja laivaluottamusmiehelle annettavasta ennakkoilmoituksesta toimitetaan tieto myös asianomaisen työpaikan työnteki- jöille sekä tämän sopimuksen osapuolille. Ennakkoilmoituksesta työosaston luottamusmiehelle annetaan tieto laivaluottamusmiehelle. Ennakkoilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse antaa, jos työnantaja on lain mukaan oikeutettu purka- maan työsopimuksen.

Tämän kohdan määräyksiä sovelletaan myös varapääluottamusmieheen sekä erityistyösuojeluvaltuutettuun, mikäli sellainen varustamossa on.

11 Vapautuksen antaminen ja ansionmenetyksen kor- vaaminen

Vapautuksen antaminen

Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle järjestetään tarvittaessa tila- päistä tai säännöllisesti toistuvaa vapautusta työstään.

Kiireellisten asioiden hoitamista varten luottamusmiehelle on annettava vapau- tusta työstään työn kannalta sopivana aikana.

Mikäli pääluottamusmies tai laivaluottamusmies on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, hänen on hoidettava luottamustehtävät sinä aikana.

Luottamusmiehelle annetaan tehtäviensä hoitamista varten säännöllisesti tois- tuvaa vapautusta työstään seuraavasti:

Ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksen alalla:

Osastoluottamusmies: 0,5 päivää/kk

Laivaluottamusmies:

1–59 työntekijää 0,25 päivää/viikko

60–139 työntekijää 0,5 päivää/viikko

140–199 työntekijää 1,0 päivää/viikko

yli 200 työntekijää 1,5 päivää/viikko

Pääluottamusmies:

1–199	työntekijää	1,5 päivää/viikko
200–499	työntekijää	2 päivää/viikko
500–799	työntekijää	2,5 päivää/viikko
yli 800	työntekijää	3 päivää/viikko

Ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskevalla työehtosopimus alalla:

Laivaluottamusmies:

9–59	työntekijää	2 tuntia/viikko
60–139	työntekijää	5 tuntia/viikko
140–199	työntekijää	8 tuntia/viikko
yli 200	työntekijää	12 tuntia/viikko

Pääluottamusmies:

1–199	työntekijää	14 tuntia/viikko
200–499	työntekijää	17 tuntia/viikko
500–799	työntekijää	20 tuntia/viikko
yli 800	työntekijää	24 tuntia/viikko

Mikäli luottamusmies ei voi käyttää vapautusta työn kiireellisyyden tai muutoin työtehtävien hoitamisen johdosta työaikana ja milloin hän joutuu hoitamaan luottamusmiestehtäväänsä tämän vuoksi vapaa-aikanaan, tämän sopimuksen mukainen vapautus korvataan hänelle muuna ylimääräisenä vapaana varusta- mon ja Suomen Merimies-Unionin erikseen sopimalla tavalla.

Ansionmenetyksen korvaaminen

Ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksen alalla pääluottamusmiehen palkkaryhmä on riippumatta pääluottamusmiehen ammatista vähintään talous- henkilökunnan palkkaryhmän palkkaluokka 3. Palvelurahana maksetaan va- rustamossa maksettavan palvelurahan keskiarvon mukaan siten, että palvelu- rahan perusteena on korkeampi palveluraha (4%), joka maksetaan myös siltä ajalta, kun pääluottamusmies käyttää pääluottamusmiesvapautustaan.

Ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan työeh- tosopimusalalla pääluottamusmiehelle maksetaan vähintään korjausmies YT- palkkaryhmän mukaista palkkaa lisineen.

Pääluottamusmies ja varapääluottamusmies on oikeutettu saamaan jokaiselta luottamusmiestehtävien hoitopäivältä korvaukseen, joka vastaa matkustaja- aluksissa kaksi (2) ylityötunnilta ja rahtialuksissa kaksi (2) arkiylityötunnilta maksettavaa korvausta.

Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, hänelle maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökor- vaus tai hänen kanssaan sovitaan muusta lisäkorvauksesta.

Edellä olevia määräyksiä sovelletaan myös erityistyösuojeluvaltuutettuun, mi- käli varustamoon on sellainen valittu.

12 Luottamusmiehen koulutus

Luottamusmiehelle on varattava mahdollisuuksien mukaan tilaisuus osallistua koulutukseen, joka on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmies- tehtävien hoitamisessa.

13 Luottamusmiehen toimitilat ja toimistovälineet

Luottamusmiehelle on järjestettävä paikka, jossa hän voi säilyttää luottamus- miestehtäviä varten tarvittavat asiakirjat ja toimistovälineet. Jos työpaikan koko sitä edellyttää, työnantajan on järjestettävä luottamusmiehelle myös tarkoituk- senmukainen toimitila, jossa hän voi järjestää luottamusmiestehtävien hoita- mista varten välttämättömät neuvottelut.

Pääluottamusmiehellä ja laivaluottamusmiehellä on oikeus maksutta käyttää tehtäviensä hoitamisessa aluksen ja varustamon tavanomaisia toimisto- ja viestintävälineitä, kuten matkapuhelimia, sähköpostia, Internet-yhteyttä sekä it- laitteita niihin liittyvine ohjelmineen.

Luottamusmiehen toiminta kuuluu työnantajan tietosuojajärjestelmien, tieto- suojakäytäntöjen ja tietosuojavastuun piiriin. Työnantajan on tiedotettava ja an- nettava luottamusmiehelle opastusta työnantajan tietosuojaa koskevista oh- jeista ja toimintatavoista.

Luottamusmiehelle on järjestettävä tiedottamistoimintaa varten miehistötiloista asianmukainen paikka ilmoitusten ja tiedotteiden esille asettamista varten.

14 Neuvottelujärjestys

Työn suorittamista ja sen teknistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä työnte- kijän on käännyttävä ensisijaisesti hänen lähimmän esimiehensä puoleen.

Ellei työntekijä ole saanut palkkaustaan tai työehtojaan koskevaa asiaa selvi- tetyksi esimiehen kanssa, hän voi saattaa asian hoidettavaksi työosastonsa luottamusmiehen ja esimiehen tai työnantajan edustajan välisiin neuvotteluihin. Ellei asiaa saada näin selvitetyksi, se voidaan siirtää ratkaistavaksi laivaluotta- musmiehen ja työnantajan edustajan välisiin neuvotteluihin. Jos asiaa ei saada ratkaistua näissäkään neuvotteluissa, se voidaan siirtää pääluottamusmiehen selvitettäväksi.

Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada edellä olevan mukaisesti pai- kallisesti ratkaistuksi, se voidaan saattaa selvitettäväksi työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä.

LIITE 11.1 LUOTTAMUSMIESSOPIMUKSEN LIITE

Suomen Merimies-Unioni SMU Päiväys [Varustamo]

[VARUSTAMON] MIEHISTÖN PÄÄLUOTTAMUSMIES

1. Pää- ja varapääluottamusmies

Varustamon pääluottamusmieheksi on valittu … kaudelle … ja varapääluotta- musmieheksi …

2. Ansionmenetyksen korvaaminen

Pääluottamusmies on oikeutettu saamaan ulkomaanliikenteen kansi- ja kone- miehistöä sekä taloushenkilökuntaa koskevan työehtosopimuksen soveltamis- alalla korjausmies YT:lle kuuluvan täyden palkan, ulkomaanliikenteen matkus- taja-alussopimuksen soveltamisalalla vähintään palkkaryhmän kolme (3) mu- kaisen täyden palkan sekä ulkomaanliikenteen pientonniston työehtosopimuk- sen soveltamisalalla vähintään pursimies YT:lle kuuluvan täyden palkan.

Pääluottamus-/varapääluottamusmies on oikeutettu hoitaessaan pääluotta- musmiehen tehtäviä jokaiselta luottamusmiestehtävien hoitopäivältä korvauk- seen, joka vastaa ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistöä sekä taloushen- kilökuntaa sekä ulkomaanliikenteen pientonnistoa koskevan työehtosopimuk- sen soveltamisalalla kahden (2) arkiylityötunnin palkkaa ja ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksen soveltamisalalla kahden (2) ylityötunnin palkkaa.

Pääluottamus-/varapääluottamusmiehelle maksetaan jokaiselta luottamus- miestehtävän hoitopäivältä sama ravintokorvaus kuin työntekijälle, jolle ei ole varattu ravintoa ja/tai asuntoa aluksessa.

3. Luottamusmiesvapautus

Pääluottamusmiehellä on oikeus saada tehtäviensä hoitamista varten luotta- musmiesvapaata luottamusmiessopimuksen mukaisesti:

Ulkomaanliikenteen kauppa-alussopimuksen sopimus alalla pääluottamus- miehellä on oikeus saada tehtäviensä hoitamista varten vapautusta

- 14 tuntia ja takuupalkkajärjestelmässä 1,75 päivää viikossa, kun mie- histöasemassa olevia työntekijöitä on 0–199,

- 17 tuntia ja takuupalkkajärjestelmässä 2,125 päivää viikossa, kun miehistöasemassa olevia työntekijöitä 200–499,

- 20 tuntia ja takuupalkkajärjestelmässä 2,5 päivää viikossa, kun mie- histöasemassa olevia työntekijöitä 500–799 sekä

- 24 tuntia ja takuupalkkajärjestelmässä 3 päivää viikossa, kun miehis- töasemassa olevia työntekijöitä yli 800.

Ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksen sopimus alalla pääluottamus- miehellä on oikeus saada tehtäviensä hoitamista varten vapautusta

- 1,5 päivää viikossa, kun miehistöasemassa olevia työntekijöitä on 0– 199,

- 2 päivää viikossa, kun miehistöasemassa olevia työntekijöitä on 200– 499,

- 2,5 päivää viikossa, kun miehistöasemassa olevia työntekijöitä on 500–799 sekä

- 3 päivää viikossa, kun miehistöasemassa olevia työntekijöitä yli 800.

Luottamusmiesvapaa sijoitetaan siten, että huomioidaan luottamusmiehen työ- paikan vuorottelujärjestelmä ja siten, että vapaan sijoittelusta ei aiheudu yli- määräisiä lentovaihto- tai muita vastaavia kustannuksia.

Pääluottamusmiehen tehtävien hoitamista varten tarkoitettua vapaata käyte- tään arkipäivisin (ma-pe). Muihin päiviin käytetään vuorotteluun sisältyviä va- paapäiviä.

Pääluottamusmies pitää työaikapäiväkirjaa ja toimittaa sen varustamon palk- kalaskentaan kerran kuussa.

4. Vuosiloma

Pääluottamusmiehellä on merimiesten vuosilomalain mukaisesti oikeus pitää kaksi kertaa vuodessa vähintään X päivää 3) kestävä yhdenjaksoinen vuosi- loma, jonka sijoittamisesta on sovittava aina erikseen pääluottamusmiehen ja varustamon välillä.

3) Loman pituus riippuu sopimusalasta.

5. Toimitilat

Työnantaja on velvollinen järjestämään pääluottamusmiehelle lukittavan toimi- tilan, jossa voidaan säilyttää luottamustehtäviä varten tarvittavat asiakirjat ja toimistovälineet.

Jos niin on erikseen sovittu, pääluottamusmies voi hoitaa luottamustehtävää kotoaan käsin.

6. Toimistovälineet

Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle matkapuhelimen, tarvittavat ATK- laitteet ja niihin liittyvät ohjelmistot sekä internet-yhteydet ja hoitaa niistä koitu- vat kustannukset.

7. Matkakorvaukset

Työnantaja maksaa pääluottamusmiehelle luottamustehtävän johdosta aiheu- tuneet matkakustannukset tai oman auton käytöstä aiheutuvat kilometrikor- vaukset laskua vastaan voimassa olevien verohallituksen ohjeiden mukaisesti.

Varustamo Pääluottamusmies

LIITE 12 STK/SAK:

Koulutustoimintaa koskeva sopimus sovelta- misohjeineen sekä merialan sovellutuksineen

Johdanto

Yhteiskunnan kehittyminen, elinkeinorakenteen muuttuminen, työllisyyden yl- läpitäminen ja tuottavuuden lisääminen sekä osallistumisjärjestelmien kehittä- minen edellyttävät jatkuvaa ja lähes kaikkiin henkilöryhmiin kohdistuvaa suun- nitelmallista koulutustoimintaa. Keskusjärjestöt kehottavat jäseniään suhtautu- maan myönteisesti kaikkeen tällaiseen koulutukseen. Vapaa-ajan lisääntyessä on henkilökunnalla entistä paremmat edellytykset suunnata koulutustaan omien harrastusten suuntaan. Tällä aikuiskoulutuksella tulee olemaan jatku- vasti kasvava merkityksensä yhteiskunnassa.

Koulutuksella on myös keskeinen merkitys työmarkkinaosapuolten yhteistyön kehittämisen kannalta. Tämän vuoksi keskusjärjestöt pitävät tärkeänä yhtei- sesti edistää annettavaa koulutusta. Samalla keskusjärjestöt toteavat, että osa- puolet myös omassa koulutustoiminnassaan edistävät asiallisten ja luottamuk- sellisten suhteiden ylläpitämistä ja kehittämistä.

1 § Koulutustyöryhmä

Tämän sopimuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon kumpi- kin keskusjärjestö nimeää kolme (3) edustajaa. Koulutustyöryhmä on lisäksi yleinen yhteistyöelin keskusjärjestöjen välisissä koulutusasioissa.

2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulu- tus

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä hä- net ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin korvataan koulutuksen aiheutta- mat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suo- ranaiset kustannukset.

Kun työntekijä osallistuu taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehit- tämisestä annetun lain mukaiseen koulutukseen, työnantajan velvollisuuteen maksaa koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja velvollisuuteen korvata kou- lutuksen aiheuttama ansionmenetys noudatetaan, mitä tässä sopimuksessa on ammatillisesta koulutuksesta määrätty. Mikäli koulutus tapahtuu työajan ulko-

puolella, siitä aiheutuvien kustannusten ja ansionmenetysten korvaamiseen sovelletaan samoja periaatteita kuin työajalla tapahtuvaan koulutukseen.

Soveltamisohje Ammatillinen koulutus

Ammatillisen koulutuksen edistämistä yritystasolla koskevat järjestelyt toteute- taan siten, että yritykset antavat henkilöstölleen sopimuskauden aikana uusien työmenetelmien käyttöönottoa ja ammattitaidon kohottamista tukevaa amma- tillista koulutusta. Koulutuksen kokonaismäärä on vähintään tuntimäärä, joka on 16 kertaa yrityksen keskimääräinen, vähintään vuoden yritykseen työsuh- teessa olleiden määrä vuonna 1986. Yritys valitsee koulutettavat henkilöt. To- teuttava suunnitelma käsitellään yrityksessä käytössä olevassa yhteistoiminta- menettelyssä. Lisäksi noudatetaan koulutussopimuksen 2 §:n määräyksiä ja seuraavia periaatteita:

- yritys voi toteuttaa koulutuksen sisäisenä koulutuksena tai julkisia tai yk- sityisiä oppilaitoksia hyväksikäyttäen tai muulla sopivalla tavalla.

- työaikana tapahtuvasta koulutuksesta maksetaan ansionmenetyskor- vaus.

Koulutustilaisuuteen lähettäminen

Työnantajan velvollisuus suorittaa korvausta suoranaisista kustannuksista ja ansionmenetyksistä koskee työnantajan antamaa koulutusta sekä sellaisia koulutustilaisuuksia, joihin työnantaja on lähettänyt palveluksessaan olevan henkilön. Korvausvelvollisuuden syntyminen edellyttää siis, että jo ennen kou- lutustilaisuuteen ilmoittautumista on selvästi työnantajan taholta todettu ky- seessä olevan sopimuskohdassa tarkoitettu koulutus, johon työntekijä osallis- tuu nimenomaan työnantajan määräyksestä. Merkitystä ei ole sillä, onko ky- seessä muualla järjestetylle kurssille lähettäminen tai työnantajan muulla ta- valla antama koulutus.

Suoranaiset kustannukset

Sopimuskohdassa tarkoitettuina suoranaisina kustannuksina työnantaja kor- vaa ensinnäkin matkakustannukset, ellei kysymys ole paikkakunnan tavan- omaisiin elinkustannuksiin luettavista paikallisliikenteen linja-auto-maksuista tai vastaavista. Muina tässä kohdassa tarkoitettuina kustannuksina todetta- koon kurssimaksut ja kustannukset sellaisesta opetusmateriaalista, joka edel- lytetään kurssiohjelmassa hankittavaksi. Jos tällainen opetusmateriaali ei kulu loppuun ao. henkilön kurssilla, on hänen saadessaan korvauksen hankinta-

kustannuksista ja työnantajan niin halutessa luovutettava materiaali myös työn- antajan käytettäväksi.

Elinkustannusten korvauksena työnantaja suorittaa internaattikurssien ajalta täysihoitomaksun kurssipäivältä. Muiden kuin internaattikurssien osalta ao. työehtosopimuksen päivärahamääräykset muodostavat soveliaan korvauspe- rusteen. Työnantaja suorittaa siis näiltä kurssipäiviltä ruokarahan, puoli- ja täy- sipäivärahan tai majoituksesta maksettavan mahdollisen muun korvauksen, koulutustilaisuuden vaatiman ajan mukaisesti.

Ansionmenetys

Henkilön osallistuessa työpaikkakunnalla järjestettävälle kurssille hänelle kor- vataan säännöllisen työajan menetys hänen keskituntiansionsa mukaan. Työ- paikkakunnan ulkopuolella järjestettävien koulutustilaisuudeksi ajalta makse- taan, jollei työehtosopimuksessa muuta ole sovittu, säännöllisen työajan ansi- onmenetys keskituntiansion mukaan laskettuna. Samoin korvataan menetet- tyjä säännöllisiä työtunteja vastaavat matkatunnit. Muilta matkatunneilta työn- antaja ei ole velvollinen korvausta suorittamaan. Viikko- ja kuukausipalkkaisen henkilön palkkaa ei kurssi- eikä sen vaatimien matkojen ajalta vähennetä.

Työajan ulkopuolella tapahtuva koulutus

Työajan ulkopuolella koulutukseen käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta. An- sionmenetyksen korvaus suoritetaan vain niiltä työtunneilta, joiden osalta kou- lutukseen osallistuva henkilö menettäisi palkkansa.

Työnantajan lähettäessä henkilön hänen ammattiinsa liittyvään, työajan ulko- puolella tapahtuvaan koulutustilaisuuteen, korvataan siitä aiheutuvat suoranai- set kustannukset, kuten esim. tavanomaista korkeammat kustannukset koti- matkasta yms. Nämä kustannukset on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan to- teamaan etukäteen ja sopimaan niiden korvaamisesta.

Merialan sovellutus

Työntekijällä on oltava työsuhteen alkaessa ammattinimikkeen mukaisen teh- tävän vastaanottamisen edellyttämä ammattipätevyyskirja ja lisäpätevyysto- distus. Työsuhteen aikana työntekijä on oikeutettu saamaan työnantajalta kor- vauksen STCW-yleissopimuksen mukaisten alus- ja tehtäväkohtaisten lisäpä- tevyystodistusten hankinta-, uusimis- ja vaihtokustannuksista mukaan lukien kurssimaksut ja kurssimateriaalien hankinta, matkakulut, ylläpito ja pätevyysto- distusten lunastaminen. Työnantaja on myös velvollinen korvaamaan työnte-

kijälle matkustusasiakirjojen, kuten merimiespassin ja viisumin hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

Soveltamisohje

Jos lisäpätevyystodistus ei ole tarpeen ammattinimikkeen mukaisen tehtävän, johon työntekijä on otettu, hoitamiseksi eikä työnantaja edellytä lisäpätevyyttä, työnantaja ei ole velvollinen maksamaan lisäpätevyystodistuksen hankinta-, uusimis- ja vaihtokustannuksia. Näin ollen työnantaja ei ole velvollinen korvaa- maan esimerkiksi työntekijällä olevan mob-vene tai fast rescue–pätevyyskirjan hankinta-, uusimis- ja vaihtokustannuksia, jos työntekijän ammattinimikkeen mukaisen tehtävän hoitaminen ei edellytä pätevyyskirjaa tai sitä ei vaadita aluksella.

Ansionmenetyksestä annettua ohjetta on tulkittava siten, että kurssilainen on kurssiajalta oikeutettu saamaan takuu- tai peruspalkkansa mahdollisine koke- muslisineen sekä työjaksolta suoritettavat palvelurahat ja tarjoilupalkkiot.

Osapuolet toteavat, että olisi pyrittävä siihen, että kursseille tulijat kytkevät kurssiajan joko vuosi- tai vastikeloman alkuun tai loppuun, koska vain näin voi- daan välttyä kurssitoimintaan kuulumattomista odotusajoista.

3 § Yhteinen koulutus

Keskusjärjestöjen välisten yhteistoimintasopimusten edellyttämän koulutuksen järjestävät

1) keskusjärjestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti,

2) yhteistoimintasopimusten edellyttämät keskusjärjestöjen tai niiden jäsen- liittojen yhteistoimintaelimet tai

3) työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla.

Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksenmu- kaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.

Koulutukseen osallistuvalle yhteistoimintaelimen jäsenelle ja sopimusten edel- lyttämälle työntekijäin edustajalle suoritetaan korvaus kuten 2 §:ssä on mää- rätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luon- teesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

Soveltamisohje

Sellaisia yhteistoimintasopimuksia, joiden perusteella voidaan katsoa syntyvän erityisiä koulutustarpeita, ovat mm. rationalisointisopimus, työsuojelusopimus, tiedotussopimus, luottamusmiessopimus ja sopimus työpaikkaterveydenhuol- lon kehittämisestä.

Sopimuksessa luetellaan ne tahot, jotka sopimuksen tarkoittamassa mielessä tulevat kysymykseen em. sopimuksiin pohjautuvan yhteiskoulutuksen järjestä- jinä.

Koulutussopimuksen tarkoittamia keskusjärjestöjen ja niiden jäsenliittojen yh- teistoimintaelimiä ovat mm. keskusjärjestöjen välinen Rationalisointineuvotte- lukunta (RANK) ja Koulutustyöryhmä, Työsuojelun keskustoimikunta ja vastaa- vat liittokohtaiset yhteistoimintaelimet kuten liittojen väliset rationalisointitoimi- kunnan ja työsuojelun työalatoimikunnat.

Mahdollisina yhteistyösopimuksiin liittyvinä tämän sopimuskohdan tarkoitta- mina koulutusalueina mainittakoon mm. työsuhdeasioiden, yritystalouden, työ- suojelun ja rationalisointiasioiden koulutus. Tällöin on kuitenkin edellytettävä, että ao. yhteinen koulutus on sellaista, että se aiheeltaan liittyy asianomaisten yhteistoimintaan osallistuvien henkilöiden yhteistoimintatehtäviin.

Yhteiseen koulutukseen osallistuvalle työehtosopimuksen mukaisen yhteistoi- mintaelimen jäsenelle ja sopimusten muuten edellyttämälle työntekijöiden edustajalle suoritetaan korvaus ansionmenetyksestä ja suoranaisista kustan- nuksista kuten edellä ammatillisen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutuksen ollessa kyseessä. Koulutukseen osallistuminen edellyttää asiasta sopimista osapuolten kesken asian luonteesta riippuen joko asianomaisessa paikalli- sessa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

4 § Ay-koulutus

4.1 Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön ja sen jäsenliittojen kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osal- listua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuo- tannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Kielteisessä tapauksessa ilmoite- taan pääluottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on, milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, annettava vähintään kahta viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään 6 viikkoa ennen.

Xxxxxxx työntekijä edellä olevassa järjestyksessä on osallistunut SAK:n ns. kol- men kuukauden kurssille, ei hänen työsuhteensa kurssin vuoksi katkea.

4.2 Korvaukset

SAK:n järjestämän tämän pykälän yllä olevissa kappaleissa tarkoitetun yhteis- työkoulutuksen osalta, jonka koulutusryhmä on hyväksynyt ja jonka SAK jär- jestää omissa opistoissaan tai jäsenliittojensa kurssikeskuksissa, työnantaja on velvollinen maksamaan luottamusmiehelle työsuojeluvaltuutetulle, -varaval- tuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansionmenetyksestä, luottamusmiehelle enintään kuukauden ajalta ja edellä mainituille työsuojelu- luottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa opistoissa ja kurssikeskuksissa järjestettyjen luot- tamusmiestoimintaan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta ammattiosaston pu- heenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 asianomaisen alan työntekijää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä.

Luottamusmiehelle ja ammattiosaston puheenjohtajalle korvataan vastaavasti heidän osallistuessaan SAK:n kolmen kuukauden kurssille ansionmenetys yh- den kuukauden osalta, jos he työskentelevät yrityksessä, jossa on vähintään 100 asianomaisen alan työntekijää, ja puheenjohtajan osalta, jos hänen johta- massaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä edellyttäen, että kyseinen henkilö kurssin päätyttyä palaa entiseen työpaikkaansa.

Lisäksi maksetaan tässä 2 kohdassa tarkoitetuille työntekijöille kultakin kurssi- päivältä kurssista aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi keskusjär- jestöjen välillä sovittu ateriakorvaus. Tätä korvausta ei kuitenkaan makseta pi- temmältä ajalta kuin ansionmenetystä suoritetaan.

Soveltamisohje

a) Vapaan antaminen

Sopimuskohdassa edellytetään, että työnantaja antaa työsuhteen katkeamatta työntekijöille ja toimihenkilöille tilaisuuden osallistua ammatillisten keskusjär- jestöjen ja ammattiliittojen järjestämille kuukauden ja sitä lyhyemmän ajan kes- täville kursseille, ellei se aiheuta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toi-

minnalle. Tuntuva haitta on arvioitavissa vain yksittäistapauksittain kunkin hen- kilön ja kurssiajankohdan osalta erikseen. Jos vapaan saaminen evätään, on työnantajan myös ilmoitettava epäämisen syy. Mahdollisten kitkatekijöiden poistamiseksi olisi aikomus osallistumisesta tässä tarkoitetulle kurssille saatet- tava mahdollisimman varhain työnantajan tietoon. Ellei henkilön osallistuminen kurssille käy päinsä pyydettynä aikana, olisi yhteisesti pyrittävä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi esteitä.

Tällaiselle kurssille osallistuminen ei saa aiheuttaa työsuhteen perusteella hen- kilölle tulevien vapaa-ajan tai ryhmähenkivakuutukset, eikä vuosiloma- tai elä- keturvaetujen vähenemistä. Kurssiaika katsotaan siis näitä etuuksia lasketta- essa työssäolon veroiseksi ajaksi. Näiden etujen säilymisen ja vapaan antami- sen lisäksi ei työnantajalla tässä sopimuskohdassa tarkoitettujen kurssien osalta ole muita velvoitteita kuin mitä jäljempänä todetaan luottamusmiesten, ammattiosaston puheenjohtajan, työsuojeluvaltuutetun, varavaltuutetun, työ- suojelutoimikunnan jäsenten tai työsuojeluasiamiehen oikeudesta saada kor- vausta ansionmenetyksestä ja ruokakustannuksista heidän tietyin edellytyksin osallistuessaan SAK:n järjestämille kursseille.

Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on siitä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia koulutussopimuksen mukaisesti ja mikä on näiden korvausten laa- juus. 4 §:n 1. kohdassa sovittujen menettelytapojen noudattaminen on edelly- tyksenä sopimuksessa määriteltyjen etuuksien saamiselle.

b) Luottamusmiehet

Koulutussopimuksessa on sovittu, että luottamusmies saa korvauksen ansion- menestyksestä SAK:n järjestämille luottamusmieskursseille osallistuessaan edellyttäen

- että kurssi aihepiiriltään liittyy asianomaisen luottamusmiehen tehtäviin. Sopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on todettu, että varsinaisten luot- tamusmieskurssien lisäksi luottamusmiestehtävien edellyttämää koulu- tusta voidaan katsoa olevan myös rationalisointi- ja palkkausteknisen koulutuksen, mikäli luottamusmies joutuu tehtävässään tekemisiin näi- den asioiden kanssa.

- että ao. henkilö on jo kursseille ilmoittautuessaan valittu luottamusmie- heksi.

- ettei ao. henkilö ole saanut aikaisemmin korvausta samalle kurssille osal- listumisesta.

- että koulutusyhteistyöryhmä on hyväksynyt asianomaisen kurssin sel- laiseksi kurssiksi, jonka kurssipäiviltä maksetaan ansionmenetys. Kes- kusjärjestöt tiedottavat koulutusyhteistyöryhmän tekemistä kurssien hy- väksymispäätöksistä ilmoittaen kunkin kurssin nimen, pitopaikan ja ajan.

Poikkeuksena kurssin pääsääntöisestä yhden kuukauden enimmäispituudesta on kolmen kuukauden luottamusmieskurssi, jolle luottamusmies saa osallistua edellä luetelluin edellytyksin, mikäli hän työskentelee yrityksessä, missä on vä- hintään 100 asianomaisen alan työntekijää.

Merialan sovellutus

Osapuolten välillä on sovittu, että SAK:n kolmen kuukauden kurssille voi osal- listua yksi luottamusmies jokaisesta sellaisesta varustamosta, jonka aluksissa on toimessa yhteensä vähintään 100 Suomen Merimies-Unionin jäsentä.

Kolmen kuukauden kurssien osanottajille korvataan ansionmenetys kuitenkin vain yhden kuukauden osalta ja vuosiloma-, eläke- tai muut niihin verrattavat edut karttuvat samoin vain yhden kuukauden osalta. Tämä määräys ei siirrä lomaoikeuden syntymistä eikä loman ajankohdan määräämistä.

Lisäedellytyksenä korvausten maksamiselle kolmen kuukauden kurssille osal- listuville on se, että he kurssin päätyttyä palaavat entiseen työpaikkaansa.

Tässä tarkoitettuna luottamusmiehenä on luottamusmiessopimuksen mukai- sesti pidettävä ammattiosaston pääluottamusmiestä, varapääluottamusmiestä ja osaston luottamusmiestä.

Sopimuksen mukaan korvataan ansionmenetys siten kuin edellä 2 §:n sovel- tamisohjeessa on sanottu, sekä kurssiaikaisia ruokailukustannuksia jäljem- pänä todetulla tavalla.

Edellytys, ettei ao. henkilö ole saanut aikaisemmin korvausta samalle kurssille osallistumisesta, ei koske Merimies-Unionin vuosittain erisisältöisinä järjestä- miä luottamusmiesten erikoiskursseja.

c) Ammattiosaston puheenjohtajat

Samoin edellytyksin kuin mitä edellä on todettu luottamusmiehistä, voi ammat- tiosaston puheenjohtaja osallistua edellä tarkoitettuihin luottamusmiestoimin- taan liittyviin koulutustilaisuuksiin, mikäli hän työskentelee yrityksessä, missä on vähintään 100 asianomaisen alan työntekijää tai mikäli hänen johtamas- saan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä.

d) Työsuojeluvaltuutetut, työsuojeluvaravaltuutetut, työsuojelutoimikun- tien jäsenet ja työsuojeluasiamiehet

Koulutussopimuksen mukaisesti saavat edellä luetellut työsuojeluluottamus- tehtävissä olevat korvauksen ansionmenetyksestä osallistuessaan SAK:n jär- jestämään työsuojelukoulutukseen edellyttäen,

- että kurssi aiheeltaan ja sisällöltään liittyy heidän työsuojelu-/luottamus- tehtäviensä hoitoon;

- että asianomainen henkilö on kurssille ilmoittautuessaan valittu ao. luot- tamustehtävään;

- ettei ao. henkilö aikaisemmin saanut korvausta samalle kurssille osallis- tumisesta;

- että koulutustyöryhmä on hyväksynyt ao. kurssin sellaiseksi kurssiksi, jonka osanottajille korvataan ansionmenetys kurssiajalta. Keskusjärjes- töt tiedottavat koulutusyhteistyöryhmän hyväksymispäätöksistä, samalla tavalla kuin luottamusmieskursseistakin.

Sopimuksen mukaisesti korvataan ansionmenetys kuten 2 §:n soveltamisoh- jeessa on sanottu sekä kurssiaikaiset ruokailukustannukset jäljempänä selos- tetulla tavalla.

Työntekijöiden työsuojelun valvonnasta annetun lain mukaan valitsema työ- suojeluvaltuutettu voi samoin keskusjärjestöjen välisessä koulutussopimuk- sessa määritellyin edellytyksin ja ehdoin kuin luottamusmiessopimuksessa tar- koitettu luottamusmies osallistua SAK:n opistoissa järjestämille korkeintaan 5 päivää kestäville työntutkimuksen peruskursseille. Lisäehtona on se, että val- tuutettu valtuutetun tehtävissään joutuu käyttämään yrityksessä työtutkimuksin kerättyä aineistoa.

Ruokailukustannusten korvaus ay-koulutukseen osallistuville

Sopimuksen mukaan maksetaan niille luottamusmiehille, ammattiosaston pu- heenjohtajille, työsuojeluvaltuutetuille, -varavaltuutetuille, työsuojelutoimikun- nan jäsenille ja työsuojeluasiamiehille, jotka sopimuksen mukaan saavat kor- vaukset ay-kurssille osallistumisen aiheuttamasta ansionmenetyksestä, kulta- kin kurssipäivältä keskusjärjestöjen erikseen sopima ateriakorvaus. Tätä ate- riakorvausta ei kuitenkaan makseta useammalta päivältä kuin mitä asianomai- selle henkilölle sopimuksen mukaan suoritetaan korvaus menetetystä työansi- osta. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että viikon kurssin ollessa kyseessä ateriakustannusten korvaus maksetaan viideltä päivältä, kahden viikon kurs- seilla 10 päivältä, kuukauden tai sitä pitemmiltä kursseilta 20 päivän ajalta.

Ateriakorvaus on tarkoitettu korvaukseksi niistä ylimääräisistä ruokailukustan- nuksista, joita aiheutuu koulutukseen osallistumisesta kotipaikkakunnan ulko- puolella.

Ateriakorvauksen maksaminen tapahtuu tarkoituksenmukaisimmin niiden sääntöjen ja rutiinien mukaisesti, joita yrityksessä noudatetaan muita vastaavia matkoista aiheutuvia päivärahakorvauksia maksettaessa. Ateriakustannusten korvauksesta suositellaan suoritettavaksi suoraan työntekijälle pääsääntöisesti ennen kurssille lähtöä käteisenä ennakko, joka myöhemmin tilitystä tehtäessä on työnantajan niin halutessa tositettava kurssikeskuksesta saatavalla tosit- teella, mistä käy myös ilmi, mihin koulutukseen asianomainen henkilö on osal- listunut.

5 § Ay-koulutustoiminnan laajuus

Koulutustyöryhmä voi hyväksyä 4 §:n 2 kohdassa tarkoitettuja kursseja kor- vausten piiriin siinä laajuudessa kuin keskusjärjestöjen välillä on erikseen sovittu.

6 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen 4 §:ssä tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei yhden kuukau- den rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuk- sien vähenemistä.

LIITE 12.1 E-KOULUTUSSOPIMUS

(ulkomaanliikenteen matkustaja-aluksia koskeva sopimus)

1 Määritelmät

E-koulutuksella tarkoitetaan sellaista koulutusta ja valmennusta, jota toteute- taan tieto- ja viestintätekniikan avulla verkossa ja johon voi osallistua tai suo- rittaa ajankohdasta ja osallistujan sijainnista/paikasta riippumatta.

E-koulutuksen avulla työnantaja voi tarjota ja antaa työntekijöille suunnitelmien mukaista koulutusta ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi sekä uusiin ja nopeasti muuttuvien osaamis- ja tiedonjakotarpeiden edellyttä- mää koulutusta joustavasti ja tehokkaasti.

E-koulutus voidaan suorittaa, mikäli koulutuksen rakenne ja sisältö sen sallii, osissa tai kerralla riippuen työaikajärjestelyistä ja työnantajan määrittelemästä ajankohdasta, mihin mennessä e-koulutus on suoritettava. Työnantaja määrit- telee ja ilmoittaa työntekijälle aina etukäteen, onko e-koulutus luonteeltaan pa- kollinen vai työnantajan suosittelema.

Pakollisella e-koulutuksella tarkoitetaan sellaista työnantajan työnjohto-oikeu- tensa perusteella osoittamaa koulutusta, josta työntekijä ei voi kieltäytyä rikko- matta työsopimukseen perustuvia velvollisuuksiaan.

Työnantajan suosittelemalla e-koulutuksella tarkoitetaan sellaista koulutusta, joka tukee työntekijän ammatillista kehitystä, mutta joka ei ole ammattinimik- keen kannalta välttämätöntä. E-koulutuksen osallistumisen ajankohdan työn- tekijä voi itse vapaasti valita ajasta ja paikasta riippumatta.

E-koulutuksen kesto, jonka mukaan korvaus määritellään, määräytyy e-koulu- tuksen laatijan etukäteen määrittelemän keston mukaan, ellei toisin sovita.

2 Pakollisen E-koulutuksen ajankohta ja menetetyn vapaa-ajan korvaaminen

Työnantaja pyrkii järjestämään työntekijän työtehtävät ja työajan niin, että pa- kollinen e-koulutus voidaan suorittaa sen kestosta riippumatta takuupalkkaan sisältyvänä työaikana.

Xxxxxxx suunnittelee ja hyväksyy etukäteen työajan käytön eli, miten ja milloin ja mihin määräpäivään mennessä pakollinen e-koulutus suoritetaan.

Kokonaiskestoltaan enintään neljän (4) tunnin pakollinen e-koulutus suorite- taan joko takuupalkkaan sisältyvänä työaikana tai sen ulkopuolella ylityönä työ-

jakson aikana aluksella. Tällöin työntekijä vapautetaan tavanomaisista työteh- tävistään e-koulutuksen keston ajaksi. Koulutukset pyritään suorittamaan työ- jakson hiljaisena aikana.

Mikäli kokonaisuutena yli neljä (4) tuntia kestävää pakollista e-koulutusta ei voida suorittaa työjakson aikana takuupalkkaan sisältyvänä työaikana tai sen ulkopuolella ylityönä aluksella, koulutus voidaan suorittaa työntekijän vapaa- jakson aikana. Koulutukseen käytetty aika rinnastetaan työssäoloaikaan ja me- netetty vapaa-aika siirretään pidettäväksi myöhemmin vapaa-aikana niin, että yli neljä (4) tuntia, mutta vähemmän kuin kymmenen (10) tuntia kestävä e-kou- lutus korvataan yhtenä (1) vapaapäivänä ja yli kymmenen (10) tuntia, mutta vähemmän kuin kuusitoista (16) tuntia kestävä e-koulutus korvataan kahtena

(2) vapaapäivänä. Yli 16 tuntia kestävään e-koulutukseen käytetyn vapaa-ajan korvaamisesta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken erikseen.

Vapaajakson aikana suoritettava pakollinen e-koulutus ei vaikuta vuorotteluun. Korvaavan vapaa-ajan ajankohdasta sovitaan erikseen työnantajan ja työnte- kijän kesken.

3 Korvaus työnantajan suosittelemasta E-koulutuk- sesta

Työntekijälle, joka osallistuu työnantajan suosittelemaan e-koulutukseen, jota suoritetaan takuupalkkaan sisältyvän työajan ulkopuolella tai vapaajakson ai- kana, maksetaan erillinen korvaus jokaiselta e-koulutustunnilta ja jonka suu- ruus on 1/200 takuupalkasta. Korvaus määräytyy e-koulutuksen laatijan etukä- teen määrittelemän keston mukaan, ellei toisin sovita. Korvaus maksetaan e- koulutuksen päätyttyä kurssitodistusta vastaan.

Siitä, että työntekijä kieltäytyy suorittamasta työnantajan suosittelemaa e-kou- lutusta, ei seuraa sanktioita.

Vapaajaksolla tapahtuva työnantajan suosittelema e-koulutus ei vaikuta vuo- rotteluun eikä menetettyä vapaa-aikaa erikseen korvata.

4 Muut määräykset

Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijällä on käytössään sellaiset laitteet ja muut tekniset edellytykset, joiden avulla pakollisen e-koulutuksen suorittaminen työpaikalla tai muualla vapaajakson aikana on mahdollista.

Työnantaja maksaa tai korvaa, kaikissa edellä mainituissa tapauksissa, työn- tekijälle kaikki e-koulutuksesta aiheutuneet osallistumis- ja materiaalikustan- nukset.

LIITE 13 TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI

Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toiminta- mallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työllistyminen.

Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely

Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvotte- lujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisano- misaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoi- man vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koske- vat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toi- mintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon pal- velujen käytön osalta.

Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista ei estä rajoitus, jonka mu- kaan irtisanomisen vaihtoehtojen käsittely voi yhteistoimintaneuvotteluissa al- kaa suurissa irtisanomisissa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua perustei- den ja vaikutusten käsittelystä.

Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä kä- sitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.

Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julki- set työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yritys- ten irtisanomismenettelyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään so- pimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yh- teistyöhön.

Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisai- kana

Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja korotettuun koulutustukeen.

Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin pe- rustein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisen määräai- kaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useammasta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähintään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määräaikaisesta työsopimuk- sesta. Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaviranomaiselle työntekijän suostumuksella hänen koulutustaan, työkokemustaan ja työtehtäviään koske- vat tiedot heti irtisanomisen tapahduttua. Työnantaja osallistuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisohjelman laatimiseen.

Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oi- keus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllistymisohjelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työs- sä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoi- mapoliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava:

1) enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuu- kausi;

2) enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enintään neljä kuukautta; sekä

3) enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää hait- taa.

Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyydettä- essä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.

LIITE 14 SODANVAARASOPIMUS

Allekirjoittaneet ovat sopineet sodanvaarasta ja sodanvaaran (mm. meriros- vous) kaltaisista tilanteista seuraavaa:

Sodanvaara-alueeksi tai sodanvaaran kaltaiseksi alueeksi hyväksytään Lloyd´s Joint War Committeen (JWC, katso erillinen lista, joka päivitetään tapa- uskohtaisesti) julistamia alueita.

Sodanvaara-alueella liikennöivällä aluksella maksetaan 100 %:lla korotettua taulukko- tai takuupalkkaa. Sodanvaara-alueella tehty ylityö maksetaan 100

%:lla korotetusta taulukko- tai takuupalkasta.

Korotettua palkkaa aletaan maksaa sen vuorokauden alusta, jonka kuluessa alus saapuu edellä mainitulle alueelle ja sen vuorokauden loppuun, jonka kulu- essa alus on poistunut alueelta, kuitenkin vähintään kahdelta vuorokaudelta.

Laskettaessa vuosiloma-ajan palkkaa, aika jolta on maksettu korotettua taulukko- tai takuupalkkaa on otettava huomioon (pro rata-periaatteen mukaisesti).

Työtapaturma-, ryhmähenki- ja henkilökohtaisen omaisuuden vakuutukset ovat voimassa ko. alueilla (ellei sodanvaarasta ole muuta sovittu) kuitenkin si- ten, että sodanvaara alueella, jos tapaturma tai kuolema johtuu sotatoimista tai niihin rinnastettavista toimista:

- ryhmähenkivakuutuksen mukainen korvaus kuolemantapauksen joh- dosta on kaksinkertainen;

- lakisääteisen tapaturmavakuutuskorvauksen lisäksi 100 %:sta pysy- västä työkyvyttömyydestä maksettava kertakorvaus on 210 000 euroa. Tätä vähäisemmästä työkyvyttömyydestä maksetaan kertakorvaus, jonka suuruus on pro rata suhteessa täyteen kertakorvaukseen. Kerta- korvauksen määrään tehdään vuosittain vastaavat korotukset kuin mui- hin tapaturmavakuutuslainsäädännön mukaisiin korvauksiin;

- henkilökohtaisen omaisuuden menetys korvataan merityösopimuslain (756/2011) 13 luvun 16 §:n mukaisesti.

Mikäli työntekijä ei halua seurata alusta sodanvaara tai sodanvaaran kaltaiselle alueelle, hänen on ilmoitettava asiasta heti, kun tieto aluksen siirtymisestä täl- laiselle alueelle tulee tietoon. Muutoin seurataan voimassaolevaa sodanvaaraa koskevaa lainsäädäntöä.

Tämä sodanvaarasopimus on voimassa kuten osapuolten välillä olevat muut ulkomaanliikenteen työehtosopimukset.

HELSINGISSÄ 27. kesäkuuta 2012

SUOMEN VARUSTAMOT ry SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU ry SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO ry SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖLIITTO ry

LIITE 15.1 MÄÄRÄAIKAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖ- JA VAPAAPÄIVIEN LASKENTA

Työehtosopimuksen kohdan 4.4 soveltaminen

Allekirjoittaneet ovat sopineet ulkomaanliikenteen matkustaja-alushenkilö-kun- taa koskevaan työehtosopimukseen maaliskuussa 2003 lisätyn kohdan 4.4 (määräaikaisten työntekijöiden työ- ja vapaapäivien laskenta) soveltamisesta ja tulkinnasta seuraavaa:

a) Sovellutusohje määräaikaisen työntekijän työ- ja vapaapäivien lasken- nasta:

Sellaisen työntekijän (extra-työntekijä), jonka työ- ja vapaajaksoja ei ole mer- kitty työjaksosuunnitelmaan ja jonka työsopimussuhde kestää vähemmän kuin 14 päivää ja jota ei ole otettu kenenkään sijaiseksi, yhteenlaskettu enimmäis- työaika tulo- ja lähtöpäivinä on 12 tuntia. Tällaisella työntekijällä on kuitenkin oikeus tehdä työtä tulo- ja lähtöpäivinä yhteensä vähintään kahdeksan (8) tun- tia. Extra-työntekijälle maksetaan palkka sen päivän alusta, jolloin hän saapuu työhön, ja sen päivän loppuun, jolloin työsuhde päättyy 4). Extra-työntekijän tulo- ja lähtöpäivinä tekemä työ oikeuttaa 1:1 – vuorottelujärjestelmän mukai- sesti yhteen vapaapäivään, mikäli tulo- ja lähtöpäivät ovat laskettu yhteen.

Esim:

Pe La Su

2 10 8 = 3 päivän palkka + 2 vapaapäivän palkka

I i I I i I

20.00 20.00

Pe La Su

6 10 4 = 3 päivän palkka + 2 vapaapäivän palkka

12.00

I i

12.00

I i

12.00

= 3 päivän palkka + 3 vapaapäivän palkka

I i I I i I

4) Jos työntekijä on ennen työnteon aloittamista täytynyt matkustaa sopimuksentekopaikka- kunnalta päästäkseen työhönsä, on palkka kuitenkin suoritettava sen päivän alusta, jolloin hän lähti matkalle.

LIITE 15.2 MÄÄRÄAIKAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN LOMAKORVAUKSEN LASKENTA

Työehtosopimuksen kohdan 4.4 soveltaminen

Allekirjoittaneet ovat sopineet ulkomaanliikenteen matkustaja-alushenkilö-kun- taa koskevaan työehtosopimukseen maaliskuussa 2003 lisätyn kohdan 4.4 (määräaikaisten työntekijöiden lomakorvauksen laskenta) soveltamisesta ja tulkinnasta seuraavaa:

Sellaisen työntekijän työsopimus, joka on merityösopimuslain 1 luvun 4 §:n mu- kaisesti määräaikainen ja kestää vähemmän kuin 14 päivää, lomakorvauksen laskentakaava on seuraavanlainen:

Xxxxxxxxxxx on 11 % hänelle määräytyvästä 1,18:lla korotetusta palkasta siltä ajalta, jolta hän ei ole saanut lomakorvausta.

Tämän lisäksi maksetaan työehtosopimuksen 7.3-kohdan mukaisesti, alle 14 vuorokauden mittaisissa työsuhteissa vuosilomakorvaukseen sisältyvä ravinto- ja asuntokorvaus seuraavasti:

1–3 vrk:n työsuhde 0,5 x ravinto- ja asuntokorvaus 4–6 vrk:n työsuhde 1 x ravinto- ja asuntokorvaus 7–9 vrk:n työsuhde 1,5 x ravinto- ja asuntokorvaus 10–13 vrk:n työsuhde 2 x ravinto- ja asuntokorvaus

ESIMERKKI SOVELLUTUKSESTA:

- työntekijä, jonka työsuhde on kestänyt neljä (4) päivää

- työntekijälle määräytyvä palkka on 4 x päiväpalkka + 4 x ruoka- ja asun- tokorvaus, joka kerrotaan 1,18:lla. Näin saadusta tuloksesta maksetaan lomakorvausta 11 %. Lisäksi maksetaan yhden (1) kerran ravinto- ja asuntokorvaus.

Huom! Lomakorvausta laskettaessa ei huomioida mahdollista ylityökorvausta eikä palvelurahaa.

LIITE 16 TAKUUPALKKASOPIMUKSEN MALLI

Suomen Merimies-Unioni SMU Päiväys [Varustamo]

TYÖ- JA PALKKAEHDOT .. . -NIMISELLÄ ALUKSELLA

[Varustamon nimi ja aluksen nimi] noudatetaan Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n ja Suomen Varustamot ry:n välillä solmittua voimassa olevaa kauppa-aluk- sia koskevaa työehtosopimusta jäljempänä sovituin lisäyksin ja poikkeuksin.

Tällä työehtosopimuksella on toteutettu meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain edellyttämä työvoimakustannus- säästö.

Sopimus on voimassa x.x.xxxx lukien kuten kauppa-alussopimus, kuitenkin si- ten, että sopimus on voimassa ensimmäiset kuusi (6) kuukautta koeluontoi- sena. Mikäli aluksen liikennealue muuttuu olennaisesti, osapuolet sopivat muu- toksen aiheuttamista tarkistuksista sopimukseen ennen muutosten toteutu- mista.

1. Miehitys

Kun alus on liikenteessä, siinä on oltava vähintään liitteen mukainen miehitys.

Mikäli jollekin laivaväkeen kuuluvalle järjestetään ruokailu yhteisten tilojen ul- kopuolella tai mikäli jollekin heistä järjestetään yksityispalvelua, taloushenkilö- kuntaan lisätään yksi talousapulainen.

Kun aluksella pidetään merivahtia, sen kokoonpanoon on kuuluttava vahdinpi- toasetuksen mukaisesti miehistöasemassa oleva työntekijä, komentosillan miehitykseen on kuuluttava vahdinpitoasetuksen tarkoittama miehistöase- massa oleva pätevä vahtimies.

Mikäli aluksen henkilökunta esittää miehityksen lisäämistä, asiasta on neuvo- teltava luottamusmiessopimuksen tarkoittamaa neuvottelujärjestystä noudat- taen. Elleivät neuvottelut johda tulokseen, asia siirretään Suomen Merimies- Unionin ja varustamon välisiin neuvotteluihin.

Jokainen laivaväkeen kuuluva huolehtii oman hyttinsä päivittäisestä puhtaa- napidosta. Perusteellisempi siivous suoritetaan aina vaihdon yhteydessä tai

kerran kuukaudessa. Yhteisten sosiaalisten tilojen perusteellisempaan siivouk- seen samoin kuin varustamon järjestämiä tai hyväksymiä ja laivalla järjestettä- viä tilaisuuksia varten otetaan tarvittaessa lisätyövoimaa.

Kunkin työntekijän työsopimukseen merkitään hänen ammattinimikkeensä ja hänen työsopimukseensa merkitään, mitä työehtosopimusta hänen työsuh- teessaan sovelletaan. Työntekijälle selvitetään myös Suomen Merimies-Unio- nin ja varustamon välistä luottamusmies- ja neuvottelujärjestelmää ja hänet opastetaan viipymättä ja niin pian kuin mahdollista oman osastoluottamusmie- hen tai aluksen luottamusmiehen taikka pääluottamusmiehen luo.

2. Työaika ja vuorottelu

2.1 Työaika

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa.

Takuupalkkaan sisältyy 8 tuntia säännöllistä työaikaa vuorokaudessa lauantait, sunnuntait, muut pyhäpäivät ja erityiset aattopäivät mukaan luettuna sekä enin- tään X tuntia ylityötä kalenteriviikossa (Y arkiylityötuntia ja Z pyhäylityötuntia) kuitenkin siten, että takuupalkkaan sisältyvä vuorokautinen työaika on enintään 12 tuntia.

Mikäli ylityötä kertyy kalenteriviikossa enemmän kuin X tuntia (Y arkiylityötuntia ja Z pyhäylityötuntia) tai mikäli vuorokauden aikana tehdään työtä yli 12 tuntia, ylimenevät tunnit korvataan ylityönä. Ylityökorvaus tunnilta lasketaan takuupal- kasta käyttäen jakajana lukua W 1).

Vaihtopäivän säännöllinen työaika on joko neljä (4) tai kahdeksan (8) tuntia.

Tämän työehtosopimuksen määräyksillä on korvattu seuraavat lain säännök- set ja kauppa-aluksia koskevan työehtosopimuksen määräykset:

1) merityöaikalaki

- 4 §(säännöllinen työaika),

- 5 §:n (työajan sijoittaminen) 1 momentin 2), 3) ja 4) -kohdat sekä 2 mo- mentti,

- 6 §(pyhä- ja lauantaityötä koskevien rajoitusten soveltamisala),

- 7 § (vuorotyöntekijän työntekovelvollisuus pyhäpäivänä ja lauantaina),

1) Esimerkki: Jos takuupalkkaan on sisällytetty ... arkiylityötuntia ja ... pyhäylityötunti, jakaja (W) on

- 8 § (taloustyöntekijän työntekovelvollisuus pyhäpäivänä ja lauantaina),

- 9 §:n (ylityön teettäminen) 2 ja 3 momentti,

- 12 §:n (ylityön korvausperusteen määräytyminen) 2 momentti,

- 14 § (vastikkeena korvattava ylityökorvaus),

2) kauppa-aluksia koskeva työehtosopimus

- 4.2 (vuorotyöntekijän työaika),

- 4.3 (taloustyöntekijän työaika),

- 4.4 (päivätyöntekijän työaika) ja

- 4.6:n (korvaus ylityöstä) kohdat 4.6.1.3 (ylityön muuttaminen vapaa- ajaksi), 4.6.2. (vastikkeena suoritettava ylityökorvaus), 4.6.3 (lakisäätei- sen ja lisävastikkeen käyttäminen) ja 4.6.4 (lakisääteisen ja lisävastik- keen korvaaminen).

2.2 Vuorottelu

Aluksessa noudatetaan 1:1-vuorottelujärjestelmää. Vuorottelu toteutetaan pro rata - periaatteella siten, että yksi työjaksopäivä oikeuttaa yhteen vapaapäi- vään ja siten, että merimiesten vuosilomalain ja ulkomaanliikenteen työehtoso- pimuksen mukaiset vuosilomapäivät sisältyvät vuorottelujärjestelmään. Vuo- rotteluun käytettävän vuosiloman antamisessa, lomapalkan laskemisessa ja maksamisessa noudatetaan merimiesten vuosilomalain säännöksiä.

Vuorottelujärjestelmä on toteutettava siten, että työjakson pituus on Itämeren liikenteessä enintään X viikkoa. Muun liikenteen osalta osapuolet neuvottelevat ja sopivat tarvittaessa erikseen työjakson pituuden.

2.3 Poissaolon suhde vuorotteluun

Kun työntekijä on työjakson aikana kykenemätön tekemään työtä sairauden tai vamman johdosta ja on tämän vuoksi poissa työstä tai, kun työntekijä osallistuu työnantajan osoittamaan koulutukseen työ- tai vapaajakson aikana, työstä poissaolo ja koulutukseen osallistuminen rinnastetaan työssäoloaikaan, jolloin mahdollisesti pitämättä jääneet vapaa- tai lomapäivät siirretään pidettäväksi myöhemmin vastaavana vapaa-aikana tai korvataan työntekijän niin pyytäessä rahana. Tämä koskee myös muita lakiin tai sopimukseen perustuviin poissa- oloja, joiden osalta työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle palkkaa.

2.4 Siirtymäkausi

Kun aluksella siirrytään tämän sopimuksen mukaiseen takuupalkkaukseen, va- rustamon palveluksessa aikaisemmin kertyneet merityöaikalain tai ulkomaan- liikenteen työehtosopimuksen mukaiset vapaapäivät pidetään ensisijaisesti va- paana. Mikäli työntekijä sitä esittää, aiemmin ansaitut vapaapäivät voidaan maksaa rahakorvauksena. Tällöin korvausperusteena käytetään palkkaa, joka työntekijälle maksettiin vapaapäivän kertymisajankohtana.

3. Palkkaus

Työntekijän takuupalkka kalenterikuukaudessa on palkkaliitteessä olevan tau- lukon mukainen. Takuupalkka sisältää seuraavat lisät ja korvaukset:

- [korvaus sovitusta määrästä ylityötä;

- kokkistuertin pätevyyslisä;

- pukuraha;

- varustamolisä matkustaja-aluksissa;

- lastinkäsittelykorvaus;

- palveluraha; sekä

- petiraha.]2)

Kauppa-alussopimuksen kohdan 23.1 mukainen palveluraha, vaikka se olisi sisällytetty takuupalkkaan, maksetaan vain Suomen Merimies-Unionin jäse- nille.

Kauppa-alussopimuksen osapuolten sopimien uusien lisien ja korvausten si- sällyttämisestä takuupalkkaan sovitaan erikseen, mihin asti ne maksetaan ta- kuupalkan lisäksi.

Takuupalkkaan ei sisälly vuosiloma-ajalta maksettavaa 18 %:n korotusta eikä lomarahaa.

Takuupalkka maksetaan työ- ja vapaajaksoilta ja myös silloin, kun työnantaja on muutoin lakien ja sopimusten perusteella velvollinen maksamaan palkkaa. Vuosiloman ja vuorotteluun liittyvän vapaan aikana sekä sairaudesta tai tapa- turmasta johtuvan poissalon aikana työntekijälle suoritetaan korvaus ravin- nosta ja asunnosta siten kuin kauppa-alussopimuksen kohdissa 24.2, 24.3 ja

24.4 on määrätty. Koulutusajalta suoritettavasta ravinto- ja asuntokorvauk- sesta on sovittu kauppa-alussopimuksen liitteenä olevassa koulutussopimuk- sessa.

2) Se, mitkä lisät ja korvaukset takuupalkkaan sisällytetään, päätetään varustamo-/aluskohtaisissa neuvotte- luissa.

Aluksessa, jossa kuljetetaan matkustajia, taloushenkilökunnalle maksetaan sen sijaan, mitä kauppa-alussopimuksen 22.3 kohdassa on määrätty, palkka- liitteessä mainittu erillinen lisä jokaiselta päivältä, kun matkustajia on aluk- sessa.

Liitteenä olevaan takuupalkkataulukkoon tehdään vastaavat korotukset kuin ul- komaanliikenteen työehtosopimuksen mukaisiin palkkoihin.

Helsingissä xx. päivänä ... kuuta XXXX

[VARUSTAMO] SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY

Tämä malli ei ole sitova. Lopullinen takuupalkkasopimus neuvotellaan ja sovitaan kunkin varustamon kanssa erikseen aluskohtaisesti. Osapuolet voivat sopia näissä neuvotteluissa mallista poikkeavista määräyksistä.

LIITE 17 EPÄASIALLINEN KOHTELU TYÖPAIKALLA *)

Tämän liitesopimuksen tavoitteena on turvata työpaikka, jolla ei suvaita eikä esiinny häirintää, kiusaamista, syrjintää, fyysistä tai henkistä väkivaltaa eikä muuta epäasiallista kohtelua sekä kiinnittää huomiota kaikenlaisen epäasialli- sen kohtelun haitallisuuteen työelämässä ja sen kielteisestä vaikutuksesta työn tuottavuuteen, työilmapiiriin ja työhyvinvointiin.

Sopimuksen tarkoituksena on parantaa ja selkeyttää työpaikalla tapahtuvaa epäasiallista kohtelua ja käyttäytymistä koskevien tapausten käsittelyä ja rat- kaisemista ja kannustaa työpaikoilla yhteisesti luomaan ja toteuttamaan epä- asiallisen kohtelun ehkäisyyn, siihen puuttumiseen, käsittelyyn ja ratkaisuun liittyviä työpaikkakohtaisia toimintatapoja ja käytäntöjä.

Tämän sopimuksen taustalla sovelletaan työpaikalla tapahtuvaa epäasiallista kohtelua koskevia työturvallisuuslain (738/2002) ja merityösopimuslain (756/2011) säännöksiä. Tämä sopimuksen tarkoittamaa epäasiallista kohtelua ei ole yhdenvertaisuuslaissa (1325/2014) ja laissa miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta (609/1986) tarkoitettu työsyrjintä, johon liittyvät mainituissa la- eissa määritellyt oikeusturvakeinot ja seuraamukset.

Epäasiallisella kohtelulla tarkoitetaan tässä sopimuksessa kaikkia häirinnän, kiusaamisen, väkivallan ja muun epäasiallisen kohtelun muotoja.

1. Pääperiaatteet ja häirintätapauksen tunnistaminen

1.1 Epäasiallisen kohtelun kielto

Kaikki epäasiallinen kohtelu sen muodosta, luonteesta ja tavoitteesta riippu- matta on työpaikalla ja työyhteisön jäsenten kesken kielletty.

Työntekijä, riippumatta hänen asemastaan työyhteisössä, ei saa harjoittaa muihin työntekijöihin kohdistuvaa epäasiallista kohtelua.

1.2 Työnantajan toimintavelvollisuus

Työnantajan on viipymättä puututtava, selvitettävä ja ryhdyttävä tarvittaviin toi- menpiteisiin saatuaan tiedon epäasiallista kohtelua koskevasta epäilystä.

Työnantajan on kohdeltava puolueettomasti ja tasapuolisesti epäasiallista koh- telua koskevan tapauksen osapuolia.

1.3 Määritelmät

Epäasiallisen kohtelun tunnistamisessa lähtökohdaksi on otettava se, miten epäasiallisen kohtelun kohteeksi joutunut kokee häneen kohdistuneen toimin- nan.

Epäasialliseksi kohteluksi voidaan katsoa ainakin sellaiset vuorovaikutuksen muodot, teot tai toiminta, jota sen kohde pitää vastenmielisenä, ahdistavana, kiusallisena, uhkaavana, alistavana, nöyryyttävänä tai jonka johdosta hän ko- kee itsensä puolustuskyvyttömäksi.

Epäasiallista kohtelua harjoittava voi olla työtoveri, esimies tai muu työnantajan edustaja tai missä tahansa muussa asemassa työyhteisössä oleva tai työyh- teisön ulkopuolinen henkilö, kuten asiakas tai yhteistyökumppani.

Epäasiallinen kohtelu voi ilmetä sanoin, teoin, ilmein, elein tai muuna aistitta- vana toimintana ja käyttäytymisenä.

Epäasiallisen kohtelun eri muotoja ovat muun muassa kiusaaminen, seksuaa- linen tai sukupuolinen häirintä ja sähköinen häirintä tai kiusaaminen.

Kiusaamisella tarkoitetaan ainakin tilannetta, jossa työntekijä joutuu toistuvasti ja pitkään painostavan, loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen tai henkisen väkivallan kohteeksi. Kiusaaminen voi olla tahallista tai tapahtua tekijänsä tie- dostamatta tai ymmärtämättä sitä, miten oma toiminta ja käyttäytyminen vai- kuttavat toiseen tai miten toinen sen kokee.

Seksuaalista tai sukupuolista häirintää on ainakin työyhteisön jäsenen suku- puoleen tai seksuaalisuuteen kohdistuva ja sitä halventava tai alentava vies- tintä ja käyttäytyminen, vastenmielinen koskettelu, seksiehdotukset ja -vaati- mukset sekä tunkeilevat eleet ja ilmeet.

Sähköinen häirintä tai kiusaaminen on ainakin erilaisten teknisten välineiden avulla tapahtuvaa nolaamista, nöyryyttämistä, uhkailua tai pelottelua, joka koh- distuu toiseen työyhteisön jäseneen riippumatta siitä, tapahtuuko se työ- tai vapaa-ajalla.

Epäasiallista kohtelua ei ole esimerkiksi:

• työnantajan työnjohto-oikeuden perusteella tekemät asialliset päätökset ja ohjeet

• työnantajan työhön ja työpaikkaan liittyvä asiallinen, kriittinenkin palaute

• työnantajan kurinpidolliset toimenpiteet, kuten esimerkiksi varoitus, joihin on ryhdytty asiallisin perustein

• työnantajan työturvallisuuteen, työsuojeluun ja työterveyshuoltoon liitty- vät asialliset päätökset ja toimenpiteet, mukaan lukien työntekijän työky- kyyn liittyvät selvitykset ja muut toimenpiteet

• työyhteisön jäsenten väliset työhön liittyvät näkemyserot ja erimielisyydet

• työyhteisöä, työtä ja työtehtäviä koskevien ongelmien käsittely yhteisesti

2. Ennalta ehkäisevä toiminta

Epäasiallista kohtelua voidaan ehkäistä työpaikalla tietoisella ja tavoitteellisella työturvallisuusjohtamisella, osallistuvalla henkilöstöjohtamisella, läsnä olevalla esimiestyöllä, yhteishenkeä luovalla työilmapiirillä sekä hyvillä alaistaidoilla. Ennalta ehkäisevää toiminnan keinoja ovat esimerkiksi työyhteisön tiedottami- nen ja sen jäsenten tietoisuuden lisääminen, esimiesten kouluttaminen sekä puuttuminen työilmapiirin huonontumiseen ja epäasialliseen kohteluun varhai- sessa vaiheessa.

Tavoitteena on työyhteisön tietoisuuden lisääminen siitä, mikä on epäasiallista kohtelua, miten siihen tulee suhtautua ja miten toimitaan, jos joutuu epäasialli- sen kohtelun kohteeksi tai havaitsee toisiin kohdistuvaa epäasiallista kohtelua sekä minkälaisia menettelytapoja on olemassa tilanteiden ratkaisemiseksi.

Työntekijöiden on sitouduttava, osana hyvää merimiestapaa, työyhteisöön, jossa ei suvaita mitään epäasiallista kohtelua. Jokainen, niin esimies kuin työn- tekijä, voi toimia hyvänä esimerkkinä hyvän työilmapiirin ja asiallisen kanssa- käymisen edistämiseksi työpaikoilla.

Esimiesasemassa olevien työntekijöiden on puututtava työyhteisön ja yhdessä työskentelevien keskinäisiin ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa esimerkiksi jo silloin, kun ilmenee jokin työn sujuvuutta häiritsevä seikka tai oi- reita työilmapiirin huonontumisesta.

3. Työsuojeluvaltuutetun ja luottamusmiehen rooli

Epäasiallisen kohtelun osapuolilla on oikeus käyttää menettelyn kaikissa vai- heissa avustajanaan työsuojeluvaltuutettua, luottamusmiestä tai muuta valitse- maansa tukihenkilöä.

4. Velvollisuudet ja menettely

4.1 Työntekijän velvollisuudet

Jos esimies tai työtoveri kohtelee toista epäasiallisesti, on epäasiallista kohte- lua harjoittavalle ilmaistava heti ja selkeästi, että kohtelu koetaan epäasial- liseksi ja ettei sitä hyväksytä. Jos tämä ei tehoa tai jos epäasiallisen kohtelun kohde ei uskalla menetellä näin, asiassa on käännyttävä työsuojeluvaltuutetun, luottamusmiehen tai muun tukihenkilön puoleen ja yhdessä heidän kanssaan pyydettävä epäasiallista kohtelua harjoittavaa lopettamaan kyseinen menet- tely.

Kun epäasiallista kohtelua harjoittavalle on ilmoitettu selkeästi, että menettelyä ei hyväksytä, hänen voidaan katsoa olevan selvillä menettelynsä kielteisistä vaikutuksista ja luonteesta.

Asian jatkokäsittelyn vuoksi on suositeltavaa, että epäasiallisen kohtelun kohde tekee tarvittaessa tukihenkilön avustuksella kirjallisia muistiinpanoja siitä, miten epäasiallinen kohtelu ilmenee, kuinka usein se toistuu ja miten sitä harjoittava on käyttäytynyt ja toiminut.

Epäasiallisen kohtelun jatkuessa on sen kohteen pyydettävä suoraan tai tuki- henkilön avulla, että työnantaja puuttuu asiaan ja ottaa sen käsittelyyn. Jos epäasiallista kohtelua harjoittava on lähiesimies, viedään asia hänen esimie- hensä tietoon ja käsittelyyn. Mikäli kyseinen esimies ei ota asiaa käsittelyyn, asia on vietävä organisaatiossa ylöspäin.

Mikäli työyhteisössä on nimetty työsuojeluorganisaatioon kuuluva yhdyshen- kilö epäasiallista kohtelua koskevia tapauksia varten, häneen voidaan ottaa suoraan yhteyttä esimiehen sijaan.

4.2 Työnantajan velvollisuudet

Työnantajalla on velvollisuus tarkkailla työyhteisön toimivuutta ja puuttua mah- dollisimman varhaisessa vaiheessa kaikkeen epäasialliseen kohteluun. Velvol- lisuus ryhtyä toimenpiteisiin alkaa siitä, kun työnantaja on saanut tiedon työn- tekijään kohdistuvasta epäasiallisesta kohtelusta. Toimintavelvollisuus alkaa riippumatta siitä, tuleeko tieto työntekijältä itseltään, muulta työntekijältä, työ- suojeluvaltuutetulta, luottamusmieheltä tai muulta tukihenkilöltä tai esimerkiksi työterveyshuollon tai työsuojeluviranomaisen kautta. Toimenpiteisiin on ryhdyt- tävä viimeistään silloin, kun epäasiallinen kohtelu aiheuttaa tai saattaa aiheut- taa vaaraa tai haittaa työntekijän terveydelle.

Tiedon saamisen jälkeen työnantajan on selvitettävä ja tutkittava tapaus ja ta- pahtumien kulku objektiivisesti ja puolueettomasti. Asia on käsiteltävä oikeu- denmukaisesti. Tutkinnassa on otettava huomioon kaikki tapauksen olosuh- teet, asiakirjat ja muu aineisto sekä kuultava kaikkia asiasta todennäköisesti tietäviä.

Selvittämisen jälkeen on harkittava, mitä tehokkaita toimenpiteitä tilanteen rat- kaiseminen edellyttää. Jos selvityksissä on ilmennyt, että työpaikalla esiintyy epäasiallista kohtelua, on työnantajalla velvollisuus kieltää tällainen toiminta ja käyttäytyminen ja ryhtyä kaikkiin muihin asian kannalta tarvittaviin toimenpitei- siin.

Työnantaja huolehtii tarvittaessa siitä, että tapauksen käsittely, tehdyt toimen- piteet ja ratkaisut kirjataan asian vakavuuden edellyttämässä laajuudessa.

Epäasiallista kohtelua tutkittaessa ja selvitettäessä on kaikkea esiin tullutta tie- toa ja aineistoa käsiteltävä tarvittavalla luottamuksellisuudella.

4.3 Ilmoittaminen työsuojeluviranomaiselle

Jos työpaikalla ei ryhdytä toimenpiteisiin epäasiallisen kohtelun lopettamiseksi tai jos toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä ratkaisemaan tapausta, tapauksesta on ilmoitettava työsuojeluviranomaiselle. Ilmoituksen tekee lähtökohtaisesti epäasiallista kohtelua kokenut itse. Ilmoitus on pyrittävä tekemään työsuhteen kestäessä sen varmistamiseksi, että viranomaisilla on mahdollisuus puuttua asiaan ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.

4.4 Toimintamalli häirintätapauksia varten

Työnantaja voi laatia yhteistoiminnassa työsuojeluvaltuutettujen ja luottamus- henkilöiden kanssa sisäisen toimintamallin epäasiallista kohtelua, sen tunnis- tamista ja käsittelyä varten.

Toimintamallin tarkoituksena on antaa muun muassa yksityiskohtaiset organi- saatioon, toimintatapoihin ja henkilöstöhallintoon soveltuvat toimintaohjeet, joissa esimerkiksi määritellään vastuuhenkilöt ja -alueet sekä selvitysmenette- lyssä käytettävät lomakepohjat.

Mikäli sisäinen toimintamalli on laadittu, työnantajan on huolehdittava, että toi- mintamalli ja -ohjeet ovat nähtävänä aluksen ilmoitustaululla.

5. Seuraamukset

Seuraamukset toiminnasta, jossa työyhteisön jäsen on kohdellut epäasiallisesti toista työyhteisön jäsentä, määräytyvät merityösopimuslain, työturvallisuuslain ja muun tapauskohtaisesti sovellettavan lainsäädännön mukaan.

Epäasiallisen kohtelun harjoittamisesta voi seurata varoitus, siirto toisiin työ- tehtäviin tai työnteon paikkaan tai työsopimuksen päättäminen lain edellytysten täyttyessä. Siirron yhteydessä on harkittava epäasiallisen kohtelun kohteeksi joutunutta kuullen, keneen uudelleensijoittaminen tulisi kohdistua.

*) Liitesopimuksen taustalla ovat ETF:n ja ECSA:n laatimat suuntaviivat ”Työpaikalla tapah- tuvan häirinnän ja kiusaamisen eliminointi” 2013, joiden mukaan kiusaamista ja häirintää koskevasta menettelyprosessista on sovittava merenkulun työmarkkinajärjestöjen kesken sekä ICS:n ja ITF:n yhdessä julkaisema ”Guidance on Eliminating Shipboard Harassment and Bullying” 2016, johon viitataan myös MLC-merityöyleissopimukseen 2016 häirintää ja kiusaamista koskevan lisäyksen pöytäkirjassa.

Document Metadata

Table of Contents

Ulkomaanliikenteen liitesopimukset 1/94

Document Metadata