Yhteiskunnalliset vaikutukset. Yleissopimuksen ratifioinnilla on tärkeä periaatteellinen merkitys vammaisten henkilöiden oikeuksien edistämisessä ja kunnioittamisessa. Esityksellä vahvistetaan vammaisten henkilöiden oikeuksien asemaa oikeudellisesti velvoittavina ihmisoikeuksina sekä edistetään heidän ihmisoikeuksiensa toteuttamista. Esityksellä lisätään myös yleistä tietoisuutta vammaisten henkilöiden oikeuksista, minkä voidaan arvioida edistävän heidän yhdenvertaisuuttaan yhteiskunnassa. Yleissopimus edellyttää vammaisten henkilöiden osallistamista heitä koskevaan päätöksentekoon. Vammaisten henkilöiden osallistaminen mukaan heitä koskevaan päätöksentekoon sekä 33 artiklan mukainen rakenne, jolla edistetään, seurataan ja suojellaan vammaisten henkilöiden oikeuksia, lisäävät tietoisuutta yhteiskunnassa vammaisten henkilöiden oikeuksista ja edesauttavat oikeanlaisten palvelujen tarjoamista heille. Yleissopimuksen yleiset velvoitteet sekä useat artiklamääräykset vahvistavat vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta. Myös valmisteilla oleva itsemääräämisoikeuden edistämistä koskeva lainsäädäntö tähtää tähän. Valtakunnallisesti hyväksytyt tavoitteet kehitysvammaisten henkilöiden laitoshoidon purkamisesta ja myös vaikeimmin vammaisten henkilöiden asumisen ja palvelujen järjestämisestä lähiyhteisössä vahvistavat vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta, itsemääräämisoikeutta sekä osallisuutta yhteiskunnan eri toimintoihin. Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja laitoshoidosta poissiirtyminen itsenäisen elämän tukemiseen suuntaan voi vaatia uudenlaisia itsenäisen elämän mahdollistavia tai itsenäistä elämää tukevia yksilöllisiä palveluja ja palvelujen suuntaamista kotona tarjottaviin palveluihin. Vammaisten henkilöiden oikeuksien edistämisellä parannetaan heidän mahdollisuuttaan osallistua koulutukseen ja työelämään, mikä edistäisi osaltaan muun muassa pyrkimystä työurien pidentämiseen. Työllistymistä tukevilla toimilla voidaan edistää vammaisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksia. Yleissopimuksen kansainvälinen valvontajärjestelmä tehostaa sopimusmääräysten täytäntöönpanoa. Valinnaisen pöytäkirjan mahdollistaman valitusmenettelyn voimaantulo täydentää myös ihmisoikeuksien kansainvälistä valvontaa.
Yhteiskunnalliset vaikutukset. Merityötä koskeva yleissopimus tuo uudenlaisen välineen merenkulkijoiden työsuojeluun kansainvälisellä tasolla. Suurin osa merionnettomuuksista, 80 prosenttia johtuu inhimillisistä tekijöistä. Merityötä koskeva yleissopimus tulee toimimaan yhtenä välineenä meriturvallisuuden parantamisessa. Sopimusprosessin aikana on ongelmia herättänyt kysymys siitä, ketkä ovat velvollisia noudattamaan sopimusta. Erityisesti ongelmia on aiheuttanut kysymys kuka on merimies, kuka on laivanvarustaja ja myös kysymys, mitä aluksia sopimus koskee (Sähköpostitiedustelu. Suomen Varustamot ry. 4.10.2010). Yleissopimuksessa on otettu huomioon varustamoiden tasavertainen kilpailuedellytys. Maita, jotka ratifioivat sopimuksen, ei aseteta huonompaan kilpailuasemaan verrattuna niihin maihin, jotka eivät ratifioi sopimusta. Oikeudenmukaisuus taataan seuraavanlaisesti. Ne maat, jotka eivät ratifioi sopimusta eivät saa myöskään erilaista kohtelua sopimusasioissa. Näin estetään epäreilun kilpailuedun saaminen. Tämä ilmenee konvention artikla V:ssä, paragraph 7. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että alusten Port State Control -tarkastukset suoritetaan huolimatta siitä, onko aluksen lippuvaltio ratifioinut sopimuksen. (ILO:n www-sivut 2010a.) Merenkulkualalle ennustetaan etenkin meripäällystön kasvavaa työvoimapulaa. Englantilainen merenkulkualan konsulttifirma Drewry ennustaa 43 000 meripäällystötyöntekijän vajetta maailman kauppalaivastoon vuodelle 2013. (Mepan uutissähke. Päällystöpula pahenee. Vastaanotettu laivalla 21.5.2010.) Sopimus toimii myös välineenä merenkulkijan ammatin kansainvälisen arvostuksen lisäämisessä. Mitä tarkempaa säätelyä tuotetaan koskien merityötä, sitä paremmin johdetulta ja turvallisemmalta merenkulku vaikuttaa. Tämä vaikuttaa mahdollisesti lisäämällä alan arvostusta ja alalle hakeutumista. Vaikka sopimus ei Suomen tasolla suuria muutoksia merityölainsäädäntöön, pidetään ammattiliitossa sopimusta askeleena eteenpäin. ”ILO:n solmima sopimus oli suuri läpimurto merenkulkijoiden aseman parantamiseksi maailmanlaajuisesti”, Xxxxx Xxxxxxxx, toiminnanjohtaja Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx painottaa (STTK:n www-sivut 2010). Toisaalta monet pitkään alalla työskennelleet kokevat lisääntyvän byrokratian ”haittana” omassa työssään. Kirjalliset työt aluksilla lisääntyvät uusien säädösten ja määräysten johdosta samaan aikaan kun satamassa oloajat lyhenevät ja työtahti kiristyy. Vaikka laman aikana on havaittu liikenteen hidastumista ja ekonomisen nopeuden suosimista, on työtahdin k...