Taloudelliset vaikutukset. Omaisuusjärjestelyjen kuntataloudelliset ja hyvinvointialueen talouteen kohdistuvat vaikutukset on esitetty hallituksen esityksessä eduskunnalle hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen anta- miseksi (HE 241/2020 vp). Vuokramenot sisältyvät hyvinvointialueen rahoituksesta annetun lain (617/2021) 5 §:n mukaisiin valtionrahoituksen perusteena oleviin kustannuksiin. Vaikutus valti- ontalouteen ilmenee kunnilta siirtyvään rahoitukseen sisältyvien tilakustannusten ja asetuksen mukaisen vuokratason erotuksesta. Taloudellisten vaikutusten arviointia vaikeuttaa tarkan tiedon puute kuntien toimitiloista sekä se, että kunnilta siirtyvät kustannukset eivät ole vertailukelpoisia ja erikseen ei raportoida pelkkiä tilakustannuksia. Omaisuusjärjestelyjen seurauksena kuntien tulot tulevat hieman lisääntymään uudistuksen en- simmäisten kolmen vuoden aikana sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimiti- loista saatavien ulkoisten vuokratulojen seurauksena. Tilakustannuksia ei jatkossa rahoitettaisi kuntien verorahoituksella tai kuntien valtionosuuden kautta. Lähtökohtana olisi siten julkisen talouden kannalta kustannusneutraali järjestely. Tilakustannusten vertailua hankaloittaa se, että kustannukset tiloista ovat pääosin nykyisin kun- tien sisäistä vuokraa. Kuntien käytännöt myös poikkeavat toisistaan. Jatkossa kuntien talouden näkökulmasta vuokratulot ovat ulkoista tuloa, joka vaikuttaa tulokseen. Pääomalle tuleva korvaus poikkeaa kuntien sisäisessä vuokrassaan käyttämistä tuottovaatimuksista. Maakuntien tilakeskus Oy oli tehnyt HE 15/2017 liittyvän valmistelun yhteydessä uudistuksen toimeenpanoon liittyen kunnille tiedustelut kuntien nykyisestä vuokratasosta vuonna 2018 ja 2019 keväällä. Kunnilta tuolloin saatujen tietojen perusteella arvioitiin, että siirtymäkauden ai- kana vuokraa maksettaisiin noin viidestä miljoonasta neliömetristä kuntien omistamista toimiti- loista. Tämä tarkoittaisi, että asetuksen mukaisesti laskettu hyvinvointialueiden kunnille mak- sama vuokran määrä olisi tuolloin ollut noin 900 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueille syntyy edellä mainitun suuruinen kustannus ainakin kolmen vuoden siirty- mäkauden ajaksi. Hyvinvointialueiden näkökulmasta vuokrat on rahoitettava yleiskatteisesta ra- hoituksesta.
Taloudelliset vaikutukset rahoitus asukasluvun suhteessa Esityslistan liitteet - Kasvusopimus - Länsi-Uudenmaan kuntasopimus yhteistyöstä, luonnos - Länsi-Uudenmaan elinkeino- ja elinvoima-ohjelma - Seutuorganisaatio Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus • hyväksyy liitteenä olevan kasvusopimuksen alueen yh- teistyöstä ja edellyttää, että yhteistyön tulokset raportoi- daan; ja • valitsee 6 jäsentä ja kullekin varajäsenen Länsi-Uuden- maan kuntien väliseen yhteistyöorganisaatioon.
Taloudelliset vaikutukset. Yleissopimuksen ratifioinnista aiheutuu taloudellisia vaikutuksia pitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Eniten taloudellisia vaikutuksia aiheutuu 33 artiklan mukaisen rakenteen ylläpitämisestä. Yleissopimuksen 33 artiklan mukaisten yhteystahojen tehtävät yleissopimuksen täytäntöönpanoon liittyvissä asioissa hoidetaan nykyisten viranomaisresurssien puitteissa. Yleissopimuksen 33 artiklan 1 kohdan mukaiselle koordinaatiojärjestelmälle ja 33 artiklan 2 kohdan mukaiselle rakenteelle kuuluvat tehtävät edellyttävät lisäresursseja. Koordinaatiojärjestelmän osalta henkilöstötarpeet olisivat yhteensä 3,5 henkilötyövuotta. Tämä sisältäisi vammaispoliittisen erityisasiantuntijan, lakimiehen, erityisasiantuntijan/viestintäkoordinaattorin ja osa-aikaisen toimistosihteerin tehtävät. Resurssit koordinaatioelimen toimintaan otettaisiin lakkautettavasta valtakunnallisesta vammaisneuvostosta. Valtakunnallisessa vammaisneuvostossa työskentelee tällä hetkellä yksi päätoiminen pääsihteeri, osa-aikainen suunnittelija ja osa-aikainen osastosihteeri. Puolikas osastosihteerin vakanssi on tällä hetkellä täyttämättä, joten valtakunnallisen vammaisneuvoston nykyiset henkilöstöresurssit ovat yhteensä 2,5 henkilötyövuotta. Muutos edellyttää, että käyttämätön osastosihteerin puolikas virka muutetaan erityisasiantuntijaksi, mikä lisäisi palkkakustannuksia jonkin verran. Uutena resurssitarpeena olisi yksi kokopäiväinen juristi. Esityksessä ehdotetaan 33 artiklan 2 kohdan mukaisten tehtävien antamista kansalliselle ihmisoikeusinstituutiolle. Instituutio koostuu eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta, Ihmisoikeuskeskuksesta, sekä sen ihmisoikeusvaltuuskunnasta. Artiklan mukaisia tehtäviä ei voida tarkoituksenmukaisella tavalla hoitaa tehtäviä uudelleen järjestelemällä tai priorisoimalla, vaan lisäresursseja tarvitaan lisää sekä eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan että Ihmisoikeuskeskukseen ennakoitavissa olevan työmäärän lisäyksen vuoksi. Yleissopimuksen 33 artiklan 2 kohdan mukaisen rakenteen osalta uusiksi resurssitarpeiksi arvioidaan 4 henkilötyövuotta. Tämä sisältäisi esittelijän, vammaisoikeuden erityisasiantuntijan, tiedottajan/viestintäkoordinaattorin sekä toimistosihteerin tehtävät. Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa vammaissopimuksen alaan liittyviä kanteluja voi olla kaikissa asiaryhmissä ja ne käsitellään nykyisin eri asiakokonaisuuksien yhteydessä. Kantelut voivat liittyä niin ympäristöasioihin, kunnalliseen päätöksentekoon, sosiaali- ja terveydenhuoltoon, koulutukseen, liiken...
Taloudelliset vaikutukset. Vuosivuokra 1170 €/vuosi Esityslistan oheismateriaalit - Krado Oy:n tukiaseman vuokrahakemus, sähköposti 20.1.2014 - valokuvat Nyhkälänharjun ylävesisäiliön nykytila antenneista - mallikuva Krado Oy:n suunnittelemasta tukiasemasta ja mastos- ta Esityslistan liite - liitekartta vuokra-alueesta Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus hyväksyy Krado Oy:lle n. 50 m2:n mukaisen määräalan maanvuokrasopimuksen tilan Takko I 224-405-2-49 ti- lan alueelle hakemuksen liitekartan mukaisella sijainnilla. Vuok- rasopimuksen kesto on 10 vuotta jonka jälkeen kaupunki käyttää tarvittaessa tarveharkintaa ja jatkaa mahdollista sopimusta uusilla vuokranmääräytymisperusteilla. Vuosivuokra 1170 € määräytyy vuokra-alueen pinta-alasta riippumattomana 5%/vuosi laskettuna vertailuna keskimääräisestä 1300 m2 asuinpientalotontin yleises- tä 18 €/m2 myyntihinnasta. Maanvuokra sidotaan elinkustannus- indeksiin.
Taloudelliset vaikutukset. Vaikutukset kaupungin vuokratuottoon ja kassavirtaan Tehtyjen tarkastelujen perusteella periaatteilla voidaan arvioida olevan positiivinen vaikutus kaupungin asuntotonttien maanvuokrasopimuksis- ta saamaan vuokratuottoon sekä kassavirtaan erityisesti käyttöönotet- tavan maanvuokran tasotarkistusmenettelyn johdosta. Maanvuokran tasotarkistusmenettelyn vaikutusta kaupungin asuntoton- teista saamaan vuokratuottoon on arvioitu Forecon Oy:n tekemässä simuloinnissa. Simulointi suoritettiin arvioimalla, mikä olisi ollut kau- pungin asuntotonttien vuokrasopimuskannan kokonaistuotto suhteessa tonttien kulloiseenkin arvoon vuosina 1970–1998 solmituissa sopimuk- sissa, mikäli nämä maanvuokrasopimukset olisi tehty nyt esitettyjen uusien periaatteiden mukaisesti. Esitetyllä noin 80 vuoden vuokrasopi- musajalla ja Foreconin ennakoimalla indeksi- ja hintakehitystrendillä tarkasteltuna nykyinen vuokrauskäytäntö johtaa edellä mainittuina vuo- sina solmittujen maanvuokrasopimusten osalta 80 vuoden vuokra-ajalla XX 0 Xxxxxxxxxxxxxxxx 00-00 +000 0 000 0000 0000000-0 XX0000000000000000 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Helsinki 17 Faksi Alv.nro keskimäärin noin 1,8 prosentin vuokratuottoon. Uusien periaatteiden mukaisella menettelyllä (4 prosentin tuottotavoite ja tasotarkistusme- nettely) keskituotto olisi käytännössä tavoitteen mukainen, eli noin 3,8– 4,0 prosenttia. Periaatteiden sisältämillä muutoksilla olisi siis todennä- köisesti pitkällä tähtäimellä positiivinen vaikutus kaupungin tonttien kul- loiseenkin todelliseen arvoon suhteutettuun vuokratuottoon. Periaatteilla on lähtökohtaisesti positiivinen vaikutus myös kaupungin maanvuokratulojen kassavirtaan, jos oletetaan, ettei periaatteilla ole negatiivista vaikutusta tonttien luovutusmääriin ja PK-seudun asunto- hintojen kehitys säilyy pääosin positiivisena tulevina vuosikymmeninä. Tehtyjen kassavirtatarkastelujen perusteella voidaan todeta, että uu- sien periaatteiden mukaisella vuokrausmenettelyllä maanvuokrakerty- män nykyarvo muodostuu nykyistä vuokrauskäytäntöä korkeammaksi 20 vuoden kuluttua vuokrasopimuksen alkamisessa, eli ensimmäisen maanvuokran tasotarkistuksen jälkeen. Koko vuokrakauden (80 vuotta) osalta uusien periaatteiden mukaisen vuokrausmenettelyn maanvuok- rakertymän nykyarvo on arviolta noin 45–63 prosenttia nykykäytäntöä korkeampi, kun tarkastelu on tehty diskonttauskoroilla 4 ja 2 lisättynä inflaatio-odotuksella. Edellä mainitussa kassavirtatarkastelussa ei ole huomioitu periaattei- den mahdollisia vaikutuksi...
Taloudelliset vaikutukset. Alueen rakentaminen loma-asunnoille ympärivuotisen asumisen sijasta on suositeltavaa, koska alue sijaitsee muusta yhdyskuntarakenteesta erillisenä. Loma-asuntojen sijainti Uudellamaalla myös vähentää lomaliikennettä kauemmas Suomeen.