Euroopan unionin lainsäädäntö. Nato SOFA ja Pariisin pöytäkirja kuuluvat molemmat jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan. EU:n jäsenvaltioista tällä hetkellä 22 valtiota on myös Nato SOFAn ja Pariisin pöytäkirjan sopimuspuolia. Lisäksi EU:n jäsenvaltioista 25 valtiota on myös PfP SOFAn sopimuspuolia. EU:n jäsenvaltioiden välillä on myös vuonna 2004 tehty Nato SOFAaa ja Pariisin pöytäkirjaa vastaava sopimus Euroopan unionin sotilasesikunnan jäsenvaltioiden Euroopan unionin käyttöön mahdollisesti asetettujen esikuntien ja joukkojen sotilas- ja siviilihenkilöiden asemasta, niin sanottu EU SOFA (SopS 89 ja 90/2019). Norja ja Islanti kuuluvat Euroopan talousalueeseen (ETA) ja Natoon. Vaikka sekä Nato SOFAn että Pariisin pöytäkirjan voidaan katsoa kuuluvan jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan, sisältyy niihin kumpaankin määräyksiä, joita koskevilla toimialoilla on runsaasti voimassa olevaa EU:n lainsäädäntöä. Edellä ja esityksen artiklakohtaisissa perusteluissa on käsitelty tarkemmin sopimusmääräysten suhdetta EU:n lainsäädäntöön. Nato XXXXx XX artiklassa todetaan lähtökohtana, että joukoilla, siviilihenkilöstöllä ja niiden huollettavilla on velvollisuus kunnioittaa vastaanottajavaltion lainsäädäntöä ja toisaalta vastaanottajavaltiolla on velvollisuus ryhtyä tarpeellisiin toimiin tämän päämäärän saavuttamiseksi. Edellä sanottu koskee myös EU:n lainsäädäntöä. Käytännössä jotkin Nato SOFAn ja Pariisin pöytäkirjan määräykset poikkeavat kuitenkin voimassa olevasta EU-sääntelystä ja toisaalta sääntelyn täysimääräinen soveltaminen voisi tehdä sujuvan sotilaallisen yhteistyön mahdottomaksi. Tarkasteltaessa Nato SOFAn ja Pariisin pöytäkirjan yhteensopivuutta EU-oikeuden kanssa on tarkasteltava EU:n ja sen jäsenvaltioiden välistä toimivallanjakoa koskevia yleisiä periaatteita ja sektorikohtaisia määräyksiä, säännöksiä ja periaatteita. EU:n sisämarkkinoiden ja useimpien niihin läheisesti liittyvien EU:n politiikka-alojen osalta myös ETA-ulottuvuus tulee huomioitavaksi. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 4 artiklan 2 kohdan mukaan unioni kunnioittaa keskeisiä valtion tehtäviä, erityisesti niitä, joiden tavoitteena on valtion alueellisen koskemattomuuden turvaaminen, yleisen järjestyksen ylläpitäminen sekä kansallisen turvallisuuden takaaminen. Erityisesti kansallinen turvallisuus säilyy yksinomaan kunkin jäsenvaltion vastuulla. Lisäksi Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen (SEUT) on sisällytetty yleistä turvallisuutta koskevia yleisiä tai erityisiä poikkeussääntöjä, kuten SE...
