Hallinnointipalkkio Mallilausekkeet

Hallinnointipalkkio. Rahastoyhtiö perii Rahaston pääomasta kiinteän hallinnointipalkkion. Kiinteänä palkkiona peritään enintään 2,5 % rahasto-osuussarjan arvosta vuodessa. Kiinteä palkkio määritetään vuoden jokaiselle päivälle (palkkiopäivä) kunkin liikkee- seen lasketun rahasto-osuussarjan osalta erikseen ja se kirjataan Rahaston arvoon velkana Rahastoyhtiölle. Mikäli palkkiopäivä on pankkipäivä, on palkkion laskennan perusteena palkkiopäivälle laskettava rahasto-osuussarjan arvo. Muussa tapauk- sessa palkkion laskennan perusteena on palkkiopäivää edeltävälle pankkipäivälle laskettava rahasto-osuussarjan arvo. Palkkion suuruus lasketaan jakamalla rahasto- osuussarjan arvon ja rahasto-osuussarjan voimassaolevan palkkion (%) tulo 365:llä. Luvussa 2 mainittujen asiamiesten palkkiot sisältyvät Rahastoyhtiön perimään kiin- teään palkkioon. Rahastoyhtiön hallitus voi päättää, että Xxxxxxxxxx on palkkioiltaan toisistaan poik- keavia rahasto-osuussarjoja. Osuussarjojen palkkiot voivat poiketa toisistaan 1) sijoi- tusajan pituuden tai 2) sijoituksen minimimerkintämäärän perusteella. Rahastoyhtiön hallitus vahvistaa perittävät palkkiot kullekin liikkeeseen lasketulle rahasto-osuus- sarjalle. Voimassa olevat Rahastoyhtiön perimät palkkiot julkaistaan voimassaolevissa esit- teissä (rahastoesite ja avaintietoesite). Rahastoyhtiö veloittaa kertyneen hallinnoin- tipalkkion Rahaston varoista kalenterikuukausittain jälkikäteen.
Sample 1Sample 2Sample 3See All (8)
Law Insider
+
Microsoft® Word Add-in

Get the Official Word Add-in

Open in AppSource
Add to Word Now
Hallinnointipalkkio. Vastuunalainen Yhtiömies on oikeutettu laskuttamaan Rahastolta Hallinnointipalkkion korvauksena Rahastolle tekemästään hallinnointityöstä seuraavasti: Hallinnointipalkkion määrä on Rahaston ensimmäisen viiden toimintavuoden aikana 2,5 prosenttia vuodessa laskettuna Sijoitussitoumusten kokonaismäärästä vähennettynä Ir- tautumisten Hankintamenolla. Sen jälkeen hallinnointipalkkio on 2,5 prosenttia vuodessa laskettuna Sitoutuneesta Pääomasta, kunnes kymmenen (10) vuotta on kulunut Ensim- mäisestä Sulkemisesta. Xxx Xxxxxxxx toimikautta jatketaan tämän jälkeen, on hallinnoin- tipalkkio 1,0 prosenttia vuodessa Rahaston purkamiseen asti. Hallinnointipalkkio maksetaan kuuden (6) kuukauden välein etukäteen kutakin kuuden (6) kuukauden maksukautta varten. Hallinnointipalkkio maksetaan ensimmäisen kerran 1.1.2021 alkavalle maksukaudelle nel- jäntoista (14) arkipäivän kuluessa Ensimmäisestä Sulkemisesta.
Sample 1Sample 2Sample 3See All (5)
Hallinnointipalkkio. Rahastoyhtiö perii Rahaston pääomasta kiinteän hallinnointipalkkion. Kiinteänä palkkiona peritään enintään 2,5 % rahasto-osuussarjan arvosta vuodessa. Kiinteä palk- kio määritetään vuoden jokaiselle päivälle (palkkiopäivä) kunkin liikkeeseen lasketun rahasto- osuussarjan osalta erikseen ja se kirjataan Rahaston arvoon velkana Rahastoyhtiölle. Mikäli palk- kiopäivä on pankkipäivä, on palkkion laskennan perusteena palkkiopäivälle laskettava rahasto- osuussarjan arvo. Muussa tapauksessa palkkion laskennan perusteena on palkkiopäivää edeltä- välle pankkipäivälle laskettava rahasto-osuussarjan arvo. Palkkion suuruus lasketaan jakamalla rahasto-osuussarjan arvon ja rahasto-osuussarjan voimassaolevan palkkion (%) tulo 365:llä. Luvussa 2 mainittujen asiamiesten palkkiot sisältyvät Rahastoyhtiön perimään kiinteään palkki- oon. Rahastoyhtiön hallitus voi päättää, että Xxxxxxxxxx on palkkioiltaan toisistaan poikkeavia ra- hasto-osuussarjoja. Osuussarjojen palkkiot voivat poiketa toisistaan 1) sijoitusajan pituuden tai
Sample 1Sample 2Sample 3
Hallinnointipalkkio. Vastuunalainen Yhtiömies on oikeutettu laskuttamaan Rahastolta Hallinnointipalkkion korvauksena Rahastolle tekemästään hallinnointityöstä seuraavasti: Hallinnointipalkkion määrä on kohdan 5.2 mukaisen Sijoituskauden aikana 2,5 pro- senttia vuodessa laskettuna Sijoitussitoumusten kokonaismäärästä vähennettynä Ir- tautumisten Hankintamenolla. Sijoituskauden päättymisen jälkeisenä kolmenkymme- nenkuuden (36) kuukauden jatkosijoituskauden aikana Hallinnointipalkkion määrä on 2,0 prosenttia vuodessa Sitoutuneesta Pääomasta. Sijoituskauden sekä edellä kuvatun kolmenkymmenenkuuden (36) kuukauden jatkosijoituskauden jälkeen Hallinnointi- palkkion määrä on 1,0 prosenttia Sitoutuneesta pääomasta. Hallinnointipalkkio maksetaan kuuden (6) kuukauden välein etukäteen kutakin kuuden (6) kuukauden maksukautta varten. Hallinnointipalkkio maksetaan ensimmäisen kerran [●] maksukaudelle neljäntoista (14) arkipäivän kuluessa Ensimmäisestä Sulkemisesta, kuitenkin siten, että Hallin- nointipalkkiosta huomioidaan se aikaan perustuva suhteellinen osuus, jonka Ensim- mäinen Sulkeminen – [●] välinen aika muodostaa.
Sample 1

Related to Hallinnointipalkkio

  • Ennakkoilmoitus työtaisteluista Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

  • Asiakkaan vastuu ja ilmoitusvelvollisuus Asiakas on korvausvelvollinen laitokselle, muille asiakkaille ja kolmannelle osapuolelle niistä haitoista ja vahingoista, joita em. ohjeiden ja varoaikojen noudattamatta jättämisestä, sopimuksessa ja valtioneuvoston asetuksissa tai päätöksissä mainittujen enimmäispitoisuuksien ylittämisestä ja 7.9 kohdassa mainittujen kieltojen noudattamatta jättämisestä aiheutuu laitokselle, viemäriveden käsittelylle, vastaanottovesistölle tai jätevesilietteen hyötykäytölle. Jos kiinteistöltä on joutunut tai uhkaa joutua viemäriin kiellettyjä tai haitallisia aineita, on asiakkaan viipymättä ilmoitettava asiasta laitokselle. Asiakas on velvollinen ilmoittamaan laitokselle sellaiset muutokset, jotka vaikuttavat kiinteistöltä laitokselle tulevan viemäriveden tai jätevesilietteen laatuun. Tieto viemäriveden tai jätevesilietteen laadun muuttumisesta ja niihin vaikuttavista olosuhteista on annettava laitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen muutosten toimeenpanoa.

  • Erimielisyyksien selvittäminen Tästä sopimuksesta aiheutuvat mahdolliset riitaisuudet ratkaistaan kiinteistön sijaintipaikan käräjäoikeudessa.

  • Vuosilomapalkka Kuukausipalkkaisella työntekijällä, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantaityötä, on oikeus saada em. tuntikohtaisia lisiä vastaava lisäys vuosilomapalkkaan ja vuosilomakorvaukseen. Tuntikohtaiset lisät otetaan huomioon siten, että varsinaisen kuukausipalkan perusteella laskettua vuosilomapalkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka osoittaa, kuinka monta prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana maksetut tuntikohtaiset lisät ovat olleet samalta ajalta maksetuista varsinaisista säännöllisistä palkoista. Mikäli työsuhde ei vielä ole ollut voimassa edellisenä lomanmääräyty- misvuotena, lasketaan tuntikohtaisten lisien korotusosuus koko työsuhteen ajalta tai sellaiselta ajanjaksolta, joka osoittaa lisien keskimääräisen osuuden. Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan aiemman vuosilomalain käytännön mukaisesti käyttäen jakajana 25:ttä ja ker- tojana lomapäivien lukumäärää, ellei paikallisesti sovita osakuukauden pal- kanlaskusäännön käyttämisestä. Käytettäessä jakajaa 25 tehdään kiinteän vuosilomapalkan tasaus työntekijän varsinaisen kuukausipalkan mukaiseksi seuraavan palkanmaksun yhteydessä aiemman vuosilomalain mukaisesti, milloin yhteenlasketut loma- ja kuukausipalkkaosuudet eivät vastaa varsinaista kuukausipalkkaa. Vuosilomapalkan laskennassa käytetään vuosilomalain laskentasääntöjä. Jos työntekijän vuosilomapalkka tai lomakorvaus määräytyy prosenttiperusteisena ja hän ansaitsee lomaa TES:n 18 §:n 2 c – e kohtien perusteella yli lakimääräisen (2 tai 2,5 arkipäivää/kk) tason, korotetaan lain mukaista 9 % tai 11,5 % lomapalkkaa tai lomakorvausta 0,38 % kutakin lain tason ylittävää lomapäivää kohden.

  • Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat Toimihenkilölle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulutustyö- ryhmässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikäli koulutuk- sen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan toimihenkilön välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta työnantajalle tuntuvaa haittaa. Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa hait- taa. Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kol- me viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua. Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuutettuihin.

  • RAPORTOINTI Ammattikorkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Ammattikorkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Ammattikorkeakoulu informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Palkka Palkka työsuhteen alkaessa Palkan kehitys määräytyy työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla ottamalla erityisesti huomioon toimen vaativuus ja henkilökohtaiset tekijät. Muu kuin aikapalkka määräytyy seuraavin perustein Muut palkkaukseen liittyvät tekijät Palkka maksetaan □ pankkitilille. Tili: □ toimihenkilölle suoraan Työsuhteen päättyessä lopputili maksetaan □ työsuhteen päättymistä seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä □ työsuhteen päättyessä

  • Työsuhteen alkaminen 1. Työsuhteen alkaessa voidaan sopia työsopimuslain mukaisesta koeajasta, jonka aikana työsuhde voidaan kummaltakin puolen purkaa työsopimuslain 1 luvun 4 §:n 4. momentissa mainituin edellytyksin ilman irtisanomisaikaa. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin.

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on edustaa toimialueellaan kaikkia työ- paikan työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa sekä suh- teessa työsuojeluviranomaisiin sekä huolehtia työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan hänelle kuuluvien tehtävien suoritta- misesta. Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työn- tekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustajikseen. Muussakin työpaikassa työnteki- jät voivat valita keskuudestaan edellä tarkoitetut valtuutetut. Työntekijä- ja toimihenkilöasemassa olevat työntekijät voivat valita yhteisen työsuo- jeluvaltuutetun, elleivät toimihenkilöasemassa olevat halua valita omaa työsuojeluvaltuutettua. Työpaikalla tarkoitetaan toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipistei- den tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksen- mukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muo- dostamaa kokonaisuutta. Yrityksessä voidaan valita yrityskohtainen työsuojeluvaltuutettu sekä tar- vittaessa työpaikkakohtaisia työsuojeluvaltuutettuja. Työpaikan yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jäsenet voi- vat tehdä paikallisen sopimuksen siitä, mitä työpaikalla tarkoitetaan. Mi- käli yrityksessä on useampia yhteistoimintaelimiä tai työsuojelutoimi- kuntia, päätösvalta kuuluu niille yhteisesti. Paikallinen sopiminen edel- lyttää, että kaikki yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jä- senet ovat asiasta yksimielisiä. Työnantaja ja työntekijät voivat paikallisesti sopia, että työpaikalla tar- koitetaan • yrityksen kiinteää toimipaikkaa ja siihen liittyviä yrityksen työskente- lypaikkoja, • aluekonttoria ja siihen liittyviä yrityksen työskentelypaikkoja tai • vähintään kaksi vuotta kestävää työmaata, jossa säännöllisesti työsken- telee vähintään 20 työntekijää saman vastaavan työnjohtajan alaisuu- dessa. Mikäli paikallisesti ei ole työpaikasta muuta sovittu, tarkoitetaan työpai- kalla • 20 tai sitä suuremman työntekijämäärän säännöllistä työskentelyaluet- ta, joka hallinnollisesti on saman vastaavan työnjohtajan alaisuudessa ja joka toiminnallisesti muodostaa yhden kokonaisuuden. • Työntekijöiden työskennellessä alle 20 työntekijän muodostamissa eri työpaikoissa laajalla alueella, nämä muodostavat yhteisen työpaikan. Monitoimialayrityksessä työpaikan määrittely tapahtuu siten, että maa- ja vesirakennusalan toiminnot muodostavat itsenäisen muista toimin- noista erillään olevan kokonaisuuden. Työpaikkakohtaisella työsuojeluvaltuutetulla ei tarkoiteta yhteiselle työ- maalle valittavaa työsuojelun valvontalain 43 c §:n mukaista työmaakoh- taista työsuojeluvaltuutettua.