Henkilöstökustannukset Mallilausekkeet

Henkilöstökustannukset. Tutkimushakkeeseen palkattavan henkilöstön tulee olla pääsääntöisesti palvelussuhteessa suorituspaikkaan. Palkkaa ei saa maksaa apurahana. Henkilöstökustannuksina voidaan ottaa huomioon hankkeeseen palkatun henkilöstön palkkamenot sivukuluineen. Kohtuullisina palkkakustannuksina pidetään vastaavasta tutkimustyöstä suorituspaikassa maksettavaa palkkaa. Henkilöstön palkkauksessa ja palvelussuhteen muissa ehdoissa noudatetaan suorituspaikassa voimassa olevia virka- tai työehtosopimuksia sekä muita määräyksiä palvelussuhteen ehdoista. Myös asiantuntijoiden työpanoksen siirrosta hankkeelle aiheutuvat palkkakustannukset ovat valtionavustukseen oikeuttavia kuluja edellyttäen, että ne ovat todennettavissa hankkeen kirjanpidosta. Lyhytaikaisia tutkimus-, selvitys- ja muita tehtäviä voidaan toteuttaa myös ostopalveluina. Hankkeen henkilöstömenojen tulee kohdentua tutkimustoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin, joten ne eivät saa sisältää hanketoimijan perustyöstä aiheutuvia kustannuksia. Uusien pysyvien virkojen perustaminen ei oikeuta valtionavustukseen. Palkkakustannusten kohdentamisen hankkeelle tulee perustua hankkeelle tehtyyn työaikaan. Osa-aikaisesti hankkeelle työtä tekevien työaikaa pitää seurata työajanseurannan avulla. Työntekijä ja työntekijän esimies allekirjoittavat työajanseurannan. Avustettavaan toimintaan palkattavan henkilöstön työsuhde-etuudet (esim. työterveyshuolto, lomarahat, loma-ajan palkat) ovat hyväksyttäviä kustannuksia siltä osin kuin ne ovat määrältään kohtuullisia ja vastaavat kyseisen organisaation muun henkilöstön työsuhde-etuuksia. Työntekijöiden irtisanomistilanteissa avustuksella voi kattaa ainoastaan palkkakuluja, joita vastaan on työntekovelvoite, eli joita vastaan tehdään todellisia työsuoritteita avustetulle toiminnalle.
Henkilöstökustannukset. 1. Tosiasiallisten henkilöstökustannusten ilmoittaminen II.15 artiklan 1.2.4 alakohdan mukaisesti: Tarkastaja laskee uudelleen hankkeessa työskennelleiden työntekijöiden henkilöstökustannukset tuntia kohden (laskelmaan sisällytetään koko henkilöstö, jos työntekijöitä on alle 20; muussa tapauksessa vähintään 20 henkilön otos tai 20 % työntekijöistä sen mukaan kumpi määrä on suurempi) ja ilmoittaa tehokkaan työajan määrän ja tuntikustannukset. Jos laskelma tehdään otoksesta, valinnan on oltava sattumanvarainen, jotta otos olisi edustava. ’Tehokas työaika’ lasketaan työtunteina II.15 artiklan 1.2.4 alakohdan mukaisesti. Kyseinen laskelma tulisi saada rahoituksen saajalta. Tarkastaja sai yhteensä henkilön otoksessa kunkin työntekijän henkilöstökustannukset (palkka ja työnantajan sivukulut) palkkakirjanpitojärjestelmästä ja tehokkaan työajan määrän kunkin työntekijän työaikakirjanpidosta. Tarkastaja laski uudelleen otoksen jokaisen työntekijän tuntikustannukset jakamalla todelliset henkilöstökustannukset II.15 artiklan 1.2.4 alakohdassa tarkoitetun tehokkaan työnajan määrällä ja vertaamalla näin saatua tulosta tuntikustannuksiin, jotka rahoituksen saaja oli hakenut korvattaviksi. Poikkeamia ei havaittu. Työntekijöiden keskimääräinen tehokas työaika on tuntia. Jos tehokasta työaikaa tai henkilöstökustannuksia ei voida määrittää, tämä tulisi ilmoittaa (vastaavien määrien yhteydessä) poikkeamana pääselvityksessä.
Henkilöstökustannukset. Hakijaorganisaatiossa hankkeelle työskentelevän henkilöstön palkkauskulut sekä lakisääteiset palkan sivukulut.
Henkilöstökustannukset. Allianssihenkilöstö ja muu välitöntä työtä Allianssille tekevä Osapuolten henkilöstö (Hyvinvointikeskuksen palvelutuotantoon tai sen tukitehtäviin osallistuva henkilöstö) lukuun ottamatta Allianssin johtoryhmän jäseniä:

Related to Henkilöstökustannukset

  • Matkakustannukset Matkakustannuksina pidetään niitä ylimääräisiä menoja, joita asianomaisel- la on ollut matkan johdosta. Työntekijälle maksetaan matkasta näiden sopimusmääräysten mukaisesti matkakustannusten korvauksena matkustamiskustannusten korvausta, päivärahaa, ateriakorvausta, majoittumis- tai hotellikorvausta ja yömatka- rahaa sekä oppikurssien ajalta kurssipäivärahaa. Lisäksi maksetaan eräitä erilliskorvauksia.

  • Kustannukset Ohjelmiston kehittäminen, palvelun tuki ja ylläpito Kansalliskirjastossa sekä palvelinympäristön ylläpitoon liittyvät kustannukset katetaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja valtionvarainministeriön rahoituksella edellyttäen, että eduskunta myöntää tarvittavan rahoituksen, eikä niistä aiheudu kuluja Finto-tiedontuottajalle. Muutoin kumpikin sopijaosapuoli vastaa kustannuksistaan itse. Kansalliskirjasto tiedottaa rahoituksessa tapahtuvista mahdollisista muutoksista heti tiedon saatuaan ja neuvottelee Finto-tiedontuottajien kanssa ratkaisuvaihtoehdoista. Mikäli rahoittaja muuttaa Finton rahoitusta olennaisesti, tarkistetaan sopimusta vastaamaan uutta tilannetta. Mikäli neuvotteluissa ei päästä yhteisymmärrykseen, on molemmilla sopijaosapuolilla kohdassa 16 kuvattu oikeus irtisanoa tämä sopimus.

  • Korvattavat kustannukset Vakuutuksesta korvataan vakuutustapahtumasta aiheutuneet vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut seuraavasti:

  • Muut kustannukset Maksuviivästyksestä aiheutuvat kulut Vuotuinen viivästyskorko erääntyneistä ja maksamattomista Maksujen maksamatta jättämisellä voi osamaksueristä ja muista saatavista määräytyy Korkolain olla vakavia seurauksia (esimerkiksi (633/82) ja lakiin myöhemmin tehtyjen muutosten mukaisesti. pakkomyynti) ja luoton saaminen voi Lisäksi ostaja on velvollinen maksamaan kohtuulliset peri- vaikeutua. miskulut.

  • Matkakustannusten korvaukset Verovapaaksi katsottavien matkakustannusten korvaukset ja niiden perusteet määräytyvät sopimuskauden aikana verohallituksen niitä koskevien päätösten mukaisesti.

  • Lakisääteiset lääkärintarkastukset Toimihenkilön kuukausipalkkaa ei vähennetä hänen työterveyshuoltolain (1383/2001) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksy- tyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa menettämältään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys nuorista työntekijöistä xxxx- xxxxx laissa (998/93) ja säteilylaissa (592/91) tarkoitetuissa tutkimuksista. Samaa sääntöä noudatetaan lisäksi niissä tartuntatautilain (583/86) edellyttämässä tutkimuksissa, jotka johtuvat toimihenkilön siirtymisestä saman yrityksen sisällä työ- tehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan. Toimihenkilölle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutki- muksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työn- antaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivära- han. Matkakustannukset ja päiväraha korvataan 22 §:n mukaisesti. Mikäli tarkastus tapahtuu toimihenkilön vapaa-aikana, maksetaan toimihenkilölle korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain 11 lu- vun 7 §:n mukaisen sairauspäivärahan määrää.

  • Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

  • Keskitettävä hoito Sairaala/sairaalat Edellytykset toiminnalle Muu sovittu erikoissairaanhoidon työnjako

  • Henkilöstö Kotihoidon henkilökunnalta edellytetään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994 ja asetus 564/1994) mukaista oikeutta harjoittaa terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan ammattia tai terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen mukaista oikeutta käyttää lähihoitajan, perushoitajan tai apuhoitajan nimikettä tai sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (817/2015 ja asetus 153/2016) mukaista lähihoitajan tai mainitun lain siirtymäsäännösten mukaista vastaavaa pätevyyttä. Sijaisilla tulee olla riittävä sosiaali- ja/tai terveysalan koulutus. Kun palveluntuottaja palkkaa terveydenhuollon ammattihenkilöstöä, palveluntuottaja sitoutuu tarkistamaan henkilön tiedot Valviran ylläpitämästä rekisteristä. Palvelu- ja hoitosuunnitelmassa määriteltyjä sairaanhoidollisia toimenpiteitä suorittaa ensisijaisesti sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja. Myös muu edellä mainittu ammattihenkilöstö voi suorittaa hoidollisia ja lääkehoitoon liittyviä toimenpiteitä, jos henkilöstöllä on asiaankuuluva perehdytys ja osaaminen tehtävien hoitamiseen. Henkilökunnan osaamisen tulee olla asiakkaiden hoidontarpeen edellyttämällä tasolla, ja henkilöstöllä tulee olla riittävästi tietoa kohderyhmän sairauksista sekä niiden vaikutuksista toimintakykyyn ja toimintakykyä ylläpitävistä työtavoista. Terveydenhuollon ammatillista koulutusta vailla oleva henkilöstö voi osallistua lääkehoitoon antamalla valmiiksi jaettuja lääkkeitä, arvioimalla potilaan tilanteessa tapahtuvia muutoksia ja raportoimalla niistä terveydenhuollon ammattihenkilöille sekä ohjaamalla ja neuvomalla asiakasta lääkehoidossa. Jos esimerkiksi kodinhoitaja on osallistunut lääkehoidon koulutukseen sekä osoittanut näytöillä osaamisensa ja lääkäri on antanut luvan, hän saa jakaa lääkkeitä lääkehoitosuunnitelman mukaisesti. Palveluntuottajan on huolehdittava, että henkilökunnan tehtävänkuvat on määritelty tarkasti. Palveluntuottajan on huolehdittava henkilöstönsä ammattitaidon säilymisestä ja kehittämisestä sekä riittävästä täydennyskoulutuksesta. Henkilökunnan tulee sitoutua yhteistyöhön asiakkaan omaisten ja läheisten kanssa. Henkilökunnan tulee olla suomen kielen taitoista. Tukipalveluna siivousta tuottavan yrityksen henkilökunnalla tulee olla riittävä siivousalan koulutus tai muu tehtävään tarvittava osaaminen.

  • Henkilötiedot Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti seuraavat tiedot toimialueensa toimihenkilöistä: