Hyvä ympäristö ja monimuotoinen luonto. Ympäristön tilaan kohdistuu isoja haasteita. Suomen haasteena on ekologiseen kestävyyteen liittyvät ongelmat, kuten ilmastonmuutos, luonnonvarojen liikakäyttö, ympäristön saastuminen ja vesien rehevöityminen. Itämeren sekä pinta- ja pohjavesien hyvän tilan saavuttaminen vaatii toimia. Hallitusohjelman tavoitteena on vesien hyvän ekologisen tilan saavuttaminen. Erityisesti Itämeren, mutta myös monien joki- ja järvivesistöjen ravinne- ja kiintoainekuormitusta tulee edelleen vähentää. Valuma-alueella tehtävät toimet parantavat sekä sisävesien että Itämeren tilaa, mutta hyvän tilan saavuttaminen voi kestää Itämerellä vuosikymmeniä. Ilmastonmuutos aiheuttaa lisähaastetta etenkin rehevöitymisen torjunnalle. Lisäksi esimerkiksi mikromuovit ja vieraslajit aiheuttavat riskin myös Suomen vesistöjen ja merialueiden luonnon monimuotoisuudelle. Luonnon monimuotoisuuden suojelua on tarpeen tehostaa, sillä luontokato sekä lajien ja luontotyyppien uhanalaistuminen jatkuvat edelleen. Kansainväliset sopimukset ja EU:n lainsäädäntö ohjaavat Suomen toimia luonnon monimuotoisuuden suojelussa ja kestävässä käytössä. Vuoden 2022 aikana käynnistetään uusi kansallinen biodiversiteettistrategia ja toimintaohjelma 2022-2030 luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden turvaamiseksi. Ohjelmaan sisällytetään uudet, aiempaa kunnianhimoisemmat, EU:n biodiversiteettistrategian edellyttämät toimet luontokadon pysäyttämiseksi. Keskeisiä toimia ovat luonnonsuojelualueiden ja niitä tukevien muiden suojelukohteiden muodostaman ekologisen verkoston tilan Ympäristöriskien hallinta vaatii toimia. Vuonna 2022 annetaan hallituksen esitys laiksi ympäristövahinkorahastoksi. Lainsäädännöllä on tarkoitus ehkäistä ja rajoittaa ympäristövahinkoja ja varmistaa torjunnan kustannusten kattamiseksi aiheuttajien taloudelliseen kollektiiviseen perustuva viimesijainen rahoitusjärjestelmä sellaisia tapauksia varten, joissa yritykset ovat maksukyvyttömiä tai joissa vastuutahoa ei tavoiteta. Hyvä rakennettu ympäristö, laadukas kohtuuhintainen asuminen, luontoympäristö, hoidetut maisemat sekä kulttuuriympäristöt lisäävät terveyttä ja hyvinvointia sekä kilpailukykyä.
Hyvä ympäristö ja monimuotoinen luonto. Luonnon monimuotoisuus vahvistuu, Itämeren sekä vesistöjen ja pohjavesien tila paranee, vesivarojen käytössä ennakoidaan luonnonolosuhteiden muutokset ja ympäristöriskit ennakoidaan ja tunnistetaan. Elin- ympäristöt parantavat ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Kansainvälinen yhteistyö ympäristöasioissa kasvaa. Vähintään hyvässä tilassa olevien vesimuodostumien osuus (joet/järvet /rannikko, %) Luonnon monimuotoisuuden muutos hyvässä tilassa olevien vesimuodostumien osuus kasvaa vuoteen 2018 verrattuna luonnon monimuotoisuus lisääntyy vuoteen 2018 verrattuna Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta Kansalliset ja kansainväliset toimet vauhdittavat hiilineutraaliuden saavuttamista sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista. Kierto- ja biotalous vahvistuvat kestävällä tavalla edistäen luonnonvarojen käytön kestävyyttä uudistaen samalla liiketoimintaa ja parantaen kilpailukykyä. Kasvihuonekaasupäästöjen suhteellinen määrä (t CO2-ekv/henkilö, vuosi) Kasvihuonekaasujen nielujen suhde päästöihin (%) Luonnonvarojen käytön tehokkuus (indeksi) 9 lähestytään hiilineutraaliutta 125 Kestävä kaupunkikehitys Kaupunkiseuduilla ja alueilla tehtävät toimet parantavat yhdyskuntien toimivuutta ja elinympäristön laatua sekä tukevat ilmastonmuutoksen hillintää, luonnonvarojen käytön kestävyyttä sekä vahvistavat luonnon kirjoa. Asuin- ympäristöjen sosiaalinen ja ekologinen kestävyys vahvistuu. Kaupunkiseutujen ja maaseutualueiden kehittyminen tukevat toisiaan. Kestävillä kulkumuodoilla kuljettavissa olevien työmatkojen osuus (%, vertailutasona vuosi 2015) Kestävyyden huomioonottaminen kaupunkien ja alueiden käytön suunnittelussa +1% kestävyyden monipuolinen huomioonottaminen laajenee