ISSHP Mallilausekkeet

ISSHP. Savonlinnan keskussairaala vastaa alueensa erikoissairaanhoidon I-tason päivystyksestä. Päivystysjärjestely vaihtelee erikoisaloittain ja osittain se tapahtuu yhteistyössä muiden ervan sairaaloiden kanssa. Sosterin alueella toimii yhteispäivystysyksikkö. Palvelurakenne muodostuu kirurgian etu- ja takapäivystyksestä, sisätautien etu- ja takapäivystyksestä, anestesiologian takapäivystys sekä yleislääketieteen päivystys joka toimii klo 8-21. Päivystys toimii ns. yhteispäivystyksenä ja on erikoissairaanhoidon tulosyksikkö. Päivystysalueella toimii myös perusterveydenhuollon ns. kiirevastaanotto ma-to klo 16-21. ISSHP:n toiminta on sopeutettu päivystysasetuksen mukaiseksi. Taulukko 3. ISSHP päivystyskuvaus erikoisaloittain Aikuispsykiatria Psykiatrian päivystys päättyi 1.10.2016. Takapäivystys puhelinpäivystyksenä ESSOTEn kanssa. Hoitajatasoinen akuuttityöryhmä arkisin 8 - 16 ja vkonloppuisin 10 - 18. Anestesiologia ja tehohoito Vapaamuotoinen päivystys alle 30 min Ihotaudit Ei päivystystä, kuuluu sisätautipäivystäjälle. Keuhkosairaudet Ei päivystäjää, kuuluu sisätautipäivystäjälle. Kirurgia Sairaalapäivystys (erikoistuva lääkäri). Vapaamuotoinen takapäivystys alle 30 min Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Leikkauspäivinä KNK-päivystäjä, vapaamuotoinen päivystys. Muulloin kirurgian etupäivystäjä vastaa tarvittaessa. Lastenpsykiatria Konservatiivinen etupäivystäjä, Mikkelin psyk konsultti / KYS Lastentaudit Ei päivystystä Leikkaussali Leikkausryhmä ma - pe ad klo 18:00 asti sairaalassa ja 18-07 salihenkilökunnan varallolo. Naistentaudit ja synnytykset Vapaamuotoinen takapäivystys leikkauspäivinä alle 60 min. Neurologia Sisätautipäivystäjä, tarvittaessa konsultoiden KYS- neurologiaa. Nuorisopsykiatria Konserv. etupäivystäjä konsultoi MKS, KYS Onkologia Ei päivystystä. Radiologia Ei päivystystä, hätätyö Silmätaudit Kirurgian etupäivystys, tarvittaessa KYS. Sisätaudit Sairaalapäivystys (erikoistuva lääkäri). Vapaamuotoinen takapäivystys alle 30 min aina. Perusterveydenhuollon päivystys Yleislääketiede klo 8-21 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri vastaa alueensa erikoissairaanhoidon päivystyksestä, joka toteutetaan Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystyksessä Jyväskylässä 24/7. Päivystysjärjestelyt erikoisaloittain on esitetty oheisessa taulukossa (Taulukko 4.). Yhteispäivystyksessä toimii myös sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien yhteinen perusterveydenhuollon yöpäivystys kaikkina päivinä klo 22-08. Yhteispäivystys vastaa Jyväskylän kaupungin alueen virka-ajan ulkopuol...
Sample 1
ISSHP. Itä-Savon sairaanhoitopiiri tuottaa ensihoitopalvelun yhteistoiminnassa Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanssa. Kenttäjohtajat ovat omaa toimintaa. Itä-Savon sairaanhoitopiirin alueella käytössä on myös Merlot Medi, joka on ensihoidon sähköinen johtamis- ja raportointijärjestelmä. Merlot Medi on johtamisjärjestelmä ensihoidon vastuulääkäreille, kenttäjohtajille ja konsultoiville lääkäreille. Johtamisnäkymän avulla sairaanhoitopiirin valvomossa voidaan reaaliajassa seurata yksiköiden varaustilannetta, statuksia ja sijaintia karttanäytöllä. Järjestelmä välittää tietoa reaaliaikaisesti sairaankuljetusyksiköstä hoitopaikkoihin ja ensihoidon valvomoihin. Sähköinen ensihoitokertomus parantaa hoidon laatua ja jatkuvuutta selkeän potilaskertomuksen avulla. Järjestelmän yhtenä tärkeimpänä tehtävä on luoda potilaskohtainen ensihoitokertomus, johon tallennetaan potilaan hoidon kannalta tärkeää tietoa. Käyttöliittymä tukee ensihoitajia hoitoprosessin mukaisesti etenevin kysymyksin. Sähköiseen ensihoitokertomukseen voidaan EKG- ja vitaalitiedot lähettää suoraan monitorista (tiedon siirto) tahi syöttää manuaalisesti.
Sample 1
ISSHP. Itä-Savon sairaanhoitopiiri tuottaa ensihoitopalvelun yhteistoiminnassa Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanssa. Kenttäjohtajat ovat omaa toimintaa Ensihoitokeskuksessa kutakin sairaanhoitopiiriä edustaa kunkin sairaanhoitopiirin ensihoidon vastuulääkäri. Ensihoitokeskuksen tehtävien suorittamisesta vastaa ensihoitokeskuksen ylilääkäri. Yhdessä nämä muodostavat ensihoitokeskuksen ohjausryhmän. Ohjausryhmä kokoontuu säännöllisesti ja asioiden esittelijänä toimii ensihoitokeskuksen ylilääkäri. Ohjausryhmän tehtävänä on yhdessä suunnitella ja päättää ensihoitokeskuksen tehtävistä ja sovittaa yhteen ervan sairaanhoitopiirien ensihoitopalveluja siltä osin kuin tarkoituksenmukaiseksi katsotaan. Ensihoitokeskuksen kustannusjaosta sovitaan erillisellä sopimuksella. Terveydenhuoltolaki 46§ säätää ensihoitokeskuksen tehtäväksi seuraavaa:
Sample 1

Related to ISSHP

  • Hakemus ja sopimus Asiakkaan tulee tehdä kirjallinen hakemus vesilaitokselle sammutusveden hankin- nasta ja liittymisestä silloin, kun kiinteistölle on tarkoitus rakentaa automaattiset sam- mutusvesilaitteet. Laitos voi tehdä edellä tarkoitetun sprinklerisopimuksen, mikäli laitos katsoo, että liit- tämisestä ei aiheudu haittaa talousveden toimittamiselle eikä muulle laitoksen toimin- nalle. Laitoksella ei ole velvollisuutta hyväksyä sprinklerilaitteistoja kytkettäväksi suo- raan verkostoon.

  • Vakuutusmaksu Vakuutusmaksu on maksettava viimeistään eräpäivänä. Tätä ei sovelleta silloin, jos vakuutuksen voimassaolo alkaa vakuutus- maksun maksamisesta kohdan F.3.2 mukaan. Viivästyneestä vakuutusmaksusta voidaan periä vakuutuskaudelta vuotuinen viivästyskorko korkolain mukaisesti.

  • Vakuutusmäärä Omaisuus on vakuutettu sovitusta, kullekin vakuutuksen kohteelle vakuutuskirjaan merkitystä vakuutusmäärästä, joka on vakuutuskirjaan merkityllä indeksillä tarkistettuna (ks. kohta Indeksiehdot) vahingon sattuessa suoritettavan korvauksen yläraja. Vakuutusmäärä on vakuutusmaksun laskentaperuste ja ylin korvausmäärä, mutta se ei ole vahingon määrän tai sen arvioimisen peruste. Vakuutusmäärän peruste on merkitty vakuutuskirjaan. Se on jokin seuraavista:

  • Palkankorotukset 2.1. Yleiskorotuksen suuruus ja ajankohta Vuosi 2022 Vuosi 2023 2.2. Yrityskohtaisesti toteutettavan palkankorotuksen suuruus ja ajankohta

  • Henkilöstön Hyvinvointi Ja Työelämän Laatu 6 Kaupungin yhteiset tavoitteet 6 Toimialoittain/palvelualueittain seurattavat tavoitteet 6 5 Tunnusluvut 7 Tavoitteelliset tunnusluvut 7

  • Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat Ammattikorkeakoulun määrittelemät vahvuusalat ovat terveys ja yhteiskunnallinen eheys, palveluliiketoiminta sekä yhtenäinen turvallisuus. Uudet nousevat alat ovat palvelumuotoilu ja Lean-menetelmä tuottavuuden kehittäjänä, uudet teknologiat ja robotiikka erityisesti sosiaali- ja terveysalalla sekä sisäinen turvallisuus avoimessa yhteiskunnassa. Laurean vahvuusalat ovat yhteiskunnallisesti relevantteja. Terveys ja yhteiskunnallinen eheys, palveluliiketoiminta sekä yhtenäinen turvallisuus muodostavat pohjan koulutus- sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalle. Erityisesti mainittujen vahvuusalueiden rajapinnoilta syntyy kysyntää uusille avauksille niin TKI-toiminnassa kuin koulutuksessakin. Digitaalisuus ja virtuaalisuus ovat vahvasi mukana kaikessa TKI-työssä. TKI-hankkeet, kuten "Robotit helpottamassa hoitohenkilön arkea sairaaloissa" ja "SotePeda24/7", edistävät teknologian hyödyntämiseen liittyvien vahvojen rakentamista. Lisäksi yhteiskehittämistä vahvistetaan Laurean profiloitumisessa, josta esimerkkinä OKM:n rahoituksen saanut hanke " Co-creation Orchestration (CCO)" Uusien nousevien alojen osalta palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen tarve yhteiskunnan eri alueilla kasvaa edelleen ja Laurea on tutkintoon johtavan koulutuksen ja täydennyskoulutuksen kautta kouluttanut opiskelijoita ja organisaatioasiakkaitaan palvelumuotoilun osaajiksi. Digitalisaatio ja kiertotalous ovat voimakkaasti nousseet esille palvelumuotoilualueella. Robotiikkaa on viety suunnitelmallisesti myös opetukseen sekä yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Palvelurobotiikan lisäksi ohjelmistorobotiikkaa sekä tekoälysovelluksia on hyödynnetty oman toiminnan kehittämisessä. Turvallisuus avoimessa yhteiskunnassa - osaamisalueella Laurealla on keskeinen rooli uuden osaamisen tuottamisessa koulutus- ja TKI- toiminnan kautta yhteiskunnan turvallisuuteen. Osaamisen kehittymisen perustana ovat olleet ja ovat kansallista ja kansainvälistä rahoitusta saaneet useat turvallisuusalan hankkeet ja hankkeiden integroiminen opetukseen. Hankkeiden rahoitus on suurimmaksi osaksi saatu Euroopan Komissiosta, ja siksi hankkeisiin sisältyy vahvasti Suomen sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden näkökulma. Laurealla on vahva osaaminen raja- ja meriturvallisuuden sekä kriisinhallinnan ja pelastustoimen hankkeissa. Uusia nousevia vahvuusaloja ovat arktinen ja kyber-turvallisuus sekä radikalisoitumisen ehkäisy. Laurean tutkimukselliset vahvuudet turvallisuusalan hankkeissa keskittyvät tiedonvaihtoon, toiminnan evaluointiin ja kehittämiseen, eettisten näkökulmien ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiin.

  • Verotus Kukin Jäsenkunta ja Kuntayhtymä vastaa sille tästä Sopimuksesta ja sen perusteella tehtävien toimenpiteiden mahdollisista veroseuraamuksista.

  • Talletukset Rahaston varoista voidaan sijoittaa enintään 20 % saman luottolaitoksen vastaanottamiin talletuksiin.

  • Sopimusmuutokset JYSE luvussa 22 tarkoitettuja sopimusmuutoksia voivat tehdä ainoastaan sellaiset henkilöt, joilla on Tilaajan ja Palveluntuottajan organisaatiossa allekirjoitusoikeus. Sopimuksen yhteyshenkilöillä ei ole oikeutta muuttaa Sopimusta.

  • Sopimusosapuolet Työntekijöitä yleisesti koskevista asioista sovitaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestelmän mukaisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken. Yksittäistä työntekijää tai työryhmää koskevista asioista sovitaan työnantajan ja asianomaisen työntekijän tai työryhmän kesken. Pääluottamusmiehen tekemä sopimus sitoo kaikkia niitä työntekijöitä, joita pääluottamusmiehen on katsottava edustavan. Yksittäisen työnteki- jän tai työryhmän tekemä sopimus ei voi olla ristiriidassa pääluottamus- miehen tekemän samaa asiaa koskevan sopimuksen kanssa