Common use of Johdanto Clause in Contracts

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuolet, vuokranantaja ja vuokralainen, kykenevät usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokrista, häiriökäyttäytymisestä tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistä. Aina neuvotteluissa ei kuitenkaan onnistuta ja tuloksena voi olla vuokrasopimuksen purku- tai häätötilanne. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiin. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaa, jopa välittömästi. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § ja 8:63 §; HE 304/94 vp. Yksityiskohtaiset perustelut, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, 8 luku, 3 kappale; Kanerva ym. 2003, 260.) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessia, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitä, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan (Xxxxxxx ym. 2003, 361). Häätö voi olla kuukausia kestävä prosessi, jossa mukana ovat häätäjän ja häädettävän lisäksi myös oikeus- ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008, 6, 8, 64). Opinnäytetyön toimeksiantajana on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niin, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistä. Toimeksianta- jan nimeä ei julkaista opinnäytetyössä. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot on kerätty ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljä: 1) Mitä vuokranantajan tulee ottaa huomioon asukasvalintaan ja vuokrasopimukseen liitty- en? 2) Millaisia prosesseja ovat vuokrasopimuksen purkaminen ja asuntohäätö ja miksi niihin päädytään? 3) Xxxxxxxxx yhteys vuokralaisesta asuttamisvaiheessa esiin tulevilla tiedoilla on purkuihin ja häätöihin? 4) Mistä toimeksiantajan tekemät vuokrasopimusten purut ja häädöt vuosina 2010–2011 johtuvat? Opinnäytetyössä tutkimuksen kohteena ovat vain asumiskäyttöön tarkoitetut arava- tai korkotuki- vuokra-asunnot. Työn ulkopuolelle on siis rajattu esimerkiksi liikehuoneistot ja vapaarahoitteiset vuokra-asunnot. Tutkimuksen yhdeksi näkökulmaksi haluttiin ottaa nuoret vuokralaiset, joten tutkimusaineisto on rajattu koskemaan ainoastaan asuttamisvaiheessa 17–29 –vuotta olleita hen- kilöitä. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyön teoriaosuudessa käytetään lainoppia, joten työn ensisijaiset lähteet löytyvät voimassa olevasta lainsäädännöstä. Keskeisimmät lähteet ovat laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, aravalaki (17.12.1993/1189), aravarajoituslaki (17.12.1993/1190), luottotietolaki (11.5.2007/527), oikeudenkäymiskaari (1.1.1734/4) sekä ulosot- tokaari (15.6.2007/205). Opinnäytetyön empiirisessä osuudessa tutkimusmenetelmänä on tilastollinen tutkimus. Empiiri- sessä osassa tutkitaan toimeksiantajan aineiston pohjalta toimeksiantajayrityksen vuokralaisiin kohdistuneita purku- ja häätötapauksia aikavälillä 1.1.2010 – 31.12.2011. Toimeksiantajan teke- miä purkuilmoituksia kyseisellä aikavälillä oli yhteensä 169 ja häätöhakemuksia tehtiin 41. Tutkit- tavia vuokralaisia aineistossa on yhteensä 146 eli osalle vuokralaisista vuokrasopimuksen pur- kuilmoituksia oli tehty useampia ja osa tehdyistä puruista koski kahden hengen ruokakuntia. Ai- neiston tiedot on kerätty 39 kohtaa sisältävälle tutkimuslomakkeelle (Liite 1), jonka avulla on mahdollisimman kattavasti pyritty keräämään vuokrasopimusten purkuihin sekä häätöihin mah- dollisesti vaikuttaneita syitä. Tutkimuslomakkeita täytettiin yhteensä 176. Opinnäytetyö etenee loogisessa järjestyksessä niin, että se alkaa teoriaosuudella (luvut 2-5). Työn teoriaosuudessa tarkastellaan valtion tukemiin vuokra-asuntoihin ja asukasvalintaan liittyviä säännöksiä, kuvataan vuokrasuhde asukasvalintavaiheesta vuokrasopimuksen päättymiseen saakka sekä tarkastellaan vuokrasopimuksen purkamista ja häätöä prosesseina. Sen jälkeen kerrotaan lyhyesti toimeksiantajasta ja tutkimusaineistosta (luku 6) ja raportoidaan tutkimuksen tulokset (luku 7). Lopuksi (luvut 8 ja 9) esitetään johtopäätökset sekä pohdinta ja kerrotaan työssä käytetyt lähteet sekä työn liitteet.

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuoletSaavutettavuus on noussut viime aikoina tärkeäksi yhteiskunnalliseksi kysymykseksi, vuokranantaja mikä on saanut eri alojen asiantuntijat etsimään vaihtoehtoisia menettelytapoja sellaisia ihmisiä varten, jotka eivät esimerkiksi syystä tai toisesta pysty ymmärtämään luke- maansa. Pitkälti kirjoitettuun tekstiin nojautuva yhteiskuntajärjestys vaatii kansalaisiltaan erityisen hyvää luku- ja vuokralainenkirjoitustaitoa, kykenevät xxxxx lakeihin ja asetuksiin viittaava virkakieli on täsmällisyyteen pyrkivää ja siksi usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokristavaikeaselkoista. Tavallinen kansalainen joutuu kuitenkin xxxxx xxxxx tilanteisiin, häiriökäyttäytymisestä joissa hän saa luettavakseen erilaisia viranomaisteks- xxxx xx muita asiakirjoja. Xxx xxxxx kohtaamiensa tekstien sisältö jää epäselväksi, myöskin jokapäiväisen elämän pienissä ja suuremmissa käännekohdissa tarvittava tieto oikeuk- sista ja velvollisuuksista jää vajaaksi tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistäkokonaan saamatta. Aina neuvotteluissa Jokapäiväiseen arkeen kuu- xxxxx oikeudellisia tekstejä ovat esimerkiksi viranomaispäätökset, kauppakirjat ja erilaiset sopimukset. Saavutettavuuden näkökulmasta allekirjoitettavat oikeudelliset asiakirjat, esimerkiksi tässä artikkelissa tarkastelemani työsopimukset, muodostuvat ongelmallisiksi, mikäli toi- nen allekirjoittavista osapuolista ei kuitenkaan onnistuta luku- tai kielitaidon puutteellisuuden tai jonkin kog- nitiivisen häiriön vuoksi ymmärrä sopimuksen sisältöä. Tällöin hänellä ei ole riittävää tietoa oikeuksista ja tuloksena velvollisuuksista, jotka hänelle kuuluvat, ja säännöistä, xxxxx xxx al- lekirjoituksellaan vahvistaa suostuvansa noudattamaan. Vaikka asiat selitettäisiinkin työntekijälle työhönottotilanteessa, hän ei pysty tarkistamaan, xxxx sovitut asiat sisältyvät allekirjoitettavaan asiakirjaan. Eteläafrikkalainen juristi Xxxxxx xx Xxxx tarttui tähän saa- vutettavuusongelmaan ja kehitti yhdessä Jincom-nimisen yhtiön piirtäjien kanssa vuonna 2014 Indigo Fruit Growers -hedelmäplantaasin rekrytointitarpeisiin sarjakuvamuotoisen työsopimuksen xxx sarjakuvasopimuksen (comic contract), johon vain välttämättömät tie- dot on kirjattu kirjoitetun tekstin muodossa xx xxxxx kaikki visualisoitavissa oleva sisältö on ilmaistu kuvin (ks. Creative Contracts n. d.). Sarjakuvasopimus on juridisesti xxxxxx, xxx se voidaan allekirjoittaa työsopimuksena. De Rooyn kehittämä sarjakuvasopimus otet- tiin käyttöön ClemenGold-nimisessä hedelmäyhtiössä vuonna 2016 (Haapio, Plewe & de Rooy 2017, 412–413), ja sittemmin erilaisia sarjakuvasopimuksia on tehty eri käyttötar- koituksiin. ClemenGoldissa käytetään perinteistä kirjoitetussa muodossa olevaa työsopimusta tai sarjakuvasopimusta riippuen siitä, millainen rekrytoitavan henkilön kieli- ja lukutaito on. Tässä artikkelissa esitän havaintojani siitä, miten kirjoitetussa muodossa oleva työsopi- mus (Letter of Appointment) on käännetty sarjakuvasopimukseksi. Tarkastelen myös sitä, vaikuttavatko sarjakuvan konventiot siihen, miten Etelä-Afrikan työsopimuslain alakoh- taisten minimiehtojen (The Sectoral Termination 13) edellyttämät vaatimukset näkyvät sarjakuvasopimuksessa. Lisäksi pohdin sitä, millä reunaehdoilla kuva voi olla vuokrasopimuksen purku- tai häätötilanneauttaa heikom- massa asemassa olevia ymmärtämään työsopimuksen sisällön. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä Xxxx analyysin kolmeen osaan. Ensinnäkin tarkastelen sarjakuvasopimusta kertomuksena, toiseksi oikeudellisena asiakirjana ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiinkolmanneksi hybridigenrenä. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaaEtsin vastausta seuraaviin kysymyksiin: mi- ten oikeudellinen kirjoitettu teksti on käännetty kuvaa ja sanaa yhdistäväksi kerto- mukseksi, jopa välittömästimiten kohdetekstin kontekstit on otettu huomioon tässä muokkausprosessissa xx xxxxx perusteella muokkausprosessin tulos on perinteistä kirjoitettua sopimusta saavu- tettavampi? Analyysissä tukeudun teoreettiseen kehykseen, joka jakautuu kolmeen näkö- kulmaan: kontekstin, multimodaalisuuden ja intersemioottisen kääntämisen näkökul- maan. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § ja 8:63 §; HE 304/94 vpTämä artikkeli on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Tampereen yliopistossa toteutettavaa Graphic Justice -hanketta, ks. Yksityiskohtaiset perustelut, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, 8 luku, 3 kappale; Kanerva ym. 2003, 260xxxxxxxx.xxxx.xx/xxxxxx).) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessia, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitä, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan (Xxxxxxx ym. 2003, 361). Häätö voi olla kuukausia kestävä prosessi, jossa mukana ovat häätäjän ja häädettävän lisäksi myös oikeus- ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008, 6, 8, 64). Opinnäytetyön toimeksiantajana on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niin, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistä. Toimeksianta- jan nimeä ei julkaista opinnäytetyössä. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot on kerätty ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljä: 1) Mitä vuokranantajan tulee ottaa huomioon asukasvalintaan ja vuokrasopimukseen liitty- en? 2) Millaisia prosesseja ovat vuokrasopimuksen purkaminen ja asuntohäätö ja miksi niihin päädytään? 3) Xxxxxxxxx yhteys vuokralaisesta asuttamisvaiheessa esiin tulevilla tiedoilla on purkuihin ja häätöihin? 4) Mistä toimeksiantajan tekemät vuokrasopimusten purut ja häädöt vuosina 2010–2011 johtuvat? Opinnäytetyössä tutkimuksen kohteena ovat vain asumiskäyttöön tarkoitetut arava- tai korkotuki- vuokra-asunnot. Työn ulkopuolelle on siis rajattu esimerkiksi liikehuoneistot ja vapaarahoitteiset vuokra-asunnot. Tutkimuksen yhdeksi näkökulmaksi haluttiin ottaa nuoret vuokralaiset, joten tutkimusaineisto on rajattu koskemaan ainoastaan asuttamisvaiheessa 17–29 –vuotta olleita hen- kilöitä. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyön teoriaosuudessa käytetään lainoppia, joten työn ensisijaiset lähteet löytyvät voimassa olevasta lainsäädännöstä. Keskeisimmät lähteet ovat laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, aravalaki (17.12.1993/1189), aravarajoituslaki (17.12.1993/1190), luottotietolaki (11.5.2007/527), oikeudenkäymiskaari (1.1.1734/4) sekä ulosot- tokaari (15.6.2007/205). Opinnäytetyön empiirisessä osuudessa tutkimusmenetelmänä on tilastollinen tutkimus. Empiiri- sessä osassa tutkitaan toimeksiantajan aineiston pohjalta toimeksiantajayrityksen vuokralaisiin kohdistuneita purku- ja häätötapauksia aikavälillä 1.1.2010 – 31.12.2011. Toimeksiantajan teke- miä purkuilmoituksia kyseisellä aikavälillä oli yhteensä 169 ja häätöhakemuksia tehtiin 41. Tutkit- tavia vuokralaisia aineistossa on yhteensä 146 eli osalle vuokralaisista vuokrasopimuksen pur- kuilmoituksia oli tehty useampia ja osa tehdyistä puruista koski kahden hengen ruokakuntia. Ai- neiston tiedot on kerätty 39 kohtaa sisältävälle tutkimuslomakkeelle (Liite 1), jonka avulla on mahdollisimman kattavasti pyritty keräämään vuokrasopimusten purkuihin sekä häätöihin mah- dollisesti vaikuttaneita syitä. Tutkimuslomakkeita täytettiin yhteensä 176. Opinnäytetyö etenee loogisessa järjestyksessä niin, että se alkaa teoriaosuudella (luvut 2-5). Työn teoriaosuudessa tarkastellaan valtion tukemiin vuokra-asuntoihin ja asukasvalintaan liittyviä säännöksiä, kuvataan vuokrasuhde asukasvalintavaiheesta vuokrasopimuksen päättymiseen saakka sekä tarkastellaan vuokrasopimuksen purkamista ja häätöä prosesseina. Sen jälkeen kerrotaan lyhyesti toimeksiantajasta ja tutkimusaineistosta (luku 6) ja raportoidaan tutkimuksen tulokset (luku 7). Lopuksi (luvut 8 ja 9) esitetään johtopäätökset sekä pohdinta ja kerrotaan työssä käytetyt lähteet sekä työn liitteet.

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuoletKoeajan tarkoitus kuvataan yleensä myönteiseksi työsuhteen molemmille osapuolille. Kumpikin voi testata odotustensa täyttymistä; työtekijä työn sopivuutta itselleen, vuokranantaja työn- antaja työntekijän soveltuvuutta työhön. Kummankaan ei tarvitse sitoutua, kumpikin pääsee halutessaan toisestaan eroon. Asiallinen syy eroon kuitenkin tarvitaan, olipa eron alullepanija kumpi tahansa.1 Työsopimuksia solmitaan ennen muuta määräaikaisten työsuhteiden lisääntymisen vuoksi lukumääräisesti paljon, minkä seurauksena koeajastakin sovitaan usein ja vuokralainen, kykenevät usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokrista, häiriökäyttäytymisestä tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistä. Aina neuvotteluissa ei kuitenkaan onnistuta ja tuloksena voi olla vuokrasopimuksen purku- tai häätötilanne. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiin. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaa, jopa välittömästi. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § ja 8:63 §; HE 304/94 vp. Yksityiskohtaiset perustelut, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, 8 luku, 3 kappale; Kanerva ym. 2003, 260.) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessia, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitä, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan (Xxxxxxx ym. 2003, 361). Häätö voi olla kuukausia kestävä prosessi, jossa mukana ovat häätäjän ja häädettävän lisäksi väis- tämättä lienee myös oikeus- ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008, 6, 8, 64). Opinnäytetyön toimeksiantajana on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niin, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistätyösopimuksia solmitaan usein saman työnantajan ja työntekijän välillä.2 Koeajalla on molemmille osapuolille keskeinen merkitys työsuh- teen helpon päätettävyyden takia. Toimeksianta- jan nimeä Xxxxxxx hyväksyttävyydestä toisiaan seuraavissa työsuhteissa ei julkaista opinnäytetyössälaissa nimenomaisesti säädetä, vaikka asia on tärkeä ja oikeuskäytän- nössä suhteellisen usein esiin tuleva. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot Koeaikaa koskevissa lakien esitöissä ja oikeus- käytännössä on kerätty otettu kantaa koeaikaehdon pätevyyteen saman työnantajan ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia työnte- kijän välisissä työsopimuksissa sekä niin sanotun koeaikapurun asianmukaisuuteen.3 Oikeuskirjallisuudessa esitetyt näkemykset perustuvat näihin esitöihin ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena oikeus- käytäntöön, jotka lain useista muutoksista huolimatta eivät juuri miltään osin ole me- nettäneet merkitystään. 1 Tiitinen s. 506–507 kiinnittää huomiota siihen, että alkujaan (lainvalmistelukunnan ehdotus 1908 laik- si työsopimuksesta) koeaikasäännöstä perusteltiin vain työnantajan tarpeilla, mutta sittemmin oikeuskir- jallisuudessa on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljä:tuotu esiin, että koeaika voi olla myös työntekijän etujen mukainen. 1) Mitä vuokranantajan tulee ottaa huomioon asukasvalintaan ja vuokrasopimukseen liitty- en? 2) Millaisia prosesseja ovat vuokrasopimuksen purkaminen ja asuntohäätö ja miksi niihin päädytään? 3) Xxxxxxxxx yhteys vuokralaisesta asuttamisvaiheessa esiin tulevilla tiedoilla on purkuihin ja häätöihin? 4) Mistä toimeksiantajan tekemät vuokrasopimusten purut ja häädöt vuosina 2010–2011 johtuvat? Opinnäytetyössä tutkimuksen 2 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen kohteena ovat vain asumiskäyttöön tarkoitetut arava- tai korkotuki- vuokrapalkansaajien työsuhteet. Tyypillisiksi työsuh- teiksi määritellään ne työsuhteet, jotka ovat sekä kokoaikaisia että toistaiseksi jatkuvia. Muut palkan- saajien työsuhdemuodot ovat epätyypillisiä (kaikki osa-asunnot. Työn ulkopuolelle on siis rajattu esimerkiksi liikehuoneistot aikaiset ja vapaarahoitteiset vuokra-asunnot. Tutkimuksen yhdeksi näkökulmaksi haluttiin ottaa nuoret vuokralaiset, joten tutkimusaineisto on rajattu koskemaan ainoastaan asuttamisvaiheessa 17–29 –vuotta olleita hen- kilöitä. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyön teoriaosuudessa käytetään lainoppia, joten työn ensisijaiset lähteet löytyvät voimassa olevasta lainsäädännöstä. Keskeisimmät lähteet ovat laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, aravalaki (17.12.1993/1189), aravarajoituslaki (17.12.1993/1190), luottotietolaki (11.5.2007/527), oikeudenkäymiskaari (1.1.1734/4) sekä ulosot- tokaari (15.6.2007/205määräaikaiset työsuhteet). Opinnäytetyön empiirisessä osuudessa tutkimusmenetelmänä on tilastollinen tutkimusAjanjak- solla 1997–2006 epätyypillisten työsuhteiden määrä kasvoi 35 prosenttia ja tyypillisten työsuhteiden määrä 15 prosenttia. Empiiri- sessä osassa tutkitaan toimeksiantajan aineiston pohjalta toimeksiantajayrityksen vuokralaisiin kohdistuneita purku- ja häätötapauksia aikavälillä 1.1.2010 – 31.12.2011Epätyypillisten työsuhteiden kasvuvauhti oli selvästi nopeampaa kuin tyypillisten työsuhteiden eli jatkuvan kokoaikatyön kasvunopeus. Toimeksiantajan teke- miä purkuilmoituksia kyseisellä aikavälillä oli yhteensä 169 ja häätöhakemuksia tehtiin 41. Tutkit- tavia vuokralaisia aineistossa on yhteensä 146 eli osalle vuokralaisista vuokrasopimuksen pur- kuilmoituksia oli tehty useampia ja osa tehdyistä puruista koski kahden hengen ruokakuntia. Ai- neiston tiedot on kerätty 39 kohtaa sisältävälle tutkimuslomakkeelle (Liite 1), jonka avulla on mahdollisimman kattavasti pyritty keräämään vuokrasopimusten purkuihin sekä häätöihin mah- dollisesti vaikuttaneita syitä. Tutkimuslomakkeita täytettiin yhteensä 176. Opinnäytetyö etenee loogisessa järjestyksessä niin, että se alkaa teoriaosuudella (luvut 2-5). Työn teoriaosuudessa tarkastellaan valtion tukemiin vuokra-asuntoihin ja asukasvalintaan liittyviä säännöksiä, kuvataan vuokrasuhde asukasvalintavaiheesta vuokrasopimuksen päättymiseen saakka sekä tarkastellaan vuokrasopimuksen purkamista ja häätöä prosesseina. Sen jälkeen kerrotaan lyhyesti toimeksiantajasta ja tutkimusaineistosta (luku 6) ja raportoidaan tutkimuksen tulokset (luku 7). Lopuksi (luvut 8 ja 9) esitetään johtopäätökset sekä pohdinta ja kerrotaan työssä käytetyt lähteet sekä työn liitteetLähde: xxx.xxxxxxxxxxxxx.xx. 3 Tätä tilannetta koskee korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2009:29.

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuoletPaikallinen sopiminen ei ole uusi termi, vuokranantaja se on kuitenkin viime aikoina ollut kuuma puheenaihe ja vuokralainennoussut esille joka tiedotusvälineessä. Keskustelut paikallisesta sopimisesta ovat vilkkaita ja myös hyvin polarisoituneita. Paikallinen sopiminen tarkoittaa työehtojen asettamista yritys-, kykenevät usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokristatoimipaikka- tai työpaikkatasolla, häiriökäyttäytymisestä joko edustuksellisesti tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistäyksilökohtaisesti.1 Paikallisen sopimisen ei voida sanoa olevan ratkaisu kaikkiin ongelmiin, mutta se on yksi menettely, jolla ratkaistaan työpaikkojen arkipäiväisiä ongelmia. Aina neuvotteluissa Se ei kuitenkaan onnistuta sovi kaikille työpaikoille, mutta voi jossain olla hyvinkin toimiva ratkaisu.2 Paikallisen sopimisen laaja määritelmä käsittää esimerkiksi lainsäädännön ja tuloksena voi olla vuokrasopimuksen purku- yleisen sopimusvapauden oikeuttaman sopimisen.3 Yleisen sopimusvapauden piiriin kuuluvat alueet, joita työoikeudelliset sopimustyypit, lainsäädäntö tai häätötilanne. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiin. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaatyöehtosopimukset, jopa välittömästi. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § ja 8:63 §; HE 304/94 vp. Yksityiskohtaiset perusteluteivät kata asiapiirinsä.4 Suppea määritelmä paikallisesta sopimisesta, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksestajohon tässä tutkimuksessa keskitytään, 8 lukumahdollistetaan valtakunnallisissa työehtosopimuksissa, 3 kappale; Kanerva ym. 2003, 260.) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessia, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitäjotka perustuvat lainsäädännön antamiin rajoihin.5 Suomen järjestelmä pohjautuu siihen, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan (Xxxxxxx ymtyölainsäädännöllä ja työehtosopimuksilla taataan työehtojen vähimmäistaso. 2003Tämän jälkeen työehtosopimusosapuolilla, 361)työntekijä- ja työnantajaliitoilla, on mahdollisuus arvioida lainsäädännön puitteissa yhdessä mitä ovat asiat, joista on kannattavaa sopia työpaikkatasolla. Häätö Eri osapuolet näkevät mahdollisuuden paikalliseen sopimiseen ensisijaisesti omasta näkökulmastaan, minkä vuoksi he painottavat eri osa-alueiden tärkeyttä ja ymmärtävät usein vastapuolen näkökulman väärin. Työnantajapuoli painottaa usein paikallisen sopimisen joustavuutta, tuottavuuden nostamista ja kustannussäästöjä, kun taas työntekijäpuolelle paikallinen sopiminen voi olla kuukausia kestävä prosessiturvata työllisyyttä, jossa mukana ovat häätäjän helpottaa työ- ja häädettävän lisäksi myös oikeus- ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008perhe-elämän yhteensovittamista sekä lisätä työhyvinvointia.6 Tosiasiassa paikallisesta sopimisesta voivat hyötyä niin työntekijät kuin työnantajat, 6kunhan sopimus on tehty tasavertaisina neuvottelukumppaneina, 8, 64)yhteisiä pelisääntöjä noudattaen. Opinnäytetyön toimeksiantajana on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niinOn tärkeää, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistäneuvottelukokoonpanot ovat niin henkilö – kuin osaamismäärällisesti tasapainossa. Toimeksianta- jan nimeä Työnantaja ei julkaista opinnäytetyössäsiis 1 Xxxxxx Xxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxx ja Xxxxxxx Xxxxxx, Paikallinen Sopiminen ja Sopimukset (4. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot on kerätty uud. p.) Talentum 2015, 13. 2 Xxxxx Xxxxxx ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia Xxxx Xxxxxxxx, Selvitys työehtosopimukseen perustuvan paikallisen sopimisen nykytilasta ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen paikallista sopimista edistävistä toimenpiteistä (2021) Työ- ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljä: 1) Mitä vuokranantajan tulee ottaa huomioon asukasvalintaan ja vuokrasopimukseen liitty- en? 2) Millaisia prosesseja ovat vuokrasopimuksen purkaminen ja asuntohäätö ja miksi niihin päädytään? 3) Xxxxxxxxx yhteys vuokralaisesta asuttamisvaiheessa esiin tulevilla tiedoilla on purkuihin ja häätöihin? 4) Mistä toimeksiantajan tekemät vuokrasopimusten purut ja häädöt vuosina 2010–2011 johtuvat? Opinnäytetyössä tutkimuksen kohteena ovat vain asumiskäyttöön tarkoitetut arava- tai korkotuki- vuokra-asunnot. Työn ulkopuolelle on siis rajattu esimerkiksi liikehuoneistot ja vapaarahoitteiset vuokra-asunnot. Tutkimuksen yhdeksi näkökulmaksi haluttiin ottaa nuoret vuokralaisetElinkeinoministeriön julkaisuja 2021:13, joten tutkimusaineisto on rajattu koskemaan ainoastaan asuttamisvaiheessa 17–29 –vuotta olleita hen- kilöitä. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyön teoriaosuudessa käytetään lainoppia, joten työn ensisijaiset lähteet löytyvät voimassa olevasta lainsäädännöstä. Keskeisimmät lähteet ovat laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, aravalaki (17.12.1993/1189), aravarajoituslaki (17.12.1993/1190), luottotietolaki (11.5.2007/527), oikeudenkäymiskaari (1.1.1734/4) sekä ulosot- tokaari (15.6.2007/205). Opinnäytetyön empiirisessä osuudessa tutkimusmenetelmänä on tilastollinen tutkimus. Empiiri- sessä osassa tutkitaan toimeksiantajan aineiston pohjalta toimeksiantajayrityksen vuokralaisiin kohdistuneita purku- ja häätötapauksia aikavälillä 1.1.2010 – 31.12.2011. Toimeksiantajan teke- miä purkuilmoituksia kyseisellä aikavälillä oli yhteensä 169 ja häätöhakemuksia tehtiin 41. Tutkit- tavia vuokralaisia aineistossa on yhteensä 146 eli osalle vuokralaisista vuokrasopimuksen pur- kuilmoituksia oli tehty useampia ja osa tehdyistä puruista koski kahden hengen ruokakuntia. Ai- neiston tiedot on kerätty 39 kohtaa sisältävälle tutkimuslomakkeelle (Liite 1), jonka avulla on mahdollisimman kattavasti pyritty keräämään vuokrasopimusten purkuihin sekä häätöihin mah- dollisesti vaikuttaneita syitä. Tutkimuslomakkeita täytettiin yhteensä 176. Opinnäytetyö etenee loogisessa järjestyksessä niin, että se alkaa teoriaosuudella (luvut 2-5). Työn teoriaosuudessa tarkastellaan valtion tukemiin vuokra-asuntoihin ja asukasvalintaan liittyviä säännöksiä, kuvataan vuokrasuhde asukasvalintavaiheesta vuokrasopimuksen päättymiseen saakka sekä tarkastellaan vuokrasopimuksen purkamista ja häätöä prosesseina. Sen jälkeen kerrotaan lyhyesti toimeksiantajasta ja tutkimusaineistosta (luku 6) ja raportoidaan tutkimuksen tulokset (luku 7). Lopuksi (luvut 8 ja 9) esitetään johtopäätökset sekä pohdinta ja kerrotaan työssä käytetyt lähteet sekä työn liitteet27.

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuoletNäitä Palveluehtoja sovelletaan Xxxxx.xxx -alustan käyttämiseen sekä kaikkiin tuotteisiin, vuokranantaja jotka ovat saatavilla Visma.netin kautta. Palveluiden tarjoajana on Visma Software International AS ja vuokralainenVisma maayhtiö joka toimittaa visma.netin (ks. luku 13); Asiakas ostaa käyttöoikeuden Visma.netiin Visman maayhtiöltä, kykenevät usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokristajohon tästä eteenpäin viitataan nimellä «Visma». Palveluehdot ovat voimassa Visman ja Asiakkaan välillä ja yksilöivät Visman velvollisuudet Asiakasta kohtaan ja Asiakkaan velvollisuudet asiakkaana ja Visma.netin loppukäyttäjänä. Palveluehdoissa käytetään useita isolla alkukirjaimella kirjoitettuja termejä, häiriökäyttäytymisestä jotka määritellään kohdassa 14. Palveluehdot koskevat kaikkia Visma.net-palveluita käyttöliittymästä ja integraatiosta riippumatta. Ne sisältävät yksittäiset palvelut, jotka on integroitu Visman muiden ohjelmistotuotteiden kanssa, kuten Visma Business. Palveluehtojen osat, jotka erityisesti käsittelevät käyttöliittymää tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistäintegraatiota eivät välttämättä ole voimassa siitä riippuen, kuinka palvelut on integroitu. Aina neuvotteluissa Jos et hyväksy Palveluehtoja tai jos sinulla ei kuitenkaan onnistuta ole tarvittavaa valtuutusta yritykseltäsi tehdä tilauksia ja/tai käyttää Visma.netiä, älä käytä Visma.netiä, lähetä tilauslomaketta tai hyväksy Palveluehtoja, kun ne esitetään. Hyväksytyt Palveluehdot muodostavat sitovan sopimuksen yrityksesi ja tuloksena voi olla vuokrasopimuksen purku- tai häätötilanneVisman välillä, ja ne ovat voimassa, kun Palveluehdot on hyväksytty yrityksesi Ensisijaisen Yhteyshenkilön toimesta (ks. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiin. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaa, jopa välittömästi. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § ja 8:63 §; HE 304/94 vp. Yksityiskohtaiset perustelut, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, 8 luku, 3 kappale; Kanerva ym. 2003, 260.) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessia, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitä, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan (Xxxxxxx ym. 2003, 361kohta 2.4). Häätö voi olla kuukausia kestävä prosessiPalveluehdot ja mahdolliset lisäehdot ovat saatavilla osoitteessa xxx.xxxxx.xxx/xx/xxxxxxxxxxxx, jossa mukana ovat häätäjän ja häädettävän lisäksi myös oikeus- ne sisältävät aina maininnan siitä, milloin niitä on viimeksi muutettu. Tärkeitä Xxxxx.xxx -verkkosivustoja: xxx.xxxxx.xxx Kotisivu ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008, 6, 8, 64). Opinnäytetyön toimeksiantajana on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa sisäänkirjautuminen xxx.xxxxx.xxx/xx/xxxxxxxxxxx Hinta- ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö laskutustiedot xxx.xxxxx.xxx/xx/xxxx Tukivaihtoehdot ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niin, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistä. Toimeksianta- jan nimeä ei julkaista opinnäytetyössä. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot on kerätty ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljä: 1) Mitä vuokranantajan tulee ottaa huomioon asukasvalintaan ja vuokrasopimukseen liitty- en? 2) Millaisia prosesseja ovat vuokrasopimuksen purkaminen ja asuntohäätö ja miksi niihin päädytään? 3) Xxxxxxxxx yhteys vuokralaisesta asuttamisvaiheessa esiin tulevilla tiedoilla on purkuihin ja häätöihin? 4) Mistä toimeksiantajan tekemät vuokrasopimusten purut ja häädöt vuosina 2010–2011 johtuvat? Opinnäytetyössä tutkimuksen kohteena ovat vain asumiskäyttöön tarkoitetut arava- tai korkotuki- vuokra-asunnot. Työn ulkopuolelle on siis rajattu esimerkiksi liikehuoneistot ja vapaarahoitteiset vuokra-asunnot. Tutkimuksen yhdeksi näkökulmaksi haluttiin ottaa nuoret vuokralaiset, joten tutkimusaineisto on rajattu koskemaan ainoastaan asuttamisvaiheessa 17–29 –vuotta olleita hen- kilöitä. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyön teoriaosuudessa käytetään lainoppia, joten työn ensisijaiset lähteet löytyvät voimassa olevasta lainsäädännöstä. Keskeisimmät lähteet ovat laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, aravalaki (17.12.1993/1189), aravarajoituslaki (17.12.1993/1190), luottotietolaki (11.5.2007/527), oikeudenkäymiskaari (1.1.1734/4) sekä ulosot- tokaari (15.6.2007/205). Opinnäytetyön empiirisessä osuudessa tutkimusmenetelmänä on tilastollinen tutkimus. Empiiri- sessä osassa tutkitaan toimeksiantajan aineiston pohjalta toimeksiantajayrityksen vuokralaisiin kohdistuneita purku- ja häätötapauksia aikavälillä 1.1.2010 – 31.12.2011. Toimeksiantajan teke- miä purkuilmoituksia kyseisellä aikavälillä oli yhteensä 169 ja häätöhakemuksia tehtiin 41. Tutkit- tavia vuokralaisia aineistossa on yhteensä 146 eli osalle vuokralaisista vuokrasopimuksen pur- kuilmoituksia oli tehty useampia ja osa tehdyistä puruista koski kahden hengen ruokakuntia. Ai- neiston tiedot on kerätty 39 kohtaa sisältävälle tutkimuslomakkeelle (Liite 1), jonka avulla on mahdollisimman kattavasti pyritty keräämään vuokrasopimusten purkuihin sekä häätöihin mah- dollisesti vaikuttaneita syitä. Tutkimuslomakkeita täytettiin yhteensä 176. Opinnäytetyö etenee loogisessa järjestyksessä niin, että se alkaa teoriaosuudella (luvut 2-5). Työn teoriaosuudessa tarkastellaan valtion tukemiin vuokra-asuntoihin ja asukasvalintaan liittyviä säännöksiä, kuvataan vuokrasuhde asukasvalintavaiheesta vuokrasopimuksen päättymiseen saakka sekä tarkastellaan vuokrasopimuksen purkamista ja häätöä prosesseina. Sen jälkeen kerrotaan lyhyesti toimeksiantajasta ja tutkimusaineistosta (luku 6) ja raportoidaan tutkimuksen tulokset (luku 7). Lopuksi (luvut 8 ja 9) esitetään johtopäätökset sekä pohdinta ja kerrotaan työssä käytetyt lähteet sekä työn liitteet.saatavuus xxx.xxxxx.xxx/xx/xxxxxxxxxx Visma.netin turvatoimien kuvaus

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuoletAiemmin tehdyssä esiselvityksessä 28.2.2014 on käsitelty sopimustoiminnan niitä aihealueita, vuokranantaja jotka nousivat esiin yrittäjille tehdyn kyselyn perusteella sekä yrittäjien kanssa pidettyjen seminaarien ja vuokralainenkeskustelujen perusteella. Aiemmassa esiselvityksessä on käyty läpi kuhunkin asiakokonaisuuteen kuuluvia oikeudellisia kysymyksiä siten, kykenevät että mahdollisimman moni yrittäjä kykenisi löytämään siitä oman toimintansa kannalta tarpeellista ja hyödyllistä perusjuridista tietoutta. Esiselvityksen 28.2.2014 jälkeen pidetyissä seminaareissa ja työpajoissa on tullut esiin tarve syventää tietoutta useiden aihealueiden osalta. Lisäksi tarvetta on ollut saada esimerkkejä sopimuksiin sisältyvistä erilaisista ehtolausekkeista. Tässä esiselvitys II – asiakirjassa on syvennetty tietoutta useista sellaisista sopimusehdoista, joiden sisältö vaikuttaa olennaisella tavalla sopimuksen taloudelliseen riskialttiuteen. Lisäksi käsiteltävien otsikkojen alla on nostettu esiin aiheeseen liittyviä esimerkkilausekkeita. Osa näistä sopimusehdoista on Suomen oikeudelle vieraita. Tämänkin vuoksi esiselvitys II:ssa on lyhyesti esitetty näkökohtia Englannin sopimus- ja vahingonkorvausoikeudesta. Englannin oikeus on useimmiten matkailuun liittyvissä sopimuksissa sovellettava oikeus. Matkailun alalla tehdään sopimuksia lukuisista erilaisista tilanteista ja asioista; asumisesta eri muodoissaan, kuljetuksista, kelkkasafareista, eläinsafareista, extreme ohjelmapalveluista, muista erilaisista ohjelmapalveluista, opastuksista, ruokailuista jne. Jokainen toimija tuntee parhaiten oman tuotteensa ja sen myymiseen liittyvät riskitekijät. Sopimuksen riskitekijät vaihtelevat olennaisella tavalla sovittavan asian laadun ja volyymin mukaan. Tämän vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista, kuten ei sopimusoikeudessa yleensäkään, pyrkiä laatimaan saman sisältöisiä sopimuksia erilaisiin tosiasiallisiin tilanteisiin. Sopimuksen sisältöön vaikuttaa olennaisesti myös sopijapuolien neuvotteluaseman vahvuus. Mitä vahvempi oma neuvotteluasema on, sen enemmän sopimuksen sisällön saa vastaamaan omaa tahtoaan asiassa. Matkailun alalla tehdään usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokristasopimuksia, häiriökäyttäytymisestä tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistäjoissa toisena osapuolena on ulkomainen matkanjärjestäjä, jolla ainakin lähtökohtaisesti on vahvempi neuvotteluasema. Aina neuvotteluissa ei kuitenkaan onnistuta ja tuloksena Tällöin voi olla vuokrasopimuksen purku- tai häätötilannehyvin vaikeaa lähteä rakentamaan sopimusta suomalaisen sopijapuolen näkemyksiin ja ensisijaiseen tahtoon perustuen. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä Näissä tapauksissa sopimusesitys tulee pääosin ulkomaiselta vastapuolelta ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiin. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaa, joskus jopa välittömästi. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § ja 8:63 §; HE 304/94 vp. Yksityiskohtaiset perustelut, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, 8 luku, 3 kappale; Kanerva ym. 2003, 260.) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessia, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitäilmoituksin, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan (Xxxxxxx ymsopimuksessa on tiettyjä ehtoja, joista heidän yhtiössään/konsernissaan ei neuvotella, vaan ne ovat yhtiön/konsernin sisäisesti päättämän mallin mukaisia. 2003Tällöin sopimuksen laadinnasta tulee ikään kuin puolustustaistelua. Vaikka sopimuksiin ei saisikaan aina kaikkia haluamiaan ehtoja, 361)tulee sopimuksen kaikkein riskialtteimmat ehdot pyrkiä neuvottelemaan itselle hyväksyttäviksi. Häätö voi olla kuukausia kestävä prosessi, jossa mukana ovat häätäjän ja häädettävän lisäksi myös oikeus- ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008, 6, 8, 64). Opinnäytetyön toimeksiantajana on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niinOn tärkeää, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistäyrittäjä tunnistaa omaan toimintaansa liittyen myös oikeudellisten riskien kautta mahdollisesti aiheutuvat taloudelliset riskit. Toimeksianta- jan nimeä Tämän vuoksi tämän päivän yrittäjällä tulee olla tietty peruskäsitys ja perustietämys niistä oikeudellisista kysymyksistä, jotka säätelevät hänen liiketoimintaansa. Tämä ei julkaista opinnäytetyössä. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot on kerätty ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljä: 1) Mitä vuokranantajan tulee ottaa huomioon asukasvalintaan ja vuokrasopimukseen liitty- en? 2) Millaisia prosesseja ovat vuokrasopimuksen purkaminen ja asuntohäätö ja miksi niihin päädytään? 3) Xxxxxxxxx yhteys vuokralaisesta asuttamisvaiheessa esiin tulevilla tiedoilla on purkuihin ja häätöihin? 4) Mistä toimeksiantajan tekemät vuokrasopimusten purut ja häädöt vuosina 2010–2011 johtuvat? Opinnäytetyössä tutkimuksen kohteena ovat vain asumiskäyttöön tarkoitetut arava- tai korkotuki- vuokra-asunnot. Työn ulkopuolelle on siis rajattu esimerkiksi liikehuoneistot ja vapaarahoitteiset vuokra-asunnot. Tutkimuksen yhdeksi näkökulmaksi haluttiin ottaa nuoret vuokralaiset, joten tutkimusaineisto on rajattu koskemaan ainoastaan asuttamisvaiheessa 17–29 –vuotta olleita hen- kilöitä. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyön teoriaosuudessa käytetään lainoppia, joten työn ensisijaiset lähteet löytyvät voimassa olevasta lainsäädännöstä. Keskeisimmät lähteet ovat laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, aravalaki (17.12.1993/1189), aravarajoituslaki (17.12.1993/1190), luottotietolaki (11.5.2007/527), oikeudenkäymiskaari (1.1.1734/4) sekä ulosot- tokaari (15.6.2007/205). Opinnäytetyön empiirisessä osuudessa tutkimusmenetelmänä on tilastollinen tutkimus. Empiiri- sessä osassa tutkitaan toimeksiantajan aineiston pohjalta toimeksiantajayrityksen vuokralaisiin kohdistuneita purku- ja häätötapauksia aikavälillä 1.1.2010 – 31.12.2011. Toimeksiantajan teke- miä purkuilmoituksia kyseisellä aikavälillä oli yhteensä 169 ja häätöhakemuksia tehtiin 41. Tutkit- tavia vuokralaisia aineistossa on yhteensä 146 eli osalle vuokralaisista vuokrasopimuksen pur- kuilmoituksia oli tehty useampia ja osa tehdyistä puruista koski kahden hengen ruokakuntia. Ai- neiston tiedot on kerätty 39 kohtaa sisältävälle tutkimuslomakkeelle (Liite 1), jonka avulla on mahdollisimman kattavasti pyritty keräämään vuokrasopimusten purkuihin sekä häätöihin mah- dollisesti vaikuttaneita syitä. Tutkimuslomakkeita täytettiin yhteensä 176. Opinnäytetyö etenee loogisessa järjestyksessä niintarkoita, että se alkaa teoriaosuudella (luvut 2yrittäjän pitäisi tuntea kaikki lait ja sopimuksiin liittyvät oikeudelliset kysymykset itse. Tärkeää on kuitenkin, että yrittäjä tunnistaa ne oikeudelliset kysymykset, mitkä voivat aiheuttaa hänen toiminnalleen olennaisia riskitekijöitä. Yritystoiminnan kansainvälistymisen myötä liike-5)elämän toiminnot ovat yhä suuremmassa määrin oikeudellistuneet. Työn teoriaosuudessa tarkastellaan valtion tukemiin vuokra-asuntoihin Toisaalta samaa oikeudellistumista on tapahtunut myös kansallisesti ja asukasvalintaan liittyviä säännöksiä, kuvataan vuokrasuhde asukasvalintavaiheesta vuokrasopimuksen päättymiseen saakka sekä tarkastellaan vuokrasopimuksen purkamista EU:n myötä. Kukin sopimus tehdään aina tietyssä yksittäisessä toimintaympäristössä ja häätöä prosesseinayksittäisten osapuolien välillä käydyn kommunikaation perusteella. Sen jälkeen kerrotaan lyhyesti toimeksiantajasta Tämän vuoksi jokainen sopimus on oma itsenäinen oikeudellinen kokonaisuus ja tutkimusaineistosta (luku 6) kutakin sopimusta tulkitaan sen sisällön lisäksi siihen liittyvien tosiseikkojen ja raportoidaan tutkimuksen tulokset (luku 7). Lopuksi (luvut 8 ja 9) esitetään johtopäätökset sekä pohdinta ja kerrotaan työssä käytetyt lähteet sekä työn liitteetsiihen liittyvän toimintaympäristön perusteella.

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuoletPilvilaskennan kehityksen myötä pilvipalveluista on tullut maailmanlaajuinen ilmiö ja niiden käyttö laajenee jatkuvasti. Ne kuuluvat jo monen yksittäisen ih- misen jokapäiväiseen elämään. Yritystenkin piirissä IT-palveluiden ulkoistus- trendi on siirtynyt vahvasti kohti pilvipalveluita. Tämä kehitys aiheuttaa sen, vuokranantaja että fyysisesti tieto alkaa siirtymään yritysten ja vuokralainenyksityiskäyttäjien laitteilta pil- vipalveluiden tarjoajien keskitettyihin palvelinkeskuksiin. (Xxxx, kykenevät usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokristaXx & Xxxx, häiriökäyttäytymisestä tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistä2011.) Tilanteessa, jossa asiakas ulkoistaa ydintoimintonsa pilvipalveluun, on oltava selvät ja dokumentoidut takeet palvelun toimivuudesta. Aina neuvotteluissa Palvelutasoso- pimukset (Service level agreement, SLA) ovat keino antaa näitä takeita ja raken- taa luottamusta asiakkaan ja palveluntarjoajan välille. (Xxxxxx, Xx & Xxxxx, 2010.) Pilvipalveluiden turvallisuus onkin suurin yksittäinen yritysten intoa pilvipalveluiden käyttöön hillitsevä tekijä (Subashini & Kavitha, 2011). Palvelutasosopimus antaa parhaimmillaan asiakkaalle selvän kuvauksen palvelusta ja siitä, millä tasolla sen on pysyttävä. Kattavan ja sopivan palveluta- sosopimuksen tekeminen ei kuitenkaan onnistuta ja tuloksena voi olla vuokrasopimuksen purku- tai häätötilanne. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiin. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaa, jopa välittömästiole helppoa. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § ja 8:63 §; HE 304/94 vp. Yksityiskohtaiset perustelutXxx, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksestaXxxxx & Hussain, 8 luku, 3 kappale; Kanerva ym. 2003, 2602012.) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessiaTilanne on sama kuin minkä tahansa muunkin työkalun kanssa: mikäli käyttöön ei löydy vaadittua taitoa, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitälopputuloksestakaan ei saada toivottua. Esimerkiksi, jos asiakkaan neuvottelijalla ei ole tarpeeksi teknistä ymmärrystä, sopimuksesta voi tulla sopimaton asiakkaan tarpeisiin nähden (Tripathy & Pat- ra, 2011). Sopimusta tehtäessä on siis tärkeää tuntea konteksti hyvin. Kun asia- kas tiedostaa riskit jo sopimuksen tekovaiheessa, pystyy hän ottamaan ne huo- mioon ja rakentamaan sopimuksen, josta on yritykselle todellista lisäarvoa. Taloudellisesta näkökulmasta katsottuna pilvipalveluissa on jo nyt kyse hyvin merkittävästä liiketoiminnasta ja palvelutasosopimusten kehittyminen on avainroolissa pilvipalveluiden kehittymiselle, koska luotettavuus ja jatkuvuus ovat ulkoistavalle yritykselle elintärkeitä. Pilvipalveluista ja palvelutasosopi- muksista löytyy paljon tutkimusta, mutta huomattavaa on, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan (Xxxxxxx ymaiheen uutuu- den vuoksi hyvin pieni osa tutkimuksesta on vielä ehtinyt tieteellisiin journa- leihin asti. 2003Kuitenkin kyseessä on hyvin ajankohtainen aihe, 361)josta tarvitaan lisää tutkimusta. Häätö voi olla kuukausia kestävä prosessiVaikka pilvipalveluita ja palvelutasosopimuksia on tutkittu erik- seen, vain pieni osa tutkimuksesta on keskittynyt pilvipalveluihin ja palveluta- sosopimukseen yhtenä kokonaisuutena. Aiemmin tehdyissä tutkimuksissa on pyritty rakentamaan viitekehystä pilvipalveluiden palvelutasosopimusten te- kemiselle, mutta niihin liittyviä riskejä ei ole vielä tutkittu tarpeeksi. Tässä tut- kimuksessa pyritään siis löytämään riskejä, joihin pilvipalvelun asiakkaan on kiinnitettävä huomiota sopimusmallista riippumatta. Tämä tutkimus on kirjallisuuskatsaus, jossa mukana ovat häätäjän on pyritty käyttämään ajan- kohtaisia ja häädettävän lisäksi myös oikeus- ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008, 6, 8, 64)luotettavia tieteellisiä lähteitä. Opinnäytetyön toimeksiantajana on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä Tämän tutkimuksen tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten kartoittaa pilvipalveluiden palvelutasosopimuksiin liittyviä riskejä yritysasiak- kaan näkökulmasta. Tutkielmassa vastataan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: • Mikä on pilvipalvelu? • Mikä on pilvipalvelun palvelutasosopimus? • Mitkä ovat pilvipalveluiden palvelutasosopimusten riskit asiak- kaalle? Tutkielman rakenne on seuraava. Tutkielman toisessa luvussa määritellään pil- vilaskenta ja häätöjen taustalla pilvipalvelut ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja käydään läpi erilaiset palvelu- ja toteutusmallit. Kolmannessa luvussa taas määritellään palvelutasosopimukset ja niiden eri- tyispiirteet pilvipalveluissa, sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niin, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistäkäsitellään palvelutasosopimusten solmimista ja monitorointia. Toimeksianta- jan nimeä ei julkaista opinnäytetyössäNeljäs luku keskittyy pilvipalveluiden palvelutasosopimusten riskien käsittelyyn asiakkaan näkökulmasta. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot on kerätty ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljä: 1) Mitä vuokranantajan tulee ottaa huomioon asukasvalintaan ja vuokrasopimukseen liitty- en? 2) Millaisia prosesseja ovat vuokrasopimuksen purkaminen ja asuntohäätö ja miksi niihin päädytään? 3) Xxxxxxxxx yhteys vuokralaisesta asuttamisvaiheessa esiin tulevilla tiedoilla on purkuihin ja häätöihin? 4) Mistä toimeksiantajan tekemät vuokrasopimusten purut ja häädöt vuosina 2010–2011 johtuvat? Opinnäytetyössä tutkimuksen kohteena ovat vain asumiskäyttöön tarkoitetut arava- tai korkotuki- vuokra-asunnot. Työn ulkopuolelle on siis rajattu esimerkiksi liikehuoneistot ja vapaarahoitteiset vuokra-asunnot. Tutkimuksen yhdeksi näkökulmaksi haluttiin ottaa nuoret vuokralaiset, joten tutkimusaineisto on rajattu koskemaan ainoastaan asuttamisvaiheessa 17–29 –vuotta olleita hen- kilöitä. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyön teoriaosuudessa käytetään lainoppia, joten työn ensisijaiset lähteet löytyvät voimassa olevasta lainsäädännöstä. Keskeisimmät lähteet ovat laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, aravalaki (17.12.1993/1189), aravarajoituslaki (17.12.1993/1190), luottotietolaki (11.5.2007/527), oikeudenkäymiskaari (1.1.1734/4) sekä ulosot- tokaari (15.6.2007/205). Opinnäytetyön empiirisessä osuudessa tutkimusmenetelmänä on tilastollinen tutkimus. Empiiri- sessä osassa tutkitaan toimeksiantajan aineiston pohjalta toimeksiantajayrityksen vuokralaisiin kohdistuneita purku- ja häätötapauksia aikavälillä 1.1.2010 – 31.12.2011. Toimeksiantajan teke- miä purkuilmoituksia kyseisellä aikavälillä oli yhteensä 169 ja häätöhakemuksia tehtiin 41. Tutkit- tavia vuokralaisia aineistossa on yhteensä 146 eli osalle vuokralaisista vuokrasopimuksen pur- kuilmoituksia oli tehty useampia ja osa tehdyistä puruista koski kahden hengen ruokakuntia. Ai- neiston tiedot on kerätty 39 kohtaa sisältävälle tutkimuslomakkeelle (Liite 1), jonka avulla on mahdollisimman kattavasti pyritty keräämään vuokrasopimusten purkuihin sekä häätöihin mah- dollisesti vaikuttaneita syitä. Tutkimuslomakkeita täytettiin yhteensä 176. Opinnäytetyö etenee loogisessa järjestyksessä niin, että se alkaa teoriaosuudella (luvut 2-5). Työn teoriaosuudessa tarkastellaan valtion tukemiin vuokra-asuntoihin ja asukasvalintaan liittyviä säännöksiä, kuvataan vuokrasuhde asukasvalintavaiheesta vuokrasopimuksen päättymiseen saakka sekä tarkastellaan vuokrasopimuksen purkamista ja häätöä prosesseina. Sen jälkeen kerrotaan lyhyesti toimeksiantajasta ja tutkimusaineistosta (luku 6) ja raportoidaan tutkimuksen tulokset (luku 7). Lopuksi (luvut 8 ja 9) esitetään johtopäätökset sekä pohdinta ja kerrotaan työssä käytetyt lähteet sekä työn liitteetTutkielma päättyy yhteenvetoon.

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuoletTämä sivusto, vuokranantaja sovellus tai muu online-palvelu (”sivusto”) on Brunswick Corporationin operoima. Nämä käyttöehdot (”ehdot”) koskevat sivuston käyttöä ja vuokralainenkaikkia muita sopimuksia tai verkkosivustoja, kykenevät usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokristajotka sisältävät nämä ehdot viittauksina. Kaikkialla sivustolla käytetyillä termeillä ”Brunswick”, häiriökäyttäytymisestä ”me” ja ”meidän” tarkoitamme Brunswick Corporationia ja kaikkia siihen sidoksissa olevia yhtiöitä tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistätytäryhtiöitä ja niiden johtajia, toimihenkilöitä, työntekijöitä, riippumattomia alihankkijoita ja edustajia. Aina neuvotteluissa Brunswick ylläpitää sivustoa, mukaan lukien kaikki tiedot, työkalut, tuotteet, tavarat ja palvelut, jotka ovat saatavilla sivustolta yksityishenkilöille heidän ei-kaupalliseen käyttöönsä ja näiden käyttöehtojen alaisena (yksittäin ”sinä”, ”sinun” tai ”käyttäjä” ja yhteisesti ”sinä” tai ”käyttäjät”). Epäselvyyksien välttämiseksi termi ”sivusto” (i) sisältää kaikki Brunswickin tai Brunswickin kumppanuus- ja konserniyhtiöiden ja kumppaneiden omistamat tai ylläpitämät verkkosivustot, jotka sisältävät nämä käyttöehdot viittauksena (”Brunswickin konserniyhtiösivusto”) ja joiden (ii) tulkitaan tarkoittavan tätä sivustoa tai mitä tahansa muuta soveltuvaa Brunswickin konserni- tai kumppanuusyhtiön tai kumppanin sivustoa, jota käytät tai jonka avaat. Nämä käyttökäyttöehdot tulevat voimaan edellä mainittuna voimaantulopäivänä. Käyttämällä sivustoa hyväksyt käyttökäyttöehdot sellaisenaan ja rajoituksitta. Jos et hyväksy näitä käyttöehtoja, sinun ei kuitenkaan onnistuta tule käyttää tai avata tätä sivustoa. Brunswick pidättää itsellään oikeuden muuttaa näitä käyttöehtoja ja tuloksena voi olla vuokrasopimuksen purku- sivuston sisältöä, mukaan lukien sivuston ominaisuudet, saatavuus tai häätötilannekäyttö, milloin tahansa täysin oman harkintansa mukaan julkaisemalla päivitettyä tai muutettua sisältöä sivustolla. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiin. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaa, jopa Kaikki tällaiset muutokset tulevat voimaan välittömästi. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § Hyväksyt seurata sivustoa ja 8:63 §; HE 304/94 vp. Yksityiskohtaiset perustelut, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, 8 luku, 3 kappale; Kanerva ym. 2003, 260.) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessia, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitähuomioida mahdolliset muutokset ja ymmärrät, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan sivuston käyttö muutosten lähettämisen jälkeen ilmaisee ymmärrystäsi ja suostumustasi tällaisiin muutoksiin. Erilaiset ehdot tai lisäehdot voivat koskea joitain tuotteita, palveluita tai osia sivustosta, kuten tiettyjä tuotetakuita tai palveluehtoja. Nämä ehdot julkaistaan tietyn tuotteen yhteydessä tai sivustolla liittyen asiaankuuluvaan tarjoukseen, ja tapausta tulkitaan ensisijaisesti niiden perusteella, jos kyseisen tuotteen, palvelun tai sivuston käyttöehtojen kanssa ilmenee ristiriita näiden käyttöehtojen kanssa. Sivusto voi sisältää linkkejä tuotteisiin, palveluihin tai sisältöön, jotka eivät ole meidän hallinnassamme, mukaan lukien kolmannen osapuolen verkkosivustot, sovellukset tai kolmannen osapuolen tuotteet, joita on tarjolla ostettavaksi (Xxxxxxx ym. 2003, 361”kolmannen osapuolen sisältö”). Häätö voi olla kuukausia kestävä prosessiLinkit kolmannen osapuolen sisältöön on tarjottu vain avuksi ja helpottamaan siirtymistä kyseisille sivustoille. Brunswick ei ole vastuussa kolmannen osapuolen tarjoamasta sisällöstä ja irtisanoutuu kaikesta vastuusta siihen. Linkin tarjoaminen ei ole tai tarkoita Brunswickin kolmannen osapuolen sisällön tukemista tai suosittelemista. Kolmannen osapuolen sisällön käyttöön sovelletaan linkitetyillä verkkosivustoilla tai sovelluksissa julkaistuja tai saatavilla olevia asiaankuuluvia käyttöehtoja, jossa mukana ovat häätäjän ei näitä ehtoja. Joitakin Brunswickin tuotteista markkinoidaan riippumattomien jälleenmyyjien tai kolmansien osapuolten kautta, ja häädettävän lisäksi myös oikeus- ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008tällaisten tuotteiden ostoon sovelletaan vastaavia myynti-, 6vuokra-, 8tai vähittäismyyntisopimuksia tai muun vastaavan sopimuksen mukaisia käyttöehtoja, 64). Opinnäytetyön toimeksiantajana on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niin, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistä. Toimeksianta- jan nimeä ei julkaista opinnäytetyössä. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot on kerätty ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljä: 1) Mitä vuokranantajan tulee ottaa huomioon asukasvalintaan ja vuokrasopimukseen liitty- en? 2) Millaisia prosesseja ovat vuokrasopimuksen purkaminen ja asuntohäätö ja miksi niihin päädytään? 3) Xxxxxxxxx yhteys vuokralaisesta asuttamisvaiheessa esiin tulevilla tiedoilla on purkuihin ja häätöihin? 4) Mistä toimeksiantajan tekemät vuokrasopimusten purut ja häädöt vuosina 2010–2011 johtuvat? Opinnäytetyössä tutkimuksen kohteena ovat vain asumiskäyttöön tarkoitetut arava- tai korkotuki- vuokra-asunnot. Työn ulkopuolelle on siis rajattu esimerkiksi liikehuoneistot ja vapaarahoitteiset vuokra-asunnot. Tutkimuksen yhdeksi näkökulmaksi haluttiin ottaa nuoret vuokralaiset, joten tutkimusaineisto on rajattu koskemaan ainoastaan asuttamisvaiheessa 17–29 –vuotta olleita hen- kilöitä. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyön teoriaosuudessa käytetään lainoppia, joten työn ensisijaiset lähteet löytyvät voimassa olevasta lainsäädännöstä. Keskeisimmät lähteet ovat laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, aravalaki (17.12.1993/1189), aravarajoituslaki (17.12.1993/1190), luottotietolaki (11.5.2007/527), oikeudenkäymiskaari (1.1.1734/4) sekä ulosot- tokaari (15.6.2007/205). Opinnäytetyön empiirisessä osuudessa tutkimusmenetelmänä on tilastollinen tutkimus. Empiiri- sessä osassa tutkitaan toimeksiantajan aineiston pohjalta toimeksiantajayrityksen vuokralaisiin kohdistuneita purku- ja häätötapauksia aikavälillä 1.1.2010 – 31.12.2011. Toimeksiantajan teke- miä purkuilmoituksia kyseisellä aikavälillä oli yhteensä 169 ja häätöhakemuksia tehtiin 41. Tutkit- tavia vuokralaisia aineistossa on yhteensä 146 eli osalle vuokralaisista vuokrasopimuksen pur- kuilmoituksia oli tehty useampia ja osa tehdyistä puruista koski kahden hengen ruokakuntia. Ai- neiston tiedot on kerätty 39 kohtaa sisältävälle tutkimuslomakkeelle (Liite 1), jonka avulla on mahdollisimman kattavasti pyritty keräämään vuokrasopimusten purkuihin sekä häätöihin mah- dollisesti vaikuttaneita syitä. Tutkimuslomakkeita täytettiin yhteensä 176. Opinnäytetyö etenee loogisessa järjestyksessä niin, että se alkaa teoriaosuudella (luvut 2-5). Työn teoriaosuudessa tarkastellaan valtion tukemiin vuokra-asuntoihin ja asukasvalintaan liittyviä säännöksiä, kuvataan vuokrasuhde asukasvalintavaiheesta vuokrasopimuksen päättymiseen saakka sekä tarkastellaan vuokrasopimuksen purkamista ja häätöä prosesseina. Sen jälkeen kerrotaan lyhyesti toimeksiantajasta ja tutkimusaineistosta (luku 6) ja raportoidaan tutkimuksen tulokset (luku 7). Lopuksi (luvut 8 ja 9) esitetään johtopäätökset sekä pohdinta ja kerrotaan työssä käytetyt lähteet sekä työn liitteetnäitä ehtoja.

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuoletVuokra-asuminen yleistyy Suomessa vuodesta toiseen; vuonna 2019 vuokralla asui 1,5 miljoonaa henkilöä (Asunnot ja asuinolot 2019 2020, 8). Vuokranantaja ja vuok- ralainen solmivat, usein ennen vuokralaisen huoneistoon muuttamista, yhdessä vuok- rasopimuksen. Sopimuksessa vuokranantaja ja vuokralainenvuokralainen sopivat molempien osa- puolten tärkeimmistä velvollisuuksista ja oikeuksista. Vuokrasopimus tulisi laatia aina huolellisesti, kykenevät usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokristalainmukaisesti ja myös ennakoivasti, häiriökäyttäytymisestä tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistäkoska toisinaan vuokrasuhteet voi- vat kestää useampia vuosia. Aina neuvotteluissa ei kuitenkaan onnistuta ja tuloksena voi olla vuokrasopimuksen purku- tai häätötilanne. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä Osana oikeustradenomiopintojani, tämä opinnäytetyö liittyy juridiikkaan ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiinon to- teutettu kvalitatiivisena ja oikeusdogmaattisena tutkimuksena. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaaAsuinhuoneistojen vuokrasopimukset on valittu opinnäytetyön aiheeksi, jopa välittömästikoska kiinteistöalaa tiiviisti seu- raavana vuokranantajana kuulen säännöllisesti vuokrasopimuksiin liittyviä kysymyk- siä niin vuokranantajilta kuin vuokralaisiltakin. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § ja 8:63 §; HE 304/94 vpTyö yhdistää mielenkiintoni sekä juri- diikkaan että kiinteistöalaan. Yksityiskohtaiset perustelutOsalla vuokranantajista ei ole tietämystä lainsäädännöstä, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, 8 luku, 3 kappale; Kanerva ym. 2003, 260.) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessia, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitämikä toisinaan aiheuttaa sen, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan (Xxxxxxx ymvuokrasopimusta laadittaessa sopimuksiin kirjataan pätemättömiä ehtoja. 2003Valmiita vuokrasopimusmalleja on internetissä runsaasti, 361)mutta vuokranantajien tulisi myös osata tulkita niitä ja tarpeen mukaan muokata niitä omiin tarpeisiin sopiviksi. Häätö voi olla kuukausia kestävä prosessiUsein vuokrasopimuksissa olevat ehdot, jossa mukana ovat häätäjän kuten vuokrankorotusehdot tai muuttopäivä, aiheuttavat epäselvyyttä nimenomaan silloin, kun ongelma on jo syntynyt ja häädettävän lisäksi myös oikeus- ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008, 6, 8, 64)ollaan vaarassa toimia vastoin lakia tai ennalta sovittua. Opinnäytetyön toimeksiantajana on asunnonvuokrausalalla toimiva yritystoimii Pirkan Opiskelija-asunnot Oy, joka hallinnoion Tam- pereen kaupungin omistama yleishyödyllinen osakeyhtiö. Se on perustettu vuonna 1966. Pirkan Opiskelija-asunnot Oy, raken- nuttaa lyhyemmin POAS, vuokraa asuntoja Pirkan- maalla opiskeleville sekä isännöi vuokratyössäkäyville nuorille. (POAS:in www-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niin, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistä. Toimeksianta- jan nimeä ei julkaista opinnäytetyössä. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot on kerätty ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljä: 1) Mitä vuokranantajan tulee ottaa huomioon asukasvalintaan ja vuokrasopimukseen liitty- en? 2) Millaisia prosesseja ovat vuokrasopimuksen purkaminen ja asuntohäätö ja miksi niihin päädytään? 3) Xxxxxxxxx yhteys vuokralaisesta asuttamisvaiheessa esiin tulevilla tiedoilla on purkuihin ja häätöihin? 4) Mistä toimeksiantajan tekemät vuokrasopimusten purut ja häädöt vuosina 2010–2011 johtuvat? Opinnäytetyössä tutkimuksen kohteena ovat vain asumiskäyttöön tarkoitetut arava- tai korkotuki- vuokra-asunnot. Työn ulkopuolelle on siis rajattu esimerkiksi liikehuoneistot ja vapaarahoitteiset vuokra-asunnot. Tutkimuksen yhdeksi näkökulmaksi haluttiin ottaa nuoret vuokralaiset, joten tutkimusaineisto on rajattu koskemaan ainoastaan asuttamisvaiheessa 17–29 –vuotta olleita hen- kilöitä. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyön teoriaosuudessa käytetään lainoppia, joten työn ensisijaiset lähteet löytyvät voimassa olevasta lainsäädännöstä. Keskeisimmät lähteet ovat laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, aravalaki (17.12.1993/1189sivut 2021.), aravarajoituslaki (17.12.1993/1190), luottotietolaki (11.5.2007/527), oikeudenkäymiskaari (1.1.1734/4) sekä ulosot- tokaari (15.6.2007/205). Opinnäytetyön empiirisessä osuudessa tutkimusmenetelmänä on tilastollinen tutkimus. Empiiri- sessä osassa tutkitaan toimeksiantajan aineiston pohjalta toimeksiantajayrityksen vuokralaisiin kohdistuneita purku- ja häätötapauksia aikavälillä 1.1.2010 – 31.12.2011. Toimeksiantajan teke- miä purkuilmoituksia kyseisellä aikavälillä oli yhteensä 169 ja häätöhakemuksia tehtiin 41. Tutkit- tavia vuokralaisia aineistossa on yhteensä 146 eli osalle vuokralaisista vuokrasopimuksen pur- kuilmoituksia oli tehty useampia ja osa tehdyistä puruista koski kahden hengen ruokakuntia. Ai- neiston tiedot on kerätty 39 kohtaa sisältävälle tutkimuslomakkeelle (Liite 1), jonka avulla on mahdollisimman kattavasti pyritty keräämään vuokrasopimusten purkuihin sekä häätöihin mah- dollisesti vaikuttaneita syitä. Tutkimuslomakkeita täytettiin yhteensä 176. Opinnäytetyö etenee loogisessa järjestyksessä niin, että se alkaa teoriaosuudella (luvut 2-5). Työn teoriaosuudessa tarkastellaan valtion tukemiin vuokra-asuntoihin ja asukasvalintaan liittyviä säännöksiä, kuvataan vuokrasuhde asukasvalintavaiheesta vuokrasopimuksen päättymiseen saakka sekä tarkastellaan vuokrasopimuksen purkamista ja häätöä prosesseina. Sen jälkeen kerrotaan lyhyesti toimeksiantajasta ja tutkimusaineistosta (luku 6) ja raportoidaan tutkimuksen tulokset (luku 7). Lopuksi (luvut 8 ja 9) esitetään johtopäätökset sekä pohdinta ja kerrotaan työssä käytetyt lähteet sekä työn liitteet.

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuoletAjatuksen opinnäytetyöni aiheeksi sain edellisessä työpaikassani työskennellessäni vuokravälittäjänä. Xxxx tehnyt työtäni jo muutaman vuoden ajan, vuokranantaja ja vuokralainen, kykenevät usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokrista, häiriökäyttäytymisestä tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistäkuitenkaan täysin ymmärtämättä häätöprosessin kulkua. Aina neuvotteluissa ei kuitenkaan onnistuta ja tuloksena voi olla vuokrasopimuksen purku- tai häätötilanne. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiin. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaa, jopa välittömästi. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § ja 8:63 §; HE 304/94 vp. Yksityiskohtaiset perustelut, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, 8 luku, 3 kappale; Kanerva ym. 2003, 260.) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessia, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitä, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan (Xxxxxxx ym. 2003, 361). Häätö voi olla kuukausia kestävä prosessi, jossa mukana ovat häätäjän ja häädettävän lisäksi myös oikeus- ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008, 6, 8, 64). Opinnäytetyön toimeksiantajana Isossa yrityksessä kun on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä tapana jakaa tehtäviä niin, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistävain jokin yksikkö hoitaa yhdenlaiset asiat. Toimeksianta- jan nimeä ei julkaista opinnäytetyössäNiinpä, minä en koskaan joutu- nut häätöprosessin kanssa tekemisiin sen enempää, mitä valituskirjeitä otin vastaan. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot on kerätty Liikuin kyllä usein taloyhtiöidemme alueille ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaankeskustelin asukkaiden kanssa heidän asumisviihtyvyydestään ja näin koin kuitenkin häätöprosessin juuret tutuksi kuten myös häädön lopputuloksen, eli tyhjän asunnon. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen Laskujen käsittely, kun kysymyk- sessä oli avainten sarjoitus, huoneiston siivous- tai häätöön saakka vuokranantajan jopa remontointitilauksen tekemi- nen sekä lavan tilaaminen huoneiston tyhjennystä varten, kuuluivat työni arkeen. Tässä opinnäytetyössäni keskityn siis satakuntalaisen vuokravälittäjän näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljä: 1) Mitä vuokranantajan tulee ottaa huomioon asukasvalintaan ja vuokrasopimukseen liitty- en? 2) Millaisia prosesseja ovat vuokrasopimuksen purkaminen ja asuntohäätö ja miksi niihin päädytään? 3) Xxxxxxxxx yhteys vuokralaisesta asuttamisvaiheessa esiin tulevilla tiedoilla on purkuihin ja häätöihin? 4) Mistä toimeksiantajan tekemät vuokrasopimusten purut ja häädöt vuosina 2010–2011 johtuvat? Opinnäytetyössä tutkimuksen kohteena ovat vain asumiskäyttöön tarkoitetut arava- tai korkotuki- käsittelemään asumisen ongelmia vuokra-asunnotasunnoissa. Taustatiedoiksi käyn työssäni läpi asumisen ja asunnottomuuden tilastoja, kuten myös tilastoja asuntokunnista ja vuokraajista. Xxxxxx myös taustaa sopimusoikeudesta ja vuokrasopimuksesta, jotta on helpompi mieltää vuokrasopimuksen irtisanominen ja purkaminen. Syitä häätöi- hin käyn läpi lain näkökulmasta. Vuokravälittäjälle jokainen häätö on murheellinen tapahtuma jo pelkästään oman hukkaan heitetyn työnsä mitätöinnin johdosta, sekä myös häädetyn asukkaan osalta. Niinpä päätin, että tässä opinnäytetyössäni keskityn vuokravälittäjän auttamiseen siinä, mitä on tehtävä, kun kysymyksessä on häiriölli- nen häädettävä vuokralainen tai voidaanko sitä vielä varoitusmenettelyllä ehkäistä. Häiriöthän voivat olla monenlaisia aina maksamattomista vuokrista huoneiston huo- noon hoitoon. Maksamattomat vuokrat ovat häätämisessä se helpoin tie, kun taas häi- riöistä häätäminen vaatiikin jo hieman enemmän. Työssäni käyn lyhyesti läpi myös muita asumismuotoja ja jopa asunnottomuutta. Asumisoikeusasunnot ja osaomistusasunnot, jotka ovat keskittyneet lähinnä pääkau- punkiseudulle, jätän huomiotta. En myöskään pohdi omistusasunnoista häätämistä; siinä riittäisi aineistoa jopa toiseen opinnäytetyöhön. Suurin osa työstäni on oikeusdogmatiikkaa. Työn ulkopuolelle teoreettinen osa perustuu lakiin, aiheesta kirjoitettuihin oikeuslähteisiin, kuten lakia soveltavaan kirjallisuuteen ja hal- lituksen esitykseen ja vahvistukseksi teoriaan olen liitteeksi lisännyt malliasiakirjoja. Xxxx pyrkinyt selvittämään mitä kulloinenkin lainpykälä sanoo käsiteltävästä asiasta ja miten se tulkitaan. ( Husa, 2008, 20) Ensin luvussa kaksi ja kolme käyn läpi Suo- messa yleisimmin esiintyvät asumismuodot ja perehdyn asiasta annettuihin tilastotie- toihin. Luvun neljä kokonaisuus on siis rajattu esimerkiksi liikehuoneistot yleinen sopimusoikeus tarkasteltuna myös vuok- ra-asumisen kannalta. Luvusta viisi eteenpäin aina lukuun yhdeksän asti käsittelen sopimuksen irtisanomista ja vapaarahoitteiset vuokra-asunnotpurkamista lopulliseen häätötoimitukseen asti. Tutkimuksen yhdeksi näkökulmaksi haluttiin ottaa nuoret vuokralaisetLuvussa kaksitoista on itse aikanani kaipaama lyhyt kertaus ja ohjeistus siitä, joten tutkimusaineisto on rajattu koskemaan ainoastaan asuttamisvaiheessa 17–29 –vuotta olleita hen- kilöitämiten toimia, kun vuokralainen aiheuttaa asumisessaan ongelmia vuokranantajalle. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyön teoriaosuudessa käytetään lainoppia, joten työn ensisijaiset lähteet löytyvät voimassa olevasta lainsäädännöstä. Keskeisimmät lähteet ovat laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, aravalaki (17.12.1993/1189), aravarajoituslaki (17.12.1993/1190), luottotietolaki (11.5.2007/527), oikeudenkäymiskaari (1.1.1734/4) Työni havain- nollistamiseksi olen poiminut liitteet Yrityksen asiakirja – nimisestä teoksesta sekä ulosot- tokaari (15.6.2007/205). Opinnäytetyön empiirisessä osuudessa tutkimusmenetelmänä on tilastollinen tutkimus. Empiiri- sessä osassa tutkitaan toimeksiantajan aineiston pohjalta toimeksiantajayrityksen vuokralaisiin kohdistuneita purku- ja häätötapauksia aikavälillä 1.1.2010 – 31.12.2011. Toimeksiantajan teke- miä purkuilmoituksia kyseisellä aikavälillä oli yhteensä 169 ja häätöhakemuksia tehtiin 41. Tutkit- tavia vuokralaisia aineistossa on yhteensä 146 eli osalle vuokralaisista vuokrasopimuksen pur- kuilmoituksia oli tehty useampia ja osa tehdyistä puruista koski kahden hengen ruokakuntia. Ai- neiston tiedot on kerätty 39 kohtaa sisältävälle tutkimuslomakkeelle (Liite 1), jonka avulla on mahdollisimman kattavasti pyritty keräämään vuokrasopimusten purkuihin sekä häätöihin mah- dollisesti vaikuttaneita syitä. Tutkimuslomakkeita täytettiin yhteensä 176. Opinnäytetyö etenee loogisessa järjestyksessä niin, että se alkaa teoriaosuudella (luvut 2-5). Työn teoriaosuudessa tarkastellaan valtion tukemiin vuokra-asuntoihin ja asukasvalintaan liittyviä säännöksiä, kuvataan vuokrasuhde asukasvalintavaiheesta vuokrasopimuksen päättymiseen saakka sekä tarkastellaan vuokrasopimuksen purkamista ja häätöä prosesseina. Sen jälkeen kerrotaan lyhyesti toimeksiantajasta ja tutkimusaineistosta (luku 6) ja raportoidaan tutkimuksen tulokset (luku 7). Lopuksi (luvut 8 ja 9) esitetään johtopäätökset sekä pohdinta ja kerrotaan työssä käytetyt lähteet sekä työn liitteetpyytänyt kihlakunnan ulosottomieheltä asiakirjat Satakunnan ulosottoviraston har- joitteluohjelmasta.

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuoletSaavutettavuus on noussut viime aikoina tärkeäksi yhteiskunnalliseksi kysymykseksi, vuokranantaja mikä on saanut eri alojen asiantuntijat etsimään vaihtoehtoisia menettelytapoja sellaisia ihmisiä varten, jotka eivät esimerkiksi syystä tai toisesta pysty ymmärtämään luke- maansa. Pitkälti kirjoitettuun tekstiin nojautuva yhteiskuntajärjestys vaatii kansalaisiltaan erityisen hyvää luku- ja vuokralainenkirjoitustaitoa, kykenevät xxxxx lakeihin ja asetuksiin viittaava virkakieli on täsmällisyyteen pyrkivää ja siksi usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokristavaikeaselkoista. Tavallinen kansalainen joutuu kuitenkin xxxxx xxxxx tilanteisiin, häiriökäyttäytymisestä joissa hän saa luettavakseen erilaisia viranomaisteks- xxxx xx muita asiakirjoja. Xxx xxxxx kohtaamiensa tekstien sisältö jää epäselväksi, myöskin jokapäiväisen elämän pienissä ja suuremmissa käännekohdissa tarvittava tieto oikeuk- sista ja velvollisuuksista jää vajaaksi tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistäkokonaan saamatta. Aina neuvotteluissa Jokapäiväiseen arkeen kuu- xxxxx oikeudellisia tekstejä ovat esimerkiksi viranomaispäätökset, kauppakirjat ja erilaiset sopimukset. Saavutettavuuden näkökulmasta allekirjoitettavat oikeudelliset asiakirjat, esimerkiksi tässä artikkelissa tarkastelemani työsopimukset, muodostuvat ongelmallisiksi, mikäli toi- nen allekirjoittavista osapuolista ei kuitenkaan onnistuta luku- tai kielitaidon puutteellisuuden tai jonkin kog- nitiivisen häiriön vuoksi ymmärrä sopimuksen sisältöä. Tällöin hänellä ei ole riittävää tietoa oikeuksista ja tuloksena velvollisuuksista, jotka hänelle kuuluvat, ja säännöistä, xxxxx xxx al- lekirjoituksellaan vahvistaa suostuvansa noudattamaan. Vaikka asiat selitettäisiinkin työntekijälle työhönottotilanteessa, hän ei pysty tarkistamaan, xxxx sovitut asiat sisältyvät allekirjoitettavaan asiakirjaan. Eteläafrikkalainen juristi Xxxxxx xx Xxxx tarttui tähän saa- vutettavuusongelmaan ja kehitti yhdessä Jincom-nimisen yhtiön piirtäjien kanssa vuonna 2014 Indigo Fruit Growers -hedelmäplantaasin rekrytointitarpeisiin sarjakuvamuotoisen työsopimuksen xxx sarjakuvasopimuksen (comic contract), johon vain välttämättömät tie- dot on kirjattu kirjoitetun tekstin muodossa xx xxxxx kaikki visualisoitavissa oleva sisältö on ilmaistu kuvin (ks. Creative Contracts n. d.). Sarjakuvasopimus on juridisesti xxxxxx, xxx se voidaan allekirjoittaa työsopimuksena. De Rooyn kehittämä sarjakuvasopimus otet- tiin käyttöön ClemenGold-nimisessä hedelmäyhtiössä vuonna 2016 (Haapio, Plewe & de Rooy 2017, 412–413), ja sittemmin erilaisia sarjakuvasopimuksia on tehty eri käyttötar- koituksiin. ClemenGoldissa käytetään perinteistä kirjoitetussa muodossa olevaa työsopimusta tai sarjakuvasopimusta riippuen siitä, millainen rekrytoitavan henkilön kieli- ja lukutaito on. Tässä artikkelissa esitän havaintojani siitä, miten kirjoitetussa muodossa oleva työsopi- mus (Letter of Appointment) on käännetty sarjakuvasopimukseksi. Tarkastelen myös sitä, vaikuttavatko sarjakuvan konventiot siihen, miten Etelä-Afrikan työsopimuslain alakoh- taisten minimiehtojen (The Sectoral Termination 13) edellyttämät vaatimukset näkyvät sarjakuvasopimuksessa. Lisäksi pohdin sitä, millä reunaehdoilla kuva voi olla vuokrasopimuksen purku- tai häätötilanneauttaa heikom- massa asemassa olevia ymmärtämään työsopimuksen sisällön. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä Xxxx analyysin kolmeen osaan. Ensinnäkin tarkastelen sarjakuvasopimusta kertomuksena, toiseksi oikeudellisena asiakirjana ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiinkolmanneksi hybridigenrenä. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaaEtsin vastausta seuraaviin kysymyksiin: mi- ten oikeudellinen kirjoitettu teksti on käännetty kuvaa ja sanaa yhdistäväksi kerto- mukseksi, jopa välittömästimiten kohdetekstin kontekstit on otettu huomioon tässä muokkausprosessissa xx xxxxx perusteella muokkausprosessin tulos on perinteistä kirjoitettua sopimusta saavu- tettavampi? Analyysissä tukeudun teoreettiseen kehykseen, joka jakautuu kolmeen näkö- kulmaan: kontekstin, multimodaalisuuden ja intersemioottisen kääntämisen näkökul- maan. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § ja 8:63 §; HE 304/94 vpTämä artikkeli on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Tampereen yliopistossa toteutettavaa Graphic Justice – Oikeutta sarjakuvan keinoin -hanketta [Suomen Akatemia, 2020–2024, hankenumero 333367], ks. Yksityiskohtaiset perustelut, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, 8 luku, 3 kappale; Kanerva ym. 2003, 260xxxxxxxx.xxxx.xx/xxxxxx).) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessia, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitä, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan (Xxxxxxx ym. 2003, 361). Häätö voi olla kuukausia kestävä prosessi, jossa mukana ovat häätäjän ja häädettävän lisäksi myös oikeus- ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008, 6, 8, 64). Opinnäytetyön toimeksiantajana on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niin, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistä. Toimeksianta- jan nimeä ei julkaista opinnäytetyössä. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot on kerätty ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljä: 1) Mitä vuokranantajan tulee ottaa huomioon asukasvalintaan ja vuokrasopimukseen liitty- en? 2) Millaisia prosesseja ovat vuokrasopimuksen purkaminen ja asuntohäätö ja miksi niihin päädytään? 3) Xxxxxxxxx yhteys vuokralaisesta asuttamisvaiheessa esiin tulevilla tiedoilla on purkuihin ja häätöihin? 4) Mistä toimeksiantajan tekemät vuokrasopimusten purut ja häädöt vuosina 2010–2011 johtuvat? Opinnäytetyössä tutkimuksen kohteena ovat vain asumiskäyttöön tarkoitetut arava- tai korkotuki- vuokra-asunnot. Työn ulkopuolelle on siis rajattu esimerkiksi liikehuoneistot ja vapaarahoitteiset vuokra-asunnot. Tutkimuksen yhdeksi näkökulmaksi haluttiin ottaa nuoret vuokralaiset, joten tutkimusaineisto on rajattu koskemaan ainoastaan asuttamisvaiheessa 17–29 –vuotta olleita hen- kilöitä. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyön teoriaosuudessa käytetään lainoppia, joten työn ensisijaiset lähteet löytyvät voimassa olevasta lainsäädännöstä. Keskeisimmät lähteet ovat laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, aravalaki (17.12.1993/1189), aravarajoituslaki (17.12.1993/1190), luottotietolaki (11.5.2007/527), oikeudenkäymiskaari (1.1.1734/4) sekä ulosot- tokaari (15.6.2007/205). Opinnäytetyön empiirisessä osuudessa tutkimusmenetelmänä on tilastollinen tutkimus. Empiiri- sessä osassa tutkitaan toimeksiantajan aineiston pohjalta toimeksiantajayrityksen vuokralaisiin kohdistuneita purku- ja häätötapauksia aikavälillä 1.1.2010 – 31.12.2011. Toimeksiantajan teke- miä purkuilmoituksia kyseisellä aikavälillä oli yhteensä 169 ja häätöhakemuksia tehtiin 41. Tutkit- tavia vuokralaisia aineistossa on yhteensä 146 eli osalle vuokralaisista vuokrasopimuksen pur- kuilmoituksia oli tehty useampia ja osa tehdyistä puruista koski kahden hengen ruokakuntia. Ai- neiston tiedot on kerätty 39 kohtaa sisältävälle tutkimuslomakkeelle (Liite 1), jonka avulla on mahdollisimman kattavasti pyritty keräämään vuokrasopimusten purkuihin sekä häätöihin mah- dollisesti vaikuttaneita syitä. Tutkimuslomakkeita täytettiin yhteensä 176. Opinnäytetyö etenee loogisessa järjestyksessä niin, että se alkaa teoriaosuudella (luvut 2-5). Työn teoriaosuudessa tarkastellaan valtion tukemiin vuokra-asuntoihin ja asukasvalintaan liittyviä säännöksiä, kuvataan vuokrasuhde asukasvalintavaiheesta vuokrasopimuksen päättymiseen saakka sekä tarkastellaan vuokrasopimuksen purkamista ja häätöä prosesseina. Sen jälkeen kerrotaan lyhyesti toimeksiantajasta ja tutkimusaineistosta (luku 6) ja raportoidaan tutkimuksen tulokset (luku 7). Lopuksi (luvut 8 ja 9) esitetään johtopäätökset sekä pohdinta ja kerrotaan työssä käytetyt lähteet sekä työn liitteet.

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuoletEn suostu maksamaan tätä teidän asianajotoimiston laskua, vuokranantaja koska tästä ei sovittu neu- vottelun yhteydessä mitään. Minähän vain kävin kysymässä neuvoa enkä viipynyt kuin tunnin verran.” ”Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen mukaan omavastuuosuuteni oli 420,00 euroa ja vuokralainennyt sinä lähetät 830,00 euron suuruisen omavastuulaskun. En tule maksamaan tätä.” ”Kuinka minun laskuni on näin suuri, kykenevät enhän minä ole kuin kerran käynyt tapaamassa lakimiestä. Mehän olemme asioineet vain sähköpostitse sen jälkeen.” Tämän opinnäytetyön tilaajana on työnantajanani Xxxxxxxxxxxxxxxx Xxxx & Ilonen Oy. Nämä asiakkaiden yhteydenotot ja soitot ovat valitettavasti usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokristatoistuvia asianajotoi- mistossamme. Asiakkaista on tullut entistä valveutuneempia ja tietoisia omista oikeuk- sistaan. Lisäksi tämän hetkinen heikko taloudellinen tilanne pakottaa asiakkaan mietti- mään jokaisen laskun oikeellisuutta ja maksamista. Toimistomme on aloittanut toimeksiantolomakkeen käytön epäsäännöllisesti joidenkin asiakkaiden kanssa vuonna 2008. Silloin lomakkeessa kysyttiin ainoastaan asiakkaan yh- teystiedot ja sovittiin toimeksianto. Lomakkeesta on tehty täydennetty ja parannettu ver- sio vuonna 2009, häiriökäyttäytymisestä tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistäja siinä sovittiin em. Aina neuvotteluissa ei kuitenkaan onnistuta ja tuloksena voi olla vuokrasopimuksen purku- tai häätötilannetietojen lisäksi tuntiveloitushinta sekä oikeustur- vavakuutuksen käyttömahdollisuus. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiinTätä lomaketta on käytetty säännönmukaisesti kaik- kien asiakkaiden kanssa. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaaOpinnäytetyöni tarkoituksena on luoda toimistomme käyttöön toimiva, jopa välittömästi. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § ja 8:63 §; HE 304/94 vp. Yksityiskohtaiset perustelut, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, 8 luku, 3 kappale; Kanerva ym. 2003, 260.) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessiahelppokäyttöinen vakiosopimus, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitä, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan (Xxxxxxx ymtehdään kaikkien asiakkaiden kanssa. 2003, 361)Lisäksi tarkoituksena on pohtia sopimuksen ehdot yksiselitteisiksi ja erityisesti oikeusturvan omavastuun osalta liiton sääntöjen mukaiseksi. Häätö voi olla kuukausia kestävä prosessi, jossa mukana ovat häätäjän Vakiosopimuksen tarkoituksena on vähentää toimeksiannon syn- tymiseen ja häädettävän lisäksi myös oikeus- ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008, 6, 8, 64)laskutukseen liittyviä ristiriitatilanteita. Opinnäytetyön toimeksiantajana on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä Opinnäytetyöni tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niinselvittää, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistämilloin asianajajalla on oikeus tai velvollisuus luopua toimeksiannon hoitamisesta. Toimeksianta- jan nimeä ei julkaista opinnäytetyössä. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot on kerätty ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä Lisäksi tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen mahdollisten rajaus- ten, varaumien sekä vastuunrajoitusehtojen käyttäminen sekä kokonaisveloitus yhtenä vaihtoehtona tulevaisuudessa. Opinnäytetyöni on toiminnallinen, koska tarkoituksena on luoda sopimuspohja Suomen Asianajajaliiton ohjeita sekä voimassa olevaa lainsäädäntöä noudattaen. Selvittääkseni mahdollista toimeksiantosopimuksen käyttöä muissa asianajotoimistoissa, lähetin kyse- lytutkimuksen 30 asianajotoimistoon. Luvussa 2 käsittelen ensin toimistollemme tehtyä vakiosopimusta sopimuskohdittain ja sen jälkeen, mitä vakiosopimus yleisellä tasolla tarkoittaa. Lisäksi käsittelen tässä luvussa etämyyntiä, mitä se tarkoittaa ja mitä ongelmia siihen liittyy asianajotoiminnassa sekä asianajajien valvontaa ja asiakkaan mahdollisuuksia moittia asianajajan toimintaa tai va- littaa esimerkiksi laskutuksesta. Luvussa 3 selvitän muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihinasianajotoimistojen käytäntöä kyselytutkimuksen perusteella ja luvussa 4 käsittelen mahdollisia täydennyksiä ja muu- toksia sopimukseen tulevaisuudessa. Tutkimuskysymyksiä on neljä: 1) Mitä vuokranantajan tulee ottaa huomioon asukasvalintaan ja vuokrasopimukseen liitty- en? 2) Millaisia prosesseja ovat vuokrasopimuksen purkaminen ja asuntohäätö ja miksi niihin päädytään? 3) Xxxxxxxxx yhteys vuokralaisesta asuttamisvaiheessa esiin tulevilla tiedoilla on purkuihin ja häätöihin? 4) Mistä toimeksiantajan tekemät vuokrasopimusten purut ja häädöt vuosina 2010–2011 johtuvat? Opinnäytetyössä tutkimuksen kohteena ovat vain asumiskäyttöön tarkoitetut arava- tai korkotuki- vuokra-asunnot. Työn ulkopuolelle on siis rajattu esimerkiksi liikehuoneistot ja vapaarahoitteiset vuokra-asunnot. Tutkimuksen yhdeksi näkökulmaksi haluttiin ottaa nuoret vuokralaiset, joten tutkimusaineisto on rajattu koskemaan ainoastaan asuttamisvaiheessa 17–29 –vuotta olleita hen- kilöitä. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyön teoriaosuudessa käytetään lainoppia, joten työn ensisijaiset lähteet löytyvät voimassa olevasta lainsäädännöstä. Keskeisimmät lähteet ovat laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, aravalaki (17.12.1993/1189), aravarajoituslaki (17.12.1993/1190), luottotietolaki (11.5.2007/527), oikeudenkäymiskaari (1.1.1734/4) sekä ulosot- tokaari (15.6.2007/205). Opinnäytetyön empiirisessä osuudessa tutkimusmenetelmänä on tilastollinen tutkimus. Empiiri- sessä osassa tutkitaan toimeksiantajan aineiston pohjalta toimeksiantajayrityksen vuokralaisiin kohdistuneita purku- ja häätötapauksia aikavälillä 1.1.2010 – 31.12.2011. Toimeksiantajan teke- miä purkuilmoituksia kyseisellä aikavälillä oli yhteensä 169 ja häätöhakemuksia tehtiin 41. Tutkit- tavia vuokralaisia aineistossa on yhteensä 146 eli osalle vuokralaisista vuokrasopimuksen pur- kuilmoituksia oli tehty useampia ja osa tehdyistä puruista koski kahden hengen ruokakuntia. Ai- neiston tiedot on kerätty 39 kohtaa sisältävälle tutkimuslomakkeelle (Liite 1), jonka avulla on mahdollisimman kattavasti pyritty keräämään vuokrasopimusten purkuihin sekä häätöihin mah- dollisesti vaikuttaneita syitä. Tutkimuslomakkeita täytettiin yhteensä 176. Opinnäytetyö etenee loogisessa järjestyksessä niin, että se alkaa teoriaosuudella (luvut 2-5). Työn teoriaosuudessa tarkastellaan valtion tukemiin vuokra-asuntoihin ja asukasvalintaan liittyviä säännöksiä, kuvataan vuokrasuhde asukasvalintavaiheesta vuokrasopimuksen päättymiseen saakka sekä tarkastellaan vuokrasopimuksen purkamista ja häätöä prosesseina. Sen jälkeen kerrotaan lyhyesti toimeksiantajasta ja tutkimusaineistosta (luku 6) ja raportoidaan tutkimuksen tulokset (luku 7). Lopuksi (luvut 8 ja 9) esitetään johtopäätökset sekä pohdinta ja kerrotaan työssä käytetyt lähteet sekä työn liitteetLuvussa 5 esittelen oman pohdintani.

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuoletISYYn tapahtumajärjestäjän opas sisältää konkreettisia käytännön ohjeita ja vinkkejä tapahtumien järjestämiseen. Opas on luotu tukemaan ISYYn jäseniä, vuokranantaja jotka järjestävät vapaa-ajan tapahtumia ja vuokralainenaktiviteetteja muiden opiskelijoiden iloksi. Oppaassa esitellään tapahtumajärjestämisen elämänkaari sekä mitä eri vaiheissa kannattaa huomioida. Lisäksi oppaaseen kerätty runsas lista tapahtumaideoita, kykenevät usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokristajoita saa vapaasti käyttää. Kiitos paljon vuoden 2022 vertaistuutoreille, häiriökäyttäytymisestä tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistäjotka ideoivat tapahtumia koulutuksessani. Aina neuvotteluissa Tavoitteena on, että opas auttaa välttämään kompastumista sudenkuoppiin, johon jokainen törmää oppiessaan tapahtuma-järjestämisen saloja. Tapahtumajärjestäminen ei kuitenkaan onnistuta ole rakettitiedettä ja tuloksena sitä oppii parhaiten vain itse tekemällä. Tärkeintä on muistaa, että tapahtumajärjestäminen on tiimipelaamista. On hyvin tärkeää oppia pyytämään apua muilta - yksin ei pidä kaikkia murheita kantaa. Muistutan myös olemaan muille sekä ensisijaisesti itselleen armollinen. Harvempi meistä on tapahtuma-alan asiantuntija yliopistoon tultaessa. Liikaa ei voi olla vuokrasopimuksen purku- toistamatta fraasia "asiat riitelevät, eivät ihmiset", sillä se pitää paljon paikkansa, kun tekee tiimissä töitä. Tapahtumajärjestäminen vaatii myös joustavuutta ja valmiutta muokata suunnitelmia lennosta. Lohdutuksen sanana: osallistujat harvemmin tietävät, jäikö jokin idea tai häätötilannesuunnitelma toteuttamatta. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiin. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaa, jopa välittömästi. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § ja 8:63 §; HE 304/94 vp. Yksityiskohtaiset perustelut, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, 8 luku, 3 kappale; Kanerva ym. 2003, 260.) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessia, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitäOn hyvä tiedostaa, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan useammin palautetta tulee enemmän "pieleen menneistä asioista" kuin onnistumisista. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tapahtuma olisi ollut täysin epäonnistunut. Kaikkia on mahdotonta miellyttää, joten jälleen: muista olla itsellesi armollinen. Toivottavasti oppaasta on sinulle iloa ja hyötyä, kun järjestät tapahtumia tai mietit, miten yhteisöllisyyttä voisi edistää. Joensuussa 18.8.2022 Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx, SILLAT-hankekoordinaattori Tapahtuman elämänkaari Käynnistysvaihe Alkuun on tärkeä miettiä, että minkälainen tapahtuma on kyseessä, mitä siellä tapahtuu, missä tapahtuma pidetään, kenelle se on kohdennettu, milloin ja miksi Kohderyhmää miettiessä tulee pohtia tapahtuman mittakaavaa eli kenelle kaikille ja kuinka monelle tarkoitettu (Xxxxxxx ymesim. 2003, 361yhdelle vuosikurssille vai koko ainejärjestölle vai kaikille avoin poikkitieteellinen tapahtuma?). Häätö voi olla kuukausia kestävä prosessiMittakaavassa tulee myös huomioida tapahtumapaikan kapasiteetti, jossa mukana ovat häätäjän budjetti sekä järjestäjien resurssit. Jos järjestäjiä ei ole paljoa, kannattaa arvioida tarkkaan kuinka iso tapahtuma voidaan järjestää ja häädettävän lisäksi myös oikeus- mitä kaikkea tapahtuman järjestäminen vaatii eli riittävätkö käsi- ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008, 6, 8, 64)jalkaparit Alustava budjetti eli mistä saadaan rahaa tapahtuman järjestämiseen ja mihin kaikkeen sitä tarvitaan ja kuinka paljon Seuraavaksi edetään vastuualueiden jakoon ja tarpeen mukaan laitetaan päätökset kirjallisesti ylös. Opinnäytetyön toimeksiantajana on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niin, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistä. Toimeksianta- jan nimeä ei julkaista opinnäytetyössä. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot on kerätty ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljäYleisimmät vastuualueet/tiimit: 1) Mitä vuokranantajan tulee ottaa huomioon asukasvalintaan ja vuokrasopimukseen liitty- en? 2) Millaisia prosesseja ovat vuokrasopimuksen purkaminen ja asuntohäätö ja miksi niihin päädytään? 3) Xxxxxxxxx yhteys vuokralaisesta asuttamisvaiheessa esiin tulevilla tiedoilla on purkuihin ja häätöihin? 4) Mistä toimeksiantajan tekemät vuokrasopimusten purut ja häädöt vuosina 2010–2011 johtuvat? Opinnäytetyössä tutkimuksen kohteena ovat vain asumiskäyttöön tarkoitetut arava- tai korkotuki- vuokra-asunnot. Työn ulkopuolelle on siis rajattu esimerkiksi liikehuoneistot ja vapaarahoitteiset vuokra-asunnot. Tutkimuksen yhdeksi näkökulmaksi haluttiin ottaa nuoret vuokralaiset, joten tutkimusaineisto on rajattu koskemaan ainoastaan asuttamisvaiheessa 17–29 –vuotta olleita hen- kilöitä. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyön teoriaosuudessa käytetään lainoppia, joten työn ensisijaiset lähteet löytyvät voimassa olevasta lainsäädännöstä. Keskeisimmät lähteet ovat laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, aravalaki (17.12.1993/1189), aravarajoituslaki (17.12.1993/1190), luottotietolaki (11.5.2007/527), oikeudenkäymiskaari (1.1.1734/4) sekä ulosot- tokaari (15.6.2007/205). Opinnäytetyön empiirisessä osuudessa tutkimusmenetelmänä on tilastollinen tutkimus. Empiiri- sessä osassa tutkitaan toimeksiantajan aineiston pohjalta toimeksiantajayrityksen vuokralaisiin kohdistuneita purku- ja häätötapauksia aikavälillä 1.1.2010 – 31.12.2011. Toimeksiantajan teke- miä purkuilmoituksia kyseisellä aikavälillä oli yhteensä 169 ja häätöhakemuksia tehtiin 41. Tutkit- tavia vuokralaisia aineistossa on yhteensä 146 eli osalle vuokralaisista vuokrasopimuksen pur- kuilmoituksia oli tehty useampia ja osa tehdyistä puruista koski kahden hengen ruokakuntia. Ai- neiston tiedot on kerätty 39 kohtaa sisältävälle tutkimuslomakkeelle (Liite 1), jonka avulla on mahdollisimman kattavasti pyritty keräämään vuokrasopimusten purkuihin sekä häätöihin mah- dollisesti vaikuttaneita syitä. Tutkimuslomakkeita täytettiin yhteensä 176. Opinnäytetyö etenee loogisessa järjestyksessä niin, että se alkaa teoriaosuudella (luvut 2-5). Työn teoriaosuudessa tarkastellaan valtion tukemiin vuokra-asuntoihin ja asukasvalintaan liittyviä säännöksiä, kuvataan vuokrasuhde asukasvalintavaiheesta vuokrasopimuksen päättymiseen saakka sekä tarkastellaan vuokrasopimuksen purkamista ja häätöä prosesseina. Sen jälkeen kerrotaan lyhyesti toimeksiantajasta ja tutkimusaineistosta (luku 6) ja raportoidaan tutkimuksen tulokset (luku 7). Lopuksi (luvut 8 ja 9) esitetään johtopäätökset sekä pohdinta ja kerrotaan työssä käytetyt lähteet sekä työn liitteet.

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuoletYhteiskunnat muuttuvat kaikkialla maailmassa yhä monisäikeisimmiksi, vuokranantaja ja vuokralainenmuutoksen ennakointi on hankalaa. Länsimaissa on siirrytty teollisesta aikakaudesta yhteiskunnalliseen kauteen, kykenevät usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokrista, häiriökäyttäytymisestä tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistä. Aina neuvotteluissa ei kuitenkaan onnistuta jolle luonteenomaista on teknologioiden merkittävä kehittyminen ja tuloksena voi olla vuokrasopimuksen purku- tai häätötilanne. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiin. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaa, jopa välittömästiväestön ikääntyminen. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § Pynnönen 2011, 3–4; Xxxxxxx & Uotila 2014, 99, 100, 107.) Tälle aikakaudelle ominaista on myös globaali työnjako, työmarkkinoiden ja 8:63 §yritysmaailman verkottuminen sekä arvojen muuttuminen (Alasoini, Järvensivu & Mäkitalo 2012, 1; HE 304/94 vpKauhanen 2014, 2–3). Yksityiskohtaiset perustelutYhteiskunnan kehittämisen painopisteet ovat toiminnan tehokkuuden edistämisessä, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksestalyhyen aikavälin tuotto-odotuksissa sekä nopeassa tuloksen teossa. Tämä on johtanut siihen, 8 lukuettä tuotteet, 3 kappalepalvelut ja tehtävät ostetaan sieltä, mistä ne saadaan kustannustehokkaimmin (Kauhanen 2014, 4). Osa perinteisistä töistä katoaa uudenlaisten alojen ja ammattien sekä automatisaation kehittymisen vuoksi (Xxxxxxxxx & Rouvinen 2014, 1). Muutoksia tapahtuu myös työvoiman koostumuksessa. Ikääntyneiden osuus nousee ja nuoren työvoiman osuus laskee. Vaikka muutos tapahtuu asteittain usean vuoden aikana, on jo nyt syytä tehdä kauaskantoisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä. Aikuis- ja oppisopimuskoulutus tarjoavat ratkaisuja, jotka mahdollistavat uuden oppimisen ja uusien taitojen käyttöönottamisen koko työuran kestävänä prosessina. Korkea osaamistaso ja koulutus ovat keinoja, joilla pystytään vastaamaan globalisaation haasteisiin ja säilyttämään Suomi hyvinvointivaltiona. (Brunila 2015, 46.) Collin ja Xxxxxxx (2010, 212–213) toteavat, että työpaikoilla tapahtuva koulutus ja oppiminen ovat nopeasti muuttuvien osaamistarpeiden takia nousseet merkittävimmiksi ammatillisen osaamisen ja kehittymisen lähteiksi yrityksissä ja muissa organisaatioissa. Yrityksen menestyminen on Oikarisen (2008, 15) mukaan hyvin pitkälti kiinni sen kyvystä mukautua ympäristöön ja oppia kilpailijoitaan nopeammin. Yritysten ja organisaatioiden menestymiseen ja kilpailukykyyn vaikuttanevat eniten niiden toimintatavat ja osaaminen. Tämän takia osaamista ja oppimista voidaan pitää yhtenä keskeisimmistä kilpailuedun tuottajista yritysmaailmassa. (Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus 2008, 5; Kanerva Viinisalo 2013, 21.) Työelämälähtöinen koulutus näyttäisi tällä hetkellä olevan vaiheessa, jossa koulutusta siirretään työpaikalle. Ammatilliset oppilaitokset eivät kykene pysymään kaikilta osin työelämässä tapahtuvien osaamistarpeiden kehityksen mukana, jolloin osaaminen on hankittava työelämästä aidossa työympäristössä. (Ks. esim. Xxxxxx, Xxx, Xxxxx & Xxxxx 1996; Xxxxx & Xxxxxxxx 1996; Xxxxx- Xxxxx 2002, 12–15; Xxx xxx Xxxxxxx, Xxxx, Xxx xxx Xxxxx & Xxxxx 2009, 20–21; Auvinen ym. 20032013, 2603.) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessiaKäynnissä olevan ammatillisen koulutuksen reformin myötä työpaikalla tapahtuvaa oppimista halutaan Suomessa lisätä. Tavoitteena on edistää oppisopimustyyppisesti, koulutussopimuksilla tai määräaikaisilla työsopimuksilla toteutettavaa työssäoppimista. Tarkoituksena on, että ammatillinen koulutus pystyy vastaamaan nopeammin työelämän muutoksiin ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017b.) Työssä tapahtuva oppiminen mahdollistaa osaamisen kehittämisen huomattavasti laajemmin kuin perinteisessä oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa, jossa osaamisen kehittäminen on melko rajallista (Auvinen, Salminen, Mäkelä & Tamminen 2013, 3). Työpaikalla tapahtuvaa suunnittelematonta ja satunnaista oppimista, jollaista suurin osa työssä tapahtuvasta oppimisesta on ja jota tapahtuu luonnollisen vuorovaikutuksen ja kokemuksen kautta, kutsutaan informaaliksi oppimiseksi (ks. esim. Xxxx & Xxxxxx 1991; Xxxxxx 1998; Xxxxxxx 2001a; Xxxxxxx, Xxxxxxxxx & Xxxxxx 2003; Xxxxxxx 2004; Illeris 2004; Xxxxx ym. 2004). Oppisopimuskoulutus on työelämälähtöistä koulutusta, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitäperustuu työsuhteeseen ja johon kuuluu työpaikalla työtehtävissä tapahtuvaa informaalia oppimista sekä oppilaitoksissa tapahtuvaa formaalia koulutusta. (Canning & Xxxx 2004, 164; Viinisalo 2008, 141–142.; Viinisalo 2013, 13; Nikkilä 2014; OKM 2014; OPH 2014a.) Norontauksen (2016, 177–178) mukaan oppisopimuskoulutus tuottaa lisäarvoa yritykselle ja siitä saadut taloudelliset hyödyt ovat kustannuksia suuremmat (ks. myös Reed ym. 2012). Oppisopimuskoulutuksen merkityksen onkin todettu kasvavan (Elinkeinoelämän keskusliitto 2016, 3; Viinisalo 2013), jolloin on entistä tärkeämpää löytää keinoja toteuttaa sitä laadukkaasti. Työelämän osaamistarpeet edellyttävät oppisopimuskoulutuksen järjestäjiltä jatkuvaa oman toiminnan kehittämistä. (Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus 2008, 5; TEM 2012a, 8–9, 21; Xxxxxxx 2015, 45–46.) Oppisopimuskoulutusta pidetään käytännönläheisenä ja tehokkaana keinona hankkia ammatillinen tutkinto ja työelämän vaatimaa osaamista (ks. esim. Reed ym. 2012; Norontaus 2016; Xxxxxx & Wolter 2017). Tutkintojen suorittamisprosentit eivät Suomessa valtakunnallisesti kuitenkaan ole erityisen korkealla tasolla. Oppisopimuskoulutuksen läpäisyaste on vain hieman yli puolet (56 %), mikä heikentää koulutusmuodon taloudellisuutta. (Xxx & Xxxxxxx 2014, 17; Xxxxxxxxxx & Xxxxxxxx 2015, 98–99.) Syitä oppisopimuskoulutuksen matalaan läpäisyprosenttiin on Suomessa selvitetty vähän. Haapakorpi ja Xxxxxxxx (2015, 3, 10–11, 65, 78, 98–99) pitävät merkittävimpänä syynä heikkoon läpäisyprosenttiin koulutuksen laadun vaihtelua. Xxxxxxx (2010) mukaan merkittäviä syitä oppisopimuksen keskeytymiseen ovat riittämätön tuki ja ohjauksen puute työpaikalla ja oppilaitoksessa. Myös elämänhallintaan liittyvät pulmat vaikeuttavat tutkinnon suorittamista ja pienentävät koulutuksen läpäisyastetta (Xxxxxxx 2010, 36–38). Isossa-Britanniassa oppisopimuksen läpäisyasteeseen pienentävästi vaikuttavia tekijöitä ovat Gambinin ja Hogarthin (2016, 6) tutkimuksen mukaan työpaikan sisäiset tekijät, opiskelijan henkilökohtaiset asiat ja työmarkkinatilanne. Myös muissa eurooppalaisissa tutkimuksissa on löydetty vastaavia syitä oppisopimuskoulutuksen keskeytymiseen ja huonoon läpäisyasteeseen. Xxxxx, Xxxxx ja Xxxxx (2013, 11, 30) toteavat, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan läpäisyastetta pienentävät huono työympäristö, huono koulutus ja ohjaus, opiskelijan terveyteen tai elämänhallintaan liittyvät ongelmat sekä työmarkkinatilanteesta johtuvat syyt (ks. myös Cully & Xxxxxxx 2001; Xxxxx & Xxxx 2008; Xxxxxxxx 2009; Xxxxxxx, Xxxxxxx, Xxxxxx, Xx Xxxxx & Xxxx 2009; Xxxxxxx & Xxxxxxx 2011). Xxxxxx (2011) tutkimus oppisopimusopiskelijan oppimisen henkilökohtaistamisesta ja oppimismahdollisuuksista työpaikalla on ensimmäinen oppisopimuskoulutuksesta tehty väitöskirja Suomessa. Toinen on Norontauksen (2016) tutkimus, jossa tarkastellaan tavoitteita, joita yritykset liittävät oppisopimuskoulutukseen, sekä vaikutuksia, joita koulutuksella saadaan tuotettua. Edellä mainittujen tutkimusten lisäksi suomalaisesta oppisopimuskoulutuksesta on tehty selvityksiä, hankeraportteja ja toiminnankuvauksia. Tutkimuksia oppisopimuskoulutuksen järjestäjien erityisen tuen toimintaprosesseista ei aiemmin ole tehty Suomessa. Tehdyt selvitykset, raportit ja hankkeet tuetusta oppisopimuksesta tai oppisopimuksen tukitoimista eivät anna selkeää kuvaa eivätkä tarjoa riittävästi tietoa oppisopimuskoulutuksessa opiskelevien tuen tarpeista tai erityisen tuen tarjoamisen toimintaprosesseista. Muualla Euroopassa oppisopimuskoulutus on perinteikäs ja merkittävä opiskelumuoto. Euroopassa on tutkittu paljon oppisopimuskoulutuksen läpäisyä ja keskeyttämistä sekä pyritty ymmärtämään niiden taustalla olevia tekijöitä. (Ks. esim. Xxxxxxx, Xxxxxxx, Xxxxxx & Xxxxxx 2014; Xxxxxx & Xxxxxxx 2016; Xxxxxxx & Xxxxxxxxx 2016.) Isossa-Britanniassa ja Saksassa oppisopimuskoulutuksesta on tehty useita tutkimuksia, joita on hyödynnetty oppisopimuskoulutuksen toiminnan ja sen rakenteiden kehittämisessä. Xxxxxxxxx ja Xxxxxx (2016, 15) tarkastelevat tutkimuksessaan oppisopimuskoulutuksen laatua Isossa-Britanniassa, ja Xxxxxxx ja Xxxxxxxxx (2016, 19) selvittävät oppisopimuskoulutuksen vaikutuksia nuorisotyöttömyyteen Saksassa. Toiminnalla on kyetty parantamaan oppisopimusopiskelijoiden koulutuksen läpäisyastetta ja vähentämään oppisopimuskoulutuksen keskeytyksiä (ks. myös Hogarth ym. 20032009; Xxxxxxxx 2010; Xxxxx, 361Xxxxx & Xxxxx 2013; Statistical First Release 2015). Häätö voi olla kuukausia kestävä prosessiTämän tutkimuksen tehtävänä on tarkastella oppisopimuskoulutuksen järjestäjien ohjausmenetelmiä ja tukitoimia, jossa mukana ovat häätäjän joita käytetään tukea tarvitsevien opiskelijoiden opintojen suunnittelussa ja häädettävän lisäksi myös oikeus- toteutuksessa. Toisena tehtävänä on kuvata, millaisia käsityksiä oppisopimuskoulutuksen järjestäjillä on erityisen tuen toimintaprosesseista. Oppisopimuskoulutuksessa erityisen tuen toimintaprosessilla tarkoitetaan opiskelijan erityisen tuen tarpeen tunnistamista, erityisen tuen päätöstä sekä tukitoimien toteuttamista ja ulosottoviranomaiset seurantaa (Xxxxxxxxxx 2008, 6, 8, 64Kuvio 4). Opinnäytetyön toimeksiantajana Erityisen tuen toimintaprosessien kehittäminen on asunnonvuokrausalalla toimiva yrityskiinteä osa laadunhallintaa ja keskeinen osa koulutuksen järjestäjän toimintaa. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011b, joka hallinnoi13, raken- nuttaa 24– 25.) Xxxxxxxxxx (2016) mukaan organisaatioidenn kehittämiseen liittyvillä tutkimuksilla ja käytännön toimilla on paljon tarjottavaa nykypäivän organisaatioille, jotka kamppailevat suurissa muutoksissa. Xxxxxxxxxx tyyli ei enää sovi tämän päivän työpaikoille eikä työntekijöille. Uuden organisaatiomallin on pystyttävä pärjäämään ja löytämään paikkansa ympäristössä, jota määrittävät lisääntyväs globalisaatio, digitalisaatio, viimeisin teknologia sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussatalouspaineet ja nykyajan työelämän vaatimukset. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä(Xxxxxxxx 2016, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niin11–14.) Xxxxx (2017) muistuttaa, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistäulkoinen ympäristö muuttuu paljon nopeammin kuin mihin organisaatiot kykenevät. Toimeksianta- jan nimeä ei julkaista opinnäytetyössäPysyäkseen kilpailussa mukana on yritysten pystyttävä mukautumaan muuttuviin olosuhteisiin enemmän ja nopeammin kuin aiemmin. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot on kerätty (Burke 2017, 1–2.) Tämä tutkimus tuottaa uutta tietoa Suomessa vähän tutkituista oppisopimuksen erityisen tuen toimintaprosesseista ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaanniiden toimivuudesta. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia Tutkimus tuo esille sellaisia erityisen tuen toimintaprosessien taustalla olevia tekijöitä, jotka vaikuttavat koulutuksen laadun vaihteluun ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustallapienentävät koulutuksen läpäisyastetta. Yhtenä tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen Tutkimus antaa oppisopimuskoulutuksen järjestäjille tietoa ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljä: 1) Mitä vuokranantajan tulee ottaa huomioon asukasvalintaan toimintamalleja toiminnan kehittämiseen ja vuokrasopimukseen liitty- en? 2) Millaisia prosesseja ovat vuokrasopimuksen purkaminen ja asuntohäätö ja miksi niihin päädytään? 3) Xxxxxxxxx yhteys vuokralaisesta asuttamisvaiheessa esiin tulevilla tiedoilla on purkuihin ja häätöihin? 4) Mistä toimeksiantajan tekemät vuokrasopimusten purut ja häädöt vuosina 2010–2011 johtuvat? Opinnäytetyössä tutkimuksen kohteena ovat vain asumiskäyttöön tarkoitetut arava- tai korkotuki- vuokra-asunnot. Työn ulkopuolelle on siis rajattu esimerkiksi liikehuoneistot ja vapaarahoitteiset vuokra-asunnot. Tutkimuksen yhdeksi näkökulmaksi haluttiin ottaa nuoret vuokralaiset, joten tutkimusaineisto on rajattu koskemaan ainoastaan asuttamisvaiheessa 17–29 –vuotta olleita hen- kilöitä. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyön teoriaosuudessa käytetään lainoppia, joten työn ensisijaiset lähteet löytyvät voimassa olevasta lainsäädännöstä. Keskeisimmät lähteet ovat laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, aravalaki (17.12.1993/1189), aravarajoituslaki (17.12.1993/1190), luottotietolaki (11.5.2007/527), oikeudenkäymiskaari (1.1.1734/4) sekä ulosot- tokaari (15.6.2007/205). Opinnäytetyön empiirisessä osuudessa tutkimusmenetelmänä on tilastollinen tutkimus. Empiiri- sessä osassa tutkitaan toimeksiantajan aineiston pohjalta toimeksiantajayrityksen vuokralaisiin kohdistuneita purku- ja häätötapauksia aikavälillä 1.1.2010 – 31.12.2011. Toimeksiantajan teke- miä purkuilmoituksia kyseisellä aikavälillä oli yhteensä 169 ja häätöhakemuksia tehtiin 41. Tutkit- tavia vuokralaisia aineistossa on yhteensä 146 eli osalle vuokralaisista vuokrasopimuksen pur- kuilmoituksia oli tehty useampia ja osa tehdyistä puruista koski kahden hengen ruokakuntia. Ai- neiston tiedot on kerätty 39 kohtaa sisältävälle tutkimuslomakkeelle (Liite 1), jonka avulla on mahdollisimman kattavasti pyritty keräämään vuokrasopimusten purkuihin sekä häätöihin mah- dollisesti vaikuttaneita syitä. Tutkimuslomakkeita täytettiin yhteensä 176. Opinnäytetyö etenee loogisessa järjestyksessä niin, että se alkaa teoriaosuudella (luvut 2-5). Työn teoriaosuudessa tarkastellaan valtion tukemiin vuokra-asuntoihin ja asukasvalintaan liittyviä säännöksiä, kuvataan vuokrasuhde asukasvalintavaiheesta vuokrasopimuksen päättymiseen saakka sekä tarkastellaan vuokrasopimuksen purkamista ja häätöä prosesseina. Sen jälkeen kerrotaan lyhyesti toimeksiantajasta ja tutkimusaineistosta (luku 6) ja raportoidaan tutkimuksen tulokset (luku 7). Lopuksi (luvut 8 ja 9) esitetään johtopäätökset sekä pohdinta ja kerrotaan työssä käytetyt lähteet sekä työn liitteetkoulutuksen laadun parantamiseen.

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuoletSyksyllä 2020 Ruokolahden kunnassa oltiin poikkeuksellisen tilanteen äärellä, vuokranantaja kun silloinen kun- nanhallitus ja vuokralainenvastavalittu kunnanjohtaja eivät päässeet yhteisymmärrykseen kuntalain (410/2015) 42.1 §:ssä (419/2021) säädetyn johtajasopimuksen sisällöstä. Erimielisyydet kohdistuivat kunnan- johtajan palvelussuhteen ehtoihin ja erokorvausedellytyksiin. Kunnanjohtaja ei puuttuvan johta- jasopimuksen takia suostunut aloittamaan virkatehtäviensä hoitoa määrättynä ajankohtana eikä irtisanoutumaan toisen kunnan palveluksesta. Kunnanvaltuusto ei pitänyt tätä hyväksyttävänä poissaoloperusteena. Koska johtajasopimukseen ei edelleenkään päästy, kykenevät usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokristavaltuusto päätyi purkamaan kunnanjohtajan virkasuhteen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (nyttemmin laki kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta 304/2003, häiriökäyttäytymisestä tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistäviranhaltijalaki) 41 §:n perusteella. Aina neuvotteluissa Virkasuhteen purkamisperusteena käytettiin myös sitä, ettei kunnanjohtaja ollut anonut viranhaltijalain 18 §:n tarkoittamaa sivutoimilupaa ollessaan samanaikaisesti toisessa virassa. eduskuntakäsittelyn aikana hallintovaliokunta päätyi siihen, että määräaikaa ei kuitenkaan onnistuta ollut perusteltua eritellä lain tasolla, koska sopimusneuvottelut voivat ajallisesti vaihdella. Lailla asetetun velvoit- teen katsottiin riittävän kuntien päätöksenteon ohjaamiseen. (HaVM 5/2021 vp, 6–7.) edellytyksistä ja tuloksena sen työnjaosta sopimisen osalta. Johtajasopimuksen sisällön täsmentäminen edellyttää ymmärrystä siitä, millainen sopimus joh- tajasopimus on luonteeltaan. Sopimuksen luonne on asiassa olennainen, koska se osoittaa, mitä lainsäädäntöä sopimukseen ja sen laatimiseen sovelletaan, mistä sopimuksessa voidaan sopia ja mitä oikeusvaikutuksia sovitulla on (ks. Xxxxxxx 2000, 79). Sopimuksen luonteella on merki- tystä myös siksi, että se osoittaa oikeuspaikan (tuomioistuimen), jossa sopimusta koskevat eri- mielisyydet tulisi ratkaista (ks. Harjula & Prättälä 2023, 403). Xxxxxx Xxxxxxxx ja Xxxx Xxxxxxxxx (2023, 369) mukaan johtajasopimus on julkisoikeudellinen sopimus yksinkertaisesti siksi, että sii- tä säädetään kuntalaissa. Heidän mukaansa johtajasopimusta koskevat erimielisyydet tulee rat- kaista hallintoriita-asiana (laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 808/2019, 20 §, HOL). Xxxx Xxxxxxxxxxx (2020, 26–27) mukaan johtajasopimus on luonteeltaan julkisoikeudellinen sopimus julkisoikeudellinen sopimus. Sarvilinna jättää kuitenkin täsmentämättä, mitä hän sillä tarkoittaa. Xxxxx Xxxxxxxxx (2021, 12) kuvaa johtajasopimusta julkisoikeudelliseksi sopimukseksi, johon voi sisältyä yksityisoikeudellisia piirteitä (ks. myös Xxxxxxxxx 2017, 15). Xxxxxx Xxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxx (2021, 92) tulkitsevat sen sijaan asiaa tarkemmin perustelematta, että johtajasopimus on hallintosopimus (hallintolaki 434/2003, 3.1 §). Myös eduskunnan apulaisoikeusasiamies (AOA 29.6.2023 nro 1536/2022) on tulkinnut asiaa tarkemmin perustelematta, että ”johtajasopimuk- sen tekemisessä on kyse hallintosopimuksesta”. AOA:n mukaan johtajasopimukseen sovelletaan hallintolain tarkoittamaan hallintosopimukseen sovellettavia säännöksiä (AOA 29.6.2023 nro 1536/2022, 5). Toisistaan poikkeavat tulkinnat muodostavat perusteen syventää oikeudellista ymmärrystä johtajasopimuksen luonteesta. Tässä artikkelissa tarkastellaan kunnanjohtajan johtajasopimusta lainopillisesti. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1) Mikä johtajasopimus on oikeudelliselta luonteeltaan? 2) Mistä johtajasopimuksessa voimassa olevan oikeuden mukaan sovitaan? Jälkimmäinen kysymys on jaettu seuraaviin alakysymyksiin: a) Mitä kunnan johtamisedellytyksistä on sovittava? b) Mistä ei saa sopia? c) Mitä kunnan johtamisen työnjaosta voidaan sopia? Tutkimuksen aineistona käytetään kunnanjohtajan johtajasopimukseen sovellettavaa lainsää- däntöä, virallislähteitä, oikeuskäytäntöä sekä oikeuskirjallisuutta. Tutkimuksen ulkopuolelle raja- taan Ahvenanmaan maakunnan alueen kunnanjohtajat, koska heihin sovellettava sääntelykehik- ko eroaa Manner-Suomen kunnanjohtajien sääntelykehikosta (ks. Ahvenanmaan itsehallintola- ki 1144/1991, Ahvenanmaan maakunnan kuntalaki 1997:73). Lisäksi tutkimuksen ulkopuolelle rajataan kuntayhtymän johtavan viranhaltijan (kuntalaki 64.5 §, 419/2021) sekä hyvinvointi- oikeudellisia säännöksiä ja yleisiä oppeja sovelletaan juuri kunnanjohtajan johtajasopimukseen. Lisäksi tutkimuksessa tulkitaan voimassa olevan oikeuden sisältöä. Tältä osin tutkimuksen tavoitteena on antaa lainsoveltajille tulkintasuositukset johtajasopimusta koskevan säännök- sen soveltamisesta (ks. Xxxxxxxxxx et al. 2023, 3.1; Xxxxxx 2006, 256; Aarnio 1989, 302–303). Metodologisesti tutkimusta voidaan luonnehtia käytännöllisen lainopin ja teoreettisen lainopin yhdistelmäksi (ks. Aarnio 2006, 238). Lainopin ohella tutkimus sisältää oikeuspoliittisen ulottu- vuuden (Ervasti 2011, 86–87. Ks. Siltala 2003, 131–132), jota ilmentävät kuntalain 42 §:n täs- mentämistä koskevat kehitysehdotukset. Artikkeli etenee siten, että ensin tarkastellaan sopimusten yleisiä luokitteluperusteita, minkä jälkeen siirrytään täsmentämään johtajasopimuksen luonnetta. Tämän jälkeen tarkastellaan joh- tajasopimuksen tekemiseen ja sen sisältöön sovellettavaa lainsäädäntöä ja annetaan merkityssisäl- töjä kunnan johtamisen edellytyksille. Lopuksi esitetään tulkintakannanotot johtajasopimuksen luonteesta ja siinä sovittavista asioista, ja esitetään de lege ferenda -kannanotto siitä, miten johta- jasopimuksesta tulisi säännellä. Sopimuksen luonteen määräytyminen sen sisällön perusteella Oikeustieteessä sopimukset on perinteisesti luokiteltu julkisoikeudellisiin ja yksityisoikeudellisiin sopimuksiin. Tämä jaottelu juontaa juurensa Xxxxx Xxxxxxxx 1950-luvulla kehittämään käsite- lainoppia edustaneeseen dikotomiaan (Rytkölä 1950, 28; ks. myös Rytkölä 1965). Rytkölän ajat- telussa olennaista oli se, että sopimus voi olla vuokrasopimuksen purku- vain joko julkisoikeudellinen tai häätötilanneyksityisoikeudel- linen. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiin. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaaSekamuotoinen sopimus ei ollut mahdollinen, jopa välittömästikoska oikeussuhteesta johtuvat välittömät oikeusvaikutukset eivät Rytkölän mukaan voi olla sekaluonteisia. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § ja 8:63 §; HE 304/94 vp. Yksityiskohtaiset perustelutRytkölä 1950, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, 8 luku, 3 kappale; Kanerva ym. 2003, 26034.) Häädöllä taas Rytkölän ajattelussa yksityisoikeudellisen sopimuksen tunnusmerkistö perustui yleisessä sopimusoikeudessa vakiintuneeseen ja edelleen voimassa olevaan määritelmään, jonka mukaan yksityisoikeudellinen sopimus syntyy kahden tai useamman yhtäpitävän tahdonilmaisun seurauksena. Tahdonilmaisulla tarkoitetaan oikeudellista prosessiasopijapuolen ilmaisemaa tahtoa, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitäjolla omien oikeuksien perustaminen, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan muuttaminen, siirtäminen tai kumoaminen ilmaistaan. (Xxxxxxx ym. 2003, 361). Häätö voi olla kuukausia kestävä prosessi, jossa mukana ovat häätäjän ja häädettävän lisäksi myös oikeus- ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008Hemmo & Hoppu 2024, 6, 8Sopimuksen syntyminen.) Sopimus muodostaa sopijapuolten välille yksityisoikeudellisen oikeussuhteen. Tässä sopimus- suhteessa sopimuksen osapuolet toimivat oikeushenkilöinä. (Xxxxxxxxxxx & Annola 2018, 64). Opinnäytetyön toimeksiantajana on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niin, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistä. Toimeksianta- jan nimeä ei julkaista opinnäytetyössä. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot on kerätty ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljä: 1) Mitä vuokranantajan tulee ottaa huomioon asukasvalintaan ja vuokrasopimukseen liitty- en? 2) Millaisia prosesseja ovat vuokrasopimuksen purkaminen ja asuntohäätö ja miksi niihin päädytään? 3) Xxxxxxxxx yhteys vuokralaisesta asuttamisvaiheessa esiin tulevilla tiedoilla on purkuihin ja häätöihin? 4) Mistä toimeksiantajan tekemät vuokrasopimusten purut ja häädöt vuosina 2010–2011 johtuvat? Opinnäytetyössä tutkimuksen kohteena ovat vain asumiskäyttöön tarkoitetut arava- tai korkotuki- vuokra-asunnot. Työn ulkopuolelle on siis rajattu esimerkiksi liikehuoneistot ja vapaarahoitteiset vuokra-asunnot. Tutkimuksen yhdeksi näkökulmaksi haluttiin ottaa nuoret vuokralaiset, joten tutkimusaineisto on rajattu koskemaan ainoastaan asuttamisvaiheessa 17–29 –vuotta olleita hen- kilöitä. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyön teoriaosuudessa käytetään lainoppia, joten työn ensisijaiset lähteet löytyvät voimassa olevasta lainsäädännöstä. Keskeisimmät lähteet ovat laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, aravalaki (17.12.1993/1189), aravarajoituslaki (17.12.1993/1190), luottotietolaki (11.5.2007/527), oikeudenkäymiskaari (1.1.1734/4) sekä ulosot- tokaari (15.6.2007/205). Opinnäytetyön empiirisessä osuudessa tutkimusmenetelmänä on tilastollinen tutkimus. Empiiri- sessä osassa tutkitaan toimeksiantajan aineiston pohjalta toimeksiantajayrityksen vuokralaisiin kohdistuneita purku- ja häätötapauksia aikavälillä 1.1.2010 – 31.12.2011. Toimeksiantajan teke- miä purkuilmoituksia kyseisellä aikavälillä oli yhteensä 169 ja häätöhakemuksia tehtiin 41. Tutkit- tavia vuokralaisia aineistossa on yhteensä 146 eli osalle vuokralaisista vuokrasopimuksen pur- kuilmoituksia oli tehty useampia ja osa tehdyistä puruista koski kahden hengen ruokakuntia. Ai- neiston tiedot on kerätty 39 kohtaa sisältävälle tutkimuslomakkeelle (Liite 1), jonka avulla on mahdollisimman kattavasti pyritty keräämään vuokrasopimusten purkuihin sekä häätöihin mah- dollisesti vaikuttaneita syitä. Tutkimuslomakkeita täytettiin yhteensä 176. Opinnäytetyö etenee loogisessa järjestyksessä niin, että se alkaa teoriaosuudella (luvut 2-5). Työn teoriaosuudessa tarkastellaan valtion tukemiin vuokra-asuntoihin ja asukasvalintaan liittyviä säännöksiä, kuvataan vuokrasuhde asukasvalintavaiheesta vuokrasopimuksen päättymiseen saakka sekä tarkastellaan vuokrasopimuksen purkamista ja häätöä prosesseina. Sen jälkeen kerrotaan lyhyesti toimeksiantajasta ja tutkimusaineistosta (luku 6) ja raportoidaan tutkimuksen tulokset (luku 7). Lopuksi (luvut 8 ja 9) esitetään johtopäätökset sekä pohdinta ja kerrotaan työssä käytetyt lähteet sekä työn liitteet.5–8,

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuoletVuokratyövoiman käyttö yleistyy koko ajan, vuokranantaja ja vuokralainensen myötä yhä useampi henkilö päätyy työuransa aikana vuokratyöntekijäksi (Hannula & Xxxxxxxx, kykenevät usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokrista2023). Samaan aikaan yhä useampi löytää itsensä myös tilanteesta, häiriökäyttäytymisestä tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistäjossa toimii vuokratyöntekijän esihenkilönä. Aina neuvotteluissa On selvää, että vuokratyön yleistyminen muuttaa työelämää sekä sitä, millaisiksi työsuhteet muodostuvat. Tavanomaiseen työsuhteeseen kuuluu kaksi osapuolta, työntekijä ja työnantaja. Vuokratyösuhteessa osapuolia on kolme (Xxxxxxxx ja muut, 2023), mikä jo itsessään muuttaa työsuhteen asetelmaa. Yhden esihenkilön ja työnantajan sijaan työntekijällä onkin kaksi organisaatiota, joiden kanssa hän on tekemisissä. Nämä ovat henkilöstövuokrausyritys ja asiakasyritys (Xxxxxxxx ja muut, 2023). Henkilöstövuokrausyritys toimii työntekijän virallisena työnantajana ja hoitaa kaikki hänen työsuhteeseensa liittyvät asiat palkanmaksua myöten (Viitala, 2014). Työntekijä ei kuitenkaan onnistuta tee varsinaisia töitään henkilöstövuokrausyritykselle, vaan hän tekee ne asiakasyritykselle, joka on vuokrannut työntekijän käyttöönsä henkilöstövuokrausyritykseltä (Viitala, 2014). Näin ollen työntekijällä saattaa olla myös useampi kuin yksi esihenkilö. Henkilöstövuokrausyrityksessä työntekijän asioista vastaavaa henkilöä saatetaan kutsua esihenkilön sijaan myös yhteyshenkilöksi. Asiakasyrityksessä työntekijällä saattaa puolestaan olla esihenkilön kaltainen henkilö opastamassa häntä työn tekemiseen, mutta jolta kuitenkin puuttuu tavanomaisen esihenkilön vastuut työsuhteen ylläpidosta. Tällainen jaettu johtajuus useamman organisaation kesken asettaa esihenkilötyön mielenkiintoiseen valoon, kun vuokratyöntekijän virallinen esihenkilö, eli henkilöstövuokrausyrityksen edustaja, ei tavanomaisen työsuhteen tapaan työskentelekään työntekijänsä kanssa samassa työpaikassa. Vuokratyösuhteita on tutkittu melko vähän, ja tuloksena vielä vähemmän on tutkittu niissä ilmeneviä psykologisia sopimuksia (Guest, 2004). Psykologinen sopimus on työsuhteen osapuolten käsitys molemminpuolisista velvoitteista (Kochan ja muut, 2019). Psykologisia sopimuksia on puolestaan tutkittu tyypillisissä työsuhteissa, mutta melko vähän epätyypillisissä työsuhteissa, joita vuokratyösuhteetkin ovat (Druker & Xxxxxxxxx, 2004). Vuokratyösuhteessa psykologisia sopimuksia on osapuolten lukumäärän tavoin useampia kuin tavanomaisessa työsuhteessa, sillä jokaisella työsuhteen osapuolella on oma psykologinen sopimuksensa kumpaankin kahteen muuhun osapuoleen (Cropanzano ja muut, 2022). Joissakin aikaisemmissa tutkimuksissa on tarkasteltu vuokratyöntekijöiden kokemuksia psykologisista sopimuksista (McLean Xxxxx ja muut, 1998), mutta muiden osapuolten näkökulmasta aihetta on tutkittu hyvin vähän (Xxxxxxxxx & McLean Xxxxx, 2001). Tässä tutkielmassa katseet käännetään henkilöstövuokrausyrityksen suuntaan. Toisin kuin yksilöllä, organisaatiolla ei voi olla vuokrasopimuksen purku- tai häätötilanneomaa psykologista sopimusta (Xxxxxxxx, 1989). Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä Aihetta lähestytäänkin sen vuoksi selvittämällä henkilöstövuokrausyrityksessä työskentelevien yksilöiden kokemuksia psykologisista sopimuksista suhteessa vuokratyöntekijöihinsä. Henkilöstövuokrausyrityksen edustajia kutsutaan tässä tutkielmassa myös yhteyshenkilöiksi. Tarkoituksena on selvittää, millaisena henkilöstövuokrausyrityksen edustajat näkevät heidän ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiinvuokratyöntekijöiden välisen psykologisen sopimuksen. Purkamisella vuokrasopimus Psykologista sopimusta kartoitetaan henkilöstövuokrausyrityksen edustajille tehtävällä haastattelututkimuksella, jossa kysellään heidän ajatuksiaan työyhteisöstä, työsuhteen osapuolten välisistä odotuksista ja velvollisuuksista, vuorovaikutuksesta, ristiriidoista ja työsuhteeseen sitoutumisesta. Aihetta on tärkeää tutkia, jotta voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaalisää tietoa siitä, jopa välittömästi. millaisia vuokratyösuhteet ja esihenkilötyö niissä ovat (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § McLean Parks ja 8:63 §; HE 304/94 vp. Yksityiskohtaiset perustelutmuut, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, 8 luku, 3 kappale; Kanerva ym. 2003, 260.) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessia, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitä, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan (Xxxxxxx ym. 2003, 3611998). Häätö voi olla kuukausia kestävä prosessiAsetelman vahvuudet ja heikkoudet on hyvä tiedostaa, jossa mukana ovat häätäjän jotta vuokratyösuhteiden yleistyessä myös niiden toimivuutta voidaan kehittää. Aihe on tärkeä myös työntekijän aseman turvaamisen kannalta, jotta hänen oikeutensa asianmukaiseen työsuhteen hoitoon ja häädettävän lisäksi myös oikeus- ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008, 6, 8, 64). Opinnäytetyön toimeksiantajana on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niin, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistä. Toimeksianta- jan nimeä ei julkaista opinnäytetyössä. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot on kerätty ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljä: 1) Mitä vuokranantajan tulee ottaa huomioon asukasvalintaan ja vuokrasopimukseen liitty- en? 2) Millaisia prosesseja ovat vuokrasopimuksen purkaminen ja asuntohäätö ja miksi niihin päädytään? 3) Xxxxxxxxx yhteys vuokralaisesta asuttamisvaiheessa esiin tulevilla tiedoilla on purkuihin ja häätöihin? 4) Mistä toimeksiantajan tekemät vuokrasopimusten purut ja häädöt vuosina 2010–2011 johtuvat? Opinnäytetyössä tutkimuksen kohteena ovat vain asumiskäyttöön tarkoitetut arava- tai korkotuki- vuokra-asunnot. Työn ulkopuolelle on siis rajattu esimerkiksi liikehuoneistot ja vapaarahoitteiset vuokra-asunnot. Tutkimuksen yhdeksi näkökulmaksi haluttiin ottaa nuoret vuokralaiset, joten tutkimusaineisto on rajattu koskemaan ainoastaan asuttamisvaiheessa 17–29 –vuotta olleita hen- kilöitä. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyön teoriaosuudessa käytetään lainoppia, joten työn ensisijaiset lähteet löytyvät voimassa olevasta lainsäädännöstä. Keskeisimmät lähteet ovat laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, aravalaki (17.12.1993/1189), aravarajoituslaki (17.12.1993/1190), luottotietolaki (11.5.2007/527), oikeudenkäymiskaari (1.1.1734/4) sekä ulosot- tokaari (15.6.2007/205). Opinnäytetyön empiirisessä osuudessa tutkimusmenetelmänä on tilastollinen tutkimus. Empiiri- sessä osassa tutkitaan toimeksiantajan aineiston pohjalta toimeksiantajayrityksen vuokralaisiin kohdistuneita purku- ja häätötapauksia aikavälillä 1.1.2010 – 31.12.2011. Toimeksiantajan teke- miä purkuilmoituksia kyseisellä aikavälillä oli yhteensä 169 ja häätöhakemuksia tehtiin 41. Tutkit- tavia vuokralaisia aineistossa on yhteensä 146 eli osalle vuokralaisista vuokrasopimuksen pur- kuilmoituksia oli tehty useampia ja osa tehdyistä puruista koski kahden hengen ruokakuntia. Ai- neiston tiedot on kerätty 39 kohtaa sisältävälle tutkimuslomakkeelle (Liite 1), jonka avulla on mahdollisimman kattavasti pyritty keräämään vuokrasopimusten purkuihin sekä häätöihin mah- dollisesti vaikuttaneita syitä. Tutkimuslomakkeita täytettiin yhteensä 176. Opinnäytetyö etenee loogisessa järjestyksessä niin, että se alkaa teoriaosuudella (luvut 2-5). Työn teoriaosuudessa tarkastellaan valtion tukemiin vuokra-asuntoihin ja asukasvalintaan liittyviä säännöksiä, kuvataan vuokrasuhde asukasvalintavaiheesta vuokrasopimuksen päättymiseen saakka sekä tarkastellaan vuokrasopimuksen purkamista ja häätöä prosesseina. Sen jälkeen kerrotaan lyhyesti toimeksiantajasta ja tutkimusaineistosta (luku 6) ja raportoidaan tutkimuksen tulokset (luku 7). Lopuksi (luvut 8 ja 9) esitetään johtopäätökset sekä pohdinta ja kerrotaan työssä käytetyt lähteet sekä työn liitteetesihenkilötyöhön toteutuu muuttuvissa työsuhteissa.

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuoletSopimuspuolet, vuokranantaja jotka ovat päättäneet lopettaa jalkaväkimiinojen aiheuttamat kärsimykset ja vuokralainenonnettomuudet, kykenevät usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokristajotka tappavat tai vammauttavat viikoittain satoja, häiriökäyttäytymisestä tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistä. Aina neuvotteluissa ei kuitenkaan onnistuta enimmäkseen syyttömiä ja tuloksena voi olla vuokrasopimuksen purku- tai häätötilanne. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä puolustus- kyvyttömiä, siviilihenkilöitä ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiin. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaaerityisesti lap- sia, jopa välittömästi. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § haittaavat talouden kehitystä ja 8:63 §; HE 304/94 vp. Yksityiskohtaiset perustelutjälleenra- kentamista sekä estävät pakolaisten ja maan- sisäisten pakolaisten kotiuttamisen ja joilla on muita vakavia seurauksia vielä vuosia miino- jen asentamisen jälkeen, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksestakatsovat tarpeelliseksi tehdä kaikkensa vas- tatakseen osaltaan tehokkaasti ja koor- dinoidusti siihen haasteeseen, 8 lukujonka eri puo- lille maailmaa asennettujen jalkaväkimiinojen poistaminen asettaa, sekä varmistaakseen nii- den tuhoamisen, luottamusta lisäävä toimi, suhtautuvat myönteisesti hyväksyttyyn, 3 kappale; Kanerva ym. 2003päivänä toukokuuta 1996 muutettuun, 260.) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessiapöytä- kirjaan miinojen, ansojen ja muiden taistelu- laitteiden käyttöä koskevista kielloista tai ra- joituksista, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitäon liitetty yleissopimukseen tiettyjen sellaisten tavanomaisten aseiden käytön kielloista tai rajoituksista, joiden voi- daan katsoa aiheuttavan tarpeettoman vakavia vammoja tai olevan vaikutuksiltaan umpi- mähkäisiä, sekä kehottavat kaikkia valtioita, jotka eivät vielä ole ratifioineet pöytäkirjaa, ratifioimaan sen mahdollisimman pian, suhtautuvat myönteisesti myös Yhdistynei- den kansakuntien yleiskokouksen 10 päivänä joulukuuta 1996 antamaan päätöslauselmaan 51/45 S, jossa kaikkia valtioita kehotetaan toimimaan tarmokkaasti, jotta saataisiin ai- kaan tehokas ja oikeudellisesti sitova kan- sainvälinen sopimus jalkaväkimiinojen käy- CONVENTION ON THE PROHIBI- TION OF THE USE, STOCKPILING, PRODUCTION AND TRANSFER OF ANTI-PERSONNEL MINES AND ON THEIR DESTRUCTION Preamble The States Parties, Determined to put an end to the suffering and casualties caused by anti-personnel mines, that kill or maim hundreds of people every week, mostly innocent and defenceless civilians and especially children, obstruct economic development and reconstruction, inhibit the repatriation of refugees and inter- nally displaced persons, and have other se- vere consequences for years after emplace- ment, Believing it necessary to do their utmost to contribute in an efficient and coordinated manner to face the challenge of removing anti-personnel mines placed throughout the world, and to assure their destruction, Wishing to do their utmost in providing as- sistance for the care and rehabilitation, in- cluding the social and economic reintegration of mine victims, Recognizing that a total ban of anti- personnel mines would also be an important confidence-building measure, Welcoming the adoption of the Protocol on Prohibitions or Restrictions on the Use of Mines, Booby-Traps and Other Devices, as amended on 3 May 1996, annexed to the Convention on Prohibitions or Restrictions on the Use of Certain Conventional Weapons Which May Be Deemed to Be Excessively Injurious or to Have Indiscriminate Effects, and calling for the early ratification of this Protocol by all States which have not yet done so, Welcoming also United Nations General Assembly Resolution 51/45 S of 10 Decem- ber 1996 urging all States to pursue vigor- ously an effective, legally-binding interna- tional agreement to ban the use, stockpiling, production and transfer of anti-personnel landmines, tön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltä- misestä, suhtautuvat myönteisesti myös yksipuoli- siin ja monenvälisiin toimiin, joita viime vuo- sina on toteutettu jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämi- seksi, rajoittamiseksi ja keskeyttämiseksi, korostavat, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan (Xxxxxxx ym. 2003yleisellä tietoisuudella on tärkeä merkitys humanitaaristen periaatteiden edistämisessä, 361). Häätö voi olla kuukausia kestävä prosessikuten vaatimus jalkaväki- miinojen täydellisestä kieltämisestä osoittaa, jossa mukana ja antavat tunnustusta niille ponnisteluille, joihin Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälinen liike, kansainvälinen jalkavä- kimiinojen vastainen kampanja ja useat muut kansalaisjärjestöt ovat häätäjän ryhtyneet kaikkialla maailmassa kiellon aikaansaamiseksi, palauttavat mieleen 5 päivänä lokakuuta 1996 annetun Ottawan julistuksen ja häädettävän lisäksi myös oikeus- 27 päi- vänä kesäkuuta 1997 annetun Brysselin julis- tuksen, joissa kansainvälistä yhteisöä kehote- taan neuvottelemaan kansainvälisestä ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008oi- keudellisesti sitovasta sopimuksesta jalkavä- kimiinojen käytön, 6varastoinnin, 8tuotannon ja siirron kieltämiseksi, 64). Opinnäytetyön toimeksiantajana korostavat, että on asunnonvuokrausalalla toimiva yrityssuotavaa edistää kaikki- en valtioiden liittymistä tähän yleissopimuk- seen, joka hallinnoija ovat päättäneet työskennellä tarmok- kaasti edistääkseen yleissopimuksen maail- manlaajuista hyväksyntää kaikissa asiaan liit- tyvissä yhteyksissä, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy mukaan lukien muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa Yhdistyneet kansakunnat, Aseriisun- takonferenssi, alueelliset järjestöt ja eri ryh- mittymät sekä tiettyjen sellaisten tavanomais- ten aseiden käytön kielloista tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena rajoituksista, joiden voidaan katsoa aiheuttavan tarpeetto- man vakavia vammoja tai olevan vaikutuksil- taan umpimähkäisiä, tehdyn yleissopimuksen tarkistuskonferenssi, ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niinnojautuvat siihen kansainvälisen humani- taarisen oikeuden periaatteeseen, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistä. Toimeksianta- jan nimeä ei julkaista opinnäytetyössä. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot aseellis- ten selkkausten sopimuspuolten oikeutta vali- ta taistelumenetelmät tai -välineet on kerätty rajoitet- tu, ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljä: 1) Mitä vuokranantajan tulee ottaa huomioon asukasvalintaan ja vuokrasopimukseen liitty- en? 2) Millaisia prosesseja ovat vuokrasopimuksen purkaminen ja asuntohäätö ja miksi niihin päädytään? 3) Xxxxxxxxx yhteys vuokralaisesta asuttamisvaiheessa esiin tulevilla tiedoilla on purkuihin ja häätöihin? 4) Mistä toimeksiantajan tekemät vuokrasopimusten purut ja häädöt vuosina 2010–2011 johtuvat? Opinnäytetyössä tutkimuksen kohteena ovat vain asumiskäyttöön tarkoitetut arava- tai korkotuki- vuokra-asunnot. Työn ulkopuolelle on siis rajattu esimerkiksi liikehuoneistot ja vapaarahoitteiset vuokra-asunnot. Tutkimuksen yhdeksi näkökulmaksi haluttiin ottaa nuoret vuokralaiset, joten tutkimusaineisto on rajattu koskemaan ainoastaan asuttamisvaiheessa 17–29 –vuotta olleita hen- kilöitä. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyön teoriaosuudessa käytetään lainoppia, joten työn ensisijaiset lähteet löytyvät voimassa olevasta lainsäädännöstä. Keskeisimmät lähteet ovat laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, aravalaki (17.12.1993/1189), aravarajoituslaki (17.12.1993/1190), luottotietolaki (11.5.2007/527), oikeudenkäymiskaari (1.1.1734/4) sekä ulosot- tokaari (15.6.2007/205). Opinnäytetyön empiirisessä osuudessa tutkimusmenetelmänä on tilastollinen tutkimus. Empiiri- sessä osassa tutkitaan toimeksiantajan aineiston pohjalta toimeksiantajayrityksen vuokralaisiin kohdistuneita purku- ja häätötapauksia aikavälillä 1.1.2010 – 31.12.2011. Toimeksiantajan teke- miä purkuilmoituksia kyseisellä aikavälillä oli yhteensä 169 ja häätöhakemuksia tehtiin 41. Tutkit- tavia vuokralaisia aineistossa on yhteensä 146 eli osalle vuokralaisista vuokrasopimuksen pur- kuilmoituksia oli tehty useampia ja osa tehdyistä puruista koski kahden hengen ruokakuntia. Ai- neiston tiedot on kerätty 39 kohtaa sisältävälle tutkimuslomakkeelle (Liite 1), jonka avulla on mahdollisimman kattavasti pyritty keräämään vuokrasopimusten purkuihin sekä häätöihin mah- dollisesti vaikuttaneita syitä. Tutkimuslomakkeita täytettiin yhteensä 176. Opinnäytetyö etenee loogisessa järjestyksessä niinperiaatteeseen, että se alkaa teoriaosuudella (luvut 2aseellisissa selkka- uksissa ei saa käyttää sellaisia aseita, ammuk- sia, tarvikkeita ja taistelumenetelmiä, jotka aiheuttavat tarpeettoman laajoja vammoja tai tarpeetonta kärsimystä, sekä periaatteeseen, että siviilihenkilöiden ja taistelijoiden välillä on tehtävä ero, ovat sopineet seuraavasta: Welcoming furthermore the measures taken over the past years, both unilaterally and multilaterally, aiming at prohibiting, re- stricting or suspending the use, stockpiling, production and transfer of anti-5). Työn teoriaosuudessa tarkastellaan valtion tukemiin vuokra-asuntoihin ja asukasvalintaan liittyviä säännöksiäpersonnel mines, kuvataan vuokrasuhde asukasvalintavaiheesta vuokrasopimuksen päättymiseen saakka sekä tarkastellaan vuokrasopimuksen purkamista ja häätöä prosesseina. Sen jälkeen kerrotaan lyhyesti toimeksiantajasta ja tutkimusaineistosta (luku 6) ja raportoidaan tutkimuksen tulokset (luku 7). Lopuksi (luvut 8 ja 9) esitetään johtopäätökset sekä pohdinta ja kerrotaan työssä käytetyt lähteet sekä työn liitteet.Stressing the role of public conscience in furthering the principles of humanity as evi- denced by the call for a total ban of anti- personnel mines and recognizing the efforts to that end undertaken by the International Red Cross and Red Crescent Movement, the International Campaign to Ban Landmines and numerous other nongovernmental or- ganizations around the world, Recalling the Ottawa Declaration of 5 Oc- tober 1996 and the Brussels Declaration of 27 June 1997 urging the international com- munity to negotiate an international and le- gally binding agreement prohibiting the use, stockpiling, production and transfer of anti- personnel mines, Emphasizing the desirability of attracting the adherence of all States to this Conven- tion, and determined to work strenuously to- wards the promotion of its universalization in all relevant fora including, inter alia, the United Nations, the Conference on Disar- mament, regional organizations, and group- ings, and review conferences of the Conven- tion on Prohibitions or Restrictions on the Use of Certain Conventional Weapons Which May Be Deemed to Be Excessively Injurious or to Have Indiscriminate Effects, Basing themselves on the principle of in- ternational humanitarian law that the right of the parties to an armed conflict to choose methods or means of warfare is not unlim- ited, on the principle that prohibits the em- ployment in armed conflicts of weapons, pro- jectiles and materials and methods of warfare of a nature to cause superfluous injury or un- necessary suffering and on the principle that a distinction must be made between civilians and combatants, Have agreed as follows:

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuoletSopimus on kahden tai useamman henkilön tai yhteisön keskenään tekemä osapuo- lia sitova päätös” (Suomisanakirja.) ”Psykologinen sopimus, vuokranantaja eli hiljainen, molempien osapuolten velvollisuuksia koskevan ymmärryksen työsuhteesta, jonka varassa arki etenee” (Xxxxxxxxx, 2009, s. 20). Edellä on tiivistettynä se, mitä ajattelemme sopimuksen terminä tarkoittavan ja vuokralainenmitä psy- kologinen sopimus tarkoittaa. Xxxxxxxx (1995, kykenevät usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokristas. 6) taas tiivistää sopimuksen olevan kah- den tai useamman osapuolen väliset velvoitteet toisiaan kohtaan. Nämä velvoitteet hy- väksytään ja niitä noudatetaan, häiriökäyttäytymisestä koska tiedämme, että saavuttaaksemme jotain, on mei- dän myös toimittava sovitulla tavalla. Tämä toimii luonnollisesti kahteen suuntaan, esi- merkiksi kun työelämässä työntekijä täyttää velvollisuutensa, odottaa hän työnantajansa täyttävän omansa, ja toisin päin. Kaikilla meillä on ajatuksia eri ihmissuhteissamme ja kanssakäymisessä, että mitä odo- tamme ja oletamme siitä saavamme ja mitä annamme vastineeksi. Tällaisen vaihtokau- pan osaset eivät useinkaan ole rahallisia tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistänumeerisesti mitattavia. Aina neuvotteluissa Psykologinen sopi- mus käsitetään yleisesti kuvaamaan tällaista työnantajan ja työntekijän välistä sanatonta sopimusta. Niitä asioita mitä kumpikin odottaa toiselta, mitä ei kuitenkaan onnistuta suoraviivai- sesti kerrota heidän välisessään työsopimuksessa. Psykologista sopimusta voidaan nykyään ajatella esiintyvän myös niin kutsutulla metata- solla, organisaation tai muun ryhmän sisällä yhteisinä uskomuksia, ja tuloksena jaettuina käsityk- sinä työpaikan normeista, kulttuurista ja työyhteisen jäsenten suhteista. (Xxxxxxxx, 1995; Xxxxxxxxx, 2009; Xxxxxx & Xxxxxx, 2006). Psykologinen sopimus voi olla vuokrasopimuksen purku- myös kollegoiden välinen, luottamustoimessa, kuin myös ystävyyssuhteissa, parisuhteessa, lääkäri-potilas- suhteessa, ja kaikissa vuorovaikutuksellisissa suhteissa ihmisten välillä (Conway & Xxxxxx 2006, s. 16–17). Psykologinen sopimus perustuu työntekijän itselleen omaksumiin ja hänen aikaisempiin kokemuksiinsa perustuviin uskomuksiin ja oletuksiin, siitä, millaisia velvollisuuksia hä- nellä on työssä ja mitä hän voi siitä odottaa vastineeksi (Xxxxxxxxx, 2009, s. 20). Psykologinen sopimus luo ihmiselle turvaa; jokainen haluaa työssään varmastikin ajatella olevansa arvostettu ja olevansa turvassa niin työn keston kuin työolojen puolesta. Työnantaja taas odottaa usein lojaalisuutta, ahkeruutta ynnä muita työntekijästä lähtöi- sin olevia piirteitä. Kaikki relationaaliset palkkiot ovat varmastikin myös vastavuoroisia; aivan kuten työnan- taja odottaa työntekijältä luotettavuutta, pitää myös työntekijän pystyä luottamaan työnantajaan monella eri tasolla. Työ on iso osa ihmisen elämää. Jos ajatellaan niin sanottua normaalia vuorokausirytmiä, kuuluu siihen noin 8 tuntia työtä, se on yksi kolmasosa vuorokaudesta. Viikosta työ useimmiten vie vähintään viisi päivää seitsemästä. Siksi olisikin tärkeää, että työ on sel- laista missä viihtyy, mitä ei tee vain ja ainoastaan palkan ja pakon takia. Xxxxxxxxx piirteet työssä sitten saavat aikaan työssä viihtymistä ja työstä nauttimista? Ja miten psykologinen sopimus edistää näiden asioiden muotoutumista ja työssä jaksa- mista? Voidaan ajatella myös, että organisaation tekemä työ työntekijöiden hyvinvoinnin eteen, johtaa suurempaan sitoutumiseen ja pidentää työuria. Tällä säästettäisiin mm. rekry- tointi-, koulutus ja muita juoksevia kuluja uusien työntekijöiden palkkaamisessa. Tutki- muksissa on huomattu, että mitä paremmin ihminen viihtyy työssään, sitä pienempi on vaihtuvuuden todennäköisyys (Juuti 2006, s. 34; Wellin 2007, s. 69). Jokainen varmaan- kin voi samaistua tähän, mikäli viihtyy työssään, ei välttämättä tule tarvetta tai häätötilanne. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiin. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaa, jopa välittömästihalua vaihtaa. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § Xxxxx ja 8:63 §; HE 304/94 vpXxxxxxxx, 2017, s. 70) kutsuvat tämän tyyppistä sitoutumista jatkuvuus- sitoutumiseksi, kun uuden työpaikan ei ajatella tuovan mitään lisäarvoa, vaan nykyinen on riittävän hyvä ja vastaa sitä, mitä henkilö työltään haluaa. Yksityiskohtaiset perustelutPyrkimällä työssä viihtymiseen, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksestahyvään työhön, 8 lukuon yleisesti huomattu olevan positiivisia vaikutuksia niin talouteen, 3 kappale; Kanerva ymtehokkuuteen kuin työntekijöiden hyvinvointiin ja työuupu- muksen ehkäisyyn. 2003Psykologisen sopimuksen kunnioittamisella näiden asioiden toteutu- minen voidaan varmistaa. Nykyisen työelämän voidaan ajatella olevan pirstaloitunutta ja nopealiikkeistä, 260jossa pär- jäävät vain menestyjät. Tulosta haetaan tiukkojen mittareiden kautta ja tulospaineiden keskellä joskus ihmisyys unohtuu. Kuitenkin tämän kaiken keskellä, myös työhyvinvointi ja työelämän inhimillisyys nostaa koko ajan asemaansa, vastakohtana kaikelle kiireelle ja paineille. (Xxxxx & Salmi, 2014, s. 16–24.) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessiaTyöelämän muutosta kuvastaa myös se, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitämiten lyhyitä työurat nykyään ovat verrattuna tilanteeseen vielä pari vuosikymmentä sitten. Sen sijaan että enää tavoiteltaisiin pitkää uraa, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan (Xxxxxxx ymns. 2003eläkevirkaa, 361)on nykyään melkein suo- situs vaihtaa työpaikkaa muutaman vuoden välein, jotta oppiminen ja työn tuomat haas- teet pysyvät eikä työ ala puuduttaa. Häätö Psykologinen sopimus nousee esille puhuttaessa inhimillisyydestä työelämässä, kuinka lojaalisuus, turvallisuus, työpaikkakiusaamisen nollatoleranssi ynnä muut ihmisen viihty- vyydelle ja turvallisuuden tunteelle tärkeät seikat ovat läsnä työelämässä. Psykologisella sopimisella voi olla kuukausia kestävä prosessiiso rooli tulevaisuuden työelämässä, jossa mukana ovat häätäjän sen muutoksissa ja häädettävän lisäksi myös oikeus- työn vaihtu- vuudessa. Psykologisen sopimuksen avulla, kun työarki voidaan suorittaa ilman jatkuvaa neuvottelua tai epävarmuutta, vaan molemmat osapuolet voivat luottaa toisiinsa ja ulosottoviranomaiset vas- tavuoroisuuteen (Xxxxxxxxxx 2008Xxxxxxxxx 2009, 6, 8, 64s. 20–21). Opinnäytetyön toimeksiantajana on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niin, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistä. Toimeksianta- jan nimeä ei julkaista opinnäytetyössä. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot on kerätty ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljä: 1) Mitä vuokranantajan tulee ottaa huomioon asukasvalintaan ja vuokrasopimukseen liitty- en? 2) Millaisia prosesseja ovat vuokrasopimuksen purkaminen ja asuntohäätö ja miksi niihin päädytään? 3) Xxxxxxxxx yhteys vuokralaisesta asuttamisvaiheessa esiin tulevilla tiedoilla on purkuihin ja häätöihin? 4) Mistä toimeksiantajan tekemät vuokrasopimusten purut ja häädöt vuosina 2010–2011 johtuvat? Opinnäytetyössä tutkimuksen kohteena ovat vain asumiskäyttöön tarkoitetut arava- tai korkotuki- vuokra-asunnot. Työn ulkopuolelle on siis rajattu esimerkiksi liikehuoneistot ja vapaarahoitteiset vuokra-asunnot. Tutkimuksen yhdeksi näkökulmaksi haluttiin ottaa nuoret vuokralaiset, joten tutkimusaineisto on rajattu koskemaan ainoastaan asuttamisvaiheessa 17–29 –vuotta olleita hen- kilöitä. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyön teoriaosuudessa käytetään lainoppia, joten työn ensisijaiset lähteet löytyvät voimassa olevasta lainsäädännöstä. Keskeisimmät lähteet ovat laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, aravalaki (17.12.1993/1189), aravarajoituslaki (17.12.1993/1190), luottotietolaki (11.5.2007/527), oikeudenkäymiskaari (1.1.1734/4) sekä ulosot- tokaari (15.6.2007/205). Opinnäytetyön empiirisessä osuudessa tutkimusmenetelmänä on tilastollinen tutkimus. Empiiri- sessä osassa tutkitaan toimeksiantajan aineiston pohjalta toimeksiantajayrityksen vuokralaisiin kohdistuneita purku- ja häätötapauksia aikavälillä 1.1.2010 – 31.12.2011. Toimeksiantajan teke- miä purkuilmoituksia kyseisellä aikavälillä oli yhteensä 169 ja häätöhakemuksia tehtiin 41. Tutkit- tavia vuokralaisia aineistossa on yhteensä 146 eli osalle vuokralaisista vuokrasopimuksen pur- kuilmoituksia oli tehty useampia ja osa tehdyistä puruista koski kahden hengen ruokakuntia. Ai- neiston tiedot on kerätty 39 kohtaa sisältävälle tutkimuslomakkeelle (Liite 1), jonka avulla on mahdollisimman kattavasti pyritty keräämään vuokrasopimusten purkuihin sekä häätöihin mah- dollisesti vaikuttaneita syitä. Tutkimuslomakkeita täytettiin yhteensä 176. Opinnäytetyö etenee loogisessa järjestyksessä niin, että se alkaa teoriaosuudella (luvut 2-5). Työn teoriaosuudessa tarkastellaan valtion tukemiin vuokra-asuntoihin ja asukasvalintaan liittyviä säännöksiä, kuvataan vuokrasuhde asukasvalintavaiheesta vuokrasopimuksen päättymiseen saakka sekä tarkastellaan vuokrasopimuksen purkamista ja häätöä prosesseina. Sen jälkeen kerrotaan lyhyesti toimeksiantajasta ja tutkimusaineistosta (luku 6) ja raportoidaan tutkimuksen tulokset (luku 7). Lopuksi (luvut 8 ja 9) esitetään johtopäätökset sekä pohdinta ja kerrotaan työssä käytetyt lähteet sekä työn liitteet.

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuolet, vuokranantaja Sopiminen on muotoilijan työssä keskeistä. Yhteistyösopimusten merkitys on lisääntynyt viime aikoina uudenlaisten työn ja vuokralainen, kykenevät usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokrista, häiriökäyttäytymisestä yrittämisen muotojen myötä. Muotoilijan ammattikuva monipuolistuu ja muuttuu. Työnkuva ja yhteistyön ehdot räätälöidään entistä useammin projektikohtaisesti. Tulevaisuudessa yhä useampi työskentelee palkkatyön sijaan tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistäsen ohella yrittäjänä. Aina neuvotteluissa ei kuitenkaan onnistuta ja tuloksena Yrittäjänä toimiminen vaatii lähes aina sopimista. Toisaalta myös palkkatyössä toimivat muotoilijat saattavat joutua vastaamaan omien työtehtäviensä osalta myös oman osa- alueensa yhteistyösopimuksista. Yhteistyösopimuksen voi nimetä monella tapaa. Kyseessä voi olla vuokrasopimuksen purku- esimerkiksi • toimeksiantosopimus • alihankintasopimus • suunnittelusopimus • käyttöoikeussopimus. Tässä oppaassa yhteistyöllä viitataan ennen kaikkea sellaisiin tilanteisiin, joissa sopi- japuolet joko tekevät pidempiaikaista yhteistyötä tai häätötilanne. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiin. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaa, jopa välittömästi. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § ja 8:63 §; HE 304/94 vp. Yksityiskohtaiset perustelut, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, 8 luku, 3 kappale; Kanerva ym. 2003, 260.) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessia, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitä, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan (Xxxxxxx ym. 2003, 361). Häätö voi olla kuukausia kestävä prosessikyse on projektiluontoisesta yh- teistyöstä, jossa mukana varsinainen yhteistyön tulos saattaa selvitä vasta yhteistyön edetessä. Tällaisissa tapauksissa on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota osapuolten oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä huomioida tilanteet, joita on vaikea ennakoida sopimuksen laatimi- sen vaiheessa. Oppaassa konkretisoidaan sopimusehtoja ja yhteistyötä kahdella erilaisella esimerkki- tapauksella. Xxxxx ja Xxxxx ESIMERKKI esimerkkejään yhteistyöstä ja sopimisesta. Xxxx Xxxxxxxx on erikoistunut palvelukonseptin suunnitteluun. Hän suorittaa erilaisia toimeksiantoja asiakkailleen. Sopimukset Xxxx tekee suoraan loppu- asiakkaan kanssa ja kerää tarvittavia tietoja palvelun potentiaalisilta käyttäjil- tä. Vaikka Xxxx toimii yksin hän hyödyntää työssään erilaisia yhteistyökump- paneita. Toisinaan Xxxx myös konsultoi asiantuntijoita ja toisia muotoilijoita työn suorittamiseksi. Täten Xxxx tekee erilaisia yhteistyösopimuksia yhteen asiakasprojektiin liittyen. Suvi Suunnittelija ja Xxxxx Xxxxxxxxxx ovat häätäjän työskennellet yhdessä useampien vuosien ajan ja häädettävän lisäksi ovat nyt päättäneet luoda yhteisen malliston. Markkinoimaan ja kaupallistamaan mallistoa he pyytävät mukaan Xxxxx Xxxxxxxx. Yhteistyö päätetään järjestää yhteistyösopimuksella. Suvilla ja Mikolla on molemmilla olemassa olevia malleja, jotka otetaan osaksi mallistoa. Lisäksi muotoilijoiden tarkoituksena on myös oikeus- luoda yhdessä uusia malleja osaksi mallistoa. VINKKI! Suvi , Xxxxx ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008Xxxxx voisivat järjestää yhteistyönsä myös yhteisen yrityksen muodossa, 6jolloin yhteistyön raamit muodostuvat osittain heidän valitseman yritysmuodon perusteella sekä muiden sopimusten, 8, 64). Opinnäytetyön toimeksiantajana on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei kuten esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena osakassopimuksen ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niintyösopimusten, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistä. Toimeksianta- jan nimeä ei julkaista opinnäytetyössä. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot on kerätty ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljä: 1) Mitä vuokranantajan tulee ottaa huomioon asukasvalintaan ja vuokrasopimukseen liitty- en? 2) Millaisia prosesseja ovat vuokrasopimuksen purkaminen ja asuntohäätö ja miksi niihin päädytään? 3) Xxxxxxxxx yhteys vuokralaisesta asuttamisvaiheessa esiin tulevilla tiedoilla on purkuihin ja häätöihin? 4) Mistä toimeksiantajan tekemät vuokrasopimusten purut ja häädöt vuosina 2010–2011 johtuvat? Opinnäytetyössä tutkimuksen kohteena ovat vain asumiskäyttöön tarkoitetut arava- tai korkotuki- vuokra-asunnot. Työn ulkopuolelle on siis rajattu esimerkiksi liikehuoneistot ja vapaarahoitteiset vuokra-asunnot. Tutkimuksen yhdeksi näkökulmaksi haluttiin ottaa nuoret vuokralaiset, joten tutkimusaineisto on rajattu koskemaan ainoastaan asuttamisvaiheessa 17–29 –vuotta olleita hen- kilöitä. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyön teoriaosuudessa käytetään lainoppia, joten työn ensisijaiset lähteet löytyvät voimassa olevasta lainsäädännöstä. Keskeisimmät lähteet ovat laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, aravalaki (17.12.1993/1189), aravarajoituslaki (17.12.1993/1190), luottotietolaki (11.5.2007/527), oikeudenkäymiskaari (1.1.1734/4) sekä ulosot- tokaari (15.6.2007/205). Opinnäytetyön empiirisessä osuudessa tutkimusmenetelmänä on tilastollinen tutkimus. Empiiri- sessä osassa tutkitaan toimeksiantajan aineiston pohjalta toimeksiantajayrityksen vuokralaisiin kohdistuneita purku- ja häätötapauksia aikavälillä 1.1.2010 – 31.12.2011. Toimeksiantajan teke- miä purkuilmoituksia kyseisellä aikavälillä oli yhteensä 169 ja häätöhakemuksia tehtiin 41. Tutkit- tavia vuokralaisia aineistossa on yhteensä 146 eli osalle vuokralaisista vuokrasopimuksen pur- kuilmoituksia oli tehty useampia ja osa tehdyistä puruista koski kahden hengen ruokakuntia. Ai- neiston tiedot on kerätty 39 kohtaa sisältävälle tutkimuslomakkeelle (Liite 1), jonka avulla on mahdollisimman kattavasti pyritty keräämään vuokrasopimusten purkuihin sekä häätöihin mah- dollisesti vaikuttaneita syitä. Tutkimuslomakkeita täytettiin yhteensä 176. Opinnäytetyö etenee loogisessa järjestyksessä niin, että se alkaa teoriaosuudella (luvut 2-5). Työn teoriaosuudessa tarkastellaan valtion tukemiin vuokra-asuntoihin ja asukasvalintaan liittyviä säännöksiä, kuvataan vuokrasuhde asukasvalintavaiheesta vuokrasopimuksen päättymiseen saakka sekä tarkastellaan vuokrasopimuksen purkamista ja häätöä prosesseina. Sen jälkeen kerrotaan lyhyesti toimeksiantajasta ja tutkimusaineistosta (luku 6) ja raportoidaan tutkimuksen tulokset (luku 7). Lopuksi (luvut 8 ja 9) esitetään johtopäätökset sekä pohdinta ja kerrotaan työssä käytetyt lähteet sekä työn liitteetperusteella.

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuolet, vuokranantaja Työelämän joustotarpeiden ja vuokralainen, kykenevät usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokrista, häiriökäyttäytymisestä tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistätiettyjen alojen kausiluontoisuuden myötä niin sanotut epätyypilliset työsuhteet ovat yleistyneet. Aina neuvotteluissa ei kuitenkaan onnistuta ja tuloksena voi olla vuokrasopimuksen purku- tai häätötilanne. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiin. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaa, jopa välittömästi. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § ja 8:63 §; HE 304/94 vp. Yksityiskohtaiset perustelut, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, 8 luku, 3 kappale; Kanerva ym. 2003, 260.) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessia, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitäJulkisuudessa on keskusteltu paljon siitä, että vuokralainen velvoitetaan työntekijöille tehdään yhä useammin työsopimuksia, joissa viikkotuntimäärän alarajaksi on sovittu 0 tuntia ja ylärajaksi esimerkiksi 30 tai 40 tuntia. Tällaisia työsopimuksia on vakiintuneesti nimitetty nollatyösopimuksiksi. Keskusteluissa on ilmennyt myös, että yhä useampien työntekijöiden työsopimukset saattavat sisältää ehdon ”kutsutaan tarvit- taessa työhön”. Vuoden 2012 tilastojen mukaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan (Xxxxxxx ymtyöhön kutsuttavia työnteki- jöitä oli 23.000. 2003Niiden käyttö vaikuttaa lisääntyneen tekemäni selvityksen perusteella. Eniten nollatyösopimuksia käytetään palvelualoilla, 361)mutta esimerkiksi myös teollisuu- den alalla nollatyösopimusten käyttö on lisääntynyt.1 Yrityksille nollatyösopimukset mahdollistavat työvoiman käytön joustavasti kausivaih- teluiden mukaan. Häätö voi Yritykset voivat käyttää lisätyövoimaa silloin, kun työvoiman tarve on suurin. Esimerkiksi teollisuuden alalla varastointiaika pyritään pitämään mahdollisim- man lyhyenä ja sen toteuttaminen edellyttää työvoiman käytön sääntelyä tuotantovaihte- luiden mukaan.2 Työntekijän näkökulmasta nollatyösopimuksella voidaan helpottaa esimerkiksi työn ja opiskelun yhteensovittamista. Toisaalta tarvittaessa työhön kutsutta- vana työntekijänä on myös mahdollista hankkia lisäansioita silloin tällöin, vaikka työn- tekijällä olisikin jo vakituinen työpaikka jossain muualla.3 Opinnäytetyön tavoitteena on ensinnäkin selvittää, mitä epätyypillisiin työsuhteisiin liittyvät termit nollatyösopimus ja tarvittaessa työhön kutsuttava työntekijä tarkoittavat ja minkälaisesta työsuhteesta on kyse. Tämän tyyppisissä työsuhteissa saattaa lisäksi olla kuukausia kestävä prosessiepäselvyyksiä erityisesti työajan sitovuuden osalta. Kysymys on siis siitä, kuinka paljon työnantajan on tarjottava työtä ja kuinka paljon työntekijän on otettava sitä vas- taan? Lisäksi esiin on nostettu tilanne, jossa mukana ovat häätäjän ja häädettävän lisäksi myös oikeus- ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008työnantaja ei enää tarjoakaan työtä: voiko työntekijä tällöin katsoa työsuhteen päättyneeksi? Jos työntekijä kieltäytyy työstä jatku- vasti, 6, 8, 64). Opinnäytetyön toimeksiantajana on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niin, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistä. Toimeksianta- jan nimeä ei julkaista opinnäytetyössä. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot on kerätty ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljä: 1) Mitä vuokranantajan tulee ottaa huomioon asukasvalintaan ja vuokrasopimukseen liitty- envoiko työnantaja purkaa työsopimuksen? 2) Millaisia prosesseja ovat vuokrasopimuksen purkaminen ja asuntohäätö ja miksi niihin päädytään? 3) Xxxxxxxxx yhteys vuokralaisesta asuttamisvaiheessa esiin tulevilla tiedoilla on purkuihin ja häätöihin? 4) Mistä toimeksiantajan tekemät vuokrasopimusten purut ja häädöt vuosina 2010–2011 johtuvat? Opinnäytetyössä tutkimuksen kohteena ovat vain asumiskäyttöön tarkoitetut arava- tai korkotuki- vuokra-asunnot. Työn ulkopuolelle on siis rajattu esimerkiksi liikehuoneistot ja vapaarahoitteiset vuokra-asunnot. Tutkimuksen yhdeksi näkökulmaksi haluttiin ottaa nuoret vuokralaiset1 TEM raportteja 33/2013, joten tutkimusaineisto on rajattu koskemaan ainoastaan asuttamisvaiheessa 17–29 –vuotta olleita hen- kilöitä. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyön teoriaosuudessa käytetään lainoppia, joten työn ensisijaiset lähteet löytyvät voimassa olevasta lainsäädännöstä. Keskeisimmät lähteet ovat laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, aravalaki (17.12.1993/1189), aravarajoituslaki (17.12.1993/1190), luottotietolaki (11.5.2007/527), oikeudenkäymiskaari (1.1.1734/4) sekä ulosot- tokaari (15.6.2007/205). Opinnäytetyön empiirisessä osuudessa tutkimusmenetelmänä on tilastollinen tutkimus. Empiiri- sessä osassa tutkitaan toimeksiantajan aineiston pohjalta toimeksiantajayrityksen vuokralaisiin kohdistuneita purku- ja häätötapauksia aikavälillä 1.1.2010 – 31.12.2011. Toimeksiantajan teke- miä purkuilmoituksia kyseisellä aikavälillä oli yhteensä 169 ja häätöhakemuksia tehtiin 41. Tutkit- tavia vuokralaisia aineistossa on yhteensä 146 eli osalle vuokralaisista vuokrasopimuksen pur- kuilmoituksia oli tehty useampia ja osa tehdyistä puruista koski kahden hengen ruokakuntia. Ai- neiston tiedot on kerätty 39 kohtaa sisältävälle tutkimuslomakkeelle (Liite 1), jonka avulla on mahdollisimman kattavasti pyritty keräämään vuokrasopimusten purkuihin sekä häätöihin mah- dollisesti vaikuttaneita syitä. Tutkimuslomakkeita täytettiin yhteensä 176. Opinnäytetyö etenee loogisessa järjestyksessä niin, että se alkaa teoriaosuudella (luvut 2-s. 5). Työn teoriaosuudessa tarkastellaan valtion tukemiin vuokra-asuntoihin ja asukasvalintaan liittyviä säännöksiä, kuvataan vuokrasuhde asukasvalintavaiheesta vuokrasopimuksen päättymiseen saakka sekä tarkastellaan vuokrasopimuksen purkamista ja häätöä prosesseina. Sen jälkeen kerrotaan lyhyesti toimeksiantajasta ja tutkimusaineistosta (luku 6) ja raportoidaan tutkimuksen tulokset (luku 7). Lopuksi (luvut 8 ja 9) esitetään johtopäätökset sekä pohdinta ja kerrotaan työssä käytetyt lähteet sekä työn liitteet.

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuoletVuoden 2019 alussa oli valtakunnallisesti otsikoissa kuntien yksityisille palveluntuottajille ulkoista- missa hoivapalveluissa paljastuneet vakavat epäkohdat ja hoitovirheet. Uutisoinnissa syytettiin hankintalakia ja pelkällä halvalla hinnalla kilpailuttamista, vuokranantaja vaikka suurin ongelma oli aivan muualla. Talouselämän Xxxxx Xxxxxxxxx 30.1.2019 haastatteleman, julkisia hankintoja valvovan Kilpailu- ja vuokralainenkuluttajaviraston tutkimuspäällikön Xxx Xxxxxxxxx mukaan KKV:hen ei ollut kantautunut ”mitään suurta huolta kilpailutuksen osaamisesta”. Vaikka tarjouspyyntöön olisi kirjattu päätöksenteon pe- rusteeksi halvin hinta, kykenevät usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokristaasetetaan tarjouspyynnön vähimmäisvaatimuksilla haluttu laatutaso hankit- taville palveluille. On siis yleinen väärinkäsitys, häiriökäyttäytymisestä että palveluiden tuottajat valittaisiin pelkän halvan hinnan perusteella. Xxxxxxxxx sanoin: Samassa artikkelissa (Karkkola 30.1.2019) haastateltu kuntajuristi Xxxxxx Xxxxxx korostaa Jansso- nin tavoin sopimusosaamista ja -valvontaa: Vaikka hoivapalveluongelmissa keskustelu painottui palveluostoihin ja kuntien ulkoistaman palve- lun tuottamisen epäonnistumiseen, samaa pätee myös tukipalvelu- ja tavarahankintoihin. Ilman järjestelmällistä sopimusajan seurantaa sekä aktiivista sanktioiden ja kannustemallien käyttämistä sopimukseen kirjatut vähimmäisvaatimukset saattavat jäädä saavuttamatta. (Karkkola 30.1.2019.) Julkisessa hankintayksikössä työskentelevä hankinta-ammattilainen soveltaa työssään lähes päi- vittäin hankintalakia ja sen osaamista edellytetäänkin ammatissa toimimiseen. Vähemmälle huo- miolle on kuitenkin jäänyt sopimusjuridinen osaaminen, vaikka varsinkin pienissä kunnissa ja kau- pungeilla valtaosa hankinta-ammattilaisten työstä on itse asiassa sopimusten valmistelua yhteis- työssä hankinnan kohteen substanssiosaajien kanssa. Ilman sopimuksen valmistelijan riittävää osaamista sopimusoikeudesta saattaa sopimukseen eksyä ristiriitoja, epämääräisiä ilmaisuja tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistäkohtuuttomia vaatimuksia, jotka aiheuttavat haasteita sopimuskaudella. Aina neuvotteluissa Sopimuskausi eli varsinainen hankinnan toteuttaminen alkaa hankintasopimuksen allekirjoituk- sesta. Tällöin hankinta on siirtynyt kilpailutusprosessista sopimuksen tehneen vastuualueen tai toimintayksikön henkilöstön vastuulle, joiden on myös tunnettava sopimuksen sisältö ja oikeuskei- nojen käyttö virhetilanteissa. Huolellisesti valmisteltu sopimus saattaa nimittäin itsessäänkin ai- heuttaa ylimääräisiä kustannuksia, jos toimittajaa ei kuitenkaan onnistuta sopimuskaudella valvota eikä reklamaatioita suoritushäiriöissä tehdä. Esimerkkinä tilanne, jossa tarjouspyyntöön on määritelty sanktioita, jotka tarjoaja on ottanut sopimushinnoittelussaan huomioon. Jos sanktioita ei virhetilanteissa sovelleta, hankintayksikkö maksaa turhaan ylimääräistä sanktioehdosta – ja tuloksena luonnollisesti menettää vielä so- pimussuunnittelussa huomioidun oikeuden sanktiokorvausten vaatimiseen. Sopimuskauden aikaisissa ongelmatilanteissa onkin olennaista ymmärtää käytettävissä olevien oi- keussuojakeinojen lisäksi kirjallisten reklamaatioiden tärkeys osana suoritushäiriöiden hallintaa. Reklamaatioilla ohjataan toimittajaa korjaamaan toimintaansa ja niiden avulla todennetaan vakavat puutteet sopimusten keskeisten vaatimusten toteuttamisessa, mikäli sopimuksen irtisanomiseen, purkamiseen, vahingonkorvausten vaatimiseen tai muiden sanktioiden käyttöön päädytään. Tästä syystä sopimuskauden aikaisella suoritushäiriöiden hallinnalla on oltava yhdenmukainen toiminta- malli koko organisaatiossa. Vastuutuksilla ja ohjeistuksella varmistetaan, ettei sopimus jää pelkäksi dokumentiksi kilpailutuksen toteuttamisesta, vaan se toimii sopimusohjauksen käytännön työka- luna ja reklamaatioita hyödynnetään sekä kootaan järjestelmällisesti koko sopimuskauden ajan. Huolellisella kirjallisella reklamoinnilla julkisissa hankinnoissa voi olla vuokrasopimuksen purku- tai häätötilannemyös yhteiskunnallisesti oh- jaavaa merkitystä. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiin. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaaHankintalain 81 §:n 1 momentin 9 kohdan esitöissä (HE 108/2016 vp, jopa välittömästi. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § ja 8:63 §; HE 304/94 vp. Yksityiskohtaiset perustelut, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, 8 luku, 3 kappale; Kanerva ym. 2003, 260.188) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessia, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitätode- taan, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan (Xxxxxxx ymkilpailutuksen aikaisena tarjoajan poissulkemisperusteena voidaan käyttää myös muiden hankintayksiköiden kanssa tehdyissä hankintasopimuksissa ilmenneitä vakavia puutteita, jos ne on dokumentoitu riittävästi. 2003Mikäli julkiset hankintayksiköt seuraavat aktiivisesti toimittajiensa suoritus- kykyä ja arkistoivat järjestelmällisesti tehdyt kirjalliset reklamaatiot, 361)omalle toiminnalle saadun hyö- dyn lisäksi autetaan muita hankintayksiköitä rajaamaan pois kilpailusta sellaiset toimittajat, joita huolellisesti toimiva yksityinenkään toimija ei haluaisi sopimuskumppanikseen. Häätö voi olla kuukausia kestävä prosessiJulkisen sektorin reklamaatioiden hallinnan ja hankintayksiköiden välisen viestinnän tehostamisella kyettäisiinkin to- dennäköisesti estämään esimerkiksi edellä kuvattuja ongelmia pitkällä aikavälillä, jossa mukana ovat häätäjän sillä hankinta- yksiköiden yhtenäinen toimintatapa pakottaisi toimittajat ja häädettävän lisäksi myös oikeus- ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008, 6, 8, 64). Opinnäytetyön toimeksiantajana on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niin, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistä. Toimeksianta- jan nimeä ei julkaista opinnäytetyössä. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot on kerätty ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljä: 1) Mitä vuokranantajan tulee ottaa huomioon asukasvalintaan ja vuokrasopimukseen liitty- en? 2) Millaisia prosesseja ovat vuokrasopimuksen purkaminen ja asuntohäätö ja miksi niihin päädytään? 3) Xxxxxxxxx yhteys vuokralaisesta asuttamisvaiheessa esiin tulevilla tiedoilla on purkuihin ja häätöihin? 4) Mistä toimeksiantajan tekemät vuokrasopimusten purut ja häädöt vuosina 2010–2011 johtuvat? Opinnäytetyössä tutkimuksen kohteena ovat vain asumiskäyttöön tarkoitetut arava- tai korkotuki- vuokra-asunnot. Työn ulkopuolelle on siis rajattu esimerkiksi liikehuoneistot ja vapaarahoitteiset vuokra-asunnot. Tutkimuksen yhdeksi näkökulmaksi haluttiin ottaa nuoret vuokralaiset, joten tutkimusaineisto on rajattu koskemaan ainoastaan asuttamisvaiheessa 17–29 –vuotta olleita hen- kilöitä. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyön teoriaosuudessa käytetään lainoppia, joten työn ensisijaiset lähteet löytyvät voimassa olevasta lainsäädännöstä. Keskeisimmät lähteet ovat laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, aravalaki (17.12.1993/1189), aravarajoituslaki (17.12.1993/1190), luottotietolaki (11.5.2007/527), oikeudenkäymiskaari (1.1.1734/4) sekä ulosot- tokaari (15.6.2007/205). Opinnäytetyön empiirisessä osuudessa tutkimusmenetelmänä on tilastollinen tutkimus. Empiiri- sessä osassa tutkitaan toimeksiantajan aineiston pohjalta toimeksiantajayrityksen vuokralaisiin kohdistuneita purku- ja häätötapauksia aikavälillä 1.1.2010 – 31.12.2011. Toimeksiantajan teke- miä purkuilmoituksia kyseisellä aikavälillä oli yhteensä 169 ja häätöhakemuksia tehtiin 41. Tutkit- tavia vuokralaisia aineistossa on yhteensä 146 eli osalle vuokralaisista vuokrasopimuksen pur- kuilmoituksia oli tehty useampia ja osa tehdyistä puruista koski kahden hengen ruokakuntia. Ai- neiston tiedot on kerätty 39 kohtaa sisältävälle tutkimuslomakkeelle (Liite 1), jonka avulla on mahdollisimman kattavasti pyritty keräämään vuokrasopimusten purkuihin sekä häätöihin mah- dollisesti vaikuttaneita syitä. Tutkimuslomakkeita täytettiin yhteensä 176. Opinnäytetyö etenee loogisessa järjestyksessä niin, että se alkaa teoriaosuudella (luvut 2-5). Työn teoriaosuudessa tarkastellaan valtion tukemiin vuokra-asuntoihin ja asukasvalintaan liittyviä säännöksiä, kuvataan vuokrasuhde asukasvalintavaiheesta vuokrasopimuksen päättymiseen saakka sekä tarkastellaan vuokrasopimuksen purkamista ja häätöä prosesseina. Sen jälkeen kerrotaan lyhyesti toimeksiantajasta ja tutkimusaineistosta (luku 6) ja raportoidaan tutkimuksen tulokset (luku 7). Lopuksi (luvut 8 ja 9) esitetään johtopäätökset sekä pohdinta ja kerrotaan työssä käytetyt lähteet sekä työn liitteetpalveluntuottajat korjaamaan toimin- taansa saadakseen hankintasopimuksia julkiselta sektorilta.

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuoletTämä tutkielma tarkastelee yhteiskuntasopimus -käsitettä julkisessa keskustelussa työmarkkinapoliittisessa kontekstissa yhteiskuntasopimusneuvotteluiden yhteydessä vuosina 1991 ja 2015. Tarkoituksena on selvittää, vuokranantaja mitä yhteiskuntasopimus tarkoittaa, kun kaksi Suomen keskustan johtamaa hallitusta on käynyt neuvotteluita työmarkkinajärjestöjen kanssa. Samalla tätä käsitettä on tarkoitus verrata yhteiskuntasopimuksen klassiseen käsitteeseen sekä tarkastella näiden kahden kontekstin eroja ja vuokralainenyhtäläisyyksiä. Tutkimuksessa syvennytään käsitehistoriaan, kykenevät usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokristajoka on käsitteiden jatkuvasti muuttuessa aina ajankohtainen aihe. Käsitteen merkitystä tarkastellaan julkisessa keskustelusta kerätyn aineiston sekä aiemman tutkimuksen avulla. Yhteiskuntasopimus on klassinen yhteiskuntafilosofinen käsite, häiriökäyttäytymisestä jolla on pyritty selittämään valtion olemassaolon syytä. Käsitettä on käyttänyt ensimmäisenä geneveläisranskalainen valistusajan filosofi Xxxx-Xxxxxxx Xxxxxxxx, mutta yhteiskuntasopimuksen perusidea on häntä paljon vanhempi. Teorian kautta on yritetty filosofisesti perustella, miksi ihmiset ovat antaneet osan oikeuksistaan ja vapauksistaan hallitsijalle tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistävaltaa pitäville, jotta heidän ei tarvitsisi elää anarkiassa. Aina neuvotteluissa Suomessa yhteiskuntasopimus on tullut esiin julkisessa keskustelussa työmarkkinapoliittisena käsitteenä viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Käsitettä on käyttänyt erityisesti Suomen Keskusta, joka on hallituksessa ollessaan johtanut vuosien 1991 ja 2015 yhteiskuntasopimusneuvotteluita.1 Tässä kontekstissa yhteiskuntasopimus on nähty uutena nimenä tulopoliittiselle kokonaisratkaisulle. Tämän käsitteen merkitystä ei kuitenkaan onnistuta ole kunnolla avattu julkisesti, vaan poliitikot ovat jättäneet sen merkityksen avoimeksi.2 Onko kyseessä vain uusi nimi kolmikannalle vai eroaako yhteiskuntasopimus jollain uudella tavalla 1 Mitä Sipilän yhteiskuntasopimus tarkoittaa? – Tätä mieltä ovat EK ja tuloksena voi olla vuokrasopimuksen purku- STTK xxxxx://xxx.xx/xxxxxxx/0-0000000; Yhteiskuntasopimuksella haettiin konsensusta lama-Suomeen xxxxx://xxx.xx/xxxx/xxxxxxxxx/0000/00/00/xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxx-xxxxxxxxxxx-xxxx-xxxxxxx (molemmat katsottu 16.9.2020) 2 Tupo puettiin viikunanlehteen xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxx/xxxx-xxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxxxx/00x0xx0x- 77e7-3efd-a342-54bd2fdb8d55; Rinne Ylelle: Yhteiskuntasopimus on tupo xxxxx://xxx.xxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxx-xxxxxx-xxxxxxxxxxxxxxxxxx-xx-xxxx/0000000; Kommentti: Tupo- miehiäkö tässä taas tarvitaan? xxxxx://xxx.xxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxxxxx-xxxx-xxxxxxxx-xxxxx-xxxx- tarvitaan/4913258 (kaikki katsottu 16.9.2020) siitä, miten hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välisiin kiistakysymyksiin halutaan löytää ratkaisu? Käsitteellä on siis kaksi erilaista kontekstia ja tämä tutkielma pyrkii selvittämään yhteiskuntasopimuksen työmarkkinapoliittisen kontekstin tarkempaa merkitystä ja käyttötarkoitusta. Tutkimus vastaa seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Mitä yhteiskuntasopimus tarkoittaa suomalaisessa työmarkkinapoliittisessa kontekstissa? Mikä on uuden kontekstin suhde klassiseen yhteiskuntasopimukseen? Mitkä ovat yhteiskuntasopimuksen erot tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun? Selvittäessä käsitteen merkitystä, yhtenäisyyksiä ja eroavaisuuksia on tutkielmassa tarkasteltu kahden eri aikakauden yhteiskuntasopimusneuvotteluita. Nämä ovat Xxxx Xxxx hallituksen vuonna 1991 sekä Xxxx Xxxxxxx hallituksen vuonna 2015 käymät yhteiskuntasopimusneuvottelut. Vuonna 1991 Xxxx Xxxx hallitus käynnisti neuvottelut saadakseen Suomeen yhteiskuntasopimuksen, jonka tarkoitus oli parantaa taloutta sekä ehkäistä työttömyyttä. Hallituksen lisäksi muut osapuolet olivat palkansaaja- ja työnantajajärjestöt. Sopimus jäi kuitenkin saamatta ja sen konkreettinen sisältö jäi myös monille epäselväksi. Neuvottelut keskittyivät vain kansantalouteen ja ongelmakohdiksi nousivat palkka- ja hinnoitteluasiat eikä leikkaustoimista päästy yhteisymmärrykseen. Hallituksen päätavoitteet olivat saada päätös alentaa sopimuspalkkoja, maataloustuloja ja puun hintaa, jäädyttää muut hinnat sekä korottaa verotusta. Xxxx mukaan verovaroilla olisi investoitu rakentamiseen sekä työvoiman koulutukseen ja sopimus olisi ehkäissyt työttömyyttä.3 Pääministeri Xxxx Xxxxxx puolestaan käytti vuonna 2015 yhteiskuntasopimusta poliittisena käsitteenä, jolla hän viittasi hallituksensa tavoittelemaan yhteisymmärrykseen työmarkkinakysymyksistä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tämän käsitteen käyttö on nähty Sipilän uutena nimenä tulopoliittiselle kokonaisratkaisulle. Sopimuksen tavoitteet olisivat olleet kilpailukyvyn, maltillisten palkkaratkaisujen ja ostovoiman riittävyydestä huolehtiminen. Suomalaiset yritykset olisivat sopimuksessa sitoutuneet investoimaan kotimaassa, ja vastineeksi saaneet alennuksia heille kohdistuneeseen verotukseen. 3 Yhteiskuntasopimuksella haettiin konsensusta lama-Suomeen xxxxx://xxx.xx/xxxx/xxxxxxxxx/0000/00/00/xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxx-xxxxxxxxxxx-xxxx-xxxxxxx (katsottu 16.9.2020) Sopimusneuvotteluiden kaatuminen nähtiin johtuvan suunnittelijoiden ylioptimismin ja työmarkkinoiden pelisääntöjen heikkoon asiantuntijuuteen.4 Käsitteiden avulla pystytään antamaan merkitys jollekin asialle tai häätötilannetapahtumalle. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä ja Niiden kautta pystymme ymmärtämään ympärillä olevaa yhteiskuntaa. Vuosisatojen saatossa yhteiskunta on muuttunut, joten on syytä kysyä ovatko käsitteet muuttuneet? Tarjoaako käsitteiden muutos myös paremman ymmärryksen yhteiskunnalliselle muutokselle? Tämä tutkielma lähestyy aihetta tutkimalla yhteiskuntasopimus-käsitteen kautta. Mikäli tämä käsite on voinut aikojen saatossa muuttua, on se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiinsilloin mahdollista muillekin käsitteille. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaa, jopa välittömästi. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § ja 8:63 §; HE 304/94 vp. Yksityiskohtaiset perustelut, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, 8 luku, 3 kappale; Kanerva ym. 2003, 260.) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessiaTutkielmassa tuodaan esille yhteiskuntasopimus käsitteen merkitys, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitä, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan (Xxxxxxx ymmolempien neuvotteluiden aikana jäi epäselväksi. 2003, 361). Häätö voi olla kuukausia kestävä prosessi, jossa mukana ovat häätäjän ja häädettävän lisäksi myös oikeus- ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008, 6, 8, 64). Opinnäytetyön toimeksiantajana on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, raken- nuttaa Kontekstin taustoittamisen sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niin, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistä. Toimeksianta- jan nimeä ei julkaista opinnäytetyössä. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot on kerätty ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljä: 1) Mitä vuokranantajan tulee ottaa huomioon asukasvalintaan ja vuokrasopimukseen liitty- en? 2) Millaisia prosesseja ovat vuokrasopimuksen purkaminen ja asuntohäätö ja miksi niihin päädytään? 3) Xxxxxxxxx yhteys vuokralaisesta asuttamisvaiheessa esiin tulevilla tiedoilla on purkuihin ja häätöihin? 4) Mistä toimeksiantajan tekemät vuokrasopimusten purut ja häädöt vuosina 2010–2011 johtuvat? Opinnäytetyössä tutkimuksen kohteena ovat vain asumiskäyttöön tarkoitetut arava- tai korkotuki- vuokra-asunnot. Työn ulkopuolelle on siis rajattu esimerkiksi liikehuoneistot ja vapaarahoitteiset vuokra-asunnot. Tutkimuksen yhdeksi näkökulmaksi haluttiin ottaa nuoret vuokralaiset, joten tutkimusaineisto on rajattu koskemaan ainoastaan asuttamisvaiheessa 17–29 –vuotta olleita hen- kilöitä. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyön teoriaosuudessa käytetään lainoppia, joten työn ensisijaiset lähteet löytyvät voimassa olevasta lainsäädännöstä. Keskeisimmät lähteet ovat laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, aravalaki (17.12.1993/1189), aravarajoituslaki (17.12.1993/1190), luottotietolaki (11.5.2007/527), oikeudenkäymiskaari (1.1.1734/4) sekä ulosot- tokaari (15.6.2007/205). Opinnäytetyön empiirisessä osuudessa tutkimusmenetelmänä on tilastollinen tutkimus. Empiiri- sessä osassa tutkitaan toimeksiantajan aineiston pohjalta toimeksiantajayrityksen vuokralaisiin kohdistuneita purku- ja häätötapauksia aikavälillä 1.1.2010 – 31.12.2011. Toimeksiantajan teke- miä purkuilmoituksia kyseisellä aikavälillä oli yhteensä 169 ja häätöhakemuksia tehtiin 41. Tutkit- tavia vuokralaisia aineistossa on yhteensä 146 eli osalle vuokralaisista vuokrasopimuksen pur- kuilmoituksia oli tehty useampia ja osa tehdyistä puruista koski kahden hengen ruokakuntia. Ai- neiston tiedot on kerätty 39 kohtaa sisältävälle tutkimuslomakkeelle (Liite 1), jonka valittujen metodien avulla on mahdollisimman kattavasti pyritty keräämään vuokrasopimusten purkuihin sekä häätöihin mah- dollisesti vaikuttaneita syitä. Tutkimuslomakkeita täytettiin yhteensä 176. Opinnäytetyö etenee loogisessa järjestyksessä niin, että se alkaa teoriaosuudella (luvut 2-5). Työn teoriaosuudessa tarkastellaan valtion tukemiin vuokra-asuntoihin ja asukasvalintaan liittyviä säännöksiä, kuvataan vuokrasuhde asukasvalintavaiheesta vuokrasopimuksen päättymiseen saakka sekä tarkastellaan vuokrasopimuksen purkamista ja häätöä prosesseina. Sen jälkeen kerrotaan lyhyesti toimeksiantajasta ja tutkimusaineistosta (luku 6) ja raportoidaan tutkimuksen tulokset (luku 7)molemmista neuvotteluista pyritään esittämään analyysiä käsitteen työmarkkinapoliittisesta kontekstista. Lopuksi (luvut 8 ja 9) tästä analyysistä esitetään johtopäätökset sekä pohdinta ja kerrotaan työssä käytetyt lähteet sekä työn liitteetkootut johtopäätökset.

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuoletEsittelen opinnäytetyössäni näkemyksen yritysten välisten riitojen syntyperiin ja niiden ratkaisemiseen. Samalla esiin nousevat toimintatavat, vuokranantaja joilla riitojen syntyminen pyritään ehkäisemään oikeudellisin keinoin. Yritysten määrä kasvaa jatkuvasti ja vuokralainenyrityksen tekevät keskenään sopimuksia niin valtion sisällä kuin sen rajojen ulkopuolellekin. Suomalainen yrityskulttuuri kasvaa ja kansainvälistyy ja kehittyy kohti toimintatapaa, kykenevät usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokrista, häiriökäyttäytymisestä tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistäjossa sopimusteknisten yksityiskohtien pohtiminen on yhä suuremmassa roolissa. Aina neuvotteluissa ei kuitenkaan onnistuta Millä tavoilla elinkeinonharjoittajat turvaavat mutkattoman kaupankäynnin? Onko Suomessa käytössä järjestelmällisiä keinoja sopimuskonfliktien ratkaisulle? Toteutuuko Suomessa eri kokoisten yritysten välillä oikeusturva? Vai toimivatko suuryritysten talousresurssit pelotteena altavastaajille? Ennakoivasta oikeudesta on kirjoitettu jonkin verran ja tuloksena vaihtoehtoisista riidanratkaisumenetelmistä kirjallisuutta on menetelmien yleistymisen myötä ilmaantunut enemmän. Ennakoivan lainkäytön fokus voi olla vuokrasopimuksen purku- tai häätötilanne. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiin. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaa, jopa välittömästi. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § ja 8:63 §; HE 304/94 vp. Yksityiskohtaiset perustelut, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, 8 luku, 3 kappale; Kanerva ym. 2003, 260.) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessiausein ennakoivaa sopimista, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa keskittyy sopimustekniikkaan. Tärkein ajatus ennakoivan oikeudellisen lähestymistavan soveltamisessa on sujuvan liiketoiminnan turvaaminen. Ennakoivan lainkäytön asiantuntijat Xxxxx Xxxxxxxx ja Xxxxxx Xxxxxx ovat usein lähteinä. Tein kesällä 2007 Turun kauppakamarissa selvityksen siitä, millä tavoilla Turun seudun yrittäjät pyrkivät välttämään sopimusriitoja. Samalla oli tarkoitus selvittää, tunnetaanko välimiesmenettelyä riidanratkaisumenetelmänä, ja käytetäänkö sitä. Selvitys tehtiin käyttämällä tiedonkeruumenetelminä sähköistä kyselylomaketta ja haastatteluita. Tämä opinnäytetyö käsittelee konfliktinratkaisua käytännön näkökulmasta, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan (Xxxxxxx ymsiis tavoista löytää yhteisymmärrys konfliktitilanteissa mahdollisimman vähin vaurioin ja seurauksin. 2003Legalistista keskustelua ei voi sivuuttaa kokonaan, 361)mutta pääpaino on praktisessa tulkintajuridiikassa. Häätö voi olla kuukausia kestävä prosessiVaihtoehtoisista riidanratkaisumenettelyistä, siis tavoista käsitellä syntynyt riita muualla kuin tuomioistuimessa, ensimmäisenä esiin nousee välimiesmenettely, jossa mukana ovat häätäjän ratkaisu tehdään yhden tai useamman välimiehen toimiessa käräjätuomarin sijalla. Yritykset voivat keskenään sopia käsittelyn rakenteesta ja häädettävän lisäksi myös oikeus- muista tekijöistä. Välimieslautakunta toimii puolueettomana osapuolena ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008, 6, 8, 64)ratkaisuntekijänä. Opinnäytetyön toimeksiantajana on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niin, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistä. Toimeksianta- jan nimeä ei julkaista opinnäytetyössä. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot on kerätty ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljä: 1) Mitä vuokranantajan tulee ottaa huomioon asukasvalintaan ja vuokrasopimukseen liitty- en? 2) Millaisia prosesseja ovat vuokrasopimuksen purkaminen ja asuntohäätö ja miksi niihin päädytään? 3) Xxxxxxxxx yhteys vuokralaisesta asuttamisvaiheessa esiin tulevilla tiedoilla on purkuihin ja häätöihin? 4) Mistä toimeksiantajan tekemät vuokrasopimusten purut ja häädöt vuosina 2010–2011 johtuvat? Opinnäytetyössä tutkimuksen kohteena ovat vain asumiskäyttöön tarkoitetut arava- tai korkotuki- vuokra-asunnot. Työn ulkopuolelle on siis rajattu esimerkiksi liikehuoneistot ja vapaarahoitteiset vuokra-asunnot. Tutkimuksen yhdeksi näkökulmaksi haluttiin ottaa nuoret vuokralaiset, joten tutkimusaineisto on rajattu koskemaan ainoastaan asuttamisvaiheessa 17–29 –vuotta olleita hen- kilöitä. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyön teoriaosuudessa käytetään lainoppia, joten työn ensisijaiset lähteet löytyvät voimassa olevasta lainsäädännöstä. Keskeisimmät lähteet ovat laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, aravalaki (17.12.1993/1189), aravarajoituslaki (17.12.1993/1190), luottotietolaki (11.5.2007/527), oikeudenkäymiskaari (1.1.1734/4) sekä ulosot- tokaari (15.6.2007/205). Opinnäytetyön empiirisessä osuudessa tutkimusmenetelmänä on tilastollinen tutkimus. Empiiri- sessä osassa tutkitaan toimeksiantajan aineiston pohjalta toimeksiantajayrityksen vuokralaisiin kohdistuneita purku- ja häätötapauksia aikavälillä 1.1.2010 – 31.12.2011. Toimeksiantajan teke- miä purkuilmoituksia kyseisellä aikavälillä oli yhteensä 169 ja häätöhakemuksia tehtiin 41. Tutkit- tavia vuokralaisia aineistossa on yhteensä 146 eli osalle vuokralaisista vuokrasopimuksen pur- kuilmoituksia oli tehty useampia ja osa tehdyistä puruista koski kahden hengen ruokakuntia. Ai- neiston tiedot on kerätty 39 kohtaa sisältävälle tutkimuslomakkeelle (Liite 1), jonka avulla on mahdollisimman kattavasti pyritty keräämään vuokrasopimusten purkuihin sekä häätöihin mah- dollisesti vaikuttaneita syitä. Tutkimuslomakkeita täytettiin yhteensä 176. Opinnäytetyö etenee loogisessa järjestyksessä niinSovintomenettelyssä pyritään hakemaan ratkaisu riitaan siten, että se alkaa teoriaosuudella (luvut 2-5)mahdollisimman vähän loukkaisi kummankaan osapuolen etuja. Työn teoriaosuudessa tarkastellaan valtion tukemiin vuokra-asuntoihin Sovintomenettely edellyttää, että kumpikin osapuoli haluaa ja asukasvalintaan liittyviä säännöksiäpystyy joustamaan omista oikeuksistaan toisen hyväksi. Erilaisia sovintomenettelyitä on useita, kuvataan vuokrasuhde asukasvalintavaiheesta vuokrasopimuksen päättymiseen saakka sekä tarkastellaan vuokrasopimuksen purkamista ja häätöä prosesseinavapaasta neuvottelusta institutionaaliseen tuomioistuinsovitteluun. Sen jälkeen kerrotaan lyhyesti toimeksiantajasta ja tutkimusaineistosta (luku 6) ja raportoidaan tutkimuksen tulokset (luku 7)Ennakoiva oikeus on yrityksen sisäinen toimintatapa, jolla pyritään välttämään riidan syntyminen oikeudellisin keinoin. Lopuksi (luvut 8 ja 9) esitetään johtopäätökset sekä pohdinta ja kerrotaan työssä käytetyt lähteet sekä työn liitteetTämän varsin amerikkalaismallisen toimintaperiaatteen mukaan yritys pyrkii ottamaan huomioon mahdollisimman kattavasti kaikki ne sopimuksen yksityiskohdat, joista johtuen sopimus voitaisiin irtisanoa tai käyttää väärin. Juridisten asiantuntijoiden käyttö sopimusteknisissä seikoissa on vielä tarpeeseen nähden vähäistä.

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuoletLainsäädäntö ja siinä tapahtuvat muutokset vaikuttavat yrityksiin usein enemmän kuin ne itse aavistavatkaan. Uusia säädöksiä tulee jatkuvasti ja voimassa ole- via lakeja tarkistetaan säännöllisesti. Yhä suurempi osa sääntelystä on peräisin Euroopan unionista, vuokranantaja mikä tuo oman haasteensa juridiikan seuraamiseen. Yritys- ten kannalta keskeisiä ratkaisuja antavat puolestaan useat eri instanssit, kuten tuomioistuimet ja vuokralainenerilaiset lautakunnat. Kolme kertaa vuodessa ilmestyvä juridiikkakatsaus tuo esille keskeisiä uudistuk- sia ja sääntelyn muutoksia sekä ajankohtaisia juridiikkaan liittyviä asioita. Katsa- uksessa arvioidaan myös, kykenevät usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokristamiten sääntely vaikuttaa yrityksiin. Seuraava juridiikka- katsaus ilmestyy vuodenvaihteessa 2021–22. Lisätietoa: Xxxxx Xxxxx-Xxxxxx Lakimies xxxxx.xxxxx-setala @xxxxxxx.xx Xxxxx Xxxxxx Johtava asiantuntija, häiriökäyttäytymisestä tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistäyhtiö- ja arvopaperi- markkinaoikeus xxxxx.xxxxxx@xxxxxxx.xx Xxxxxxxxx Xxxxxxxx Johtava veroasiantuntija emmiliina.kujanpaa @xxxxxxx.xx Vuoden vaihteessa on tarkoitus tulla voimaan työsopimuslain muutos, jonka mukaan työsuhteen jälkeiseen aikaan ulottuviin kilpailukieltosopimuksiin liittyy jatkossa työnantajalle aina maksuvelvollisuus. Aina neuvotteluissa Jatkossa maksuvelvollisuus ei kuitenkaan onnistuta ja tuloksena riipu siitä, kuinka pitkästä kilpailukiellosta on sovittu. Itse korvauksen määrä on sidottu kilpailukiellon pituuteen. Korvausvelvollisuus koskee myös johtajien kilpailukiel- tosopimuksia, mikä on nykytilaan nähden iso muutos. Vaikka ehdotus on vielä eduskunnan käsiteltävänä, tulee työnantajan varautua muutoksiin jo nyt. Jotta kilpailukieltosopimus olisi pätevä, on sille oltava olemassa erityisen painava syy. Tällöin työnantaja voi olla vuokrasopimuksen purku- tai häätötilanne. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiin. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaa, jopa välittömästi. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § ja 8:63 §; HE 304/94 vp. Yksityiskohtaiset perustelut, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, 8 luku, 3 kappale; Kanerva ym. 2003, 260.) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessiapätevästi rajoittaa kilpailukieltosopimuksella työnteki- jän oikeutta siirtyä töihin uudelle työnantajalle, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitäharjoittaa entisen työnanta- jan kanssa kilpailevaa toimintaa. Erityisen painavaa syytä arvioitaessa huomiota kiinnitetään työnantajan toiminnan laatuun ja suojan tarpeeseen, joka voi johtua liikesalaisuudesta, työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta tai työntekijän asemasta ja tehtävistä. Tällä hetkellä työsopimuslain mukaan työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta kilpailukieltosopimuksesta vain, jos rajoituksen kesto on yli kuusi kuukautta. Jatkossa tilanne muuttuu. Jos kilpailukieltoajaksi on sovittu korkeintaan kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava työntekijälle rajoitus- ajalta korvaus, joka vastaa 40 %:a työntekijän palkasta. Jos taas ajaksi on so- vittu yli kuusi kuukautta, on työntekijälle maksettavan korvauksen vastattava 60 %:a työntekijän palkasta. Kilpailukieltoajaksi voidaan sopia enintään yksi vuosi. Xxxxxxx on lähtökohtaisesti maksettava rajoitusajan kuluessa työsuhteen aikana noudatetuin palkanmaksukausin. Kilpailukieltosopimukseen voidaan ottaa ehto vahingonkorvauksen sijasta sopi- mussakosta, joka saa vastata korkeintaan työntekijän kuuden kuukauden palkkaa. Työnantajalla on oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus. Irtisanomisaika on minimissään kolmasosa kilpailukieltoajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Jos työntekijä on päättänyt työsopimuksen, irtisanomisoikeutta ei enää ole. Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Uuden säännöksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022. Siirtymäaika on yksi vuosi, jolloin ennen lain voimaantuloa sovittuun kilpailukieltosopimukseen so- velletaan tällä hetkellä voimassa olevia säännöksiä. Tämän jälkeen sovelletaan uusia säännöksiä. Ajatuksena on ollut, ettei työntekijöitä asetettaisi korvauksen suhteen erilaiseen asemaan riippuen siitä, onko kilpailukiellosta sovittu ennen vai jälkeen lainmuutosta. Lain taannehtivalla voimaantulolla edistettäisiin jokaisen lainmukaista oikeutta hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Työnantajalla on oikeus ilman irtisanomisaikaa irtisanoa ennen lain voimaantuloa sovittu kilpailukieltosopimus siirtymäkauden aikana eli siis vuoden kuluessa säännöksen voimaantulosta. Käy läpi olemassa olevat kilpailukielto- sopimukset ja mieti mitkä niistä haluat pitää voimassa. Irtisano ennen lain siirtymäajan päättymistä sellaiset kilpailukieltosopimukset, joista liiketoiminnan näkökulmasta voit tai haluat luopua. Mieti, onko käyttämääsi työsopimuspohjaa ja/tai kilpailu- kieltoehtoa tarvetta muuttaa. Älä käytä kilpailukieltoa työsopimuksessa vakioehtona. Huomioi, että vuokralainen velvoitetaan jatkossa jokaisen kilpailukieltosopimuksen peruste ja tarpeellisuus on syytä pohtia huolellisesti työ- sopimusta solmittaessa. Arvonlisäverolaki muuttui tavaroiden etämyynnin osalta 1.7.2021. Etämyyn- nistä on kyse silloin, kun tavara myydään yksityishenkilölle tai yksityishenki- löön rinnastettavalle taholle. Verohallinto on antanut uudistuksesta kattavan soveltamisohjeen ”Tavaroiden etämyynnin arvonlisäverotus”, diaarinumero VH/2040/00.01.00/2021. Uudistuksessa arvonlisäverolakiin otettiin säännökset sähköisen markkinapaikan, alustan tai vastaavan sähköisen rajapinnan verovelvollisuudesta. Veron suorit- tamisvelvollisuus sekä varsinaisen myyjän että sähköisen rajapinnan ylläpitäjän suorittamasta myynnistä syntyy silloin, kun ostajan maksu on hyväksytty. Enintään 22 euron arvoisten tavaralähetysten vapautus maahantuonnin arvon- lisäverosta poistettiin uudistuksen yhteydessä. Verottomuuden poistumisesta aiheutuvan hallinnollisen taakan pienentämiseksi enintään 150 euron arvoisiin lä- hetyksiin sisältyvien maahantuotavien tavaroiden etämyynnille otettiin käyttöön vapaaehtoinen yhden yhteyspisteen rekisteröinti- ilmoitus- ja maksujärjestelmä. EU:n ulkopuolelle sijoittautuneita myyjiä koskeva yhden yhteyspisteen erityisjär- jestelmä ja unioniin sijoittautuneita myyjiä koskeva vastaava järjestelmä laajen- nettiin kattamaan muutkin palvelut kuin telepalvelut, radio- ja televisiolähetys- palvelut ja sähköiset palvelut. Jälkimmäistä erityisjärjestelmää laajennettiin lisäksi yhteisön sisäisiin tavaroiden etämyynteihin riippumatta etämyyjien sijoittautumis- maasta. Yhteisön sisäisen tavaroiden etämyynnin verotusmaata koskevasta jäsenvaltio- kohtaisesta vuotuisen etämyynnin raja-arvosta luovuttiin ja etämyynti säädettiin verotettavaksi kulutusvaltiossa. Näin ollen etämyynti verotetaan Suomessa, jos tavaroiden kuljetus ostajalle päättyy Suomessa. Pienten yritysten hallinnollisen taakan helpottamiseksi ainoastaan yhteen jäsenvaltioon sijoittautuneen myyjän suorittama yhteisön sisäinen tavaroiden etämyynti verotetaan kuitenkin kulje- tuksen alkamisjäsenvaltiossa, jos toiseen jäsenvaltioon tapahtuneiden radio- ja televisiolähetyspalvelujen, sähköisten palvelujen tai telepalvelujen myyntien ja Yhteisön sisäisten tavaroiden etämyyntien kokonaisarvo EU:n alueella on enintään 10 000 euroa kalenterivuodessa. Etämyynnin arvonlisäverotuksen yhtey- dessä liikkeen tai sen osan luovutusta koskeva säännös siirrettiin aiemmasta arvonlisäverolain 19 a §:stä säädöksen 19 c §:ään teknisistä syistä. Tämä sään- nösmuutos tulee huomioida yritysten liike- toiminnan siirtoa koskevissa sopimuksissa, ja tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan (Xxxxxxx ym. 2003, 361). Häätö voi olla kuukausia kestävä prosessi, jossa mukana ovat häätäjän ja häädettävän lisäksi myös oikeus- ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008, 6, 8, 64). Opinnäytetyön toimeksiantajana on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niin, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistä. Toimeksianta- jan nimeä ei julkaista opinnäytetyössä. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot on kerätty ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljä: 1) Mitä vuokranantajan tulee ottaa huomioon asukasvalintaan ja vuokrasopimukseen liitty- en? 2) Millaisia prosesseja ovat vuokrasopimuksen purkaminen ja asuntohäätö ja miksi niihin päädytään? 3) Xxxxxxxxx yhteys vuokralaisesta asuttamisvaiheessa esiin tulevilla tiedoilla on purkuihin ja häätöihin? 4) Mistä toimeksiantajan tekemät vuokrasopimusten purut ja häädöt vuosina 2010–2011 johtuvat? Opinnäytetyössä tutkimuksen kohteena ovat vain asumiskäyttöön tarkoitetut arava- tai korkotuki- vuokra-asunnot. Työn ulkopuolelle on siis rajattu esimerkiksi liikehuoneistot ja vapaarahoitteiset vuokra-asunnot. Tutkimuksen yhdeksi näkökulmaksi haluttiin ottaa nuoret vuokralaiset, joten tutkimusaineisto on rajattu koskemaan ainoastaan asuttamisvaiheessa 17–29 –vuotta olleita hen- kilöitä. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyön teoriaosuudessa käytetään lainoppia, joten työn ensisijaiset lähteet löytyvät voimassa olevasta lainsäädännöstä. Keskeisimmät lähteet ovat laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, aravalaki (17.12.1993/1189), aravarajoituslaki (17.12.1993/1190), luottotietolaki (11.5.2007/527), oikeudenkäymiskaari (1.1.1734/4) sekä ulosot- tokaari (15.6.2007/205). Opinnäytetyön empiirisessä osuudessa tutkimusmenetelmänä on tilastollinen tutkimus. Empiiri- sessä osassa tutkitaan toimeksiantajan aineiston pohjalta toimeksiantajayrityksen vuokralaisiin kohdistuneita purku- ja häätötapauksia aikavälillä 1.1.2010 – 31.12.2011. Toimeksiantajan teke- miä purkuilmoituksia kyseisellä aikavälillä oli yhteensä 169 ja häätöhakemuksia tehtiin 41. Tutkit- tavia vuokralaisia aineistossa on yhteensä 146 eli osalle vuokralaisista vuokrasopimuksen pur- kuilmoituksia oli tehty useampia ja osa tehdyistä puruista koski kahden hengen ruokakuntia. Ai- neiston tiedot on kerätty 39 kohtaa sisältävälle tutkimuslomakkeelle (Liite 1), jonka avulla on mahdollisimman kattavasti pyritty keräämään vuokrasopimusten purkuihin sekä häätöihin mah- dollisesti vaikuttaneita syitä. Tutkimuslomakkeita täytettiin yhteensä 176. Opinnäytetyö etenee loogisessa järjestyksessä niin, että se alkaa teoriaosuudella (luvut 2-5). Työn teoriaosuudessa tarkastellaan valtion tukemiin vuokra-asuntoihin ja asukasvalintaan liittyviä säännöksiä, kuvataan vuokrasuhde asukasvalintavaiheesta vuokrasopimuksen päättymiseen saakka sekä tarkastellaan vuokrasopimuksen purkamista ja häätöä prosesseina. Sen jälkeen kerrotaan lyhyesti toimeksiantajasta ja tutkimusaineistosta (luku 6) ja raportoidaan tutkimuksen tulokset (luku 7). Lopuksi (luvut 8 ja 9) esitetään johtopäätökset sekä pohdinta ja kerrotaan työssä käytetyt lähteet sekä työn liitteetpäivittää yrityksen käytössä olevat asiakirjamallit.

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuoletOpinnäytetyöni aiheeksi valikoitui erinäisten vaiheiden kautta Istanbulin sopimuksen käyttäminen rangaistuksen koventamisperusteena. Ollessani poliisiopintoihini liittyvässä työharjoittelussa Lapin poliisilaitoksella Rovaniemen pääpoliisiasemalla, vuokranantaja törmäsin useisiin lähisuhdeväkivaltatapauksiin niin valvonta- ja vuokralainenhälytystoiminnan kuin rikostorjunnankin sektoreilla työskennellessäni. Työharjoittelun lähiopintojaksolle ajoittuneella luennolla Poliisiammattikorkeakoulussa keväällä 2018 luennoitsija mainitsi opiskelijoille Suomessakin ratifioidusta yleissopimuksesta, kykenevät usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokristajonka mukaan rikoksen kohdistuessa entiseen tai nykyiseen kumppaniin, häiriökäyttäytymisestä tulisi teosta seuraavan rangaistuksen olla ankarampi. Xxxxxxxxxxxx kertoi vasta hetki sitten kuulleensa sopimuksesta ensimmäistä kertaa jossain yhteydessä, eikä se ollut hänelle entuudestaan lainkaan tuttu. Itseni mukaan lukien myöskään kenelläkään paikallaolijoista ei vaikuttanut olevan tietoa kyseisestä sopimuksesta tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistäsen huomioimisesta rikosprosessissa. Aina neuvotteluissa ei kuitenkaan onnistuta Nämä asiat herättivät kiinnostukseni aihetta kohtaan ja tuloksena voi olla vuokrasopimuksen purku- tai häätötilannepäätinkin luennoitsijalle lyhyesti puhuttuani tehdä aiheeseen liittyvän opinnäytetyön. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiin. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaa, jopa välittömästi. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § ja 8:63 §; HE 304/94 vp. Yksityiskohtaiset perustelut, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, 8 luku, 3 kappale; Kanerva ym. 2003, 260.) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessia, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitäAjattelin, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan tietoisuutta sopimuksesta olisi hyvä lisätä. Päädyin myös tutkimaan aihetta omasta kiinnostuksestani oikeustieteeseen. Luennoitsijan mainitsema sopimus oli siis Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta, eli niin kutsuttu Istanbulin sopimus (Xxxxxxx ymCETS. 2003No.210, 361SopS 53/2015, jäljempänä Istanbulin sopimus tai sopimus). Häätö voi olla kuukausia kestävä prosessiSopimuksen taustalla oleva, jossa mukana erityisesti naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta ovat häätäjän ja häädettävän ongelma myös Suomessa. Henkilökohtaisten havaintojeni lisäksi myös oikeus- ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008, 6, 8, 64). Opinnäytetyön toimeksiantajana se on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy pääteltävissä muun muassa asukkaiden valintamenettelyssäkansainvälisten ihmisoikeuksien valvontaelimien Suomelle antamista useista huomautuksista naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyen (esim. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niinCEDAW- komitea 2008).1 Myös tilastot antavat viitteitä siitä, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistälähisuhdeväkivalta on ongelma. Toimeksianta- jan nimeä Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 viranomaisten tietoon tulleissa lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli 8800 uhria, joista noin 70 prosenttia oli naisia. Noin 40 prosentissa tapauksista oli kyse avio- ja avopuolisoiden keskinäisestä väkivallasta.2 1 HE 155/2014 vp, 14 2 Tilastokeskus 2017 Lähisuhdeväkivaltaan tai perheväkivaltaan voidaan määritellä kuuluvaksi kaikki perheen sisällä tapahtuva fyysinen, psyykkinen tai seksuaalinen väkivalta tai niiden uhka perheenjäsenen kohdistaessa ne toiseen perheenjäseneen3. Istanbulin sopimuksen avulla pyritään sen nimen mukaisesti puuttumaan naisiin kohdistuvaan väkivaltaan sekä lähisuhdeväkivaltaan. Sopimuksen artiklasta 46 löytyy lueteltuina raskauttavat perusteet, jotka tulisi huomioida rangaistusta koventavina seikkoina. Tärkeimpänä niistä käsittelen aiemmin mainitun artiklan 1 kohdan a alakohtaa, jonka mukaan entisten tai nykyisten, avio- tai avopuolisoiden tai seurustelukumppanien kesken tapahtuvasta väkivaltaisesta teosta tulisi tuomita ankarampi rangaistus verrattuna siihen, että teko kohdistuisi ”perheen ulkopuoliseen” henkilöön. Aiheeseen tarkemmin perehtyessäni kävi ilmi, että Istanbulin sopimuksen käyttäminen rangaistuksen koventamisperusteena ei julkaista opinnäytetyössäole täysin ongelmatonta. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot Suomen rikoslakia (RL, 39/1889) ei ole sopimuksen ratifiointivaiheessa muutettu vastaamaan sellaisenaan sopimuksessa mainittuja koventamisperusteita. Tämä mahdollisesti muodostaa ristiriidan rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen ja rikoslain keskittämisperiaatteen kanssa, joiden mukaisesti rikokset ja niistä seuraavat rangaistukset tulisi löytyä suoraan rikoslaista. Laillisuusperiaate on kerätty ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljä: 1jo perustuslain (PL, 731/1999) Mitä vuokranantajan tulee ottaa huomioon asukasvalintaan ja vuokrasopimukseen liitty- en? 2) Millaisia prosesseja ovat vuokrasopimuksen purkaminen ja asuntohäätö ja miksi niihin päädytään? 3) Xxxxxxxxx yhteys vuokralaisesta asuttamisvaiheessa esiin tulevilla tiedoilla on purkuihin ja häätöihin? 4) Mistä toimeksiantajan tekemät vuokrasopimusten purut ja häädöt vuosina 2010–2011 johtuvat? Opinnäytetyössä tutkimuksen kohteena ovat vain asumiskäyttöön tarkoitetut arava- tai korkotuki- vuokra-asunnottasolla määritelty rikosoikeuden keskeinen periaate. Työn ulkopuolelle on siis rajattu esimerkiksi liikehuoneistot ja vapaarahoitteiset vuokra-asunnot. Tutkimuksen yhdeksi näkökulmaksi haluttiin ottaa nuoret vuokralaiset, joten tutkimusaineisto on rajattu koskemaan ainoastaan asuttamisvaiheessa 17–29 –vuotta olleita hen- kilöitä. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyön teoriaosuudessa käytetään lainoppia, joten työn ensisijaiset lähteet löytyvät voimassa olevasta lainsäädännöstä. Keskeisimmät lähteet ovat laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, aravalaki (17.12.1993/1189), aravarajoituslaki (17.12.1993/1190), luottotietolaki (11.5.2007/527), oikeudenkäymiskaari (1.1.1734/4) sekä ulosot- tokaari (15.6.2007/205). Opinnäytetyön empiirisessä osuudessa tutkimusmenetelmänä on tilastollinen tutkimus. Empiiri- sessä osassa tutkitaan toimeksiantajan aineiston pohjalta toimeksiantajayrityksen vuokralaisiin kohdistuneita purku- ja häätötapauksia aikavälillä 1.1.2010 – 31.12.2011. Toimeksiantajan teke- miä purkuilmoituksia kyseisellä aikavälillä oli yhteensä 169 ja häätöhakemuksia tehtiin 41. Tutkit- tavia vuokralaisia aineistossa on yhteensä 146 eli osalle vuokralaisista vuokrasopimuksen pur- kuilmoituksia oli tehty useampia ja osa tehdyistä puruista koski kahden hengen ruokakuntia. Ai- neiston tiedot on kerätty 39 kohtaa sisältävälle tutkimuslomakkeelle (Liite 1), jonka avulla on mahdollisimman kattavasti pyritty keräämään vuokrasopimusten purkuihin sekä häätöihin mah- dollisesti vaikuttaneita syitä. Tutkimuslomakkeita täytettiin yhteensä 176. Opinnäytetyö etenee loogisessa järjestyksessä niinaloitusvaiheessa itselläni heräsi ajatus siitä, että se alkaa teoriaosuudella (luvut 2-5)sopimus ja siihen liittyvät koventamisperusteet eivät ole välttämättä kovin laajasti edes tiedossa lainkäyttäjien keskuudessa siihen liittyvän vähäisen oikeuskäytännön perusteella. Työn teoriaosuudessa tarkastellaan valtion tukemiin vuokra-asuntoihin Pyrinkin työssäni muun ohella pohtimaan myös syitä siihen, miksei sopimuksen koventamisperusteiden osalta löydy enempää oikeusasteiden ratkaisuja. Samaan aiheeseen liittyviä aiempia tutkimuksia ei ole työni tekohetkellä tehty. Istanbulin sopimusta koskevia pro gradu -tutkielmia on muutama, mutta niissä lähinnä sivutaan sopimusta. Muita tutkimuksia, jotka koskevat sopimuksen huomioimista rikosprosessissa ei työni tekohetkellä löytynyt. Aiheeni on siinä mielessä ajankohtainen, että Suomi on antanut keväällä 2018 ensimmäiset lausuntonsa Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanoon liittyen sen valvomista varten perustetulle valvontaelimelle GREVIO:lle. Käsittelenkin työssäni näitä lausuntoja ja asukasvalintaan liittyviä säännöksiä, kuvataan vuokrasuhde asukasvalintavaiheesta vuokrasopimuksen päättymiseen saakka sekä tarkastellaan vuokrasopimuksen purkamista ja häätöä prosesseina. Sen jälkeen kerrotaan lyhyesti toimeksiantajasta ja tutkimusaineistosta (luku 6) ja raportoidaan tutkimuksen tulokset (luku 7). Lopuksi (luvut 8 ja 9) esitetään johtopäätökset sekä pohdinta ja kerrotaan työssä käytetyt lähteet sekä työn liitteet.näkökulman laajentamiseksi halusin tuoda esiin myös hallinnon ulkopuolisten toimijoiden

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuoletRautatiealueella tehtävästä muusta työstä sekä rakennelmien ja laitteiden sijoittamisesta tulee sopia rataverkon haltijan, vuokranantaja ja vuokralainenVäyläviraston, kykenevät usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokrista, häiriökäyttäytymisestä tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistä. Aina neuvotteluissa ei kuitenkaan onnistuta ja tuloksena voi olla vuokrasopimuksen purku- tai häätötilanne. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiin. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaa, jopa välittömästi. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § ja 8:63 kanssa ( ratalaki 36 §; HE 304/94 vp. Yksityiskohtaiset perustelut, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, 8 luku, 3 kappale; Kanerva ym. 2003, 260.) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessia, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitä, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan (Xxxxxxx ym. 2003, 361). Häätö Tämä asiakirja on sopimusta Sijoitussopimus ja sopimus rautatiealueella tehtävästä työstä täydentävä sopimusliite. Tarkemmat tiedot kerrotaan Väyläviraston verkkosivuilla: https:/ / xxxxx.xx/ ammattiliikenne-raiteilla/ lomakkeet-ja-luvat Yhteyshenkilö: Xxxxx Xxxx Puh: 040 6605852 Sähköposti: xxxxx.xxxx@xxxxxx.xx Lisätiedot: xxxxx://xxxxx.xx/xxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxx/xxxxxxxx Kaapelinäytöt Yritys: GRK Puh: 040 6585004 Lisätiedot: https:// xxxxx.xx/ rataverkko/ kunnossapito/ kaapelinaytto Rautatiealueelle voidaan sijoittaa muita kuin radanpitoon liittyviä johtoja, rakennelmia ja laitteita ja tehdä muuta kuin radanpitoon liittyvää työtä sopimalla käyttöoikeudesta ja toimenpiteen suorittami- sesta Väyläviraston kanssa. Väylävirasto voi olla kuukausia kestävä prosessitehdä sopimuksen, jossa mukana ovat häätäjän mikäli käyttöoikeudesta tai toimenpiteestä ei aiheudu vaaraa liiken- teelle eikä merkittävää haittaa radanpidolle, eikä työtä tai laitteiden sijoittamista voida muutoin järjes- tää tyydyttävästi ja häädettävän lisäksi myös oikeus- kohtuullisin kustannuksin. Hakijan yhteystiedot ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008, 6, 8, 64)laskutusosoite sekä oikeustoimikelpoiset al- lekirjoittajat. Opinnäytetyön toimeksiantajana on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja OulussaMahdollinen valtakirja. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niin, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistä. Toimeksianta- jan nimeä ei julkaista opinnäytetyössä. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot on kerätty ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljä: 1) Mitä vuokranantajan tulee ottaa huomioon asukasvalintaan ja vuokrasopimukseen liitty- en? 2) Millaisia prosesseja ovat vuokrasopimuksen purkaminen ja asuntohäätö ja miksi niihin päädytään? 3) Xxxxxxxxx yhteys vuokralaisesta asuttamisvaiheessa esiin tulevilla tiedoilla on purkuihin ja häätöihin? 4) Mistä toimeksiantajan tekemät vuokrasopimusten purut ja häädöt vuosina 2010–2011 johtuvat? Opinnäytetyössä tutkimuksen kohteena ovat vain asumiskäyttöön tarkoitetut arava- tai korkotuki- vuokra-asunnot. Työn ulkopuolelle on siis rajattu esimerkiksi liikehuoneistot ja vapaarahoitteiset vuokra-asunnot. Tutkimuksen yhdeksi näkökulmaksi haluttiin ottaa nuoret vuokralaiset, joten tutkimusaineisto on rajattu koskemaan ainoastaan asuttamisvaiheessa 17–29 –vuotta olleita hen- kilöitä. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyön teoriaosuudessa käytetään lainoppia, joten työn ensisijaiset lähteet löytyvät voimassa olevasta lainsäädännöstä. Keskeisimmät lähteet ovat laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, aravalaki (17.12.1993/1189), aravarajoituslaki (17.12.1993/1190), luottotietolaki (11.5.2007/527), oikeudenkäymiskaari (1.1.1734/4) sekä ulosot- tokaari (15.6.2007/205). Opinnäytetyön empiirisessä osuudessa tutkimusmenetelmänä on tilastollinen tutkimus. Empiiri- sessä osassa tutkitaan toimeksiantajan aineiston pohjalta toimeksiantajayrityksen vuokralaisiin kohdistuneita purku- ja häätötapauksia aikavälillä 1.1.2010 – 31.12.2011. Toimeksiantajan teke- miä purkuilmoituksia kyseisellä aikavälillä oli yhteensä 169 ja häätöhakemuksia tehtiin 41. Tutkit- tavia vuokralaisia aineistossa on yhteensä 146 eli osalle vuokralaisista vuokrasopimuksen pur- kuilmoituksia oli tehty useampia ja osa tehdyistä puruista koski kahden hengen ruokakuntia. Ai- neiston tiedot on kerätty 39 kohtaa sisältävälle tutkimuslomakkeelle (Liite 1), jonka avulla on mahdollisimman kattavasti pyritty keräämään vuokrasopimusten purkuihin sekä häätöihin mah- dollisesti vaikuttaneita syitä. Tutkimuslomakkeita täytettiin yhteensä 176. Opinnäytetyö etenee loogisessa järjestyksessä niin, että se alkaa teoriaosuudella (luvut 2-5). Työn teoriaosuudessa tarkastellaan valtion tukemiin vuokra-asuntoihin ja asukasvalintaan liittyviä säännöksiä, kuvataan vuokrasuhde asukasvalintavaiheesta vuokrasopimuksen päättymiseen saakka sekä tarkastellaan vuokrasopimuksen purkamista ja häätöä prosesseina. Sen jälkeen kerrotaan lyhyesti toimeksiantajasta ja tutkimusaineistosta (luku 6) ja raportoidaan tutkimuksen tulokset (luku 7). Lopuksi (luvut 8 ja 9) esitetään johtopäätökset sekä pohdinta ja kerrotaan työssä käytetyt lähteet sekä työn liitteet.☒ ☐

Johdanto. Vuokrasuhteen osapuoletEuroopan komissio käynnistää jatkuvan valintamenettelyn löytääkseen sopimussuhteisia toimihenkilöitä, vuokranantaja joita komissio voi ottaa palvelukseen. Tässä uudessa järjestelmässä komissio julkaisee erilaisia profiileja ja vuokralainentehtäväryhmiä koskevia kiinnostuksenilmaisupyyntöjä omien tarpeidensa mukaan. Xxxxxxxx ottaa sopimussuhteisia toimihenkilöitä palvelukseen sekä määräajaksi että määräämättömäksi ajaksi eri alojen lisähenkilöstöksi, kykenevät usein neuvottelemaan kes- kenään maksamattomista vuokristakun sellaista tarvitaan. Työsuhteeseen komission kanssa sovelletaan Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja1 ja komission päätöstä Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 79 artiklan 2 kohdan yleisistä täytäntöönpanosäännöksistä 2. 3 Sopimussuhteiset toimihenkilöt jaetaan neljään tehtäväryhmään (tehtäväryhmä I, häiriökäyttäytymisestä II, III ja IV), jotka vastaavat heidän hoitamiaan tehtäviä4. Kukin tehtäväryhmä jaetaan palkkaluokkiin ja - tasoihin5. Valintamenettely koostuu seuraavista vaiheista: - komissio julkaisee yhtä tai muista syistä johtuvista erimieli- syyksistäuseampaa profiilia ja tehtäväryhmää koskevan kiinnostuksenilmaisupyynnön; - hakijat tekevät hakemuksen rekisteröitymällä tätä tarkoitusta varten perustettuun tietokantaan; - kun vapaita toimia on tarjolla, komission yksiköt etsivät tietokannasta rajallisen määrän hakijoita, jotka hakemuksessa antamiensa tietojen perusteella vastaavat parhaiten kyseessä olevan tehtävän vaatimuksia; - kukin esivalittu hakija kutsutaan osallistumaan kiinnostuksenilmaisupyynnössä mainittuun kokeeseen (mainittuihin kokeisiin); - kokeen (kokeet) läpäisseet hakijat voidaan kutsua haastatteluun (haastatteluihin); - hakijoille voidaan tarjota tointa kokeen (kokeiden) ja haastattelun tulosten perusteella. Aina neuvotteluissa ei kuitenkaan onnistuta ja tuloksena voi olla vuokrasopimuksen purku- tai häätötilanne. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan sopimuksen irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä ja se perustuu jommankumman vuokrasuhteen osapuolen sopi- musvelvoitteiden laiminlyöntiin. Purkamisella vuokrasopimus voidaan saada päättymään ilman irtisanomisaikaa, jopa välittömästi. (Xxxx asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 8:61 § ja 8:63 §; HE 304/94 vp. Yksityiskohtaiset perustelut, 1.1 Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, 8 luku, 3 kappale; Kanerva ym. 2003, 260.) Häädöllä taas tarkoitetaan oikeudellista prosessia, joka vuokrasuhteessa tarkoittaa sitäKomissio haluaa muistuttaa hakijoille, että vuokralainen velvoitetaan tarvittaessa pakkokeinoin luovut- tamaan vuokraamansa huoneisto takaisin vuokranantajan hallintaan (Xxxxxxx ymsopimussuhteisten toimihenkilöiden paikkoja koskeviin kiinnostuksenilmaisupyyntöihin vastaa yleensä suuri joukko erittäin päteviä hakijoita. 2003, 361). Häätö voi olla kuukausia kestävä prosessi, jossa mukana ovat häätäjän ja häädettävän lisäksi myös oikeus- ja ulosottoviranomaiset (Xxxxxxxxxx 2008, 6, 8, 64). Opinnäytetyön toimeksiantajana Siksi on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, raken- nuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Yritys toteuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja on valtion yleishyödylliseksi nimeämä, joten sen toimintaa säätelee lainsäädäntö valtion tukemista vuokra-asunnoista. Valtion tukemaan asuntokantaan kuuluvien asuntojen käyttö ja luovutus on rajoitettua, joka näkyy muun muassa asukkaiden valintamenettelyssä. Vuokranantaja ei esimer- kiksi voi täysin vapaasti valita asunnonhakijoista parhaaksi katsomaansa tai kieltäytyä tarjoamas- ta asuntoa hakijalle ilman lainmukaista perustetta. Toimeksiantajan toivomuksena ja opinnäyte- työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja mahdollisesti kehittää palveluprosesseja sekä asukasvalintaa toimeksiantajayrityksessä niintodennäköistä, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistätietokantaan on rekisteröity enemmän ehdokkaita kuin komissiossa on tarjolla työpaikkoja sopimussuhteisille toimihenkilöille. Toimeksianta- jan nimeä ei julkaista opinnäytetyössä. Toimeksiantajaan liittyvät tiedot on kerätty ja saatu pereh- tymällä toimeksiantajayrityksen toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan tapahtumia ja toimenpiteitä asuttamisvaiheesta vuokrasopimuksen purkamiseen tai häätöön saakka vuokranantajan näkökulmasta sekä selvitetään syitä vuokrasuh- teiden ongelmallisten päättymisten taustalla. Yhtenä tavoitteena on selvittää vuokralaisen luotto- tietomerkintöjen ja muiden asuttamisvaiheessa esiin tulleiden seikkojen yhteys vuokrasopimusten purkamisiin tai häätöihin. Tutkimuskysymyksiä on neljä: 1) Mitä vuokranantajan tulee ottaa huomioon asukasvalintaan ja vuokrasopimukseen liitty- en? 2) Millaisia prosesseja ovat vuokrasopimuksen purkaminen ja asuntohäätö ja miksi niihin päädytään? 3) Xxxxxxxxx yhteys vuokralaisesta asuttamisvaiheessa esiin tulevilla tiedoilla on purkuihin ja häätöihin? 4) Mistä toimeksiantajan tekemät vuokrasopimusten purut ja häädöt vuosina 2010–2011 johtuvat? Opinnäytetyössä tutkimuksen kohteena ovat vain asumiskäyttöön tarkoitetut arava- tai korkotuki- vuokra-asunnot. Työn ulkopuolelle on siis rajattu esimerkiksi liikehuoneistot ja vapaarahoitteiset vuokra-asunnot. Tutkimuksen yhdeksi näkökulmaksi haluttiin ottaa nuoret vuokralaiset1 xxxx://xxx-xxx.xxxxxx.xx/xxxxx-xxxxxxx/XX/XXX/XXX/?xxx=XXXXX:00000X0000- 20140501&qid=1420710199480&from=EN (IV osasto, joten tutkimusaineisto on rajattu koskemaan ainoastaan asuttamisvaiheessa 17–29 –vuotta olleita hen- kilöitä. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyön teoriaosuudessa käytetään lainoppia, joten työn ensisijaiset lähteet löytyvät voimassa olevasta lainsäädännöstä. Keskeisimmät lähteet ovat laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, aravalaki (17.12.1993/1189s. 210), aravarajoituslaki (17.12.1993/1190), luottotietolaki (11.5.2007/527), oikeudenkäymiskaari (1.1.1734/4) sekä ulosot- tokaari (15.6.2007/205). Opinnäytetyön empiirisessä osuudessa tutkimusmenetelmänä on tilastollinen tutkimus. Empiiri- sessä osassa tutkitaan toimeksiantajan aineiston pohjalta toimeksiantajayrityksen vuokralaisiin kohdistuneita purku- ja häätötapauksia aikavälillä 1.1.2010 – 31.12.2011. Toimeksiantajan teke- miä purkuilmoituksia kyseisellä aikavälillä oli yhteensä 169 ja häätöhakemuksia tehtiin 41. Tutkit- tavia vuokralaisia aineistossa on yhteensä 146 eli osalle vuokralaisista vuokrasopimuksen pur- kuilmoituksia oli tehty useampia ja osa tehdyistä puruista koski kahden hengen ruokakuntia. Ai- neiston tiedot on kerätty 39 kohtaa sisältävälle tutkimuslomakkeelle (Liite 1), jonka avulla on mahdollisimman kattavasti pyritty keräämään vuokrasopimusten purkuihin sekä häätöihin mah- dollisesti vaikuttaneita syitä. Tutkimuslomakkeita täytettiin yhteensä 176. Opinnäytetyö etenee loogisessa järjestyksessä niin, että se alkaa teoriaosuudella (luvut 2-5). Työn teoriaosuudessa tarkastellaan valtion tukemiin vuokra-asuntoihin ja asukasvalintaan liittyviä säännöksiä, kuvataan vuokrasuhde asukasvalintavaiheesta vuokrasopimuksen päättymiseen saakka sekä tarkastellaan vuokrasopimuksen purkamista ja häätöä prosesseina. Sen jälkeen kerrotaan lyhyesti toimeksiantajasta ja tutkimusaineistosta (luku 6) ja raportoidaan tutkimuksen tulokset (luku 7). Lopuksi (luvut 8 ja 9) esitetään johtopäätökset sekä pohdinta ja kerrotaan työssä käytetyt lähteet sekä työn liitteet.