Common use of Johdanto Clause in Contracts

Johdanto. Yksi oppimisen yleisimmistä ja tärkeimmistä tavoista on työssä oppiminen. Se on mahdollisuus vaikuttaa omaan työtilanteeseensa ja oman elämän hallintaan. Työssä oppimisen mielekkyys lisää osaamista. Merkityksien ja mielekkyyksien kokemisesta muodostuu oman elämän hallin- ta. Osaamisella on vaikutusta siihen työhön jota tekee sekä omiin mahdollisuuksiin tulevai- suudessa. Osaamisella voi hallita stressiä, sillä oikeilla keinoilla päästään tehokkaaseen työ- aikojen käyttöön ja ajan hallintaan. Työssä viihtymisen ja kehittymiseen vaikuttaa myös se, että työ on asianosaisen työntekijän persoonallisuudelle sopiva ja hän tuntee olevansa oikeas- sa tehtävässä. Useimmiten työssä oppiminen tapahtuu tekemisen kautta, joko itsenäisesti vähitellen oppien tai ohjatusti. Viimemainittu onkin tiedostettuna oppimismuotona lisääntynyt. Tällaista on pe– rehdytys. Se voi olla lyhytkestoista tai suunnitelmallisesti etenevää ja ajallisesti pitkää työhön valmennusta. Molemmissa on kyse kokemuksen kautta oppimisesta. Lyhytkestoisessa se on vähitellen, usein yritys-erehdys tietä, karttuvasta kokemuksesta oppimista. Ohjatuissa ja suunnitelmallisesti etenevissä tilanteissa ohjaavan henkilön kokemus tukee oppivan ja ohjat- tavan työntekijän kokemuksen kehittymistä, ja se on tietoinen, tapahtumia analysoiva proses- si. Työssä oppiminen on myös toisilta oppimista erilaisissa tilaisuuksissa. Niissä voidaan vaihtaa kokemuksia, esittää kysymyksiä, käydä ammatillista keskustelua ja vaihtaa mielipiteitä. Työs- sä oppimisessa tiimimäinen työskentely on todettu toimivaksi. Sitä käytetään esimerkiksi op- pivan organisaation yhtenä työskentelymuotona. Toisilta oppimisessa haetaan hyviä toiminta- käytäntöjä ja arvioidaan niiden käyttösoveltuvuutta omaan työhön. Kaikki nämä ovat reflek- toivia prosesseja, joko tiedostamatta tai tiedostetusti enemmän tai vähemmän.(Paane- Tiainen 2000, 102.) Tavoitteena oli tehdä selkeä ja helppolukuinen opas oppisopimusopiskelijan työpaikkakoulut- tajalle sekä muille henkilöille, jotka ohjaavat oppisopimusopiskelijaa. Oppaan avulla työpaik- kakouluttajille ja työnantajille muodostuu selkeämpi kuva omasta vastuusta ja siitä mitä kaikkea sisältyy oppisopimusopiskelijan polkuun. Opas jäsentää ja helpottaa työpaikkakoulut- tajan tehtävää ohjaajana sekä toimii hyvänä tukimateriaalina. Opinnäytetyö oli vastaus työ- yhteisöni kehittämiseen liittyviin tarpeisiin ja omaan henkilökohtaiseen tarpeeseeni vahvistaa osaamistani koulutustarkastajana oppisopimuskoulutuksessa. Havainnointi osoittautui tutki- muksessa hyväksi ratkaisuksi, sillä käyn joka tapauksessa yrityksissä tapaamassa oppisopi- musopiskelijoita. Kohteita ei ollut valittu erikseen. Esiin tulevat asiat nousivat luonnollisesti keskusteluihin ja niiden pohjalta oli hyvä tehdä muistiinpanoja kenttäpäiväkirjaan. Seuraa- vanlaiset kysymykset nousivat hyvin usein esille: mitä asioita tulee tehdä missäkin vaiheessa, kuka vastaa mistäkin, aikataulu, vastuunjako, ohjaus, työssä oppimisen arviointiin liittyvät kysymykset, roolit ja koko oppisopimuskoulutuksen kokonaisprosessi. Oppisopimusopiskelijan ohjaaminen ja asioiden selventäminen ja avaaminen on aina ollut tär- keää minulle. Mielestäni me kaikki jotka toimimme oppisopimusopiskelijoiden kanssa tällöin voimme vaikuttaa ohjauksellisella työotteella opiskelijan polun rakentumiseen. Opinnäyte- työssäni haluan omalta osaltani tukea oppaan muodossa opiskelijaa sekä työpaikkakoulutta- jaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä selkeä opas oppisopimusopiskelijan työpaikkakoulut- tajalle ja koko työyhteisölle, jotka tukevat ja ohjaavat oppisopimusopiskelijaa, sekä löytää sellaisia kriittisiä pisteitä, jotka osoittautuivat ongelmallisiksi oppisopimusopiskelijalle sekä työpaikkakuluttajalle. Työssäni ensimmäiseksi käsittelin teoria kautta koulutusjärjestelmiä, näyttötutkintojärjes- telmää ja työssä oppimista sekä ohjausta. Oppaan rakentumisvaiheessa pohdin oppisopimus- koulutusta ja henkilökohtaistamista. Kentältä saatujen havaintojen perusteella kiteytin työ- paikkakouluttajan tehtävät. Xxxxx oppisopimusopiskelijan koulutus onnistuisi, se tuo muka- naan haasteta. Tärkeää on kaikkien osapuolien sitoutuminen ja tehtävien tarkentaminen sekä ymmärtäminen siitä mitä oppisopimuskoulutus pitää sisällään. Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen, havainnointiin perustuva tutkimus. Havainnoinnit tehtiin 30 eri yrityksessä Etelä-Suomen läänin alueen oppisopimusopiskelijoista sekä työpaik- kakouluttajista ja keskusteluja käytiin sen alueen koulutustarkastajien kanssa. Havainnoinnil- la tarkoitetaan Eskolan & Suorannan mukaan (1996, 76), aineiston keruutapaa, jossa tutkija osallistuu tavalla tai toisella tutkimansa yhteisön toimintaan. Toimin kentällä aidoissa, luon- nollisissa vuorovaikutustilanteissa ja tämän vuoksi päädyin havainnointiin tutkimusmenetel- mänä. Havannointi osoittautui luonnolliseksi menetelmäksi saada ongelmat esille.

Johdanto. Yksi oppimisen yleisimmistä Tämä palkkausjärjestelmä kuuluu osana Kemianteollisuus ry:n ja tärkeimmistä tavoista Teolli- suusliitto ry:n väliseen öljy-, kaasu- ja petrokemian teollisuutta koskevaan työehtosopimukseen. Palkkausjärjestelmän tarkoituksena on työssä oppiminenmääritellä, millä perusteella ja millä tavoin tuotantolaitosten työntekijäin palkkaus määräytyy. Se Palkkaussopimuksessa mainittujen eri palkkaryhmien ohjepal- kat määritellään edellä mainitussa työehtosopimuksessa. Palkkausjärjestelmä ei perustu vakansseihin eikä säätele laitosten miehi- tystilannetta. Palkkausjärjestelmän tavoitteena on, että se tehokkaan koulutustoiminnan avulla lisää henkilökunnan ammattipätevyyttä ja luo koko työelämän ajaksi mahdollisuuksia, jotka kannustavat kehittämään ammattitaitoa ja palkitse- vat siitä. Korkea ammattitaito parantaa toiminnan laatua, jolloin tuottavuus nousee, tuotteiden laatu paranee ja työturvallisuus sekä ympäristönsuo- jelu kehittyy. Palkkausjärjestelmä ottaa huomioon tehtävien vaativuuden sekä henkilön ammattitaidon. Palkkaporrastusta varten on olemassa viisi vaativuusluok- kaa, joita merkitään vaativammasta vähiten vaativaan numeroilla 1, 2, 3, 4 ja 5. Henkilön sijoittuminen näihin palkkaryhmiin määräytyy hänen am- mattitaitonsa perusteella. Palkkaryhmästä toiseen siirtyminen tapahtuu ammattipätevyyden lisään- tymisen perusteella, mikä puolestaan tapahtuu järjestelmällisen koulutuk- sen ja työnopastuksen avulla yhdessä tehtävään harjaantumisen kanssa. Jokainen joutuu työskentelemään kaikissa niissä tehtävissä, joita asian- omaisen ammatin hallinta edellyttää. Ammattitaidon ajan tasalla pitäminen edellyttää tuotantoteknologian ja ammattitaitovaatimusten muuttuessa uu- sien tietojen ja taitojen hankkimista. Palkkauksen kannalta tämä merkit- see, että henkilölle maksetaan palkkaa näissä palkkaryhmissä sen mu- kaan, mitä hän osaa, eikä sen mukaan, mitä hän kulloinkin tekee. Henkilön palkkakehitys palkkaryhmissä on ensisijaisesti riippuvainen siitä, miten hänen ammattitaitonsa kehittyy ylempään palkkaryhmään siirty- mistä varten. Tämän lisäksi maksetaan jokaisessa ryhmässä ns. aikahar- jaantumislisää määräajan kuluttua laskettuna siitä hetkestä, jolloin henkilö on nimetty kyseiseen ryhmään. Saavutetun ammattitaidon lisäämiseksi, syventämiseksi tai monipuolista- miseksi on palkkaryhmissä etenemisen rinnalle ja lisäksi luotu mahdolli- suus siirtyä erikseen sovitulle vastuualueille. Erikseen sovituille vastuualueille on mahdollisuus vaikuttaa omaan työtilanteeseensa siirtyä, kun on olemassa vastuualueita, joiden tehtävät ovat laajuudeltaan, vaativuudeltaan tai vas- tuultaan vaativampia kuin kyseisen osaston tai ammattiryhmän korkeim- man palkkaryhmän tehtävät ja oman elämän hallintaanasianomainen henkilö täyttää erikseen so- vitun vastuualueen hoitamiselle asetetut edellytykset. Työssä oppimisen mielekkyys lisää osaamistaNäillä erikseen so- vituilla erikoisvastuualueilla työskentelevien henkilöiden palkkaus määrit- tyy tässä palkkausjärjestelmässä sovitulla tavalla. Merkityksien ja mielekkyyksien kokemisesta muodostuu oman elämän hallin- ta. Osaamisella on vaikutusta siihen työhön jota tekee sekä omiin mahdollisuuksiin tulevai- suudessa. Osaamisella voi hallita stressiä, sillä oikeilla keinoilla päästään tehokkaaseen työ- aikojen käyttöön ja ajan hallintaan. Työssä viihtymisen ja kehittymiseen vaikuttaa myös se, että työ on asianosaisen työntekijän persoonallisuudelle sopiva ja hän tuntee olevansa oikeas- sa tehtävässä. Useimmiten työssä oppiminen tapahtuu tekemisen kautta, joko itsenäisesti vähitellen oppien tai ohjatusti. Viimemainittu onkin tiedostettuna oppimismuotona lisääntynyt. Tällaista on pe– rehdytys. Se voi olla lyhytkestoista tai suunnitelmallisesti etenevää ja ajallisesti pitkää työhön valmennusta. Molemmissa on kyse kokemuksen kautta oppimisesta. Lyhytkestoisessa se on vähitellen, usein yritys-erehdys tietä, karttuvasta kokemuksesta oppimista. Ohjatuissa ja suunnitelmallisesti etenevissä tilanteissa ohjaavan henkilön kokemus tukee oppivan ja ohjat- tavan työntekijän kokemuksen kehittymistä, ja se on tietoinen, tapahtumia analysoiva proses- si. Työssä oppiminen on myös toisilta oppimista erilaisissa tilaisuuksissa. Niissä voidaan vaihtaa kokemuksia, esittää kysymyksiä, käydä ammatillista keskustelua ja vaihtaa mielipiteitä. Työs- sä oppimisessa tiimimäinen työskentely on todettu toimivaksi. Sitä käytetään esimerkiksi op- pivan organisaation yhtenä työskentelymuotona. Toisilta oppimisessa haetaan hyviä toiminta- käytäntöjä ja arvioidaan niiden käyttösoveltuvuutta omaan työhön. Kaikki nämä ovat reflek- toivia prosesseja, joko tiedostamatta tai tiedostetusti enemmän tai vähemmän.(Paane- Tiainen 2000, 102Lisäksi työnantaja ottaa huomioon henkilöiden henkilökohtaisia erityisomi- naisuuksia maksamalla pätevyyslisää.) Tavoitteena oli tehdä selkeä ja helppolukuinen opas oppisopimusopiskelijan työpaikkakoulut- tajalle sekä muille henkilöille, jotka ohjaavat oppisopimusopiskelijaa. Oppaan avulla työpaik- kakouluttajille ja työnantajille muodostuu selkeämpi kuva omasta vastuusta ja siitä mitä kaikkea sisältyy oppisopimusopiskelijan polkuun. Opas jäsentää ja helpottaa työpaikkakoulut- tajan tehtävää ohjaajana sekä toimii hyvänä tukimateriaalina. Opinnäytetyö oli vastaus työ- yhteisöni kehittämiseen liittyviin tarpeisiin ja omaan henkilökohtaiseen tarpeeseeni vahvistaa osaamistani koulutustarkastajana oppisopimuskoulutuksessa. Havainnointi osoittautui tutki- muksessa hyväksi ratkaisuksi, sillä käyn joka tapauksessa yrityksissä tapaamassa oppisopi- musopiskelijoita. Kohteita ei ollut valittu erikseen. Esiin tulevat asiat nousivat luonnollisesti keskusteluihin ja niiden pohjalta oli hyvä tehdä muistiinpanoja kenttäpäiväkirjaan. Seuraa- vanlaiset kysymykset nousivat hyvin usein esille: mitä asioita tulee tehdä missäkin vaiheessa, kuka vastaa mistäkin, aikataulu, vastuunjako, ohjaus, työssä oppimisen arviointiin liittyvät kysymykset, roolit ja koko oppisopimuskoulutuksen kokonaisprosessi. Oppisopimusopiskelijan ohjaaminen ja asioiden selventäminen ja avaaminen on aina ollut tär- keää minulle. Mielestäni me kaikki jotka toimimme oppisopimusopiskelijoiden kanssa tällöin voimme vaikuttaa ohjauksellisella työotteella opiskelijan polun rakentumiseen. Opinnäyte- työssäni haluan omalta osaltani tukea oppaan muodossa opiskelijaa sekä työpaikkakoulutta- jaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä selkeä opas oppisopimusopiskelijan työpaikkakoulut- tajalle ja koko työyhteisölle, jotka tukevat ja ohjaavat oppisopimusopiskelijaa, sekä löytää sellaisia kriittisiä pisteitä, jotka osoittautuivat ongelmallisiksi oppisopimusopiskelijalle sekä työpaikkakuluttajalle. Työssäni ensimmäiseksi käsittelin teoria kautta koulutusjärjestelmiä, näyttötutkintojärjes- telmää ja työssä oppimista sekä ohjausta. Oppaan rakentumisvaiheessa pohdin oppisopimus- koulutusta ja henkilökohtaistamista. Kentältä saatujen havaintojen perusteella kiteytin työ- paikkakouluttajan tehtävät. Xxxxx oppisopimusopiskelijan koulutus onnistuisi, se tuo muka- naan haasteta. Tärkeää on kaikkien osapuolien sitoutuminen ja tehtävien tarkentaminen sekä ymmärtäminen siitä mitä oppisopimuskoulutus pitää sisällään. Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen, havainnointiin perustuva tutkimus. Havainnoinnit tehtiin 30 eri yrityksessä Etelä-Suomen läänin alueen oppisopimusopiskelijoista sekä työpaik- kakouluttajista ja keskusteluja käytiin sen alueen koulutustarkastajien kanssa. Havainnoinnil- la tarkoitetaan Eskolan & Suorannan mukaan (1996, 76), aineiston keruutapaa, jossa tutkija osallistuu tavalla tai toisella tutkimansa yhteisön toimintaan. Toimin kentällä aidoissa, luon- nollisissa vuorovaikutustilanteissa ja tämän vuoksi päädyin havainnointiin tutkimusmenetel- mänä. Havannointi osoittautui luonnolliseksi menetelmäksi saada ongelmat esille.

Johdanto. Yksi oppimisen yleisimmistä Tämä palkkausjärjestelmä kuuluu osana Kemianteollisuus ry:n ja tärkeimmistä tavoista Teollisuusliitto ry:n väliseen öljy-, kaasu- ja petrokemian teollisuutta koskevaan työehtosopimukseen. Palkkausjärjestel- män tarkoituksena on työssä oppiminenmääritellä, millä perusteella ja millä tavoin tuotantolaitosten työntekijäin palkkaus määräytyy. Se Palkkaussopimuksessa mainittujen eri palkkaryhmien ohjepalkat määri- tellään edellä mainitussa työehtosopimuksessa. Palkkausjärjestelmä ei perustu vakansseihin eikä säätele laitosten miehitystilannetta. Palkkausjärjestelmän tavoitteena on, että se tehokkaan koulutustoiminnan avulla lisää henki- lökunnan ammattipätevyyttä ja luo koko työelämän ajaksi mahdollisuuksia, jotka kannustavat kehittämään ammattitaitoa ja palkitsevat siitä. Korkea ammattitaito parantaa toiminnan laatua, jolloin tuottavuus nousee, tuotteiden laatu paranee ja työturvallisuus sekä ympäristönsuojelu kehittyy. Palkkausjärjestelmä ottaa huomioon tehtävien vaativuuden sekä henkilön ammattitaidon. Palkkaporrastusta varten on olemassa viisi vaativuusluokkaa, joita merkitään vaativammasta vähiten vaativaan numeroilla 1, 2, 3, 4 ja 5. Henkilön sijoittuminen näihin palkkaryhmiin mää- räytyy hänen ammattitaitonsa perusteella. Palkkaryhmästä toiseen siirtyminen tapahtuu ammattipätevyyden lisääntymisen perusteella, mikä puolestaan tapahtuu järjestelmällisen koulutuksen ja työnopastuksen avulla yhdessä teh- tävään harjaantumisen kanssa. Jokainen joutuu työskentelemään kaikissa niissä tehtävissä, joita asianomaisen ammatin hal- linta edellyttää. Ammattitaidon ajan tasalla pitäminen edellyttää tuotantoteknologian ja ammat- titaitovaatimusten muuttuessa uusien tietojen ja taitojen hankkimista. Palkkauksen kannalta tämä merkitsee, että henkilölle maksetaan palkkaa näissä palkkaryhmissä sen mukaan, mitä hän osaa eikä sen mukaan, mitä hän kulloinkin tekee. Henkilön palkkakehitys palkkaryhmissä on ensisijaisesti riippuvainen siitä, miten hänen am- mattitaitonsa kehittyy ylempään palkkaryhmään siirtymistä varten. Tämän lisäksi maksetaan jokaisessa ryhmässä ns. aikaharjaantumislisää määräajan kuluttua laskettuna siitä hetkestä, jolloin henkilö on nimetty kyseiseen ryhmään. Saavutetun ammattitaidon lisäämiseksi, syventämiseksi tai monipuolistamiseksi on palkkaryh- missä etenemisen rinnalle ja lisäksi luotu mahdollisuus siirtyä erikseen sovitulle vastuualueille. Erikseen sovituille vastuualueille on mahdollisuus vaikuttaa omaan työtilanteeseensa siirtyä, kun on olemassa vastuualueita, joi- den tehtävät ovat laajuudeltaan, vaativuudeltaan tai vastuultaan vaativampia kuin kyseisen osaston tai ammattiryhmän korkeimman palkkaryhmän tehtävät ja oman elämän hallintaanasianomainen henkilö täyt- tää erikseen sovitun vastuualueen hoitamiselle asetetut edellytykset. Työssä oppimisen mielekkyys lisää osaamistaNäillä erikseen sovituilla erikoisvastuualueilla työskentelevien henkilöiden palkkaus määrittyy tässä palkkausjärjestel- mässä sovitulla tavalla. Merkityksien ja mielekkyyksien kokemisesta muodostuu oman elämän hallin- ta. Osaamisella on vaikutusta siihen työhön jota tekee sekä omiin mahdollisuuksiin tulevai- suudessa. Osaamisella voi hallita stressiä, sillä oikeilla keinoilla päästään tehokkaaseen työ- aikojen käyttöön ja ajan hallintaan. Työssä viihtymisen ja kehittymiseen vaikuttaa myös se, että työ on asianosaisen työntekijän persoonallisuudelle sopiva ja hän tuntee olevansa oikeas- sa tehtävässä. Useimmiten työssä oppiminen tapahtuu tekemisen kautta, joko itsenäisesti vähitellen oppien tai ohjatusti. Viimemainittu onkin tiedostettuna oppimismuotona lisääntynyt. Tällaista on pe– rehdytys. Se voi olla lyhytkestoista tai suunnitelmallisesti etenevää ja ajallisesti pitkää työhön valmennusta. Molemmissa on kyse kokemuksen kautta oppimisesta. Lyhytkestoisessa se on vähitellen, usein yritys-erehdys tietä, karttuvasta kokemuksesta oppimista. Ohjatuissa ja suunnitelmallisesti etenevissä tilanteissa ohjaavan henkilön kokemus tukee oppivan ja ohjat- tavan työntekijän kokemuksen kehittymistä, ja se on tietoinen, tapahtumia analysoiva proses- si. Työssä oppiminen on myös toisilta oppimista erilaisissa tilaisuuksissa. Niissä voidaan vaihtaa kokemuksia, esittää kysymyksiä, käydä ammatillista keskustelua ja vaihtaa mielipiteitä. Työs- sä oppimisessa tiimimäinen työskentely on todettu toimivaksi. Sitä käytetään esimerkiksi op- pivan organisaation yhtenä työskentelymuotona. Toisilta oppimisessa haetaan hyviä toiminta- käytäntöjä ja arvioidaan niiden käyttösoveltuvuutta omaan työhön. Kaikki nämä ovat reflek- toivia prosesseja, joko tiedostamatta tai tiedostetusti enemmän tai vähemmän.(Paane- Tiainen 2000, 102Lisäksi työnantaja ottaa huomioon henkilöiden henkilökohtaisia erityisominaisuuksia maksa- malla pätevyyslisää.) Tavoitteena oli tehdä selkeä ja helppolukuinen opas oppisopimusopiskelijan työpaikkakoulut- tajalle sekä muille henkilöille, jotka ohjaavat oppisopimusopiskelijaa. Oppaan avulla työpaik- kakouluttajille ja työnantajille muodostuu selkeämpi kuva omasta vastuusta ja siitä mitä kaikkea sisältyy oppisopimusopiskelijan polkuun. Opas jäsentää ja helpottaa työpaikkakoulut- tajan tehtävää ohjaajana sekä toimii hyvänä tukimateriaalina. Opinnäytetyö oli vastaus työ- yhteisöni kehittämiseen liittyviin tarpeisiin ja omaan henkilökohtaiseen tarpeeseeni vahvistaa osaamistani koulutustarkastajana oppisopimuskoulutuksessa. Havainnointi osoittautui tutki- muksessa hyväksi ratkaisuksi, sillä käyn joka tapauksessa yrityksissä tapaamassa oppisopi- musopiskelijoita. Kohteita ei ollut valittu erikseen. Esiin tulevat asiat nousivat luonnollisesti keskusteluihin ja niiden pohjalta oli hyvä tehdä muistiinpanoja kenttäpäiväkirjaan. Seuraa- vanlaiset kysymykset nousivat hyvin usein esille: mitä asioita tulee tehdä missäkin vaiheessa, kuka vastaa mistäkin, aikataulu, vastuunjako, ohjaus, työssä oppimisen arviointiin liittyvät kysymykset, roolit ja koko oppisopimuskoulutuksen kokonaisprosessi. Oppisopimusopiskelijan ohjaaminen ja asioiden selventäminen ja avaaminen on aina ollut tär- keää minulle. Mielestäni me kaikki jotka toimimme oppisopimusopiskelijoiden kanssa tällöin voimme vaikuttaa ohjauksellisella työotteella opiskelijan polun rakentumiseen. Opinnäyte- työssäni haluan omalta osaltani tukea oppaan muodossa opiskelijaa sekä työpaikkakoulutta- jaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä selkeä opas oppisopimusopiskelijan työpaikkakoulut- tajalle ja koko työyhteisölle, jotka tukevat ja ohjaavat oppisopimusopiskelijaa, sekä löytää sellaisia kriittisiä pisteitä, jotka osoittautuivat ongelmallisiksi oppisopimusopiskelijalle sekä työpaikkakuluttajalle. Työssäni ensimmäiseksi käsittelin teoria kautta koulutusjärjestelmiä, näyttötutkintojärjes- telmää ja työssä oppimista sekä ohjausta. Oppaan rakentumisvaiheessa pohdin oppisopimus- koulutusta ja henkilökohtaistamista. Kentältä saatujen havaintojen perusteella kiteytin työ- paikkakouluttajan tehtävät. Xxxxx oppisopimusopiskelijan koulutus onnistuisi, se tuo muka- naan haasteta. Tärkeää on kaikkien osapuolien sitoutuminen ja tehtävien tarkentaminen sekä ymmärtäminen siitä mitä oppisopimuskoulutus pitää sisällään. Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen, havainnointiin perustuva tutkimus. Havainnoinnit tehtiin 30 eri yrityksessä Etelä-Suomen läänin alueen oppisopimusopiskelijoista sekä työpaik- kakouluttajista ja keskusteluja käytiin sen alueen koulutustarkastajien kanssa. Havainnoinnil- la tarkoitetaan Eskolan & Suorannan mukaan (1996, 76), aineiston keruutapaa, jossa tutkija osallistuu tavalla tai toisella tutkimansa yhteisön toimintaan. Toimin kentällä aidoissa, luon- nollisissa vuorovaikutustilanteissa ja tämän vuoksi päädyin havainnointiin tutkimusmenetel- mänä. Havannointi osoittautui luonnolliseksi menetelmäksi saada ongelmat esille.

Johdanto. Yksi oppimisen yleisimmistä Rakennusurakka alkaa aina sopimuksen tekemisellä. Hyvin tehty rakennusurakkasopimus on molempien osapuolien, tilaajan ja tärkeimmistä tavoista urakoitsijan etu. Sopimusaisakirjoissa tulisikin kuvailla molempien osapuolien velvollisuuksia ja vastuita mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Urakan alkaessa on työssä oppiminentyönjohtajan tärkein tehtävä pitää huolta sopimuksen noudattamisesta. Se Sopimuksessa kerrotaan työlle aikataulu, ja mikäli työ ei valmistu sovitussa aikataulussa, on mahdollisuus vaikuttaa omaan työtilanteeseensa urakoitsija velvollinen maksamaan viivästyssakkoa. Työnjohtajan onkin koko urakan aikana seurattava aikataulun etenemistä ja oman elämän hallintaantehdä tarvittavat korjausliikkeet, jos aikataulusta jäädään jälkeen. Työssä oppimisen mielekkyys lisää osaamistaSopimuksessa mainitaan haluttu laatutaso. Merkityksien Työnjohtajan kuuluu valvoa mittauksin ja mielekkyyksien kokemisesta muodostuu oman elämän hallin- tatarkastuksin laatutason toteutuminen. Osaamisella on vaikutusta siihen työhön jota tekee sekä omiin mahdollisuuksiin tulevai- suudessaHäiriötilanteet kuuluvat myös työmaalle. Osaamisella voi hallita stressiä, sillä oikeilla keinoilla päästään tehokkaaseen työ- aikojen käyttöön ja ajan hallintaan. Työssä viihtymisen ja kehittymiseen vaikuttaa myös seOn tärkeää, että työ työnjohtaja tietää keinot puuttua niihin. Keinojen on asianosaisen työntekijän persoonallisuudelle sopiva oltava rakennusalalla yleisesti hyväksyttyjä. Urakkasopimuksesta löytyykin noudatettavat sopimusehdot. Yleensä nämä ovat rakennusurakan yleiset sopimusehdot 1998 (YSE 1998). Työnjohtajan tulee tietää ainakin pääperiaatteet näistä. Rakennushankkeeseen kuuluu myös aina hankintoja. Suuremmat hankinnat tehdään yleensä hankintaosastolla, mutta työmaallakin joudutaan tekemään hankintoja melkein päivittäin. Tavaran toimittajalla on vastuita ja hän tuntee olevansa oikeas- sa tehtävässävelvoitteita tavaran toimitukseen liittyen. Useimmiten työssä oppiminen tapahtuu tekemisen kauttaLisäksi toimittajalla on vastuu tavaran virheettömyydestä toimituksen jälkeenkin. Hankinnoista tehdään myös erillinen sopimus. Näihinkin löytyy valmiit yleiset ehdot (RYHT 2000). Hankintasopimuksessa viitataan yleensä näihin, joko itsenäisesti vähitellen oppien mutta ne ovat käytössä, vaikkei mitään ehtoja sopimukseen kirjattaisikaan. Hyvä sopimusehtojen tuntemus auttaa työjohtajaa hallitsemaan myös hankintoihin liittyvät asiat. Häiriöihin on aina reagoitava oikealla tavalla. Oikeaa tapaa noudattamalla varmistetaan oman yrityksen oikeudellinen asema riitatilanteissa. Tämä pätee niin hankintasopimus- kuin urakkasopimusasioissakin. Tämän työn tarkoituksena on selventää rakennusurakoissa käytettäviä sopimusehtoja sekä käytäntöjä. Työnjohtajalla voi usein olla hyvä näkemys rakennustekniikasta, mutta vajavainen tieto sopimuksen noudattamiseen liittyviin käytäntöihin. Loppupeleissä onnistunut urakka syntyy sopimuksen noudattamisesta. Rakennusalalla urakkasopimus on sopimus, jossa rakennusurakoitsija sitoutuu tekemään tilaajalle sopimuksessa määrättyjen ehtojen mukaisen rakennuksen tai ohjatustirakenteen. Viimemainittu onkin tiedostettuna oppimismuotona lisääntynyt. Tällaista on pe– rehdytys. Se Tilaaja voi olla lyhytkestoista toinen rakennusliike tai suunnitelmallisesti etenevää jokin muu yritys. Tilaajana voi toimia myös yksityinen henkilö. Sopimukseen kirjataan, mitä työtä tai töitä urakka koskee. Samalla siihen kirjataan urakasta maksettava hinta ja ajallisesti pitkää työhön valmennustamaksutaulukko laitetaan liitteeksi. Molemmissa Sopimuksessa tulee myös ilmetä urakka-aika ja mahdolliset sanktiot, mikäli aika ylittyy. Yritysten välillisissä sopimuksissa tilaajana toimiva yleensä laittaa sopimukseen vähimmäisehdoiksi rakennusurakan yleisten sopimusehtojen (YSE 1998) mukaiset ehdot. Koska yritysten välinen sopiminen on kyse kokemuksen kautta oppimisestavapaamuotoista, voidaan YSE 1998:sin mukaisia ehtoja muuttaa molempien suostumuksella. Lyhytkestoisessa se Ei ole ollenkaan tavatonta, että joitakin kohtia muutetaan. Tällöin on vähitellenhyvä molempien osapuolien puolesta kirjata sopimukseen, usein yritys-erehdys tietämikä kohta yleisistä sopimusehdoista korvataan ja millä ehdoilla. Yleisimpiä muutoksia ovat työmaalla tapahtuvaan vastuuseen tehdyt muutokset sekä takuuaikojen muutokset. Rakennusurakkasopimuksen noudattaminen sitoo molempia osapuolia. Mahdollisimman yksityiskohtainen sopimus onkin molempien osapuolien edun mukaista. (Xxxxxxxxx & Junnonen 2016, karttuvasta kokemuksesta oppimista. Ohjatuissa ja suunnitelmallisesti etenevissä tilanteissa ohjaavan henkilön kokemus tukee oppivan ja ohjat- tavan työntekijän kokemuksen kehittymistä, ja se on tietoinen, tapahtumia analysoiva proses- si. Työssä oppiminen on myös toisilta oppimista erilaisissa tilaisuuksissa. Niissä voidaan vaihtaa kokemuksia, esittää kysymyksiä, käydä ammatillista keskustelua ja vaihtaa mielipiteitä. Työs- sä oppimisessa tiimimäinen työskentely on todettu toimivaksi. Sitä käytetään esimerkiksi op- pivan organisaation yhtenä työskentelymuotona. Toisilta oppimisessa haetaan hyviä toiminta- käytäntöjä ja arvioidaan niiden käyttösoveltuvuutta omaan työhön. Kaikki nämä ovat reflek- toivia prosesseja, joko tiedostamatta tai tiedostetusti enemmän tai vähemmän.(Paane- Tiainen 2000, 10213—14.) Tavoitteena oli tehdä selkeä Tämä luku kertoo urakkasopimuksen syntymisen kannalta keskeiset tiedot. Lisäksi tässä luvussa kerrotaan, keitä osapuolia urakassa on ja helppolukuinen opas oppisopimusopiskelijan työpaikkakoulut- tajalle sekä muille henkilöille, jotka ohjaavat oppisopimusopiskelijaamitkä heidän velvollisuutensa ovat. Oppaan avulla työpaik- kakouluttajille ja työnantajille muodostuu selkeämpi kuva omasta vastuusta ja siitä mitä kaikkea sisältyy oppisopimusopiskelijan polkuunSopimusasiakirjoissa määritellään kaikki urakkaan liittyvät asiat. Opas jäsentää ja helpottaa työpaikkakoulut- tajan tehtävää ohjaajana sekä toimii hyvänä tukimateriaalinaAsiakirjoissa voi olla keskenään ristiriitaista tietoa. Opinnäytetyö oli vastaus työ- yhteisöni kehittämiseen liittyviin tarpeisiin ja omaan henkilökohtaiseen tarpeeseeni vahvistaa osaamistani koulutustarkastajana oppisopimuskoulutuksessa. Havainnointi osoittautui tutki- muksessa hyväksi ratkaisuksi, sillä käyn joka tapauksessa yrityksissä tapaamassa oppisopi- musopiskelijoita. Kohteita ei ollut valittu erikseen. Esiin tulevat asiat nousivat luonnollisesti keskusteluihin ja niiden pohjalta oli hyvä tehdä muistiinpanoja kenttäpäiväkirjaan. Seuraa- vanlaiset kysymykset nousivat hyvin usein esille: mitä asioita tulee tehdä missäkin vaiheessa, kuka vastaa mistäkin, aikataulu, vastuunjako, ohjaus, työssä oppimisen arviointiin liittyvät kysymykset, roolit ja koko oppisopimuskoulutuksen kokonaisprosessi. Oppisopimusopiskelijan ohjaaminen ja asioiden selventäminen ja avaaminen on aina ollut tär- keää minulle. Mielestäni me kaikki jotka toimimme oppisopimusopiskelijoiden kanssa tällöin voimme vaikuttaa ohjauksellisella työotteella opiskelijan polun rakentumiseen. Opinnäyte- työssäni haluan omalta osaltani tukea oppaan muodossa opiskelijaa sekä työpaikkakoulutta- jaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä selkeä opas oppisopimusopiskelijan työpaikkakoulut- tajalle ja koko työyhteisölle, jotka tukevat ja ohjaavat oppisopimusopiskelijaa, sekä löytää sellaisia kriittisiä pisteitä, jotka osoittautuivat ongelmallisiksi oppisopimusopiskelijalle sekä työpaikkakuluttajalle. Työssäni ensimmäiseksi käsittelin teoria kautta koulutusjärjestelmiä, näyttötutkintojärjes- telmää ja työssä oppimista sekä ohjausta. Oppaan rakentumisvaiheessa pohdin oppisopimus- koulutusta ja henkilökohtaistamista. Kentältä saatujen havaintojen perusteella kiteytin työ- paikkakouluttajan tehtävät. Xxxxx oppisopimusopiskelijan koulutus onnistuisi, se tuo muka- naan haasteta. Tärkeää on kaikkien osapuolien sitoutuminen ja tehtävien tarkentaminen sekä ymmärtäminen siitä mitä oppisopimuskoulutus pitää sisällään. Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen, havainnointiin perustuva tutkimus. Havainnoinnit tehtiin 30 eri yrityksessä Etelä-Suomen läänin alueen oppisopimusopiskelijoista sekä työpaik- kakouluttajista ja keskusteluja käytiin sen alueen koulutustarkastajien kanssa. Havainnoinnil- la tarkoitetaan Eskolan & Suorannan mukaan (1996, 76), aineiston keruutapaa, jossa tutkija osallistuu tavalla tai toisella tutkimansa yhteisön toimintaan. Toimin kentällä aidoissa, luon- nollisissa vuorovaikutustilanteissa ja tämän vuoksi päädyin havainnointiin tutkimusmenetel- mänä. Havannointi osoittautui luonnolliseksi menetelmäksi saada ongelmat esilleTämän takia asiakirjat ovatkin eriarvoisia.

Johdanto. Yksi oppimisen yleisimmistä Tällä hetkellä melkein jokainen autoliike, jonka yhteydessä on huolto, tarjoaa jonkin asteista huoltosopimusta uuden auton oston yhteydessä. Huoltosopimukset voivat olla joko täysin autoliikkeen omia huoltosopimuksia tai maahantuojan tai valmistajan tarjo- amia huoltosopimuksia. Huoltosopimukset ovat keskittyneet lähinnä henkilöautoihin, mutta joissakin autoliikkeissä tarjotaan hyötyajoneuvoillekin jonkinlaista huoltosopi- musta. Hyötyajoneuvot huoltosopimusten suhteen ovat jääneet melkein kokonaan huomiotta, koska niiden käyttökustannukset riippuvat paljolti siitä, mihin tarkoitukseen autoja käy- tetään. Hyötyajoneuvoilla saatetaan koko sen käytön ajan ajaa esimerkiksi pelkillä sora- teillä, jolloin kuluvat osat ovat kovilla erityisesti jarrut tai niillä voidaan ajaa pelkästään lyhyitä matkoja, jotka sisältävät paljon käynnistys- ja tärkeimmistä tavoista sammutuskertoja, jolloin auton akut ovat koetuksella. Eri käyttötilanteet ja – tavat vaikuttavat näin ollen auton kunnos- sapitokuluihin. Näiden asioiden takia hyötyajoneuvojen kulujen suuruutta on työssä oppiminenvaikea arvioida tarkasti. Tästä johtuu se, ettei hyötyajoneuvoille tarjota usein huoltosopimuk- sia. Huoltosopimusta kannattaa kuitenkin tarjota asiakkaille siitä syystä, että auton käyttö- kustannukset olisivat ennakoitavissa. Se tarjoaisi asiakkaalle helppoutta tuoda auto huoltoon. Lisäksi huolloista ei tulisi yllätyskuluja, koska asiakas olisi maksanut jo etu- käteen huollosta. Asiakas pystyisi näin ollen hallitsemaan auton kuluja eikä asiakkaan tarvitsisi maksaa kerralla suurta summaa kun auto käy korjaamolla. Opinnäytetyön tarkoituksena on mahdollisuus vaikuttaa omaan työtilanteeseensa suunnitella ja oman elämän hallintaankartoittaa huoltosopimuksen sisältö ja hinta Ford-merkkisille Transit-mallisille hyötyajoneuvoille sekä yrityksen että asiak- kaan näkökulmasta. Työssä oppimisen mielekkyys lisää osaamista. Merkityksien ja mielekkyyksien kokemisesta muodostuu oman elämän hallin- ta. Osaamisella on vaikutusta siihen työhön jota tekee sekä omiin mahdollisuuksiin tulevai- suudessa. Osaamisella voi hallita stressiä, sillä oikeilla keinoilla päästään tehokkaaseen työ- aikojen käyttöön ja ajan hallintaan. Työssä viihtymisen ja kehittymiseen vaikuttaa myös seMitä huoltosopimuksen tulisi sisältää, että työ on asianosaisen työntekijän persoonallisuudelle sopiva se olisi yritykselle tar- peeksi tuottava ja hän tuntee olevansa oikeas- sa tehtävässäsamalla tarpeeksi edullinen asiakkaalle. Useimmiten työssä oppiminen tapahtuu tekemisen kauttaTyö tehdään SOK Autokaup- pa Oy:lle Tampereen toimipisteeseen, joko itsenäisesti vähitellen oppien tai ohjatusti. Viimemainittu onkin tiedostettuna oppimismuotona lisääntynyt. Tällaista on pe– rehdytys. Se voi olla lyhytkestoista tai suunnitelmallisesti etenevää ja ajallisesti pitkää työhön valmennusta. Molemmissa on kyse kokemuksen kautta oppimisesta. Lyhytkestoisessa se on vähitellen, usein yritys-erehdys tietä, karttuvasta kokemuksesta oppimista. Ohjatuissa ja suunnitelmallisesti etenevissä tilanteissa ohjaavan henkilön kokemus tukee oppivan ja ohjat- tavan työntekijän kokemuksen kehittymistä, ja se on tietoinen, tapahtumia analysoiva proses- si. Työssä oppiminen on myös toisilta oppimista erilaisissa tilaisuuksissa. Niissä voidaan vaihtaa kokemuksia, esittää kysymyksiä, käydä ammatillista keskustelua ja vaihtaa mielipiteitä. Työs- sä oppimisessa tiimimäinen työskentely on todettu toimivaksi. Sitä käytetään esimerkiksi op- pivan organisaation yhtenä työskentelymuotona. Toisilta oppimisessa haetaan hyviä toiminta- käytäntöjä ja arvioidaan niiden käyttösoveltuvuutta omaan työhön. Kaikki nämä ovat reflek- toivia prosesseja, joko tiedostamatta tai tiedostetusti enemmän tai vähemmän.(Paane- Tiainen 2000, 102josta jäljempänä käytettään nimitystä Automaa.) Tavoitteena oli tehdä selkeä ja helppolukuinen opas oppisopimusopiskelijan työpaikkakoulut- tajalle sekä muille henkilöille, jotka ohjaavat oppisopimusopiskelijaa. Oppaan avulla työpaik- kakouluttajille ja työnantajille muodostuu selkeämpi kuva omasta vastuusta ja siitä mitä kaikkea sisältyy oppisopimusopiskelijan polkuun. Opas jäsentää ja helpottaa työpaikkakoulut- tajan tehtävää ohjaajana sekä toimii hyvänä tukimateriaalina. Opinnäytetyö oli vastaus työ- yhteisöni kehittämiseen liittyviin tarpeisiin ja omaan henkilökohtaiseen tarpeeseeni vahvistaa osaamistani koulutustarkastajana oppisopimuskoulutuksessa. Havainnointi osoittautui tutki- muksessa hyväksi ratkaisuksi, sillä käyn joka tapauksessa yrityksissä tapaamassa oppisopi- musopiskelijoita. Kohteita ei ollut valittu erikseen. Esiin tulevat asiat nousivat luonnollisesti keskusteluihin ja niiden pohjalta oli hyvä tehdä muistiinpanoja kenttäpäiväkirjaan. Seuraa- vanlaiset kysymykset nousivat hyvin usein esille: mitä asioita tulee tehdä missäkin vaiheessa, kuka vastaa mistäkin, aikataulu, vastuunjako, ohjaus, työssä oppimisen arviointiin liittyvät kysymykset, roolit ja koko oppisopimuskoulutuksen kokonaisprosessi. Oppisopimusopiskelijan ohjaaminen ja asioiden selventäminen ja avaaminen on aina ollut tär- keää minulle. Mielestäni me kaikki jotka toimimme oppisopimusopiskelijoiden kanssa tällöin voimme vaikuttaa ohjauksellisella työotteella opiskelijan polun rakentumiseen. Opinnäyte- työssäni haluan omalta osaltani tukea oppaan muodossa opiskelijaa sekä työpaikkakoulutta- jaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä selkeä opas oppisopimusopiskelijan työpaikkakoulut- tajalle ja koko työyhteisölle, jotka tukevat ja ohjaavat oppisopimusopiskelijaa, sekä löytää sellaisia kriittisiä pisteitä, jotka osoittautuivat ongelmallisiksi oppisopimusopiskelijalle sekä työpaikkakuluttajalle. Työssäni ensimmäiseksi käsittelin teoria kautta koulutusjärjestelmiä, näyttötutkintojärjes- telmää ja työssä oppimista sekä ohjausta. Oppaan rakentumisvaiheessa pohdin oppisopimus- koulutusta ja henkilökohtaistamista. Kentältä saatujen havaintojen perusteella kiteytin työ- paikkakouluttajan tehtävät. Xxxxx oppisopimusopiskelijan koulutus onnistuisi, se tuo muka- naan haasteta. Tärkeää on kaikkien osapuolien sitoutuminen ja tehtävien tarkentaminen sekä ymmärtäminen siitä mitä oppisopimuskoulutus pitää sisällään. Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen, havainnointiin perustuva tutkimus. Havainnoinnit tehtiin 30 eri yrityksessä Etelä-Suomen läänin alueen oppisopimusopiskelijoista sekä työpaik- kakouluttajista ja keskusteluja käytiin sen alueen koulutustarkastajien kanssa. Havainnoinnil- la tarkoitetaan Eskolan & Suorannan mukaan (1996, 76), aineiston keruutapaa, jossa tutkija osallistuu tavalla tai toisella tutkimansa yhteisön toimintaan. Toimin kentällä aidoissa, luon- nollisissa vuorovaikutustilanteissa ja tämän vuoksi päädyin havainnointiin tutkimusmenetel- mänä. Havannointi osoittautui luonnolliseksi menetelmäksi saada ongelmat esille.

Johdanto. Yksi oppimisen yleisimmistä Kirjassa Hankintojen johtaminen, Iloranta ja tärkeimmistä tavoista Pajunen-Muhonen tunnistavat kaksi erilaista hankintaoppia, perinteinen- ja proaktiivinen. Perinteinen hankintapro- sessi on työssä oppiminenreaktiivinen ja ei keskity ennakoimaan tilanteita. Se Siinä keskitytään tar- peen määrittelyyn, tarjouspyyntöjen tekemiseen, toimittajan valintaan, tilaami- seen, valvontaan ja laskun maksatukseen. Tässä mallissa muutoksiin keskity- tään vasta jälkikäteen. Pääpaino on mahdollisuus vaikuttaa omaan työtilanteeseensa ja oman elämän hallintaantuotteiden saatavuuden varmistuksessa. Työssä oppimisen mielekkyys lisää osaamista. Merkityksien ja mielekkyyksien kokemisesta muodostuu oman elämän hallin- ta. Osaamisella on vaikutusta siihen työhön jota tekee sekä omiin mahdollisuuksiin tulevai- suudessa. Osaamisella voi hallita stressiäKoko prosessi nähdään tukitoimintona, sillä oikeilla keinoilla päästään tehokkaaseen työ- aikojen käyttöön ja ajan hallintaan. Työssä viihtymisen ja kehittymiseen vaikuttaa myös seeikä nähdä, että työ se voisi tuottaa lisäarvoa (Iloranta & Pajunen-Muhonen 2015, 95–96.) Jos taas verrataan perinteistä mallia aktiivisempaan malliin, joka on asianosaisen työntekijän persoonallisuudelle sopiva nimetty proaktiivinen hankintaprosessi. Proaktiivinen hankintaprosessi ennakoi muutok- sia ja hän tuntee olevansa oikeas- sa tehtävässäpyrkii ohjaamaan toimintaa koko ajan tiettyyn strategian suuntaan. Useimmiten työssä oppiminen tapahtuu tekemisen kauttaHankinta integroidaan osaksi yritysstrategiaa. Tällöin hankintaprosessi nähdään lisäarvoa tuottavana ja päädraiverina ei ole vain hinta. Ostoja voidaan keskittää ja muodos- taa toimittajiin kumppanuussuhteita, joko itsenäisesti vähitellen oppien tai ohjatustimitä kautta saadaan tuotettua kohdeyrityk- selle lisäarvoa. Viimemainittu onkin tiedostettuna oppimismuotona lisääntynytHankinta osallistuu myös osaksi muita prosesseja kuten myynti- prosessi ja tuotekehitysprosessi (Iloranta & Pajunen-Muhonen 2015, 95–96.) Kohdeyrityksen hankintaprosessi jää selvästi reaktiivisen mallin puolelle, mutta selvästi on tunnistettavissa joitakin proaktiivisia asioita. Tällaista Jotta kohdeyritys pääsisi modernin hankinnan tasolle tulisi kehittää nykyistä prosessia, niin että hankinta- osasto suuntaisi katseensa tulevaisuuteen ja pyrkisi ennakoimaan tulevaa. Ny- kyisillä resursseilla tämä olisi hyvin pitkäkestoinen projekti, mutta varmasti tehtä- vissä. Xxxxxx kuitenkin todeta, että tämä opinnäytetyö on pe– rehdytysvain pieni osa tätä ke- hitysprosessia, eikä tällä projektilla ole mahdollista ratkaista kaikkia ongelmia. Se Xxxxxxxxx roolin historiaa tarkasteltaessa voidaan huomata ainakin yksi syy, miksi tähän tilanteeseen on ajauduttu. Xxxxxxxxx rooli on ennen ollut niin sano- tusti vain tukitoiminto ja nähtiin hyvin irrallisena toimintona. Kuitenkin nykypäi- vänä monessa yrityksessä hankinnat saattavat olla jopa 50 % kokonaisvolyy- mista, joka on hyvinkin merkittävä osa. Hankintojen määrällinen kasvu on voi joh- tua siitä, että yritykset pyrkivät keskittymään ydinosaamiseensa enemmän ja näin muita hankintoja ulkoistetaan (Nieminen 2016.) Kun hankinnan osuus voi olla lyhytkestoista tai suunnitelmallisesti etenevää jopa 50 % kokonaisvolyymista, on yritysten huomi- oitava hankinta eri tavalla kuin ennen. Tällöin yritys on enemmän riippuvainen toimittajistaan, mutta tätä ei pidä nähdä vain huonona asiana. Hyvällä toimittaja- hallinnalla voidaan saavuttaa jopa parempi kilpailukyky ja ajallisesti pitkää työhön valmennustavähentää liiketoimin- nan riskejä. Molemmissa on kyse kokemuksen kautta oppimisesta. Lyhytkestoisessa se on vähitellen, usein yritys-erehdys tietä, karttuvasta kokemuksesta oppimista. Ohjatuissa ja suunnitelmallisesti etenevissä tilanteissa ohjaavan henkilön kokemus tukee oppivan ja ohjat- tavan työntekijän kokemuksen kehittymistä, ja se on tietoinen, tapahtumia analysoiva proses- si. Työssä oppiminen Hyvillä toimittaja suhteilla on myös toisilta oppimista erilaisissa tilaisuuksissa. Niissä voidaan vaihtaa kokemuksia, esittää kysymyksiä, käydä ammatillista keskustelua mahdollisuus toimia innovatiivi- sesti ja vaihtaa mielipiteitä. Työs- sä oppimisessa tiimimäinen työskentely on todettu toimivaksi. Sitä käytetään esimerkiksi op- pivan organisaation yhtenä työskentelymuotona. Toisilta oppimisessa haetaan hyviä toiminta- käytäntöjä löytää uusia ratkaisuja tuotteisiin ja arvioidaan niiden käyttösoveltuvuutta omaan työhön. Kaikki nämä ovat reflek- toivia prosesseja, joko tiedostamatta tai tiedostetusti enemmän tai vähemmän.(Paane- Tiainen 2000, 102palveluihin toimittajien osaamisen kautta (Nieminen 2016.) Tavoitteena oli tehdä selkeä ja helppolukuinen opas oppisopimusopiskelijan työpaikkakoulut- tajalle sekä muille henkilöille, jotka ohjaavat oppisopimusopiskelijaa. Oppaan avulla työpaik- kakouluttajille ja työnantajille muodostuu selkeämpi kuva omasta vastuusta ja siitä mitä kaikkea sisältyy oppisopimusopiskelijan polkuun. Opas jäsentää ja helpottaa työpaikkakoulut- tajan tehtävää ohjaajana sekä toimii hyvänä tukimateriaalina. Opinnäytetyö oli vastaus työ- yhteisöni kehittämiseen liittyviin tarpeisiin ja omaan henkilökohtaiseen tarpeeseeni vahvistaa osaamistani koulutustarkastajana oppisopimuskoulutuksessa. Havainnointi osoittautui tutki- muksessa hyväksi ratkaisuksi, sillä käyn joka tapauksessa yrityksissä tapaamassa oppisopi- musopiskelijoita. Kohteita ei ollut valittu erikseen. Esiin tulevat asiat nousivat luonnollisesti keskusteluihin ja niiden pohjalta oli hyvä tehdä muistiinpanoja kenttäpäiväkirjaan. Seuraa- vanlaiset kysymykset nousivat hyvin usein esille: mitä asioita tulee tehdä missäkin vaiheessa, kuka vastaa mistäkin, aikataulu, vastuunjako, ohjaus, työssä oppimisen arviointiin liittyvät kysymykset, roolit ja koko oppisopimuskoulutuksen kokonaisprosessi. Oppisopimusopiskelijan ohjaaminen ja asioiden selventäminen ja avaaminen on aina ollut tär- keää minulle. Mielestäni me kaikki jotka toimimme oppisopimusopiskelijoiden kanssa tällöin voimme vaikuttaa ohjauksellisella työotteella opiskelijan polun rakentumiseen. Opinnäyte- työssäni haluan omalta osaltani tukea oppaan muodossa opiskelijaa sekä työpaikkakoulutta- jaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä selkeä opas oppisopimusopiskelijan työpaikkakoulut- tajalle ja koko työyhteisölle, jotka tukevat ja ohjaavat oppisopimusopiskelijaa, sekä löytää sellaisia kriittisiä pisteitä, jotka osoittautuivat ongelmallisiksi oppisopimusopiskelijalle sekä työpaikkakuluttajalle. Työssäni ensimmäiseksi käsittelin teoria kautta koulutusjärjestelmiä, näyttötutkintojärjes- telmää ja työssä oppimista sekä ohjausta. Oppaan rakentumisvaiheessa pohdin oppisopimus- koulutusta ja henkilökohtaistamista. Kentältä saatujen havaintojen perusteella kiteytin työ- paikkakouluttajan tehtävät. Xxxxx oppisopimusopiskelijan koulutus onnistuisi, se tuo muka- naan haasteta. Tärkeää on kaikkien osapuolien sitoutuminen ja tehtävien tarkentaminen sekä ymmärtäminen siitä mitä oppisopimuskoulutus pitää sisällään. Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen, havainnointiin perustuva tutkimus. Havainnoinnit tehtiin 30 eri yrityksessä Etelä-Suomen läänin alueen oppisopimusopiskelijoista sekä työpaik- kakouluttajista ja keskusteluja käytiin sen alueen koulutustarkastajien kanssa. Havainnoinnil- la tarkoitetaan Eskolan & Suorannan mukaan (1996, 76), aineiston keruutapaa, jossa tutkija osallistuu tavalla tai toisella tutkimansa yhteisön toimintaan. Toimin kentällä aidoissa, luon- nollisissa vuorovaikutustilanteissa ja tämän vuoksi päädyin havainnointiin tutkimusmenetel- mänä. Havannointi osoittautui luonnolliseksi menetelmäksi saada ongelmat esille.

Johdanto. Yksi oppimisen yleisimmistä Tämän opinnäytetyön ensisijaisena tarkoituksena on sopimuspohjien tekeminen toi- meksiantona aloittavalle pienyritykselle. Koska toimeksiantona on sopimuspohjien laa- timinen, on kyseessä toiminnallinen opinnäytetyö. Sopimusten sisällöstä, kuten sopi- musehdoista, sovitaan yhdessä yrittäjän kanssa. Opinnäytetyön toissijaisena tarkoituksena on toimia sopimusoppaana pienyrityksille. Pienyrittäjillä on harvoin kokonaisvaltaista oikeudellista osaamista sopimusten laatimi- seen, joten kysyntää tämän kaltaiselle sopimusoppaalle varmasti on. Yritystoiminta ja tärkeimmistä tavoista sen kannattavuus määräytyvät pitkälti laadituista sopimuksista ja niiden tuomista vel- voitteista. Sopimuksilla on työssä oppiminenlaaja-alaiset ja pitkäkestoiset vaikutukset yrityksen toimin- taan, joten jokaisen yrityksen tulisi panostaa sopimusten huolelliseen suunnitteluun ja laatuun. Se on mahdollisuus vaikuttaa omaan työtilanteeseensa ja oman elämän hallintaan. Työssä oppimisen mielekkyys lisää osaamista. Merkityksien ja mielekkyyksien kokemisesta muodostuu oman elämän hallin- ta. Osaamisella on vaikutusta siihen työhön jota tekee sekä omiin mahdollisuuksiin tulevai- suudessa. Osaamisella voi hallita stressiä(Haapio 2002, sillä oikeilla keinoilla päästään tehokkaaseen työ- aikojen käyttöön ja ajan hallintaan. Työssä viihtymisen ja kehittymiseen vaikuttaa 5) Kysynnän puolesta puhuu myös se, että työ on asianosaisen työntekijän persoonallisuudelle sopiva ja hän tuntee olevansa oikeas- sa tehtävässä. Useimmiten työssä oppiminen tapahtuu tekemisen kautta, joko itsenäisesti vähitellen oppien tai ohjatusti. Viimemainittu onkin tiedostettuna oppimismuotona lisääntynyt. Tällaista on pe– rehdytys. Se voi olla lyhytkestoista tai suunnitelmallisesti etenevää ja ajallisesti pitkää työhön valmennusta. Molemmissa on kyse kokemuksen kautta oppimisesta. Lyhytkestoisessa se on vähitellen, usein yritys-erehdys tietä, karttuvasta kokemuksesta oppimista. Ohjatuissa ja suunnitelmallisesti etenevissä tilanteissa ohjaavan henkilön kokemus tukee oppivan ja ohjat- tavan työntekijän kokemuksen kehittymistä, ja se on tietoinen, tapahtumia analysoiva proses- si. Työssä oppiminen on myös toisilta oppimista erilaisissa tilaisuuksissa. Niissä voidaan vaihtaa kokemuksia, esittää kysymyksiä, käydä ammatillista keskustelua ja vaihtaa mielipiteitä. Työs- sä oppimisessa tiimimäinen työskentely on todettu toimivaksi. Sitä käytetään esimerkiksi op- pivan organisaation yhtenä työskentelymuotona. Toisilta oppimisessa haetaan hyviä toiminta- käytäntöjä ja arvioidaan niiden käyttösoveltuvuutta omaan työhön. Kaikki nämä ovat reflek- toivia prosesseja, joko tiedostamatta tai tiedostetusti enemmän tai vähemmän.(Paane- Tiainen 2000, 102.) Tavoitteena vuonna 2015 suo- malaisista yrityksistä 93,4 prosenttia oli tehdä selkeä ja helppolukuinen opas oppisopimusopiskelijan työpaikkakoulut- tajalle sekä muille henkilöille, jotka ohjaavat oppisopimusopiskelijaa. Oppaan avulla työpaik- kakouluttajille ja työnantajille muodostuu selkeämpi kuva omasta vastuusta ja siitä mitä kaikkea sisältyy oppisopimusopiskelijan polkuun. Opas jäsentää ja helpottaa työpaikkakoulut- tajan tehtävää ohjaajana sekä toimii hyvänä tukimateriaalina. Opinnäytetyö oli vastaus työ- yhteisöni kehittämiseen liittyviin tarpeisiin ja omaan henkilökohtaiseen tarpeeseeni vahvistaa osaamistani koulutustarkastajana oppisopimuskoulutuksessa. Havainnointi osoittautui tutki- muksessa hyväksi ratkaisuksi, sillä käyn joka tapauksessa yrityksissä tapaamassa oppisopi- musopiskelijoita. Kohteita ei ollut valittu erikseen. Esiin tulevat asiat nousivat luonnollisesti keskusteluihin ja niiden pohjalta oli hyvä tehdä muistiinpanoja kenttäpäiväkirjaan. Seuraa- vanlaiset kysymykset nousivat hyvin usein esille: mitä asioita tulee tehdä missäkin vaiheessa, kuka vastaa mistäkin, aikataulu, vastuunjako, ohjaus, työssä oppimisen arviointiin liittyvät kysymykset, roolit ja koko oppisopimuskoulutuksen kokonaisprosessi. Oppisopimusopiskelijan ohjaaminen ja asioiden selventäminen ja avaaminen on aina ollut tär- keää minulle. Mielestäni me kaikki jotka toimimme oppisopimusopiskelijoiden kanssa tällöin voimme vaikuttaa ohjauksellisella työotteella opiskelijan polun rakentumiseen. Opinnäyte- työssäni haluan omalta osaltani tukea oppaan muodossa opiskelijaa sekä työpaikkakoulutta- jaaalle 10 hengen yrityksiä (Suomen Yrittäjät 2017). Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä selkeä opas oppisopimusopiskelijan työpaikkakoulut- tajalle on laatia juridisesti pätevät ja koko työyhteisölletoimeksiantoyrityksen vaati- mukset täyttävät sopimukset sekä koota tietoa sopimustoiminnasta ja sopimusten laa- timisesta niin, jotka tukevat että muutkin pienyritykset voivat hyödyntää tätä opinnäytetyötä yritystoi- minnan yhteydessä laatiessaan sopimuksiaan. Opinnäytetyö koostuu neljästä pääluvusta. Xxxxxxxxx jälkeen käsitellään sopimusoi- keuden perusteita ja ohjaavat oppisopimusopiskelijaasen teoriaa. Kun perusteisiin on tutustuttu, keskitytään yritystoi- minnan keskeisiin sekä löytää sellaisia kriittisiä pisteitätoimeksiantajan tarvitsemiin sopimuksiin, jotka osoittautuivat ongelmallisiksi oppisopimusopiskelijalle niiden juridiseen sääntelyyn ja lakisääteisiin vakuutuksiin sekä työpaikkakuluttajallemuihin työnantajan velvollisuuksiin. Työssäni ensimmäiseksi käsittelin teoria kautta koulutusjärjestelmiäTyön lopussa kerrataan prosessit, näyttötutkintojärjes- telmää miten toimeksiantajan sopimukset luotiin ja annetaan toi- meksiantajalle ohjeita menestyvään sopimustoimintaan. Opinnäytetyö pyrkii antamaan lukijalle kattavat perustiedot ja yleiskuvan yritysten so- pimustoiminnasta ja ohjaamaan lukijan huomion tyypillisiin asioihin, joihin tämän tulisi kiinnittää huomiota sopimuksia laatiessa. Opinnäytetyön keskeisinä lähteinä on käytet- ty sopimuksiin keskittynyttä oikeuskirjallisuutta, ajantasaista lainsäädäntöä ja sähköisiä lähteitä. Keskeisinä lakeina voidaan mainita muun muassa oikeustoimilaki, työsopimus- laki, kauppalaki, kuluttajansuojalaki ja laki liikehuoneiston vuokrauksesta. Tärkeimpiä työssä oppimista käytettyjä kirjallisia lähteitä ovat teokset Sopimusoikeuden perusteet, Yrityksen käytännön lakiasiat, Yrityksen asiakirja- ja sopimusopas ja Sopimusriskit. Syvällisempi perehtyminen opinnäytetyössä käsiteltyihin aiheisiin vaatii kyseisiin lähteisiin ja muu- hun alan kirjallisuuteen tutustumista. Toimeksiantoyritys on tammikuussa 2018 toimintansa aloittava kahvilamyymälä. Kahvi- lan lisäksi yritys toimii tilausravintolana sekä ohjaustavuokraa tilojaan juhlia ja kokouksia varten. Oppaan rakentumisvaiheessa pohdin oppisopimus- koulutusta Yritys työllistää yhden päätoimisen ja henkilökohtaistamistakaksi osa-aikaista työntekijää. Kentältä saatujen havaintojen perusteella kiteytin työ- paikkakouluttajan tehtävät. Xxxxx oppisopimusopiskelijan koulutus onnistuisiToimeksiantoyritys tarvitsee liiketoiminnan alkaessa työsopimuspohjan, se tuo muka- naan haasteta. Tärkeää on kaikkien osapuolien sitoutuminen ja tehtävien tarkentaminen tilanvuokrasopimuksen, ruoan noutosopimuksen sekä ymmärtäminen siitä mitä oppisopimuskoulutus pitää sisällään. Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen, havainnointiin perustuva tutkimus. Havainnoinnit tehtiin 30 eri yrityksessä Etelä-Suomen läänin alueen oppisopimusopiskelijoista sekä työpaik- kakouluttajista ja keskusteluja käytiin sen alueen koulutustarkastajien kanssa. Havainnoinnil- la tarkoitetaan Eskolan & Suorannan mukaan (1996, 76), aineiston keruutapaa, jossa tutkija osallistuu tavalla tai toisella tutkimansa yhteisön toimintaan. Toimin kentällä aidoissa, luon- nollisissa vuorovaikutustilanteissa ja tämän vuoksi päädyin havainnointiin tutkimusmenetel- mänä. Havannointi osoittautui luonnolliseksi menetelmäksi saada ongelmat esillesopimuksen ruokapalveluista.

Johdanto. Yksi oppimisen yleisimmistä Tässä opinnäytetyössä kehitetään selainpohjainen sovellus autopaikkojen vuokrasopi- musten tulostamista varten. Sovellus on tarkoitettu käytettäväksi kiinteistöalan yritykses- sä, joka vuokraa asuntoja sekä autopaikkoja vuokralaisille. Mahdollisimman pitkälle kehitetyt resurssit sekä muut liiketoiminnan kannattavuutta lisää- vät tekijät aikaansaavat liiketoiminnalle tärkeän tuloksen kasvun. Kiinteistöalan palvelun- tarjoajalle on tärkeää tuntea tarjoamansa palvelut hyvin, ja tärkeimmistä tavoista pitää esimerkiksi autopaikkojen tai asuntojen vuokrauksessa käyttöaste mahdollisimman korkeana. Autopaikkoja saattaa vuokrata useampi erillinen toimija, joita ovat tässä opinnäytetyössä huoltoyhtiöt ja asunto- vuokrauksen työntekijät. Eri toimijoilla on työssä oppiminen. Se käytössään erilaiset vuokrasopimuspohjat ja vuokrasopimusten ehdot voivat vaihdella paljon, joten tässä opinnäytetyössä ratkaista- vaksi ongelmaksi on mahdollisuus vaikuttaa omaan työtilanteeseensa ja oman elämän hallintaan. Työssä oppimisen mielekkyys lisää osaamista. Merkityksien ja mielekkyyksien kokemisesta muodostuu oman elämän hallin- ta. Osaamisella on vaikutusta siihen työhön jota tekee nostettu vuokrasopimusten samankaltaisuus sekä omiin mahdollisuuksiin tulevai- suudessa. Osaamisella voi hallita stressiä, sillä oikeilla keinoilla päästään tehokkaaseen työ- aikojen käyttöön ja ajan hallintaan. Työssä viihtymisen ja kehittymiseen vaikuttaa myös sesopimusehtojen päivittäminen siten, että työ ne ovat reaaliajassa kaikkien toimijoiden saatavilla. Opinnäytetyön keskeisimpänä tavoitteena on asianosaisen työntekijän persoonallisuudelle sopiva tehdä kevyt järjestelmä autopaikkojen vuok- rasopimusten tulostamiseen. Järjestelmään tallennetaan eri taloyhtiöiden osoitteet, eri- tyisehdot sekä lisätiedot. Järjestelmään tehdään yksi yleinen käyttäjätunnus sekä salasa- na, joilla käyttäjät voivat tunnistautua palveluun. Järjestelmässä on yhdet yleiset sopimus- ehdot, joita voidaan tarvittaessa päivittää käyttäjien toimesta. Järjestelmä on rajattu siten, että tietokantaan ei tallenneta vuokrasopimuksia eikä auto- paikkoja vuokraavien asiakkaiden tietoja. Järjestelmä toteutetaan MVP-ajattelumallia (Mi- nimum Viable Product) hyödyntämällä, joka tarkoittaa hyvin kevyttä ja hän tuntee olevansa oikeas- sa tehtävässäminimalistista jär- jestelmää, jonka avulla saadaan selvitettyä tehokkaasti sekä mahdollisimman pienellä työn määrällä ratkaiseeko järjestelmä tarvittavan ongelman (Haapahovi 12.3.2017). Useimmiten työssä oppiminen tapahtuu tekemisen kauttaTuotoksesta hyötyvät autopaikkoja vuokraavat työntekijät sekä huoltoyhtiössä että asun- tovuokrauksessa, joko itsenäisesti vähitellen oppien tai ohjatustikoska järjestelmän avulla saadaan tulostettua yhdenmukainen autopai- kan vuokrasopimus. Viimemainittu onkin tiedostettuna oppimismuotona lisääntynyt. Tällaista on pe– rehdytys. Se voi olla lyhytkestoista tai suunnitelmallisesti etenevää ja ajallisesti pitkää työhön valmennusta. Molemmissa on kyse kokemuksen kautta oppimisesta. Lyhytkestoisessa se on vähitellen, usein yritys-erehdys tietä, karttuvasta kokemuksesta oppimista. Ohjatuissa ja suunnitelmallisesti etenevissä tilanteissa ohjaavan henkilön kokemus tukee oppivan ja ohjat- tavan työntekijän kokemuksen kehittymistäLisäksi päivitetyt ehdot ovat kaikkien toimijoiden saatavilla reaaliajas- sa, ja se ehtojen päivitys on tietoinenhelppoa järjestelmän avulla. MVP-ajattelumallin produkti mah- dollistaa hyvin yksinkertaisen tietokannan sekä käyttöliittymän tekemisen, tapahtumia analysoiva proses- si. Työssä oppiminen on myös toisilta oppimista erilaisissa tilaisuuksissa. Niissä voidaan vaihtaa kokemuksiajoten opinnäyte- työssä kirjoitettavan ohjelmakoodin sekä tietoperustan avulla lukija saa hyvän johdatuksen järjestelmäkehitykseen, esittää kysymyksiä, käydä ammatillista keskustelua ja vaihtaa mielipiteitä. Työs- sä oppimisessa tiimimäinen työskentely on todettu toimivaksi. Sitä käytetään esimerkiksi op- pivan organisaation yhtenä työskentelymuotona. Toisilta oppimisessa haetaan hyviä toiminta- käytäntöjä ja arvioidaan niiden käyttösoveltuvuutta omaan työhön. Kaikki nämä ovat reflek- toivia prosesseja, joko tiedostamatta tai tiedostetusti enemmän tai vähemmän.(Paane- Tiainen 2000, 102.) Tavoitteena oli tehdä selkeä ja helppolukuinen opas oppisopimusopiskelijan työpaikkakoulut- tajalle sekä muille henkilöille, jotka ohjaavat oppisopimusopiskelijaa. Oppaan avulla työpaik- kakouluttajille ja työnantajille muodostuu selkeämpi kuva omasta vastuusta ja siitä mitä kaikkea sisältyy oppisopimusopiskelijan polkuun. Opas jäsentää ja helpottaa työpaikkakoulut- tajan tehtävää ohjaajana sekä toimii hyvänä tukimateriaalina. Opinnäytetyö oli vastaus työ- yhteisöni kehittämiseen liittyviin tarpeisiin ja omaan henkilökohtaiseen tarpeeseeni vahvistaa osaamistani koulutustarkastajana oppisopimuskoulutuksessa. Havainnointi osoittautui tutki- muksessa hyväksi ratkaisuksi, sillä käyn joka tapauksessa yrityksissä tapaamassa oppisopi- musopiskelijoita. Kohteita vaikka lukijoilla ei ollut valittu erikseen. Esiin tulevat asiat nousivat luonnollisesti keskusteluihin ja niiden pohjalta oli hyvä tehdä muistiinpanoja kenttäpäiväkirjaan. Seuraa- vanlaiset kysymykset nousivat hyvin usein esille: mitä asioita tulee tehdä missäkin vaiheessa, kuka vastaa mistäkin, aikataulu, vastuunjako, ohjaus, työssä oppimisen arviointiin liittyvät kysymykset, roolit ja koko oppisopimuskoulutuksen kokonaisprosessi. Oppisopimusopiskelijan ohjaaminen ja asioiden selventäminen ja avaaminen on aina ollut tär- keää minulle. Mielestäni me kaikki jotka toimimme oppisopimusopiskelijoiden kanssa tällöin voimme vaikuttaa ohjauksellisella työotteella opiskelijan polun rakentumiseen. Opinnäyte- työssäni haluan omalta osaltani tukea oppaan muodossa opiskelijaa sekä työpaikkakoulutta- jaaolisi aiempaa ohjelmointikokemusta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä selkeä opas oppisopimusopiskelijan työpaikkakoulut- tajalle keskeisimpiä käsitteitä ovat web-ohjelmointi, järjestelmäsuunnittelu ja web- sovelluskehitys. Tärkeimmät käsitteet ovat web-ohjelmointi ja -sovelluskehitys, koska tar- koituksena on toteuttaa selaimessa toimiva verkkosovellus, jota voivat käyttää fyysisesti eri paikoissa sijaitsevat toimijat siten, että järjestelmän tiedot ovat kaikkien käyttäjien saa- tavilla reaaliajassa. Web-sovellus tarkoittaa erilaisten ohjelmointi-, merkintä- ja tyylikielien avulla luotua käyttöliittymää, joka toimii tietokannan kanssa yhdessä tarjoten tietyn palve- lun käyttäjälle (Gibb 2016). Järjestelmäsuunnittelu käsitteenä kuuluu oleellisena osana opinnäytetyöhön, koska työs- sä toteutetaan uusi järjestelmä. Järjestelmäsuunnittelu tarkoittaa sitä prosessia, jonka avulla suunnitellaan järjestelmän rakennetta sekä elementtejä, joita ovat mm. järjestelmä- arkkitehtuuri, erilaiset moduulit tai muut komponentit, rajapinnat sekä data, joka kulkee koko työyhteisölle, jotka tukevat ja ohjaavat oppisopimusopiskelijaa, sekä löytää sellaisia kriittisiä pisteitä, jotka osoittautuivat ongelmallisiksi oppisopimusopiskelijalle sekä työpaikkakuluttajalle. Työssäni ensimmäiseksi käsittelin teoria järjestelmän kautta koulutusjärjestelmiä, näyttötutkintojärjes- telmää ja työssä oppimista sekä ohjausta. Oppaan rakentumisvaiheessa pohdin oppisopimus- koulutusta ja henkilökohtaistamista. Kentältä saatujen havaintojen perusteella kiteytin työ- paikkakouluttajan tehtävät. Xxxxx oppisopimusopiskelijan koulutus onnistuisi, se tuo muka- naan haasteta. Tärkeää on kaikkien osapuolien sitoutuminen ja tehtävien tarkentaminen sekä ymmärtäminen siitä mitä oppisopimuskoulutus pitää sisällään. Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen, havainnointiin perustuva tutkimus. Havainnoinnit tehtiin 30 eri yrityksessä Etelä-Suomen läänin alueen oppisopimusopiskelijoista sekä työpaik- kakouluttajista ja keskusteluja käytiin sen alueen koulutustarkastajien kanssa. Havainnoinnil- la tarkoitetaan Eskolan & Suorannan mukaan (1996, 76Didacus 2018), aineiston keruutapaa, jossa tutkija osallistuu tavalla tai toisella tutkimansa yhteisön toimintaan. Toimin kentällä aidoissa, luon- nollisissa vuorovaikutustilanteissa ja tämän vuoksi päädyin havainnointiin tutkimusmenetel- mänä. Havannointi osoittautui luonnolliseksi menetelmäksi saada ongelmat esille.

Johdanto. Yksi oppimisen yleisimmistä Maailmalla vallitsevan tilanteen vuoksi yritysten tulee olla jatkuvasti valmiina tarttumaan jokaiseen mahdollisuuteen. Asiakkaat ovat vaativia, palveluita ja tärkeimmistä tavoista tuotteita on enemmän kuin koskaan tarjolla. Tämän vuoksi yritysten tulee seurata kilpailijoita ja pyrkiä olemaan heidän edellään. Kannattava liiketoiminta ja sekä toiminnan kehittäminen on elinehto yritysten kannalta. Tässä opinnäytetyössä tutkitaan, millainen palvelusopimusmalli olisi kannattava yritykselle X ja mitä siihen tulisi ottaa huo- mioon. Lisäksi työn tarkoitus on antaa toimeksiantajalle näkökulmia palvelusopimusmallin kehittä- mistyön tueksi. Palvelusopimukset ovat yrityksen ja asiakkaan välisiä sopimuksia, jolloin esimerkiksi autoliike huol- taa asiakkaan auton aina, kun korjaustarve tulee, koska asiakas maksaa kuukausittain tiettyä so- pimusmaksua. Tämä tuo turvaa sekä asiakkaalle ja autoliikkeelle, jolloin autoliike saa jatkuvaa tu- lovirtaa ja asiakas voi ajaa pelotta murehtimasta tulevista huolloista. Tällä hetkellä yrityksellä ei ole olemassa olevaa palvelusopimusmallia. Yrityksellä on visioita mallista, mutta mitään konkreettista ei vielä ole valmiina. Yrityksellä on takanaan kaksi voitokasta vuotta, mutta vallitsevan tilanteen ja komponenttipulan vuoksi, on tärkeää laajentaa tarjontaa ja tarjota asiakkaille lisäarvoa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia palvelusopimusmallia yrityksessä X kannattavuuden kannalta ja miten kannattavuuden tekijät vaikuttavat työkalun käyttäytymiseen. Työ rajataan Suo- meen ja koskemaan vaan kiinteitä kustannuksia ja niiden vaikutuksia. Xxxxxxxxxxxxxx ei tietenkään kata kaikkia yrityksen kiinteitä kustannuksia, vaan tässä työssä oppiminenhuomioidaan vain tietty osa kiin- teistä kustannuksista. Se Tutkimus on mahdollisuus vaikuttaa omaan työtilanteeseensa luonteeltaan tutkimuksellinen ja oman elämän hallintaantiedonkeruuseen käytetään yri- tykseltä saatavia tietoja aikaisemmista projekteista ja niiden kannattavuudesta sekä mahdollisista huoltotarpeista ja niiden kestoista ja kustannuksista. Työssä oppimisen mielekkyys lisää osaamistaTutkimuksen tarkoitus on selvittää palveluso- pimuksen kannattavuuden laskennassa hyödynnettäviä asioita. Merkityksien Opinnäytetyö on jaettu teoriaosuu- teen ja mielekkyyksien kokemisesta muodostuu oman elämän hallin- tatutkimukselliseen osaan. Osaamisella on vaikutusta siihen työhön jota tekee Aluksi opinnäytetyössä esitellään yrityksen liiketoiminta, tuotteet ja palvelut. Tämän jälkeen keski- tytään yrityksen kustannuksiin, tuottoihin ja kannattavuuteen. Teoriaosuudessa käsitellään kannat- tavuuden merkitystä ja kannattavuusajattelua sekä omiin mahdollisuuksiin tulevai- suudessakannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Osaamisella voi hallita stressiäLisäksi tarkastellaan myös kannattavuuden mittaamista myyntikatteen, sillä oikeilla keinoilla päästään tehokkaaseen työ- aikojen käyttöön käyttökatteen ja ajan hallintaankriittisen pisteen avulla. Työssä viihtymisen ja kehittymiseen vaikuttaa myös se, että työ on asianosaisen työntekijän persoonallisuudelle sopiva ja hän tuntee olevansa oikeas- sa tehtävässä. Useimmiten työssä oppiminen tapahtuu tekemisen kautta, joko itsenäisesti vähitellen oppien tai ohjatusti. Viimemainittu onkin tiedostettuna oppimismuotona lisääntynyt. Tällaista on pe– rehdytys. Se voi olla lyhytkestoista tai suunnitelmallisesti etenevää ja ajallisesti pitkää työhön valmennusta. Molemmissa on kyse kokemuksen kautta oppimisesta. Lyhytkestoisessa se on vähitellen, usein yritys-erehdys tietä, karttuvasta kokemuksesta oppimista. Ohjatuissa ja suunnitelmallisesti etenevissä tilanteissa ohjaavan henkilön kokemus tukee oppivan ja ohjat- tavan työntekijän kokemuksen kehittymistä, ja se on tietoinen, tapahtumia analysoiva proses- si. Työssä oppiminen on myös toisilta oppimista erilaisissa tilaisuuksissa. Niissä voidaan vaihtaa kokemuksia, esittää kysymyksiä, käydä ammatillista keskustelua ja vaihtaa mielipiteitä. Työs- sä oppimisessa tiimimäinen työskentely on todettu toimivaksi. Sitä käytetään esimerkiksi op- pivan organisaation yhtenä työskentelymuotona. Toisilta oppimisessa haetaan hyviä toiminta- käytäntöjä ja arvioidaan niiden käyttösoveltuvuutta omaan työhön. Kaikki nämä ovat reflek- toivia prosesseja, joko tiedostamatta tai tiedostetusti enemmän tai vähemmän.(Paane- Tiainen 2000, 102.) Tavoitteena oli tehdä selkeä ja helppolukuinen opas oppisopimusopiskelijan työpaikkakoulut- tajalle sekä muille henkilöilleLopuksi tutkitaan eri tekijöitä, jotka ohjaavat oppisopimusopiskelijaavaikuttavat tulevan työkalun kehittämiseen. Oppaan avulla työpaik- kakouluttajille Tämän jäl- keen tehdään yhteenveto tutkimuksen tuloksista ja työnantajille muodostuu selkeämpi kuva omasta vastuusta ja siitä mitä kaikkea sisältyy oppisopimusopiskelijan polkuun. Opas jäsentää ja helpottaa työpaikkakoulut- tajan tehtävää ohjaajana sekä toimii hyvänä tukimateriaalina. Opinnäytetyö oli vastaus työ- yhteisöni kehittämiseen liittyviin tarpeisiin ja omaan henkilökohtaiseen tarpeeseeni vahvistaa osaamistani koulutustarkastajana oppisopimuskoulutuksessa. Havainnointi osoittautui tutki- muksessa hyväksi ratkaisuksi, sillä käyn joka tapauksessa yrityksissä tapaamassa oppisopi- musopiskelijoita. Kohteita ei ollut valittu erikseen. Esiin tulevat asiat nousivat luonnollisesti keskusteluihin ja niiden pohjalta oli hyvä tehdä muistiinpanoja kenttäpäiväkirjaan. Seuraa- vanlaiset kysymykset nousivat hyvin usein esille: mitä asioita tulee tehdä missäkin vaiheessa, kuka vastaa mistäkin, aikataulu, vastuunjako, ohjaus, työssä oppimisen arviointiin liittyvät kysymykset, roolit ja koko oppisopimuskoulutuksen kokonaisprosessi. Oppisopimusopiskelijan ohjaaminen ja asioiden selventäminen ja avaaminen on aina ollut tär- keää minulle. Mielestäni me kaikki jotka toimimme oppisopimusopiskelijoiden kanssa tällöin voimme vaikuttaa ohjauksellisella työotteella opiskelijan polun rakentumiseen. Opinnäyte- työssäni haluan omalta osaltani tukea oppaan muodossa opiskelijaa sekä työpaikkakoulutta- jaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä selkeä opas oppisopimusopiskelijan työpaikkakoulut- tajalle ja koko työyhteisölle, jotka tukevat ja ohjaavat oppisopimusopiskelijaa, sekä löytää sellaisia kriittisiä pisteitä, jotka osoittautuivat ongelmallisiksi oppisopimusopiskelijalle sekä työpaikkakuluttajalle. Työssäni ensimmäiseksi käsittelin teoria kautta koulutusjärjestelmiä, näyttötutkintojärjes- telmää ja työssä oppimista sekä ohjausta. Oppaan rakentumisvaiheessa pohdin oppisopimus- koulutusta ja henkilökohtaistamista. Kentältä saatujen havaintojen perusteella kiteytin työ- paikkakouluttajan tehtävät. Xxxxx oppisopimusopiskelijan koulutus onnistuisi, se tuo muka- naan haasteta. Tärkeää on kaikkien osapuolien sitoutuminen ja tehtävien tarkentaminen sekä ymmärtäminen siitä mitä oppisopimuskoulutus pitää sisällään. Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen, havainnointiin perustuva tutkimus. Havainnoinnit tehtiin 30 eri yrityksessä Etelä-Suomen läänin alueen oppisopimusopiskelijoista sekä työpaik- kakouluttajista ja keskusteluja käytiin sen alueen koulutustarkastajien kanssa. Havainnoinnil- la tarkoitetaan Eskolan & Suorannan mukaan (1996, 76), aineiston keruutapaa, jossa tutkija osallistuu tavalla tai toisella tutkimansa yhteisön toimintaan. Toimin kentällä aidoissa, luon- nollisissa vuorovaikutustilanteissa ja tämän vuoksi päädyin havainnointiin tutkimusmenetel- mänä. Havannointi osoittautui luonnolliseksi menetelmäksi saada ongelmat esillepohditaan lopputuloksia.

Johdanto. Yksi oppimisen yleisimmistä Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia, miten työttömyysetuus vaikuttaa sopimuspa- lokuntalaiseen, joka saa henkilökohtaisen korvauksen palokuntatoiminnasta. Rajasin aiheeni koskettamaan nimenomaan sopimuspalokuntalaisia, jotka ovat saanet tai saavat jotakin työt- tömyysetuutta. Muut tuet ja tärkeimmistä tavoista etuudet rajasin pois opinnäytetyöstäni laajuuden kurissa pitä- miseksi, vaikka muitakin työntekoon vuorovaikuttavia tukia on työssä oppiminenolemassa, esimerkkinä van- hempainvapaa. Se Tutkimuksessa keskityin tutkimaan työttömyysetuuden vaikutuksia sopi- muspalokuntalaiseen lähinnä taloudellisen näkökulman kautta. Tutkimustiedon kerään laa- timani kyselyn avulla, jonka toteutan Webropol-sovelluksella. Aiheesta ei ole tehty aiempia tutkimuksia, joissa käsiteltäisiin työttömyysetuuden vaikutusta sopimuspalokuntalaisten osallistumisaktiivisuuteen. Opinnäytetyön aiheelle keksin idean, koska minulla on omakohtaista kokemusta työttömyysetuuden aikaisesta sopimuspalokun- tatoiminnasta ja koin ainakin itse, että työttömyysetuus rajoitti osallistumistani sopimuspa- lokuntatoimintaan. Tutkimuksen tavoite ja tarkoitus on selvittää, kuinka työttömyysetuusaika vaikuttaa osallis- tumisaktiivisuuteen sopimuspalokuntalaisella, joka saa palokuntatoimintaan osallistumi- sesta rahallista korvausta. Tutkimuksessa selvitän muun muassa, onko suojaosalla vaikutusta työskentelyn määrään palokuntatoiminnassa ja minkä suuruisen suojaosan sopimuspalokun- talaiset näkevät mielestään sopivana, jotta se helpottaisi palokuntatoimintaan osallistumista. Jätetäänkö korvauksia nostamatta joko palkkana tai työttömyysetuutena? Minkälaiseen pa- lokuntatoimintaan osallistutaan ja mihin taas ei osallistuta pelkästään työttömyysetuuden vuoksi? Lisäksi selvitän vastaajien mielipidettä, olisiko heillä omasta mielestään ollut joskus mahdollisuus vaikuttaa omaan työtilanteeseensa ja oman elämän hallintaan. Työssä oppimisen mielekkyys lisää osaamista. Merkityksien ja mielekkyyksien kokemisesta muodostuu oman elämän hallin- ta. Osaamisella on vaikutusta siihen työhön jota tekee sekä omiin mahdollisuuksiin tulevai- suudessa. Osaamisella voi hallita stressiä, sillä oikeilla keinoilla päästään tehokkaaseen työ- aikojen käyttöön ja ajan hallintaan. Työssä viihtymisen ja kehittymiseen vaikuttaa myös se, että työ on asianosaisen työntekijän persoonallisuudelle sopiva ja hän tuntee olevansa oikeas- sa tehtävässä. Useimmiten työssä oppiminen tapahtuu tekemisen kautta, joko itsenäisesti vähitellen oppien tai ohjatusti. Viimemainittu onkin tiedostettuna oppimismuotona lisääntynyt. Tällaista on pe– rehdytys. Se voi olla lyhytkestoista tai suunnitelmallisesti etenevää ja ajallisesti pitkää työhön valmennusta. Molemmissa on kyse kokemuksen kautta oppimisesta. Lyhytkestoisessa se on vähitellen, usein yritys-erehdys tietä, karttuvasta kokemuksesta oppimista. Ohjatuissa ja suunnitelmallisesti etenevissä tilanteissa ohjaavan henkilön kokemus tukee oppivan ja ohjat- tavan työntekijän kokemuksen kehittymistä, ja se on tietoinen, tapahtumia analysoiva proses- si. Työssä oppiminen on myös toisilta oppimista erilaisissa tilaisuuksissa. Niissä voidaan vaihtaa kokemuksia, esittää kysymyksiä, käydä ammatillista keskustelua ja vaihtaa mielipiteitä. Työs- sä oppimisessa tiimimäinen työskentely on todettu toimivaksi. Sitä käytetään esimerkiksi op- pivan organisaation yhtenä työskentelymuotona. Toisilta oppimisessa haetaan hyviä toiminta- käytäntöjä ja arvioidaan niiden käyttösoveltuvuutta omaan työhön. Kaikki nämä ovat reflek- toivia prosesseja, joko tiedostamatta tai tiedostetusti enemmän tai vähemmän.(Paane- Tiainen 2000, 102.) Tavoitteena oli tehdä selkeä ja helppolukuinen opas oppisopimusopiskelijan työpaikkakoulut- tajalle sekä muille henkilöille, jotka ohjaavat oppisopimusopiskelijaa. Oppaan avulla työpaik- kakouluttajille ja työnantajille muodostuu selkeämpi kuva omasta vastuusta ja siitä mitä kaikkea sisältyy oppisopimusopiskelijan polkuun. Opas jäsentää ja helpottaa työpaikkakoulut- tajan tehtävää ohjaajana sekä toimii hyvänä tukimateriaalina. Opinnäytetyö oli vastaus työ- yhteisöni kehittämiseen liittyviin tarpeisiin ja omaan henkilökohtaiseen tarpeeseeni vahvistaa osaamistani koulutustarkastajana oppisopimuskoulutuksessa. Havainnointi osoittautui tutki- muksessa hyväksi ratkaisuksi, sillä käyn joka tapauksessa yrityksissä tapaamassa oppisopi- musopiskelijoita. Kohteita ei ollut valittu erikseen. Esiin tulevat asiat nousivat luonnollisesti keskusteluihin ja niiden pohjalta oli hyvä tehdä muistiinpanoja kenttäpäiväkirjaan. Seuraa- vanlaiset kysymykset nousivat hyvin usein esille: mitä asioita tulee tehdä missäkin vaiheessa, kuka vastaa mistäkin, aikataulu, vastuunjako, ohjaus, työssä oppimisen arviointiin liittyvät kysymykset, roolit ja koko oppisopimuskoulutuksen kokonaisprosessi. Oppisopimusopiskelijan ohjaaminen ja asioiden selventäminen ja avaaminen on aina ollut tär- keää minulle. Mielestäni me kaikki jotka toimimme oppisopimusopiskelijoiden kanssa tällöin voimme vaikuttaa ohjauksellisella työotteella opiskelijan polun rakentumiseen. Opinnäyte- työssäni haluan omalta osaltani tukea oppaan muodossa opiskelijaa sekä työpaikkakoulutta- jaapuutteellisiin miehistöresursseihin. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä selkeä opas oppisopimusopiskelijan työpaikkakoulut- tajalle alkuun kokoan perustietoa sopimuspalokunnista, työttömyysetuuksista ja koko työyhteisöllepalvelutasopäätöksestä. Sitten käsittelen tutkimuksen tavoitteita ja toteutusta, jotka tukevat ja ohjaavat oppisopimusopiskelijaa, sekä löytää sellaisia kriittisiä pisteitä, jotka osoittautuivat ongelmallisiksi oppisopimusopiskelijalle sekä työpaikkakuluttajalleminkä jälkeen käyn läpi tutkimustuloksia. Työssäni ensimmäiseksi käsittelin teoria kautta koulutusjärjestelmiä, näyttötutkintojärjes- telmää ja työssä oppimista sekä ohjausta. Oppaan rakentumisvaiheessa pohdin oppisopimus- koulutusta ja henkilökohtaistamista. Kentältä saatujen havaintojen perusteella kiteytin työ- paikkakouluttajan tehtävät. Xxxxx oppisopimusopiskelijan koulutus onnistuisi, se tuo muka- naan haasteta. Tärkeää Opinnäytetyön päätteeksi on kaikkien osapuolien sitoutuminen ja tehtävien tarkentaminen sekä ymmärtäminen siitä mitä oppisopimuskoulutus pitää sisällään. Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen, havainnointiin perustuva tutkimus. Havainnoinnit tehtiin 30 eri yrityksessä Etelä-Suomen läänin alueen oppisopimusopiskelijoista sekä työpaik- kakouluttajista ja keskusteluja käytiin sen alueen koulutustarkastajien kanssa. Havainnoinnil- la tarkoitetaan Eskolan & Suorannan mukaan (1996, 76), aineiston keruutapaa, jossa tutkija osallistuu tavalla tai toisella tutkimansa yhteisön toimintaan. Toimin kentällä aidoissa, luon- nollisissa vuorovaikutustilanteissa ja tämän vuoksi päädyin havainnointiin tutkimusmenetel- mänä. Havannointi osoittautui luonnolliseksi menetelmäksi saada ongelmat esilleoma osio pohdinnalle.

Johdanto. Yksi oppimisen yleisimmistä Yritykset tekevät keskenään useita sopimuksia ja tärkeimmistä tavoista suuremmissa yrityksissä so- pimuksia saattaa olla tehtynä jopa useita tuhansia. Kun sopimuksia on työssä oppiminenmäärälli- sesti paljon ja ne ovat hajanaisesti ympäri yritystä ilman yhtenäistä tietokantaa, on vaarana, ettei niitä hyödynnetä täysin. Se Voi olla, ettei sopimuksen tuomia etu- ja osata hyödyntää tai niissä piileviä riskejä osata ennustaa ja välttää, sillä so- pimus hukkuu paperimereen. Taloudelliselta merkitykseltään suuremmista so- pimuksista voi koitua yritykselle huomattavia kustannuksia, mikäli esimerkiksi sopimus ehtii päättyä ennen kuin uutta sopimusta on mahdollisuus vaikuttaa omaan työtilanteeseensa ehditty solmia. Jos sopi- mukset vietäisiin yhtenäiseen arkistoon tai esimerkiksi sähköiseen sopimustie- tokantaan, voitaisiin näiltä vaaroilta välttyä huomattavasti tehokkaammin ja oman elämän hallintaanai- kaa säästävämmin. Vaikka sopimustenhallinnointi on tärkeä osa yrityksen operatiivista toimintaa, on se tänä päivänä useassa yrityksessä huonosti hoidettua. Työssä oppimisen mielekkyys lisää osaamistaesitellään so- pimusten hallinnoinnin tasoa suomalaisissa yrityksissä. Merkityksien Opinnäytetyön tavoit- teena on selvittää, mitkä ovat hyvän sopimushallinnoinnin osatekijöitä ja mielekkyyksien kokemisesta muodostuu oman elämän hallin- tamiten ne ovat saavutettavissa. Osaamisella Työssä käydään läpi sopimustenhallinnoinnin merkitys- tä yritykselle sekä miten sopimusten hallinnointi ja riskienhallinta ovat kytköksis- sä toisiinsa. Työstä selviää millaisia riskejä yritys voi kohdata, jos sopimusten sisällöstä ja olinpaikasta ei ole tarkkaa tietoa. Opinnäytetyö selvittää, mitä yrityksen tulisi ottaa huomioon sopimustenhallin- taansa järjestäessään ja mistä olisi hyvä lähteä liikkeelle. Työssä pohditaan so- pimuspolitiikan ja -strategian määrittämisen lisäksi myös henkilöstön jatkuvan kouluttamisen ja sovittujen ohjeiden noudattamiseen sitouttamisen merkitystä. Työ selventää myös sähköisen sopimustenhallintajärjestelmän käsitettä ja ker- too mitä kyseisen järjestelmän tulisi sisältää ollakseen toimiva ja ehyt koko- naisuus. Opinnäytetyön lopussa esimerkkiyrityksenä käytetään Boliden AB:n Harjavallan toimiyksikköä, josta saatu aineisto on vaikutusta siihen työhön jota tekee sekä omiin mahdollisuuksiin tulevai- suudessakerätty haastattelun avulla. Osaamisella voi hallita stressiäHarjavallan toimiyksikkö on hyvin perehtynyt sopimusten hallinnointiin ja sillä on ollut useita vuosia käytössään niin sanottu sopimuspankki. Yrityksen merkityksellisimmät sopimukset koostuvat pitkäaikaisista kumppanuussopimuksista, joiden solmimi- sessa ja hallinnassa yrityksellä on käytössä kehittyneitä toimintatapoja. Kysei- sen yrityksen valitsin työhöni, sillä oikeilla keinoilla päästään tehokkaaseen työ- aikojen käyttöön sen käyttämä sopimuspankki on toimiva ko- konaisuus ja ajan hallintaan. Työssä viihtymisen ja kehittymiseen vaikuttaa myös seosoittaa, että työ on asianosaisen työntekijän persoonallisuudelle sopiva ja hän tuntee olevansa oikeas- sa tehtävässä. Useimmiten työssä oppiminen tapahtuu tekemisen kautta, joko itsenäisesti vähitellen oppien ettei sopimustenhallinta ole niin vaikeaa tai ohjatusti. Viimemainittu onkin tiedostettuna oppimismuotona lisääntynyt. Tällaista on pe– rehdytys. Se voi olla lyhytkestoista tai suunnitelmallisesti etenevää ja ajallisesti pitkää työhön valmennusta. Molemmissa on kyse kokemuksen kautta oppimisesta. Lyhytkestoisessa se on vähitellen, usein yritys-erehdys tietä, karttuvasta kokemuksesta oppimista. Ohjatuissa ja suunnitelmallisesti etenevissä tilanteissa ohjaavan henkilön kokemus tukee oppivan ja ohjat- tavan työntekijän kokemuksen kehittymistä, ja se on tietoinen, tapahtumia analysoiva proses- si. Työssä oppiminen on myös toisilta oppimista erilaisissa tilaisuuksissa. Niissä voidaan vaihtaa kokemuksia, esittää kysymyksiä, käydä ammatillista keskustelua ja vaihtaa mielipiteitä. Työs- sä oppimisessa tiimimäinen työskentely on todettu toimivaksi. Sitä käytetään esimerkiksi op- pivan organisaation yhtenä työskentelymuotona. Toisilta oppimisessa haetaan hyviä toiminta- käytäntöjä ja arvioidaan niiden käyttösoveltuvuutta omaan työhön. Kaikki nämä ovat reflek- toivia prosesseja, joko tiedostamatta tai tiedostetusti enemmän tai vähemmän.(Paane- Tiainen 2000, 102aikaavievää kuin useat luulevat.) Tavoitteena oli tehdä selkeä ja helppolukuinen opas oppisopimusopiskelijan työpaikkakoulut- tajalle sekä muille henkilöille, jotka ohjaavat oppisopimusopiskelijaa. Oppaan avulla työpaik- kakouluttajille ja työnantajille muodostuu selkeämpi kuva omasta vastuusta ja siitä mitä kaikkea sisältyy oppisopimusopiskelijan polkuun. Opas jäsentää ja helpottaa työpaikkakoulut- tajan tehtävää ohjaajana sekä toimii hyvänä tukimateriaalina. Opinnäytetyö oli vastaus työ- yhteisöni kehittämiseen liittyviin tarpeisiin ja omaan henkilökohtaiseen tarpeeseeni vahvistaa osaamistani koulutustarkastajana oppisopimuskoulutuksessa. Havainnointi osoittautui tutki- muksessa hyväksi ratkaisuksi, sillä käyn joka tapauksessa yrityksissä tapaamassa oppisopi- musopiskelijoita. Kohteita ei ollut valittu erikseen. Esiin tulevat asiat nousivat luonnollisesti keskusteluihin ja niiden pohjalta oli hyvä tehdä muistiinpanoja kenttäpäiväkirjaan. Seuraa- vanlaiset kysymykset nousivat hyvin usein esille: mitä asioita tulee tehdä missäkin vaiheessa, kuka vastaa mistäkin, aikataulu, vastuunjako, ohjaus, työssä oppimisen arviointiin liittyvät kysymykset, roolit ja koko oppisopimuskoulutuksen kokonaisprosessi. Oppisopimusopiskelijan ohjaaminen ja asioiden selventäminen ja avaaminen on aina ollut tär- keää minulle. Mielestäni me kaikki jotka toimimme oppisopimusopiskelijoiden kanssa tällöin voimme vaikuttaa ohjauksellisella työotteella opiskelijan polun rakentumiseen. Opinnäyte- työssäni haluan omalta osaltani tukea oppaan muodossa opiskelijaa sekä työpaikkakoulutta- jaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä selkeä opas oppisopimusopiskelijan työpaikkakoulut- tajalle ja koko työyhteisölle, jotka tukevat ja ohjaavat oppisopimusopiskelijaa, sekä löytää sellaisia kriittisiä pisteitä, jotka osoittautuivat ongelmallisiksi oppisopimusopiskelijalle sekä työpaikkakuluttajalle. Työssäni ensimmäiseksi käsittelin teoria kautta koulutusjärjestelmiä, näyttötutkintojärjes- telmää ja työssä oppimista sekä ohjausta. Oppaan rakentumisvaiheessa pohdin oppisopimus- koulutusta ja henkilökohtaistamista. Kentältä saatujen havaintojen perusteella kiteytin työ- paikkakouluttajan tehtävät. Xxxxx oppisopimusopiskelijan koulutus onnistuisi, se tuo muka- naan haasteta. Tärkeää on kaikkien osapuolien sitoutuminen ja tehtävien tarkentaminen sekä ymmärtäminen siitä mitä oppisopimuskoulutus pitää sisällään. Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen, havainnointiin perustuva tutkimus. Havainnoinnit tehtiin 30 eri yrityksessä Etelä-Suomen läänin alueen oppisopimusopiskelijoista sekä työpaik- kakouluttajista ja keskusteluja käytiin sen alueen koulutustarkastajien kanssa. Havainnoinnil- la tarkoitetaan Eskolan & Suorannan mukaan (1996, 76), aineiston keruutapaa, jossa tutkija osallistuu tavalla tai toisella tutkimansa yhteisön toimintaan. Toimin kentällä aidoissa, luon- nollisissa vuorovaikutustilanteissa ja tämän vuoksi päädyin havainnointiin tutkimusmenetel- mänä. Havannointi osoittautui luonnolliseksi menetelmäksi saada ongelmat esille.

Johdanto. Yksi oppimisen yleisimmistä Sopimusriskien tunnistaminen, analysoiminen sekä sopimusriskienhallinta ovat yrittä- jälle ja tärkeimmistä tavoista yritykselle yksi yrityksen menestymiseen vaikuttavista tekijöistä. Mitä paremmin yritys tunnistaa toimintansa riskit ja pystyy niihin varautumaan etukäteen, sitä vähemmän riskit yleensä realisoituvat ja aiheuttavat yrityksen toiminnalle negatiivisia asioita. Yri- tyksen toimintaan liittyy useita erilaisia riskejä, tässä opinnäytetyössä rajaan riskit raken- nusalan kuluttajasopimusriskeihin. RemMontera Oy, myöhemmin RM Oy on työssä oppiminen2016 perustettu rakennusalan yritys, joka tar- joaa kuluttaja-asiakkaille keittiöiden ja erilaisten kalusteiden kokoamis-, asennus- ja mit- tauspalveluita. Se Kuluttaja-asiakkaiden lisäksi RM Oy:llä on mahdollisuus myös yritysasiakkaita. RM Oy:llä on vain yksi palkattu työntekijä, kaikki muu työvoima ostetaan Remholz Oy:ltä, vuokravälitysyritykseltä tai alihankintaketjun yrityksiltä. Yrityksen omistaa kaksi henki- löosakasta sekä Remholz Oy. RM Oy:n tyypillisin asiakas ostaa huonekalumyyjältä tuotteet. Tämän jälkeen asiakas pyytää RM Oy:ltä tarjouksen tuotteiden kokoamis- ja/tai mittaus- sekä asennuspalvelusta. Asiakas voi lisäksi ostaa RM Oy:ltä lisäpalveluna muun muassa sähkö-, lvi- sekä muita kodin remonttitöitä. Nämä palvelut RM Oy ostaa alihankintana yhteistyökumppaneiltaan. RM Oy:n ja asiakkaan väliseen sopimukseen vaikuttaa omaan työtilanteeseensa kuluttajasuojalaki, jonka toteutu- mista valvoo kuluttaja-asiamies. Tuotteiden eli kalusteiden takuu ja oman elämän hallintaanvirhevastuu ovat huo- nekalumyyjällä ja siihen sopimussuhteeseen ei tässä opinnäytetyössä ole tarkoitus keskit- tyä. Työssä oppimisen mielekkyys lisää osaamistaRemholz Oy on puusepänliike, joka palvelee monipuolisesti kotitalouksia ja yrityk- siä ympäri Suomen. Merkityksien Yrityksen kautta saa suunnittelu-, saneeraus-, asennus ja mielekkyyksien kokemisesta muodostuu oman elämän hallin- tarakennus- palveluita. Osaamisella Yrityksen urakointikohteita ovat esimerkiksi keittiöt, kylpyhuoneet, säilytys- tilat, julkiset tilat ja tilojen kiintokalusteet sekä muu varustelu. Remholz Oy:n toimeksi- annot ovat pääasiallisesti yrityksien välistä kauppaa, jossa sovelletaan kauppalakia ja alalla vallitsevaa käytäntöä, eli monet isotkin urakat tehdään ”kättä päälle” periaatteella, ilman kirjallisia sopimuksia. Yrittäjän ja yrityksen työntekijöiden aikaisempi kokemus kuluttaja-asiakkaiden kanssa toimimisesta on vaikutusta ollut vähäisempää kuin yritysasiakkaiden kanssa. Työn tavoitteena on havainnollistaa yrittäjälle ja yrityksen työntekijöille kuluttajasuojalain vaikutus kotita- louksille tehtäviin rakennus- ja remonttitöihin. Työn alkuperäisen suunnitelman mukaan tavoitteena oli laatia yrityksen käyttöön sopimuspohja, joka olisi ollut helppo ottaa käyt- töön ja parantanut yrityksen riskienhallintaa tältä osin, mutta työn edetessä ja asiaan tar- kemmin perehdyttyäni päädyin tarkastamaan asiakkaan käyttämän tarjouspohjan ja siihen työhön jota tekee sekä omiin mahdollisuuksiin tulevai- suudessakirjatut ehdot. Osaamisella voi hallita stressiä, sillä oikeilla keinoilla päästään tehokkaaseen työ- aikojen käyttöön ja ajan hallintaan. Työssä viihtymisen ja kehittymiseen vaikuttaa myös seTähän päädyin siitä syystä, että työ yrityksen jokainen kohde on asianosaisen työntekijän persoonallisuudelle sopiva hyvin erilainen ja hän tuntee olevansa oikeas- sa tehtävässäkohteiden koko vaihtelee kaapiston kokoamisesta suurempiin kokonaisuuksiin. Useimmiten työssä oppiminen tapahtuu tekemisen kauttaAsiakkaiden tar- joukset laaditaan aina hyvin yksityiskohtaisesti. Sopimuspohja ei todennäköisesti tulisi käyttöön yrityksen hektisessä arjessa. Yrityksen sopimukset syntyvät pääasiallisesti oi- keustoimilaissa säädetyllä tarjous- vastaus mekanismilla. Näihin asioihin peilaten on tär- keämpää varmistaa, joko itsenäisesti vähitellen oppien tai ohjatustiettä tarjouksessa olevat asiat ja ehdot ovat riittävät, eivätkä ne sisällä kuluttajalle kohtuuttomia ja pätemättömiä ehtoja. Viimemainittu onkin tiedostettuna oppimismuotona lisääntynytOpinnäytetyön tarkoitus ja tavoite on lisätä yrittäjän ja yrityksen työntekijöiden tietoi- suutta kuluttajansuojalain vaikutuksesta yrityksen toimintaan. Tällaista Opinnäytetyössä tutkitaan kuluttajasuojalain vaikututusta kuluttaja-asiakkaille tehtävissä remonteissa, sekä sitä mitä yrityksen tulee ottaa huomioon toimiessaan kuluttaja-asiakkaiden kanssa. Tietoisuuden myötä työn toisena tavoitteena on pe– rehdytysvähentää kuluttaja-asiakkaiden reklamaatioita. Se voi olla lyhytkestoista tai suunnitelmallisesti etenevää ja ajallisesti pitkää työhön valmennusta. Molemmissa on kyse kokemuksen kautta oppimisesta. Lyhytkestoisessa se on vähitellen, usein yritys-erehdys tietä, karttuvasta kokemuksesta oppimista. Ohjatuissa ja suunnitelmallisesti etenevissä tilanteissa ohjaavan henkilön kokemus tukee oppivan ja ohjat- tavan työntekijän kokemuksen kehittymistä, ja se on tietoinen, tapahtumia analysoiva proses- si. Työssä oppiminen on myös toisilta oppimista erilaisissa tilaisuuksissa. Niissä voidaan vaihtaa kokemuksia, esittää kysymyksiä, käydä ammatillista keskustelua ja vaihtaa mielipiteitä. Työs- sä oppimisessa tiimimäinen työskentely on todettu toimivaksi. Sitä käytetään esimerkiksi op- pivan organisaation yhtenä työskentelymuotona. Toisilta oppimisessa haetaan hyviä toiminta- käytäntöjä ja arvioidaan niiden käyttösoveltuvuutta omaan työhön. Kaikki nämä ovat reflek- toivia prosesseja, joko tiedostamatta tai tiedostetusti enemmän tai vähemmän.(Paane- Tiainen 2000, 102.) Tavoitteena oli tehdä selkeä ja helppolukuinen opas oppisopimusopiskelijan työpaikkakoulut- tajalle sekä muille henkilöille, jotka ohjaavat oppisopimusopiskelijaa. Oppaan avulla työpaik- kakouluttajille ja työnantajille muodostuu selkeämpi kuva omasta vastuusta ja siitä mitä kaikkea sisältyy oppisopimusopiskelijan polkuun. Opas jäsentää ja helpottaa työpaikkakoulut- tajan tehtävää ohjaajana sekä toimii hyvänä tukimateriaalina. Opinnäytetyö oli vastaus työ- yhteisöni kehittämiseen liittyviin tarpeisiin ja omaan henkilökohtaiseen tarpeeseeni vahvistaa osaamistani koulutustarkastajana oppisopimuskoulutuksessa. Havainnointi osoittautui tutki- muksessa hyväksi ratkaisuksi, sillä käyn joka tapauksessa yrityksissä tapaamassa oppisopi- musopiskelijoita. Kohteita ei ollut valittu erikseen. Esiin tulevat asiat nousivat luonnollisesti keskusteluihin Rekla- maatioiden vähyys ja niiden pohjalta oli hyvä tehdä muistiinpanoja kenttäpäiväkirjaanasiallinen hoito parantaa asiakastyytyväisyyttä. Seuraa- vanlaiset kysymykset nousivat hyvin usein esille: mitä asioita tulee tehdä missäkin vaiheessaRM Oy:n toiminta ei lähtökohtaisesti täytä kotimyynnin kriteereitä, kuka vastaa mistäkinmutta tietyissä tilanteissa koti- myynnin ehdot voivat kuitenkin täyttyä. Asiakokonaisuuden hallinta on vakuutus yritykselle. Asiaan perehtymisellä pystyy ennal- taehkäisemään turhia asiakaskonflikteja, aikataulujoka taas vaikuttaa suoraan yrityksen kannatta- vuuteen, vastuunjako, ohjaus, työssä oppimisen arviointiin liittyvät kysymykset, roolit työtyytyväisyyteen ja koko oppisopimuskoulutuksen kokonaisprosessi. Oppisopimusopiskelijan ohjaaminen ja asioiden selventäminen ja avaaminen on aina ollut tär- keää minulle. Mielestäni me kaikki jotka toimimme oppisopimusopiskelijoiden kanssa tällöin voimme vaikuttaa ohjauksellisella työotteella opiskelijan polun rakentumiseen. Opinnäyte- työssäni haluan omalta osaltani tukea oppaan muodossa opiskelijaa sekä työpaikkakoulutta- jaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä selkeä opas oppisopimusopiskelijan työpaikkakoulut- tajalle ja koko työyhteisölle, jotka tukevat ja ohjaavat oppisopimusopiskelijaa, sekä löytää sellaisia kriittisiä pisteitä, jotka osoittautuivat ongelmallisiksi oppisopimusopiskelijalle sekä työpaikkakuluttajalle. Työssäni ensimmäiseksi käsittelin teoria kautta koulutusjärjestelmiä, näyttötutkintojärjes- telmää ja työssä oppimista sekä ohjausta. Oppaan rakentumisvaiheessa pohdin oppisopimus- koulutusta ja henkilökohtaistamista. Kentältä saatujen havaintojen perusteella kiteytin työ- paikkakouluttajan tehtävät. Xxxxx oppisopimusopiskelijan koulutus onnistuisi, se tuo muka- naan haasteta. Tärkeää on kaikkien osapuolien sitoutuminen ja tehtävien tarkentaminen sekä ymmärtäminen siitä mitä oppisopimuskoulutus pitää sisällään. Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen, havainnointiin perustuva tutkimus. Havainnoinnit tehtiin 30 eri yrityksessä Etelä-Suomen läänin alueen oppisopimusopiskelijoista sekä työpaik- kakouluttajista ja keskusteluja käytiin sen alueen koulutustarkastajien kanssa. Havainnoinnil- la tarkoitetaan Eskolan & Suorannan mukaan (1996, 76), aineiston keruutapaa, jossa tutkija osallistuu tavalla tai toisella tutkimansa yhteisön toimintaan. Toimin kentällä aidoissa, luon- nollisissa vuorovaikutustilanteissa ja tämän vuoksi päädyin havainnointiin tutkimusmenetel- mänä. Havannointi osoittautui luonnolliseksi menetelmäksi saada ongelmat esilleyrityksen maineeseen.

Johdanto. Yksi oppimisen yleisimmistä Yritysten ostaessa enemmän toimintojaan ulkopuolisilta toimittajilta on heillä hyvä olla valmis sopimuspohja palveluhankintoihin. Tässä opinnäytetyössä laaditaan tarkastuslista sopimuspohjan tekoon Raute Oyj:n suunnittelupalve- luiden hankinnoille. Rautella ei ole aikaisemmin ollut omaa suunnittelun oston sopimuspohjaa eikä vastaavaa tarkastuslistaa sen tekoon, joten työn tavoit- teena on sopimuspohjan kehittäminen tarkastuslistani avulla. Omalla sopimuspohjalla voidaan helpottaa suunnittelun ostamisen prosessia ja tärkeimmistä tavoista on työssä oppiminensaada aikaan rahallisia säästöjä. Se on mahdollisuus vaikuttaa omaan työtilanteeseensa Myös sopimuksen tekoon kuluvat työtunnit vähenevät, kun muiden sopimuspohjia ei tarvitse muokata itselle sopivaksi. Suunnittelutyötä tarvitaan Rauten valmistamien vanerikoneiden suunnitteluun. Kun piirustukset ovat valmiita, ostajat tilaavat piirustuksen mukaiset osat ali- hankkijoilta Rautelle kokoonpantavaksi. Osa suunnitelluista kappaleista val- mistetaan omalla tehtaalla. Kokoonpanon jälkeen laitteet puretaan ja oman elämän hallintaanlähete- tään tilaajalle. Työssä oppimisen mielekkyys lisää osaamistaTilaajalla laitteet kokoonpannaan uudelleen. Merkityksien ja mielekkyyksien kokemisesta muodostuu oman elämän hallin- ta. Osaamisella on vaikutusta siihen työhön jota tekee sekä omiin mahdollisuuksiin tulevai- suudessa. Osaamisella voi hallita stressiä, sillä oikeilla keinoilla päästään tehokkaaseen työ- aikojen käyttöön ja ajan hallintaan. Työssä viihtymisen ja kehittymiseen vaikuttaa myös se, että Hyvä suunnittelu- työ on asianosaisen työntekijän persoonallisuudelle sopiva tärkeää työn aikataulun sekä kustannusten kannalta. Merkittävä virhe suunnittelussa voi aiheuttaa mittavia rahallisia ja hän tuntee olevansa oikeas- sa tehtävässäajallisia vahinkoja sekä Rautelle että tehdaskokonaisuuden tilaajalle. Useimmiten työssä oppiminen tapahtuu tekemisen kauttaHalusin tehdä opinnäytetyöni Rautelle, joko itsenäisesti vähitellen oppien tai ohjatustikoska olen ollut heillä monta kesää töissä ostajana ja olen päässyt seuraamaan läheltä yrityksen toimintaa. Viimemainittu onkin tiedostettuna oppimismuotona lisääntynyt. Tällaista Rau- telta osattiin ehdottaa myös kiinnostava aihe ja ennen kaikkea sellainen, josta on pe– rehdytys. Se voi olla lyhytkestoista tai suunnitelmallisesti etenevää ja ajallisesti pitkää työhön valmennusta. Molemmissa on kyse kokemuksen kautta oppimisesta. Lyhytkestoisessa se on vähitellen, usein yritys-erehdys tietä, karttuvasta kokemuksesta oppimista. Ohjatuissa ja suunnitelmallisesti etenevissä tilanteissa ohjaavan henkilön kokemus tukee oppivan ja ohjat- tavan työntekijän kokemuksen kehittymistä, ja se on tietoinen, tapahtumia analysoiva proses- si. Työssä oppiminen on myös toisilta oppimista erilaisissa tilaisuuksissa. Niissä voidaan vaihtaa kokemuksia, esittää kysymyksiä, käydä ammatillista keskustelua ja vaihtaa mielipiteitä. Työs- sä oppimisessa tiimimäinen työskentely on todettu toimivaksi. Sitä käytetään esimerkiksi op- pivan organisaation yhtenä työskentelymuotona. Toisilta oppimisessa haetaan hyviä toiminta- käytäntöjä ja arvioidaan niiden käyttösoveltuvuutta omaan työhön. Kaikki nämä ovat reflek- toivia prosesseja, joko tiedostamatta tai tiedostetusti enemmän tai vähemmän.(Paane- Tiainen 2000, 102yritykselle hyötyä.) Tavoitteena oli tehdä selkeä ja helppolukuinen opas oppisopimusopiskelijan työpaikkakoulut- tajalle sekä muille henkilöille, jotka ohjaavat oppisopimusopiskelijaa. Oppaan avulla työpaik- kakouluttajille ja työnantajille muodostuu selkeämpi kuva omasta vastuusta ja siitä mitä kaikkea sisältyy oppisopimusopiskelijan polkuun. Opas jäsentää ja helpottaa työpaikkakoulut- tajan tehtävää ohjaajana sekä toimii hyvänä tukimateriaalina. Opinnäytetyö oli vastaus työ- yhteisöni kehittämiseen liittyviin tarpeisiin ja omaan henkilökohtaiseen tarpeeseeni vahvistaa osaamistani koulutustarkastajana oppisopimuskoulutuksessa. Havainnointi osoittautui tutki- muksessa hyväksi ratkaisuksi, sillä käyn joka tapauksessa yrityksissä tapaamassa oppisopi- musopiskelijoita. Kohteita ei ollut valittu erikseen. Esiin tulevat asiat nousivat luonnollisesti keskusteluihin ja niiden pohjalta oli hyvä tehdä muistiinpanoja kenttäpäiväkirjaan. Seuraa- vanlaiset kysymykset nousivat hyvin usein esille: mitä asioita tulee tehdä missäkin vaiheessa, kuka vastaa mistäkin, aikataulu, vastuunjako, ohjaus, työssä oppimisen arviointiin liittyvät kysymykset, roolit ja koko oppisopimuskoulutuksen kokonaisprosessi. Oppisopimusopiskelijan ohjaaminen ja asioiden selventäminen ja avaaminen on aina ollut tär- keää minulle. Mielestäni me kaikki jotka toimimme oppisopimusopiskelijoiden kanssa tällöin voimme vaikuttaa ohjauksellisella työotteella opiskelijan polun rakentumiseen. Opinnäyte- työssäni haluan omalta osaltani tukea oppaan muodossa opiskelijaa sekä työpaikkakoulutta- jaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä selkeä opas oppisopimusopiskelijan työpaikkakoulut- tajalle ja koko työyhteisölle, jotka tukevat ja ohjaavat oppisopimusopiskelijaa, sekä löytää sellaisia kriittisiä pisteitä, jotka osoittautuivat ongelmallisiksi oppisopimusopiskelijalle sekä työpaikkakuluttajalle. Työssäni ensimmäiseksi käsittelin teoria kautta koulutusjärjestelmiä, näyttötutkintojärjes- telmää ja työssä oppimista sekä ohjausta. Oppaan rakentumisvaiheessa pohdin oppisopimus- koulutusta ja henkilökohtaistamista. Kentältä saatujen havaintojen perusteella kiteytin työ- paikkakouluttajan tehtävät. Xxxxx oppisopimusopiskelijan koulutus onnistuisi, se tuo muka- naan haasteta. Tärkeää on kaikkien osapuolien sitoutuminen ja tehtävien tarkentaminen sekä ymmärtäminen siitä mitä oppisopimuskoulutus pitää sisällään. Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen, havainnointiin perustuva tutkimus. Havainnoinnit tehtiin 30 eri yrityksessä Etelä-Suomen läänin alueen oppisopimusopiskelijoista sekä työpaik- kakouluttajista ja keskusteluja käytiin sen alueen koulutustarkastajien kanssa. Havainnoinnil- la tarkoitetaan Eskolan & Suorannan mukaan (1996, 76), aineiston keruutapaa, jossa tutkija osallistuu tavalla tai toisella tutkimansa yhteisön toimintaan. Toimin kentällä aidoissa, luon- nollisissa vuorovaikutustilanteissa ja tämän vuoksi päädyin havainnointiin tutkimusmenetel- mänä. Havannointi osoittautui luonnolliseksi menetelmäksi saada ongelmat esille.

Johdanto. Yksi oppimisen yleisimmistä En suostu maksamaan tätä teidän asianajotoimiston laskua, koska tästä ei sovittu neu- vottelun yhteydessä mitään. Minähän vain kävin kysymässä neuvoa enkä viipynyt kuin tunnin verran.” ”Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen mukaan omavastuuosuuteni oli 420,00 euroa ja tärkeimmistä tavoista nyt sinä lähetät 830,00 euron suuruisen omavastuulaskun. En tule maksamaan tätä.” ”Kuinka minun laskuni on työssä oppiminennäin suuri, enhän minä ole kuin kerran käynyt tapaamassa lakimiestä. Se Mehän olemme asioineet vain sähköpostitse sen jälkeen.” Tämän opinnäytetyön tilaajana on mahdollisuus vaikuttaa omaan työtilanteeseensa työnantajanani Xxxxxxxxxxxxxxxx Xxxx & Ilonen Oy. Nämä asiakkaiden yhteydenotot ja oman elämän hallintaansoitot ovat valitettavasti usein toistuvia asianajotoi- mistossamme. Työssä oppimisen mielekkyys lisää osaamistaAsiakkaista on tullut entistä valveutuneempia ja tietoisia omista oikeuk- sistaan. Merkityksien Lisäksi tämän hetkinen heikko taloudellinen tilanne pakottaa asiakkaan mietti- mään jokaisen laskun oikeellisuutta ja mielekkyyksien kokemisesta muodostuu oman elämän hallin- tamaksamista. Osaamisella Toimistomme on vaikutusta siihen työhön jota tekee sekä omiin mahdollisuuksiin tulevai- suudessaaloittanut toimeksiantolomakkeen käytön epäsäännöllisesti joidenkin asiakkaiden kanssa vuonna 2008. Osaamisella voi hallita stressiä, sillä oikeilla keinoilla päästään tehokkaaseen työ- aikojen käyttöön Silloin lomakkeessa kysyttiin ainoastaan asiakkaan yh- teystiedot ja ajan hallintaansovittiin toimeksianto. Työssä viihtymisen Lomakkeesta on tehty täydennetty ja kehittymiseen vaikuttaa myös se, että työ on asianosaisen työntekijän persoonallisuudelle sopiva ja hän tuntee olevansa oikeas- sa tehtävässä. Useimmiten työssä oppiminen tapahtuu tekemisen kautta, joko itsenäisesti vähitellen oppien tai ohjatusti. Viimemainittu onkin tiedostettuna oppimismuotona lisääntynyt. Tällaista on pe– rehdytys. Se voi olla lyhytkestoista tai suunnitelmallisesti etenevää ja ajallisesti pitkää työhön valmennusta. Molemmissa on kyse kokemuksen kautta oppimisesta. Lyhytkestoisessa se on vähitellen, usein yritys-erehdys tietä, karttuvasta kokemuksesta oppimista. Ohjatuissa ja suunnitelmallisesti etenevissä tilanteissa ohjaavan henkilön kokemus tukee oppivan ja ohjat- tavan työntekijän kokemuksen kehittymistäparannettu ver- sio vuonna 2009, ja se siinä sovittiin em. tietojen lisäksi tuntiveloitushinta sekä oikeustur- vavakuutuksen käyttömahdollisuus. Tätä lomaketta on tietoinen, tapahtumia analysoiva proses- si. Työssä oppiminen on myös toisilta oppimista erilaisissa tilaisuuksissa. Niissä voidaan vaihtaa kokemuksia, esittää kysymyksiä, käydä ammatillista keskustelua ja vaihtaa mielipiteitä. Työs- sä oppimisessa tiimimäinen työskentely on todettu toimivaksi. Sitä käytetään esimerkiksi op- pivan organisaation yhtenä työskentelymuotona. Toisilta oppimisessa haetaan hyviä toiminta- käytäntöjä ja arvioidaan niiden käyttösoveltuvuutta omaan työhön. Kaikki nämä ovat reflek- toivia prosesseja, joko tiedostamatta tai tiedostetusti enemmän tai vähemmän.(Paane- Tiainen 2000, 102.) Tavoitteena oli tehdä selkeä ja helppolukuinen opas oppisopimusopiskelijan työpaikkakoulut- tajalle sekä muille henkilöille, jotka ohjaavat oppisopimusopiskelijaa. Oppaan avulla työpaik- kakouluttajille ja työnantajille muodostuu selkeämpi kuva omasta vastuusta ja siitä mitä kaikkea sisältyy oppisopimusopiskelijan polkuun. Opas jäsentää ja helpottaa työpaikkakoulut- tajan tehtävää ohjaajana sekä toimii hyvänä tukimateriaalina. Opinnäytetyö oli vastaus työ- yhteisöni kehittämiseen liittyviin tarpeisiin ja omaan henkilökohtaiseen tarpeeseeni vahvistaa osaamistani koulutustarkastajana oppisopimuskoulutuksessa. Havainnointi osoittautui tutki- muksessa hyväksi ratkaisuksi, sillä käyn joka tapauksessa yrityksissä tapaamassa oppisopi- musopiskelijoita. Kohteita ei ollut valittu erikseen. Esiin tulevat asiat nousivat luonnollisesti keskusteluihin ja niiden pohjalta oli hyvä tehdä muistiinpanoja kenttäpäiväkirjaan. Seuraa- vanlaiset kysymykset nousivat hyvin usein esille: mitä asioita tulee tehdä missäkin vaiheessa, kuka vastaa mistäkin, aikataulu, vastuunjako, ohjaus, työssä oppimisen arviointiin liittyvät kysymykset, roolit ja koko oppisopimuskoulutuksen kokonaisprosessi. Oppisopimusopiskelijan ohjaaminen ja asioiden selventäminen ja avaaminen on aina ollut tär- keää minulle. Mielestäni me kaikki jotka toimimme oppisopimusopiskelijoiden kanssa tällöin voimme vaikuttaa ohjauksellisella työotteella opiskelijan polun rakentumiseen. Opinnäyte- työssäni haluan omalta osaltani tukea oppaan muodossa opiskelijaa sekä työpaikkakoulutta- jaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä selkeä opas oppisopimusopiskelijan työpaikkakoulut- tajalle ja koko työyhteisölle, jotka tukevat ja ohjaavat oppisopimusopiskelijaa, sekä löytää sellaisia kriittisiä pisteitä, jotka osoittautuivat ongelmallisiksi oppisopimusopiskelijalle sekä työpaikkakuluttajalle. Työssäni ensimmäiseksi käsittelin teoria kautta koulutusjärjestelmiä, näyttötutkintojärjes- telmää ja työssä oppimista sekä ohjausta. Oppaan rakentumisvaiheessa pohdin oppisopimus- koulutusta ja henkilökohtaistamista. Kentältä saatujen havaintojen perusteella kiteytin työ- paikkakouluttajan tehtävät. Xxxxx oppisopimusopiskelijan koulutus onnistuisi, se tuo muka- naan haasteta. Tärkeää on kaikkien osapuolien sitoutuminen ja tehtävien tarkentaminen sekä ymmärtäminen siitä mitä oppisopimuskoulutus pitää sisällään. Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen, havainnointiin perustuva tutkimus. Havainnoinnit tehtiin 30 eri yrityksessä Etelä-Suomen läänin alueen oppisopimusopiskelijoista sekä työpaik- kakouluttajista ja keskusteluja käytiin sen alueen koulutustarkastajien käytetty säännönmukaisesti kaik- kien asiakkaiden kanssa. Havainnoinnil- la tarkoitetaan Eskolan & Suorannan mukaan (1996Opinnäytetyöni tarkoituksena on luoda toimistomme käyttöön toimiva, 76)helppokäyttöinen vakiosopimus, aineiston keruutapaajoka tehdään kaikkien asiakkaiden kanssa. Lisäksi tarkoituksena on pohtia sopimuksen ehdot yksiselitteisiksi ja erityisesti oikeusturvan omavastuun osalta liiton sääntöjen mukaiseksi. Vakiosopimuksen tarkoituksena on vähentää toimeksiannon syn- tymiseen ja laskutukseen liittyviä ristiriitatilanteita. Opinnäytetyöni tavoitteena on selvittää, jossa tutkija osallistuu tavalla milloin asianajajalla on oikeus tai toisella tutkimansa yhteisön toimintaanvelvollisuus luopua toimeksiannon hoitamisesta. Toimin kentällä aidoissaLisäksi tavoitteena on selvittää mahdollisten rajaus- ten, luon- nollisissa vuorovaikutustilanteissa varaumien sekä vastuunrajoitusehtojen käyttäminen sekä kokonaisveloitus yhtenä vaihtoehtona tulevaisuudessa. Opinnäytetyöni on toiminnallinen, koska tarkoituksena on luoda sopimuspohja Suomen Asianajajaliiton ohjeita sekä voimassa olevaa lainsäädäntöä noudattaen. Selvittääkseni mahdollista toimeksiantosopimuksen käyttöä muissa asianajotoimistoissa, lähetin kyse- lytutkimuksen 30 asianajotoimistoon. Luvussa 2 käsittelen ensin toimistollemme tehtyä vakiosopimusta sopimuskohdittain ja tämän vuoksi päädyin havainnointiin tutkimusmenetel- mänäsen jälkeen, mitä vakiosopimus yleisellä tasolla tarkoittaa. Havannointi osoittautui luonnolliseksi menetelmäksi saada ongelmat esilleLisäksi käsittelen tässä luvussa etämyyntiä, mitä se tarkoittaa ja mitä ongelmia siihen liittyy asianajotoiminnassa sekä asianajajien valvontaa ja asiakkaan mahdollisuuksia moittia asianajajan toimintaa tai va- littaa esimerkiksi laskutuksesta. Luvussa 3 selvitän muiden asianajotoimistojen käytäntöä kyselytutkimuksen perusteella ja luvussa 4 käsittelen mahdollisia täydennyksiä ja muu- toksia sopimukseen tulevaisuudessa. Luvussa 5 esittelen oman pohdintani.

Johdanto. Yksi oppimisen yleisimmistä Laboratoriolaitteilta vaaditaan luotettavaa toimintaa eikä toimintahäiriöitä saa syntyä. Or- ganisaation toiminta pysyy tehokkaana ja tärkeimmistä tavoista luotettavana, kun laitteiden kunnossapito on työssä oppiminensystemaattista, suunniteltua ja harkittua. Se Jos toimintatapa on mahdollisuus vaikuttaa omaan työtilanteeseensa reagoiva eli vasta laitteen rikkoutuessa siihen kohdistetaan resursseja ja oman elämän hallintaanhuomiota, ei tehokas ja luotettava toimi- nallisuuden tavoittelu onnistu. Työssä oppimisen mielekkyys lisää osaamista. Merkityksien ja mielekkyyksien kokemisesta muodostuu oman elämän hallin- ta. Osaamisella on vaikutusta siihen työhön jota tekee sekä omiin mahdollisuuksiin tulevai- suudessa. Osaamisella voi hallita stressiä(Xxxxxx & Lehtiö 2017, sillä oikeilla keinoilla päästään tehokkaaseen työ- aikojen käyttöön ja ajan hallintaan. Työssä viihtymisen ja kehittymiseen vaikuttaa myös se, että työ on asianosaisen työntekijän persoonallisuudelle sopiva ja hän tuntee olevansa oikeas- sa tehtävässä. Useimmiten työssä oppiminen tapahtuu tekemisen kautta, joko itsenäisesti vähitellen oppien tai ohjatusti. Viimemainittu onkin tiedostettuna oppimismuotona lisääntynyt. Tällaista on pe– rehdytys. Se voi olla lyhytkestoista tai suunnitelmallisesti etenevää ja ajallisesti pitkää työhön valmennusta. Molemmissa on kyse kokemuksen kautta oppimisesta. Lyhytkestoisessa se on vähitellen, usein yritys-erehdys tietä, karttuvasta kokemuksesta oppimista. Ohjatuissa ja suunnitelmallisesti etenevissä tilanteissa ohjaavan henkilön kokemus tukee oppivan ja ohjat- tavan työntekijän kokemuksen kehittymistä, ja se on tietoinen, tapahtumia analysoiva proses- si. Työssä oppiminen on myös toisilta oppimista erilaisissa tilaisuuksissa. Niissä voidaan vaihtaa kokemuksia, esittää kysymyksiä, käydä ammatillista keskustelua ja vaihtaa mielipiteitä. Työs- sä oppimisessa tiimimäinen työskentely on todettu toimivaksi. Sitä käytetään esimerkiksi op- pivan organisaation yhtenä työskentelymuotona. Toisilta oppimisessa haetaan hyviä toiminta- käytäntöjä ja arvioidaan niiden käyttösoveltuvuutta omaan työhön. Kaikki nämä ovat reflek- toivia prosesseja, joko tiedostamatta tai tiedostetusti enemmän tai vähemmän.(Paane- Tiainen 2000, 102101.) Tavoitteena oli tehdä selkeä Järviön ja helppolukuinen opas oppisopimusopiskelijan työpaikkakoulut- tajalle sekä muille henkilöilleLehtiön (2017, jotka ohjaavat oppisopimusopiskelijaa101) mukaan laitteiston täydellisen luotettavuuden tavoittelu ei ole kannattavaa taloudellisesta näkökulmasta. Oppaan avulla työpaik- kakouluttajille Ehkäisevässä kunnossapidossa laitteis- ton luotettavuuden tason ja työnantajille muodostuu selkeämpi kuva omasta vastuusta taloudellisen kannattavuuden välillä on vahva yhteys. Lait- teiston luotettavuuden tason noustessa myös kustannukset nousevat. Laitteiston luotet- tavuus on käytännössä taloudellinen asia, johon vaikuttaa organisaation halu panostaa huollollisiin toimintaperiaatteisiin. Tässä opinnäytetyössä on vertailtu, millaisia kustannuksia on syntynyt, kun laitteille teh- tävät huollot ovat laitevalmistajan tarjoaman sopimuksen alaisena. Sopimuksen alaisia laitteita vertaillaan laitteisiin, joiden huollot tehdään ilman ulkopuolisen palveluntarjoajan sopimusta. Yrityksen toimeksiantona on pohdittu, ovatko kaikki sopimukset tarpeellisia ja siitä mitä kaikkea sisältyy oppisopimusopiskelijan polkuunmistä syntyy ylimääräisiä kustannuksia. Opas jäsentää Näiden tietojen perusteella voidaan arvioida, miten jatkossa voidaan toimia yksittäisten laitteiden ja helpottaa työpaikkakoulut- tajan tehtävää ohjaajana sekä toimii hyvänä tukimateriaalinasopimusten kanssa, kun tulevai- suudessa pyritään taloudelliseen tehokkuuteen laitehankintoja ja huoltosopimuksia teh- täessä. Työn tarkoituksena on vertailun perusteella arvioida mahdollisia taloudellisia kustannuk- sia. Vertailusta saadut tulokset ovat perusteena tehtyihin johtopäätöksiin mahdollisista säästöistä. Mahdollisia säästökohteita on perusteltu kustannustehokkuuden näkökul- masta pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Opinnäytetyö oli vastaus työ- yhteisöni kehittämiseen liittyviin tarpeisiin on tehty salassapitosopimuksen alaisena. Toimeksiantajayritys haluaa py- syä salaisena, joten siitä käytetään nimitystä yritys A. Myös laitetoimittajat sekä laitteiden tyypit ja omaan henkilökohtaiseen tarpeeseeni vahvistaa osaamistani koulutustarkastajana oppisopimuskoulutuksessa. Havainnointi osoittautui tutki- muksessa hyväksi ratkaisuksimallit pidetään salaisina, sillä käyn joka tapauksessa yrityksissä tapaamassa oppisopi- musopiskelijoita. Kohteita ei ollut valittu erikseen. Esiin tulevat asiat nousivat luonnollisesti keskusteluihin ja jottei niiden pohjalta oli hyvä tehdä muistiinpanoja kenttäpäiväkirjaan. Seuraa- vanlaiset kysymykset nousivat hyvin usein esille: perusteella pystytä tekemään johtopäätök- siä, mitä asioita tulee tehdä missäkin vaiheessa, kuka vastaa mistäkin, aikataulu, vastuunjako, ohjaus, työssä oppimisen arviointiin liittyvät kysymykset, roolit ja koko oppisopimuskoulutuksen kokonaisprosessi. Oppisopimusopiskelijan ohjaaminen ja asioiden selventäminen ja avaaminen on aina ollut tär- keää minulle. Mielestäni me kaikki jotka toimimme oppisopimusopiskelijoiden kanssa tällöin voimme vaikuttaa ohjauksellisella työotteella opiskelijan polun rakentumiseen. Opinnäyte- työssäni haluan omalta osaltani tukea oppaan muodossa opiskelijaa sekä työpaikkakoulutta- jaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä selkeä opas oppisopimusopiskelijan työpaikkakoulut- tajalle ja koko työyhteisölle, jotka tukevat ja ohjaavat oppisopimusopiskelijaa, sekä löytää sellaisia kriittisiä pisteitä, jotka osoittautuivat ongelmallisiksi oppisopimusopiskelijalle sekä työpaikkakuluttajalle. Työssäni ensimmäiseksi käsittelin teoria kautta koulutusjärjestelmiä, näyttötutkintojärjes- telmää ja työssä oppimista sekä ohjausta. Oppaan rakentumisvaiheessa pohdin oppisopimus- koulutusta ja henkilökohtaistamista. Kentältä saatujen havaintojen perusteella kiteytin työ- paikkakouluttajan tehtävät. Xxxxx oppisopimusopiskelijan koulutus onnistuisi, se tuo muka- naan haasteta. Tärkeää on kaikkien osapuolien sitoutuminen ja tehtävien tarkentaminen sekä ymmärtäminen siitä mitä oppisopimuskoulutus pitää sisällään. Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen, havainnointiin perustuva tutkimus. Havainnoinnit tehtiin 30 eri yrityksessä Etelä-Suomen läänin alueen oppisopimusopiskelijoista sekä työpaik- kakouluttajista ja keskusteluja käytiin sen alueen koulutustarkastajien kanssa. Havainnoinnil- la tarkoitetaan Eskolan & Suorannan mukaan (1996, 76), aineiston keruutapaa, jossa tutkija osallistuu tavalla tai toisella tutkimansa yhteisön toimintaan. Toimin kentällä aidoissa, luon- nollisissa vuorovaikutustilanteissa ja tämän vuoksi päädyin havainnointiin tutkimusmenetel- mänä. Havannointi osoittautui luonnolliseksi menetelmäksi saada ongelmat esilleyritys A tekee.

Johdanto. Yksi oppimisen yleisimmistä ISYYn tapahtumajärjestäjän opas sisältää konkreettisia käytännön ohjeita ja tärkeimmistä tavoista vinkkejä tapahtumien järjestämiseen. Opas on työssä oppiminenluotu tukemaan ISYYn jäseniä, jotka järjestävät vapaa-ajan tapahtumia ja aktiviteetteja muiden opiskelijoiden iloksi. Oppaassa esitellään tapahtumajärjestämisen elämänkaari sekä mitä eri vaiheissa kannattaa huomioida. Lisäksi oppaaseen kerätty runsas lista tapahtumaideoita, joita saa vapaasti käyttää. Kiitos paljon vuoden 2022 vertaistuutoreille, jotka ideoivat tapahtumia koulutuksessani. Tavoitteena on, että opas auttaa välttämään kompastumista sudenkuoppiin, johon jokainen törmää oppiessaan tapahtuma-järjestämisen saloja. Tapahtumajärjestäminen ei kuitenkaan ole rakettitiedettä ja sitä oppii parhaiten vain itse tekemällä. Tärkeintä on muistaa, että tapahtumajärjestäminen on tiimipelaamista. On hyvin tärkeää oppia pyytämään apua muilta - yksin ei pidä kaikkia murheita kantaa. Muistutan myös olemaan muille sekä ensisijaisesti itselleen armollinen. Harvempi meistä on tapahtuma-alan asiantuntija yliopistoon tultaessa. Liikaa ei voi olla toistamatta fraasia "asiat riitelevät, eivät ihmiset", sillä se pitää paljon paikkansa, kun tekee tiimissä töitä. Tapahtumajärjestäminen vaatii myös joustavuutta ja valmiutta muokata suunnitelmia lennosta. Lohdutuksen sanana: osallistujat harvemmin tietävät, jäikö jokin idea tai suunnitelma toteuttamatta. On hyvä tiedostaa, että useammin palautetta tulee enemmän "pieleen menneistä asioista" kuin onnistumisista. Se on mahdollisuus vaikuttaa omaan työtilanteeseensa ja oman elämän hallintaan. Työssä oppimisen mielekkyys lisää osaamista. Merkityksien ja mielekkyyksien kokemisesta muodostuu oman elämän hallin- ta. Osaamisella on vaikutusta siihen työhön jota tekee sekä omiin mahdollisuuksiin tulevai- suudessa. Osaamisella voi hallita stressiä, sillä oikeilla keinoilla päästään tehokkaaseen työ- aikojen käyttöön ja ajan hallintaan. Työssä viihtymisen ja kehittymiseen vaikuttaa myös seei kuitenkaan tarkoita, että työ tapahtuma olisi ollut täysin epäonnistunut. Kaikkia on asianosaisen työntekijän persoonallisuudelle sopiva mahdotonta miellyttää, joten jälleen: muista olla itsellesi armollinen. Toivottavasti oppaasta on sinulle iloa ja hän tuntee olevansa oikeas- sa tehtävässähyötyä, kun järjestät tapahtumia tai mietit, miten yhteisöllisyyttä voisi edistää. Useimmiten työssä oppiminen tapahtuu tekemisen kauttaJoensuussa 18.8.2022 Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx, joko itsenäisesti vähitellen oppien tai ohjatusti. Viimemainittu onkin tiedostettuna oppimismuotona lisääntynyt. Tällaista SILLAT-hankekoordinaattori Tapahtuman elämänkaari Käynnistysvaihe Alkuun on pe– rehdytys. Se voi olla lyhytkestoista tai suunnitelmallisesti etenevää ja ajallisesti pitkää työhön valmennusta. Molemmissa tärkeä miettiä, että minkälainen tapahtuma on kyse kokemuksen kautta oppimisesta. Lyhytkestoisessa kyseessä, mitä siellä tapahtuu, missä tapahtuma pidetään, kenelle se on vähitellenkohdennettu, usein yritys-erehdys tietämilloin ja miksi Kohderyhmää miettiessä tulee pohtia tapahtuman mittakaavaa eli kenelle kaikille ja kuinka monelle tarkoitettu (esim. yhdelle vuosikurssille vai koko ainejärjestölle vai kaikille avoin poikkitieteellinen tapahtuma?). Mittakaavassa tulee myös huomioida tapahtumapaikan kapasiteetti, karttuvasta kokemuksesta oppimistabudjetti sekä järjestäjien resurssit. Ohjatuissa Jos järjestäjiä ei ole paljoa, kannattaa arvioida tarkkaan kuinka iso tapahtuma voidaan järjestää ja suunnitelmallisesti etenevissä tilanteissa ohjaavan henkilön kokemus tukee oppivan ja ohjat- tavan työntekijän kokemuksen kehittymistä, ja se on tietoinen, tapahtumia analysoiva proses- si. Työssä oppiminen on myös toisilta oppimista erilaisissa tilaisuuksissa. Niissä voidaan vaihtaa kokemuksia, esittää kysymyksiä, käydä ammatillista keskustelua ja vaihtaa mielipiteitä. Työs- sä oppimisessa tiimimäinen työskentely on todettu toimivaksi. Sitä käytetään esimerkiksi op- pivan organisaation yhtenä työskentelymuotona. Toisilta oppimisessa haetaan hyviä toiminta- käytäntöjä ja arvioidaan niiden käyttösoveltuvuutta omaan työhön. Kaikki nämä ovat reflek- toivia prosesseja, joko tiedostamatta tai tiedostetusti enemmän tai vähemmän.(Paane- Tiainen 2000, 102.) Tavoitteena oli tehdä selkeä ja helppolukuinen opas oppisopimusopiskelijan työpaikkakoulut- tajalle sekä muille henkilöille, jotka ohjaavat oppisopimusopiskelijaa. Oppaan avulla työpaik- kakouluttajille ja työnantajille muodostuu selkeämpi kuva omasta vastuusta ja siitä mitä kaikkea sisältyy oppisopimusopiskelijan polkuuntapahtuman järjestäminen vaatii eli riittävätkö käsi- ja jalkaparit Alustava budjetti eli mistä saadaan rahaa tapahtuman järjestämiseen ja mihin kaikkeen sitä tarvitaan ja kuinka paljon Seuraavaksi edetään vastuualueiden jakoon ja tarpeen mukaan laitetaan päätökset kirjallisesti ylös. Opas jäsentää ja helpottaa työpaikkakoulut- tajan tehtävää ohjaajana sekä toimii hyvänä tukimateriaalina. Opinnäytetyö oli vastaus työ- yhteisöni kehittämiseen liittyviin tarpeisiin ja omaan henkilökohtaiseen tarpeeseeni vahvistaa osaamistani koulutustarkastajana oppisopimuskoulutuksessa. Havainnointi osoittautui tutki- muksessa hyväksi ratkaisuksi, sillä käyn joka tapauksessa yrityksissä tapaamassa oppisopi- musopiskelijoita. Kohteita ei ollut valittu erikseen. Esiin tulevat asiat nousivat luonnollisesti keskusteluihin ja niiden pohjalta oli hyvä tehdä muistiinpanoja kenttäpäiväkirjaan. Seuraa- vanlaiset kysymykset nousivat hyvin usein esille: mitä asioita tulee tehdä missäkin vaiheessa, kuka vastaa mistäkin, aikataulu, vastuunjako, ohjaus, työssä oppimisen arviointiin liittyvät kysymykset, roolit ja koko oppisopimuskoulutuksen kokonaisprosessi. Oppisopimusopiskelijan ohjaaminen ja asioiden selventäminen ja avaaminen on aina ollut tär- keää minulle. Mielestäni me kaikki jotka toimimme oppisopimusopiskelijoiden kanssa tällöin voimme vaikuttaa ohjauksellisella työotteella opiskelijan polun rakentumiseen. Opinnäyte- työssäni haluan omalta osaltani tukea oppaan muodossa opiskelijaa sekä työpaikkakoulutta- jaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä selkeä opas oppisopimusopiskelijan työpaikkakoulut- tajalle ja koko työyhteisölle, jotka tukevat ja ohjaavat oppisopimusopiskelijaa, sekä löytää sellaisia kriittisiä pisteitä, jotka osoittautuivat ongelmallisiksi oppisopimusopiskelijalle sekä työpaikkakuluttajalle. Työssäni ensimmäiseksi käsittelin teoria kautta koulutusjärjestelmiä, näyttötutkintojärjes- telmää ja työssä oppimista sekä ohjausta. Oppaan rakentumisvaiheessa pohdin oppisopimus- koulutusta ja henkilökohtaistamista. Kentältä saatujen havaintojen perusteella kiteytin työ- paikkakouluttajan tehtävät. Xxxxx oppisopimusopiskelijan koulutus onnistuisi, se tuo muka- naan haasteta. Tärkeää on kaikkien osapuolien sitoutuminen ja tehtävien tarkentaminen sekä ymmärtäminen siitä mitä oppisopimuskoulutus pitää sisällään. Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen, havainnointiin perustuva tutkimus. Havainnoinnit tehtiin 30 eri yrityksessä Etelä-Suomen läänin alueen oppisopimusopiskelijoista sekä työpaik- kakouluttajista ja keskusteluja käytiin sen alueen koulutustarkastajien kanssa. Havainnoinnil- la tarkoitetaan Eskolan & Suorannan mukaan (1996, 76), aineiston keruutapaa, jossa tutkija osallistuu tavalla tai toisella tutkimansa yhteisön toimintaan. Toimin kentällä aidoissa, luon- nollisissa vuorovaikutustilanteissa ja tämän vuoksi päädyin havainnointiin tutkimusmenetel- mänä. Havannointi osoittautui luonnolliseksi menetelmäksi saada ongelmat esille.Yleisimmät vastuualueet/tiimit: