Julkinen hankinta Mallilausekkeet

Julkinen hankinta. Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut julkisista hankinnoista annetun lain mukaisesta tarjous‐ menettelystä.
Julkinen hankinta. Julkisen sektorin hankintayksiköiden hankintaprosessia säädellään hankintalailla. Hankintalailla val- votaan hankintaprosessia aina hankintojen kilpailuttamisesta sopimuksen tekemiseen asti. Hankinta- lakia on noudatettava, jos hankintalain mukainen hankintayksikkö saa varoja hankinnan tekemiseen valtion, kunnan tai seurakunnan budjetista. Hankintalakia sovelletaan myös, jos hankintaan on saatu varoja EU:n rakennerahastosta, maksullisesta toiminnasta, testamenteista, lahjoituksesta, sponso- roinnista tai muuta vastaavasta lähteestä. Hankintalain alle ei kuulu valtion virastojen itselleen tai toisilleen tarjoamat palvelut tai sidosyksiköiltä eli ”talon sisällä” tapahtuva hankinta. (Valtionvarainministeriö 2010, 37.) Julkisen hankinnan määräysten tavoitteena on julkisten varojen käytön tehostaminen ja yritysten kilpailukyvyn parantaminen. Hankintalailla pyritään takamaan tavaroiden, palveluiden pääomien sekä työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Julkisen hankinnan pääperiaatteita ovat hankintojen avoin ja teho- kas kilpailuttaminen ja tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2014.) Tarjousten valintaperusteena on aina joko halvin hinta tai kokonaistaloudellisesti edullisin hinta. Mi- käli valintaperusteena on kokonaistaloudellisesti edullisin hinta, on se ilmoitettava etukäteen tar- jouspyynnössä. Tarjouspyynnössä on ilmoitettava myös kokonaistaloudellisuuden vertailuperusteet ja niiden pisteytys. Yleisesti hinnan painoarvon tulee olla noin 35 - 40 % ja muiden yksittäisen ver- tailuperusteiden painoarvon tulee olla vähintään 20 %. Mikäli hinnan painoarvoksi suunnitellaan yli 50% tulisi miettiä kilpailun järjestämistä suoraan halvimman hinnan perusteella. Vaihtoehtoiset tar- joukset ovat sallittuja, jos tarjousten valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus ja ne ovat tarjouspyynnössä hyväksytty. Tarjouspyynnössä on kuitenkin oltava tarkat kriteerit vaihtoehto- tarjouksille. (Valtionvarainministeriö 2010, 97-99.) Vertailuperusteiden kriteerit on oltava tarjouspyynnössä tarkasti määriteltynä. Vertailuperusteena voi olla: • hinta • laatu • tekniset ansiot • esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet • ympäristöystävällisyys • käyttökustannukset • kustannustehokkuus • myynnin jälkeinen palvelu ja tekninen tuki • huoltopalvelut • toimituspäivä tai toimitus-/toteutusaika • elinkaarikustannukset (Valtionvarainministeriö 2010, 98.)
Julkinen hankinta 

Related to Julkinen hankinta

  • Julkiset hankinnat Vakuutuksesta ei korvata julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitetusta tarjousmenettelystä aiheutunutta vahinkoa tai hyvitysmaksua.

  • Alihankinta Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautuneet alihankintatyöhön sopivat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin. Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.

  • Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

  • Johtojen, laitteiden ja merkkikilpien sijoittaminen Laitoksella on oikeus kiinteistön omistajaa tai haltijaa kuultuaan korvauksetta sijoittaa tarpeellisia johtoja, laitteita ja merkkikilpiä liittyjän kiinteistöön tarkoituksenmukaiseen, kiinteistön käyttöä mahdollisimman vähän haittaavaan paikkaan. Tällaiset johdot, laitteet ja merkkikilvet on tarkoitettu vedentoimitusta, veden laadun tarkkailua, viemäriveden poisjohtamista, verkostojen huoltoa tai palo- ja pelastustoimen tarvitsemaa sammutusveden ottamista varten.

  • HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu. Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työajan ulkopuolella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija. Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

  • Lomautuksen keskeyttäminen Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika. Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

  • Toimituksen jatkaminen keskeytyksen jälkeen Kun palvelun toimittaminen on keskeytetty muusta syystä kuin asiakkaan pyynnöstä, palvelun toimittamista jatketaan sen jälkeen, kun keskeyttämisen aihe on poistettu, edellyttäen, että liittymis- ja käyttösopimus on yhä voimassa. Laitos ei ole kuitenkaan velvollinen jatkamaan palvelun toimittamista ennen kuin asiakas on maksanut kirjallisesta huomautuksesta tai muista ilmoituksista sekä muista keskeytykseen ja jälleenkytkentään liittyvistä toimenpiteistä aiheutuneet maksut ja kustannukset ja erääntyneet laitoksen saatavat. Kun palvelun toimittaminen on keskeytetty asiakkaan pyynnöstä, palvelun toimittamisen jatkamisen edellytyksenä on, että asiakas korvaa laitokselle palvelun keskeyttämisestä ja aloittamisesta aiheutuvat kustannukset ja mahdolliset verkostosta erottamisesta ja uudelleen liittämisestä ja uudelleen liittämiseen kuuluvista toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset siltä osin kun niitä ei ole korvattu keskeytyksen yhteydessä.

  • Äkillinen hammassairaus Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

  • Alihankkijat JYSE kohdan 3.2 ensimmäisen virkkeen sijasta todetaan, että Palveluntuottaja voi teettää Sopimukseen kuuluvia tehtäviään alihankkijoilla, jotka Tilaaja on hyväksynyt tarjouskilpailun yhteydessä alihankkijoiksi. Muilta osin Palveluntuottajalla ei ole oikeutta teettää Sopimukseen kuuluvia tehtäviä alihankkijalla ilman Tilaajan etukäteen antamaa nimenomaista kirjallista lupaa tai vaihtaa tarjouskilpailussa ilmoittamaansa alihankkijaa.

  • Vahingonkorvausvastuu Pankki on velvollinen korvaamaan tilinomistajalle aiheutuneen välittömän ja välillisen vahingon kohtien 15.1, 15.2 ja 16 mukaisesti. Pankki on lisäksi velvollinen korvaamaan tilinomistajalle pankin virheestä tai laiminlyönnistä aiheutuneen korkotappion. Pankki palauttaa perimänsä palvelumaksut vain siltä osin kuin ne kohdistuvat vahinkoa aiheuttaneeseen virheeseen tai laiminlyöntiin. Tilinomistajalla ei ole oikeuta saada pankilta korvausta, jollei tilinomistaja tai tilin käyttöön oikeutettu ilmoita virheestä pankille kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai kun hänen olisi pitänyt se havaita. Pankki ei kuitenkaan vastaa vahingosta, jos pankin velvoitteen on estänyt edellä kohdassa 14 tarkoitettu ylivoimainen este.