Kynnysarvot Mallilausekkeet

Kynnysarvot. Hankinnat jakaantuvat □ hankintalain kynnysarvot alittaviin hankintoihin (pienhankinnat) □ kansalliset kynnysarvot ylittäviin, mutta EU-kynnysarvojen alle jääviin hankintoihin (kansal liset hankinnat) sekä □ EU-kynnysarvot ylittäviin hankintoihin (EU-hankinnat). Hankintalain mukaiset kansalliset kynnysarvot ilman arvonlisäveroa laskettuna ovat: 1) 60 000 euroa tavarahankinnoissa, palveluhankinnoissa ja suunnittelukilpailuissa (poikkeuksena kohdat 3–5); 2) 150 000 euroa rakennusurakoissa; 3) 100 000 euroa koulutuspalveluissa, joita hankitaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 5 luvun 7 §:n mukaisesti yhteishankintana työnantajan kanssa; 4) 400 000 euroa sosiaali- ja terveyspalveluja koskevissa hankinnoissa (liite E kohdat 1–4); 5) 300 000 euroa muita erityisiä palveluja koskevissa hankinnoissa (liite E kohdat 5–15); 6) 500 000 euroa käyttöoikeussopimuksissa. EU-kynnysarvot ovat □ 209 000 euroa kuntien tavarahankinnoissa, palveluhankinnoissa ja suunnittelukilpailuissa ja □ 5 225 000 euroa rakennusurakoissa. Vähintään EU-kynnysarvojen suuruisiin hankintoihin sovelletaan, mitä hankintalain 1–10 ja 14–16 luvussa säädetään hankintasopimuksista. Vähintään EU-kynnysarvon suuruisissa hankinnoissa on noudatettava jotain lain 5 luvussa tarkoitettua menettelyä. EU-kynnysarvon ylittäviä hankintoja koskevia hankintalain säännöksiä ei käsitellä tässä hankinta- ohjeessa.
Kynnysarvot. Xxxxxxxxx ennakoitu arvo ratkaisee sen, onko hankinta EU-kynnysarvon ylittävä, kansallisen kynnysarvon ylittävä vai pienhankinta. Kaikki kansallisen kynnysarvon alittavat hankinnat ovat pienhankintoja. Erityisalojen osalta pienhankintoja ovat EU-kynnysarvon alittavat hankinnat. Pienhankinnoissa on kunnan oma vähäisten hankintojen raja, jonka alle jäävät hankinnat voi tehdä suorahankintana ilman perusteluita. Kaikista yli 5.000 euron (alv 0 %) hankinnoista tulee tehdä kirjallinen perusteltu päätös. Pienhankintoja on käsitelty tarkemmin luvussa 6. Tasan EU-kynnysarvon suuruinen hankinta tulkitaan EU-kynnysarvon ylittäväksi hankinnaksi. Tasan kansallisen kynnysarvon suuruinen hankinta tulkitaan kansallisen kynnysarvon ylittäväksi hankinnaksi. HANKINTALAIN MUKAISET EU-kynnysarvo Kansallinen Vähäisten han- Tavara- ja palveluhankinnat 215 000 € 60 000 € 10 000 € Rakennusurakat 5 382 000 € 150 000 € 30 000 € Suunnittelu 215 000 € 60 000 € 10 000 € Muiden erityisten palvelujen hankinnat - 300 000 € 30 000 € Käyttöoikeussopimukset - 500 000 € 30 000 € ERITYISALOJEN HANKINTALAIN EU-kynnysarvo Kansallinen Vähäisten han- MUKAISET HANKINTAYKSIKÖT (alv 0 %) kynnysarvo kintojen raja (Vesi- ja viemärilaitos) (alv 0 %) (alv 0%) Tavara- ja palveluhankinnat 431 000 € - 10 000 € Rakennusurakat 5 382 000 € - 30 000 € Suunnittelukilpailut 431 000 € - 10 000 € Muiden erityisten palvelujen hankinnat 1 000 000 € - 30 000 € Käyttöoikeussopimukset 5 382 000 € - 30 000 € Huomattava on, että rajat koskevat hankintojen kokonaisarvoa koko sopimuskaudelle, vähintään 12 kuukaudelle.
Kynnysarvot. Kansalliset kynnysarvot päätetään kansallisen lainsäädännön perusteella. EU-kynnysarvot perustuvat GPA- sopimukseen ja komission asetukseen. EU-kynnysarvoja tarkistetaan kahden vuoden välein. Voimassa olevat kynnysarvot on tarkistettava Julkisten hankintojen neuvontayksikön verkkosivulta xxxxxxxxx.xx. Tavarat, palvelut ja suunnittelukilpailut 60 000 euroa 215 000 euroa Rakennusurakat 150 000 euroa 5 382 000 euroa Sosiaali- ja terveyspalvelut (Liite E kohdat 1–4) 400 000 euroa Muut erityiset palvelut (Liite E kohdat 5–15) 300 000 euroa Käyttöoikeussopimukset 500 000 euroa 3.3.1 Kansalliset kynnysarvot alittavat hankinnat (pienhankinnat)
Kynnysarvot. Hankinnat jakaantuvat kolmeen ryhmään kynnysarvojen perusteella • hankintalain kynnysarvot alittaviin hankintoihin (pienhankinnat) • kansalliset kynnysarvot ylittäviin, mutta EU-kynnysarvojen alle jääviin hankintoihin (kansalliset hankinnat) • EU-kynnysarvot ylittäviin hankintoihin (EU-hankinnat) 2.5.1 Kynnysarvot hankintalaki
Kynnysarvot. Hankinnat jakaantuvat hankintalain näkökulmasta • hankintalain kynnysarvot alittaviin hankintoihin (pienhankinnat) • kansalliset kynnysarvot ylittäviin, mutta EU-kynnysarvojen alle jääviin hankin- toihin (kansalliset hankinnat) sekä • EU-kynnysarvot ylittäviin hankintoihin (EU-hankinnat). Kansalliset, eritysalojen hankintalain ja Eu-kynnysarvot tulee jokaisen hankintayk- sikön tarkistaa esim. Työ- ja leinkeinoministeriön sivuilta ennen kilpailutukseen ryh- tymistä. Vähintään EU-kynnysarvojen suuruisiin hankintoihin sovelletaan, mitä hankintalain 1 − 10 ja 14 −16 luvussa säädetään hankintasopimuksista. Vähintään EU-kynnysarvon suuruisissa hankinnoissa on noudatettava jotain lain 5 luvussa tarkoitettua menettelyä. EU-kynnysarvon ylittäviä hankintoja koskevia hankintalain säännöksiä ei käsitellä tässä hankintaohjeessa.
Kynnysarvot. Julkisessa hankinnassa on käytössä 1.1.2022 päivittyneet EU-kynnysarvot ja kansalliset kynnysarvot, joiden ylittyessä on sovellettava hankintalakia (Hankinnat 2022). Hankinta- laki edellyttää hankintayksikköä kilpailuttamaan kynnysarvon ylittävät hankinnat. Hankin- talain mukaiset kansalliset kynnysarvot ovat 150 000 euroa rakennusurakoissa ja 60 000 euroa suunnittelukilpailuissa. EU-kynnysarvot 5 186 000 euroa rakennusurakoissa ja 134 000 euroa suunnittelukilpailuissa. ("hankintalaki" 1397/2016) Radan rakennusurakoissa sovelletaan erityisalojen hankintalakia (Laki vesi- ja energia- huollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoi- keussopimuksista 1398/2016). Erityisalojen hankintalain mukaiset kansalliset kynnysar- vot valtion keskushallintoviranomaisille mukaan lukien Väylävirasto ovat 5 186 000 euroa rakennusurakoissa ja 414 000 euroa suunnittelukilpailuissa. Hankinnan arvo määritetään ennakoimalla suurin mahdollinen kokonaisarvo ilman arvo- lisäveroa. Kokonaisarvoa määrittäessä on otettava huomioon koko sopimuskausi, kaikki tavara-, palvelu- ja rakennustyöhankinnat sekä mahdolliset optiot ja pidennysehdot. (Pohjonen 2017)
Kynnysarvot. Elävänä pyytävä pyyntimenetelmä on standardin mukainen, jos: a) tietojen keräyksen kohteena olevasta kohdelajista pyydettyjen yksilöiden määrä on vähintään 20, ja b) vähintään 80 prosentissa näistä eläimistä ei ilmene 2.3.1 ja 2.3.2 kohdassa lueteltuja indikaatto- reita.
Kynnysarvot. Tappava pyyntimenetelmä on standardin mukainen, jos: a) tietojen keräyksen kohteena olevasta kohdelajista pyydettyjen yksilöiden määrä on vähintään 12, ja b) vähintään 80 prosenttia eläimistä joutuu tajuttomuuden ja tunnottomuuden tilaan aikarajan kuluessa ja on tässä tilassa kuolemaansa saakka.

Related to Kynnysarvot

  • Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yri- tyksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkka- rakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla. Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantar- kistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään pääluottamusmiehen kanssa 15.1.2021 mennessä, ellei käsittely- ajan jatkamisesta sovita.

  • Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

  • Sopimuksen, puitejärjestelyn tai dynaamisen hankintajärjestelmän kesto 24 kuukautta

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien oikeushenkilöiden vakuutukset Jos Fennia tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

  • Vakuutussopimuksen voimassaolo Vakuutussopimus on joko jatkuva tai määräaikainen. Jatkuva vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai Fennia irtisano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä. Määräaikainen vakuutussopimus on voimassa vakuutuskirjassa mainitun määräajan ja päättyy määräajan lopussa ilman erillistä irtisanomista. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä.

  • Luottamusmiehen koulutus 1. Osallistumista varten sopijapuolten yhdessä tai niiden yhteistyöelimien järjestä- miin tai hyväksymiin kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäviin luottamus- miestoimintaan liittyviin kursseihin on työnantaja velvollinen antamaan työsuh- teen katkeamatta vapautuksen luottamusmiehelle, mikäli tämä voi tapahtua tuot- tamatta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle. Kielteisessä tapauksessa ilmoite- taan luottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka ta- kia vapauden myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on, milloin kurssi kestää enintään viikon, annettava vähintään 2 viikkoa ennen kurssin alkua, sekä milloin on kysymys pidemmästä kurssista, vähintään 6 viikkoa ennen. 2. Pääluottamusmiehellä, varapääluottamusmiehellä, neuvottelevalla luottamus- miehellä ja työpaikan luottamusmiehellä on oikeus osallistua luottamusmieskurs- seille sen vaikuttamatta hänen palkkaansa vähentävästi. Neuvotteluosaamisen varmistamiseksi neuvottelevan luottamusmiehen varaluot- tamusmiehellä ja työpaikan luottamusmiehen varaluottamusmiehellä on oikeus osallistua työtilanteen salliessa luottamusmieskoulutuksen peruskurssille sen vaikuttamatta hänen palkkaansa vähentävästi. Pöytäkirjamerkintä: Kurssille osallistumista koskevista käytännön järjeste- lyistä sovitaan neuvottelevan luottamusmiehen varaluottamusmiehen tai työ- paikan luottamusmiehen varaluottamusmiehen ja työnantajan välillä kuiten- kin siten, että varaluottamusmies osallistuu kurssille keskimäärin enintään 3 päivän ajan kalenterivuodessa. 3. Osapuolet suosittelevat, että neuvotteluosaamisen varmistamiseksi ennakoi- daan tilanteet, joissa varsinaiselle henkilöstöedustajalle tulee este hoitaa tehtävi- ään (esim. pidemmät poissaolot). 4. Luottamusmiehen osallistuessa sopijapuolten yhdessä tai niiden yhteistyöeli- mien järjestämiin tai hyväksymiin työsuojelua, rationalisointia, henkilöstöhallin- toa, yritystaloutta tai muuta sellaista käsittelevään koulutustoimintaan korvaa työnantaja sekä heidän ansionmenetyksensä että koulutustoiminnasta aiheutu- vat kustannukset. 5. Edellä tässä pykälässä tarkoitetulle kurssille osallistuminen ei saa aiheuttaa työ- suhteen katkeamista eikä vuosiloma-, eläke- tai muihin niihin verrattavien etujen vähentymistä. 6. Pääluottamusmiehen ja neuvottelevan luottamusmiehen luottamustehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön am- matillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, luottamusmieskauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

  • Luottamusmiesten koulutus Luottamusmiehelle varataan tilaisuus osallistua koulutussopimuksessa sovittuun ja xxxx- seen työnantajan kanssa sovittavaan koulutukseen, joka on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa. Koulutuskustannusten korvaamises- ta on sovittu koulutussopimuksessa. Pääluottamusmiehen luottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnan- tajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edel- lyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä va- pautukseen, luottamusmieskauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.

  • Asiakkaan kvv-laitteen käyttö poikkeustilanteissa Poikkeustilanteessa laitoksella on oikeus toimittaa tilapäisesti vettä asiakkaan kiinteistön tonttivesijohdon kautta toiselle asiakkaalle tai johtaa asiakkaan viemäreitä käyttäen toisen asiakkaan viemärivettä yleisiin viemäreihin. Asiakkaalla on oikeus saada todetusta haitasta mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys. Laitoksen toimintahäiriön aikana tai välittömästi sen jälkeen laitoksella on oikeus käyttää asiakkaan kvv-laitteistoja yleisen vesijohdon huuhtelemiseen. Asiakkaalla on oikeus saada mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys.

  • Talousarvio ja -suunnitelma Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille varataan tilaisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Seuraavan kalenterivuoden talousarvio- ja suunnitelmaehdotus on toimitettava jäsenkunnille heinäkuun loppuun mennessä ja hyväksytty talousarvio ja suunnitelma marraskuun loppuun mennessä.