TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteet Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin
TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 1 098 Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet 18 Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat 450 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat 300 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 330 Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 175 Ammattikorkeakoulu ottaa rakennusalan koulutuksen kehittämisessä huomioon puurakentamisen kehittämistarpeet.
TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille. Tavoitteet Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin Ylemmät korkeakoulututkinnot 3 190 Kasvatusalat 360 Taiteet ja kulttuurialat 40 Yhteiskuntatieteet ja humanistiset alat 1 220 Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet 315 Luonnontieteet sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat 860 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat 120 Lääketiede ja hammaslääketiede 205 Terveys- ja hyvinvointialat sekä palvelualat 70 Yliopistokohtaiset tavoitteet Tohtorin tutkinnot 510 Alemmat korkeakoulututkinnot 3 500 Helsingin yliopiston opettajankoulutuksen tutkintotavoitteet kaudella 2021-2024 ovat vuosittain: varhaiskasvatuksen opettajat 140, varhaiskasvatuksen erityisopettajat 45, luokanopettajat 140, erityisluokanopettajat ja erityisopettajat 100. Yliopisto ottaa koulutustarjontansa kehittämisessä huomioon erityisesti terveys- ja hyvinvointialojen tarpeet. Yliopisto suuntaa yhteiskuntatieteellisen alan koulutustarjontaa vahvemmin sosiaalityön kelpoisuuden tuottavaan koulutukseen. Yliopisto lisää logopedian ja farmaseuttien koulutuksen sisäänottoa työvoimatarpeita vastaavasti.
TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteet Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 540 Taiteet ja kulttuurialat, kasvatusalat, yhteiskuntatieteet 25 Humanistiset alat, lääketieteet ja terveys- ja hyvinvointialat 230 Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet ja palvelualat 175 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat ja maatalous- ja metsätieteelliset alat 110
TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteet Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 910 Taiteet ja kulttuurialat, kasvatusalat, yhteiskuntatieteet 155 Humanistiset alat, lääketieteet ja terveys- ja hyvinvointialat 275 Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet ja palvelualat 270 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat ja maatalous- ja metsätieteelliset alat 210 Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 121 Ammattikorkeakoulu arvioi vuoden 2017 loppuun mennessä yhdessä muiden sosionomi (AMK) tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa sosiaalialan koulutusta siten, että syntyy nykyistä vahvempia yksiköitä työelämän tarpeita vastaavasti. Lastentarhanopettajien koulutusmääriä on sovittu lisättäväksi yliopistoissa. Ammattikorkeakoulu ottaa rakennusalan koulutuksessa huomioon puurakentamisen kehittämistarpeet (esimerkiksi puukaupallinen linja). Vuoden 2019 yhtenä keskeisenä tavoitteena oli tuloksellisuuden säilyttäminen mahdollisimman hyvänä useiden isojen ja haastavien muutosten paineessa. Saavutettua tulosta voidaan pitää kohtuullisen hyvänä ottaen huomioon lyhyessä ajassa toteutuneet muutokset. AMK-tutkintotavoitteesta jäätiin 7 prosenttiyksikköä, mutta YAMK-tutkintotavoite saavutettiin. Tavoiteajassa valmistumisessa on haasteita ja siihen etsitään ratkaisuja yhteistyössä Lappeenrannan kampuksen kanssa. Lappeenrannassa tavoiteajassa valmistutaan huomattavasti useammin kuin Lahdessa. Fuusio mahdollistaa sulautuvien organisaatioiden hyvien käytäntöjen hyödyntämisen ilman keskinäistä kilpailua. Sopimuksen keskimääräiset tutkintotavoitteet ylitettiin sosiaali- ja terveysalalla, jossa menee leikkuriin reilut 20 tutkintoa. Muilla aloilla jäätiin hieman AMK-tutkintotavoitteesta, pääosin vuoden 2017 heikon tuloksen johdosta. Lahti on valtakunnan ainoa puualan insinöörien kouluttaja. Koulutusta on uudistettu ja laajennettu saadun strategiarahan ja alueen yritysten tuen avulla.
TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteet Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin Ylemmät korkeakoulututkinnot 2 045 Kasvatusalat 150 Terveys- ja hyvinvointialat 60 Taiteet ja kulttuurialat sekä humanistiset alat 190 Yhteiskuntatieteet ja palvelualat 400 Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet 120 Luonnontieteet 85 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat 920 Lääketiede 120 Yliopistokohtaiset tavoitteet Tohtorin tutkinnot 197 Alemmat korkeakoulututkinnot 1 950 Tampereen yliopiston opettajankoulutuksen tutkintotavoitteet kaudella 2017-2020 ovat vuosittain: lastentarhanopettajat 60, luokanopettajat 70, humanistiset oppiaineet 40 ja matemaattis-luonnontieteelliset oppiaineet 20. Yliopisto vähentää sisäänottomääriä humanistisilla koulutusaloilla, erityisesti kielitieteissä ja taiteiden tutkimuksessa. Yliopisto vähentää humanistisen alan opettajankoulutusta. Yliopisto suuntaa kasvatustieteellisen koulutusalan sisäänottojaan yleisestä kasvatustieteestä opettajankoulutuksen kasvaviin koulutustarpeisiin (lastentarhan- ja luokanopettajakoulutus). Yliopisto lisää lastentarhanopettajakoulutuksen sisäänottoa 20 opiskelijalla vuodesta 2017 alkaen. Yliopisto suuntaa yhteiskuntatieteellisen alan koulutustarjontaa vahvemmin sosiaalityön kelpoisuuden tuottavaan koulutukseen. Yliopisto ottaa rakennusalan koulutuksessa huomioon puurakentamisen kehittämistarpeet.
TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteet Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin Ylemmät korkeakoulututkinnot 1 467 Kasvatusalat 250 Terveys- ja hyvinvointialat 47 Taiteet ja kulttuurialat sekä humanistiset alat 150 Yhteiskuntatieteet ja palvelualat 30 Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet 170 Luonnontieteet 190 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat 435 Hammaslääketiede 50 Lääketiede 145 Yliopistokohtaiset tavoitteet Tohtorin tutkinnot 150 Alemmat korkeakoulututkinnot 1 290 Oulun yliopiston opettajankoulutuksen tutkintotavoitteet kaudella 2017-2020 ovat vuosittain: lastentarhanopettajat 80, erityislastentarhanopettajat 30, luokanopettajat 140, erityisluokanopettajat ja erityisopettajat 20, humanistiset oppiaineet 58 ja matemaattis-luonnontieteelliset oppiaineet 70. Yliopisto pienentää sisäänottomääriä humanistisilla koulutusaloilla, ottaen huomioon vähenevät kielten ja historian opettajankoulutustarpeet. Yliopisto suuntaa kasvatustieteellisen koulutusalan sisäänottojaan yleisestä kasvatustieteestä opettajankoulutuksen kasvaviin koulutustarpeisiin (lastentarhan- ja luokanopettajakoulutus, erityisopetuksen opettajatarpeet). Yliopisto lisää lastentarhanopettajakoulutuksen sisäänottoa 20 opiskelijalla vuodesta 2017 alkaen. Kasvatustieteellisen koulutusalan sisäänottoja on suunnattu yleisestä kasvatustieteestä opettajankoulutukseen vuoden 2017 valinnoista alkaen. Lastentarhanopettajakoulutuksen aloituspaikkoja on lisätty (+30 v.2017), ja sitouduttu edelleen lisäämään niitä lisäkoulutuksena (v. 2018 +20, v. 2019 +20, v. 2021 +30, v. 2022 +30). Lisäksi on käynnistetty erityislastentarhanopettajien maisterikoulutus. Saksan kieli säilyi edelleen Oulun yliopistossa, koska ISY ja VY tekivät koulutusvastuun muutokseen johtaneen poisvalinnan. Lääketieteen tutkinto-ohjelman aloituspaikkamäärää on kasvatettu sovitusti. Tohtorikoulutuksella tuotamme elinkeinoelämän tarpeisiin riittävän määrän tutkijantaidot omaavia projektiosaajia, jotka työllistyvät hyvin. Tohtorikoulutuksen volyymi pidetään vakiintuneella tasollaan (3 vuoden keskiarvo 173, tavoite kaudelle 2017-2020 150).
TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa. Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään. Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille.
TUTKINTOTAVOITTEET. Tavoitteet Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin Ylemmät korkeakoulututkinnot 640 Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet 190 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat 450 Yliopistokohtaiset tavoitteet Tohtorin tutkinnot 45 Alemmat korkeakoulututkinnot 400
TUTKINTOTAVOITTEET. Ammattikorkeakoulu arvioi vuoden 2017 loppuun mennessä yhdessä muiden sosionomi (AMK) tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa sosiaalialan koulutusta siten, että syntyy nykyistä vahvempia yksiköitä työelämän tarpeita vastaavasti. Lastentarhanopettajien koulutusmääriä on sovittu lisättäväksi yliopistoissa. Ammattikorkeakoulututkinnot 2 470 Taiteet ja kulttuurialat, kasvatusalat, yhteiskuntatieteet 320 Humanistiset alat, lääketieteet ja terveys- ja hyvinvointialat 930 Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet ja palvelualat 240 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat ja maatalous- ja metsätieteelliset alat 980