Kokonaispalkka Mallilausekkeet

Kokonaispalkka. 1. Liitot toteavat, että aikapalkalla työskentelevien sähköalantyöntekijöiden palkat voidaan määritellä kokonaistuntipalkkoina, joita muodostettaessa otetaan huomioon peruspalkat sekä henkilökohtaista osuutta ja aikatyölisää koskevat määräykset. Erittäin likaisen ja erittäin raskaan työn lisä ja poikkeuksellisen haitan tai hankaluuden lisä voidaan liittää palkkaan keskimääräisenä tai suorittaa ne erikseen niiltä tunneilta, joilta näitä lisiä suoritetaan paikallisen käytännön mukaisesti. Edellä mainittuja palkkoja paikallisesti muodostettaessa sekä tarkistettaessa on kiinnitettävä huomiota sähköalantyöntekijöiden ammattitaitoon ja työn asettamiin vaatimuksiin sekä siihen, että myös uusiin ja palkkaryhmästä toiseen siirtyviin työntekijöihin noudatetaan kullakin teollisuusalalla sähköalantyöntekijöihin sovellettuja palkkoja ja palkkausperiaatteita. Neuvotteluissa oltiin yksimielisiä siitä, että niillä aloilla, joilla arkipyhäkorvaukset on suoritettu palkantarkistuksen yhteydessä, on kiinnitettävä huomiota kokonaistuntipalkkoja muodostettaessa siihen, että arkipyhäkorvaukset tulevat asiallisella tavalla huomioon otetuiksi. Vuorotyölisiä lukuun ottamatta voidaan erilliset lisät liittää kokonaistuntipalkkaan keskimääräisinä. 2. Aikatyössä maksetaan vähintään henkilökohtainen palkka. Henkilökohtaisen palkan lisäksi voidaan maksaa aikatyölisää. Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden palkkojen kehityksen tulee vastata ao. teollisuuslaitoksen suorituspalkkojen kehitystä.
Kokonaispalkka. Työntekijä, joka toimii työnjohto- tai tuotannosta vastaavassa tehtävässä tai itsenäisessä asiantuntijatehtävässä ja joka voi itse päättää työaikojensa järjestelystä, voi työnantajansa kanssa sopia kokonaispalkkauksesta. Kokonaispalkka koostuu tällöin perusosasta (tunti- tai kuukausipalkka) ja sen lisäksi suoritettavasta kiinteästä kuukausikorvauksesta, joka kattaa mahdollisen yli- ja sunnuntaityön, päivystyksen, varallaolon sekä muut työaikaan liittyvät korvaukset. Päivystyksen ja varallaolon laajuudesta ja ajankohdista sovitaan etukäteen kirjallisesti. Kiinteä kuukausikorvaus kattaa myös työehtosopimuksen mukaiset päivystys- ja varallaolokorvaukset (kts. 18 § Päivystys).
Kokonaispalkka. Työntekijälle, jonka palkkaa ei ole määrätty palkkaryhmittelyliitteessä ja jolle ei löydy myöskään edellä kohdassa 3 mainittua rinnastuspalkkaryhmää, voi- daan sopia maksettavaksi kokonaispalkkaa, joka voi sisältää myös tämän työehtosopimuksen II luvun 8 §:n mukaiset kokemuslisät. Kokemuslisään oikeuttava aika on kuitenkin vahvistettava vuosi- lomaoikeuden toteamista varten. Työntekijän työsopimuksessa on syytä todeta, mitkä palkanosat sisältyvät kokonaispalkkaan. Työehtosopimuksen mukaiset yleiskorotukset lasketaan kokonais- palkkaan silloin, kun kokemuslisien osuutta palkasta ei ole työsopi- muksessa eroteltu.
Kokonaispalkka. Kokonaispalkka on joustava työaika- ja palkkausjärjestely, jossa peruskuukausipalkkaan on lisätty erillisenä osana kokonaispalkkalisä, joka korvaa 3.3.1 kohdassa luetellut lisät. Työntekijä suunnittelee työaikansa tarkoituksenmukaisella ja joustavalla tavalla ottaen huomioon sekä työn vaatimukset että oman palautumistarpeensa. Vuorokautinen työaika on enintään 10 tuntia ja viikoittainen työaika enintään 40 (48) tuntia. Kokonaispalkkaus työaikamuotona soveltuu sellaisiin työtehtäviin, joiden suorittaminen ei ole täysin sidoksissa muiden työntekijöiden töihin. Itsenäisestä työskentelytavasta huolimatta työnantajan työnjohto-oikeus on kokonaispalkkausta sovellettaessa voimassa samalla tavalla kuin työsuhteessa muutoinkin. Yhtiö voi tämän kohdan estämättä ja siinä sovitun lisäksi osoittaa kullekin ohjelmatyöntekijälle kalenterivuoden aikana säännöllistä työaikaa enintään kahdeksan tuntia. Tässä yhteydessä viikoittainen työaika voi olla enintään 48 tuntia. Lisätyltä säännölliseltä työajalta maksetaan kuukausipalkan lisäksi tuntipalkka tai annetaan vastaava vapaa. Kokonaispalkkausta noudattavien henkilöiden säännöllinen työaika on keskimäärin 37 tuntia viikossa 26 viikon pituisella tasoittumisjaksolla. Tasoittaminen 37 tuntiin pyritään tekemään mahdollisimman pian syntyneen ylityksen jälkeen. Arkipyhät lyhentävät työaikaa samoin kuin säännöllisessä vuorokautisessa työajassa olevilla. Tuotannollisista syistä työaika voi olla enintään 10 tuntia vuorokaudessa. Viikossa työtunteja voi olla enintään 40 tuntia tai, jos viikon toinen vapaapäivä on siirretty jollekin muulle viikolle, 48 tuntia. Mikäli työntekijä itse määrittää työaikansa, vaihteluväli voi olla suurempi, kunhan viikoittainen työaika tasoittuu keskimäärin 37 tuntiin mahdollisimman pian. Kokonaispalkkauksessa oleva työntekijä sitoutuu suunnittelemaan oman joustavan työaikansa ja kirjaamaan toteutuneet työtuntinsa annetun ohjeis- tuksen mukaisesti. Kirjauskäytännöstä sovitaan tarkemmin paikallisesti pääluottamushenkilön kanssa. Ylitöistä kokonaispalkkauksessa oleva työntekijä sopii esihenkilön kanssa etukäteen. Ylityökorvaus lasketaan henkilökohtaisesta kuukausipalkasta. 3.3.1 Kokonaispalkkalisä 9% Kokonaispalkkalisä on vähintään 9 % tehtäväkohtaisesta palkasta. Kokonaispalkkalisä maksetaan erillisenä osana henkilökohtaisen kuukausipalkan lisäksi. Kokonaispalkkalisä korvaa • työvuoroluettelon muuttamisen ja ohjelmatyöntekijän itsensä tekemän joustavan suunnittelun (3.4.3.) • päivittäisen lepoajan siirtymise...

Related to Kokonaispalkka

  • Asiakkaan vastuu ja ilmoitusvelvollisuus Asiakas on korvausvelvollinen laitokselle, muille asiakkaille ja kolmannelle osapuolelle niistä haitoista ja vahingoista, joita em. ohjeiden ja varoaikojen noudattamatta jättämisestä, sopimuksessa ja valtioneuvoston asetuksissa tai päätöksissä mainittujen enimmäispitoisuuksien ylittämisestä ja 7.9 kohdassa mainittujen kieltojen noudattamatta jättämisestä aiheutuu laitokselle, viemäriveden käsittelylle, vastaanottovesistölle tai jätevesilietteen hyötykäytölle. Jos kiinteistöltä on joutunut tai uhkaa joutua viemäriin kiellettyjä tai haitallisia aineita, on asiakkaan viipymättä ilmoitettava asiasta laitokselle. Asiakas on velvollinen ilmoittamaan laitokselle sellaiset muutokset, jotka vaikuttavat kiinteistöltä laitokselle tulevan viemäriveden tai jätevesilietteen laatuun. Tieto viemäriveden tai jätevesilietteen laadun muuttumisesta ja niihin vaikuttavista olosuhteista on annettava laitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen muutosten toimeenpanoa.

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Sopimuksen voimassaoloaika Tämä sopimus tulee voimaan, kun kaikki osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Sopimus on voimassa 31.12.2018 asti. Sopijapuolet sitoutuvat aloittamaan uuden yhteistyösopimuksen neuvottelut vähintään 12 kuu- kautta ennen sopimuskauden päättymistä siten, että sopimus tulee voimaan 1.1.2019.

  • Laitoksen korvausvelvollisuus Laitos korvaa vesihuollossa olevasta virheestä henkilölle taikka yksityiseen käyttöön tai kulutukseen tarkoitetulle ja vahinkoa kärsineen pääasiassa sellaiseen tarkoitukseen käyttämälle omaisuudelle aiheutuneen vahingon. Laitos korvaa vesihuollossa olevasta virheestä kuluttajalle aiheutuvan taloudellisen vahingon. Välillisen vahingon laitos on velvollinen korvaamaan vain, jos virhe tai vahinko aiheutuu huolimattomuudesta laitoksen puolella. Välilliset vahingot on lueteltu vesihuoltolain 28 §:n 3 momentissa. Laitos ei vastaa niistä haitoista, vahingoista tai edunmenetyksistä, jotka aiheutuvat asiakkaalle sellaisista toimituksen keskeytyksistä ja rajoituksista, jotka eivät johdu vesihuollon virheestä. Laitos ei vastaa niistä veden laadun ja paineen vaihteluista tai viemäriveden vastaanoton keskeytyksistä tai rajoituksista aiheutuvista haitoista, vahingoista tai edunmenetyksistä, jotka eivät johdu vesihuollon virheestä. Laitos ei myöskään vastaa vahingoista, haitoista tai edunmenetyksistä, jotka johtuvat siitä, että kiinteistön vesihuolto on keskeytetty asiakkaan pyynnöstä tai jotka johtuvat asiakkaan tai kolmannen henkilön laitteista, toimenpiteistä tai laiminlyönneistä.

  • Sopimuksen voimassaolo ja päättyminen 18.1 Sopimus tulee voimaan 3.1 kohdan mukaisesti ja on voimassa erikseen sovitun ajan tai kunnes se näiden yleisten sopimusehtojen mukaisesti irtisanotaan tai pu- retaan. Sopimus on kuitenkin aina vähintään voimassa 4.2 kohdan tai 5.5 kohdan mukaisen reklamaatioajan päättymiseen saakka. 18.2 Kumpikin sopijapuoli voi irtisanoa sopimuksen kokonaan tai osittain käyttäen yhden kuukauden irti- sanomisaikaa. Sopimus on irtisanottava kirjallisesti tai muuten todisteellisesti. 18.3 Lisäksi Teosto voi irtisanoa sopimuksen välittömin vaikutuksin ilmoittamalla tästä kirjallisesti tai muuten todisteellisesti Asiakkaalle, mikäli: a) annetun käyttöluvan perusteella laskutettua tekijän- oikeuskorvausta ei ole suoritettu 14 päivän kuluessa laskun eräpäivästä; b) Teosto on edellyttänyt hinnaston mukaisen tekijän- oikeuskorvauksen suorittamista etukäteen 12.1 kohdan mukaisesti ja Asiakas ei ole suorittanut ko. ennakko- maksua eräpäivään mennessä; c) Asiakas joutuu konkurssiin, asetetaan selvitystilaan tai muuten todetaan varattomaksi; d) Asiakas ilmoittaa tai vahvistaa sopimuksen edellyt- tämät tiedot totuudenvastaisina tai oleellisesti virheel- lisinä taikka laiminlyö tällaisten tietojen ilmoittamisen; e) Asiakas muuten oleellisesti rikkoo sopimusta, eikä korjaa rikkomustaan 14 päivän kuluessa kirjallisesta huomautuksesta; tai f) Asiakas on toistuvasti rikkonut sopimusta tai laimin- lyönyt sopimuksen mukaiset velvollisuutensa. 18.4 Teostolla on lisäksi oikeus irtisanoa sopimus vä- littömästi, mikäli 1.1 kohdassa tarkoitetut valtuudet olennaisesti tai äkillisesti supistuvat, vähenevät tai lakkaavat. Mikäli Teosto irtisanoo sopimuksen osittain, Asiakkaalla on oikeus irtisanoa sopimus kokonaan välit- tömin vaikutuksin. 18.5 Teoston irtisanoessa sopimuksen edellä mainit- tujen kohtien 18.3–18.4 perusteella, annettu käyttölupa raukeaa välittömin oikeusvaikutuksin.

  • Lomautuksen keskeyttäminen Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika. Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

  • Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2020 ja on voimassa 28.2.2022 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, siltä osin kuin sitä ei jonkun sopimusosapuolen toimesta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.

  • Palkka Kohtaan "Muut palkkaukseen liittyvät tekijät" voidaan kirjoittaa esimerkiksi mahdollisesti sovittavat luontoisedut. Työsuhteen päättyessä lopputili voidaan sopia maksettavaksi esimerkiksi työsopimuksen päättymistä seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä.

  • Vakuutussopimuksen voimassaolo Vakuutussopimus on joko jatkuva tai määräaikainen. Jatkuva vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai Fennia irtisano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä. Määräaikainen vakuutussopimus on voimassa vakuutuskirjassa mainitun määräajan ja päättyy määräajan lopussa ilman erillistä irtisanomista. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä.