Korkopäivät Mallilausekkeet

Korkopäivät. Korko lasketaan todellisten päivien mukaan käyttäen jakajana lukua 365.
Korkopäivät. Korko lasketaan todellisten korkopäivien mukaan käyttäen ja- kajana 360.
Korkopäivät. Korko lasketaan todellisten päivien mukaan käyttäen jakajana lukua 360.
Korkopäivät. Korko lasketaan korottoman ajan päättymispäivää seuraavan päi- vän ja maksupäivien väliselle ajalle todellisten korkopäivien mukaan käyttäen jakajana lukua 360 (Visa) tai 365 (MasterCard).
Korkopäivät. Korko lasketaan todellisten korkopäivien mukaan käyttäen jakajana lukua 365.
Korkopäivät. Korkoa lasketaan luoton nostopäivästä eräpäivään ja tä- män jälkeen luottosaldolle kuukausittain. Korko laske- taan todellisten korkopäivien mukaan käyttäen jakajana lukua 365. Jos Euriborin tarjoaminen on lakannut, valitsee luoton- antaja korvaavaksi viitekoroksi viitekoron, jonka Euribo- rin hallinnoija, toimivaltainen viranomainen taikka lain- säätäjä on virallisesti nimennyt tai suositellut Xxxxxxxxx korvaajaksi. Xxx Xxxxxxxxxxx ei nimetä korvaavaa viitekorkoa, valitsee luotonantaja korvaavan viitekoron. Korvaavaa viitekor- koa valitessaan luotonantaja ottaa huomioon, mikäli koh- tuudella mahdollista, relevantin markkinakäytännön sekä relevanttien markkinastandardien luomiseen osal- listuvien järjestöjen ja julkisten toimielinten julkaisemat ohjeet ja suositukset. Mikäli Xxxxxxxxx tarjoaminen ei lakkaa, mutta se on luo- tonantajan arvion mukaan muuttunut olennaisesti, luo- tonantaja nimeää luotolle korvaavan viitekoron yllä mai- nittuja periaatteita noudattaen. Jos Euriborin tarjoaminen on lakannut väliaikaisesti tai se ei ole muuten saatavilla, nimeää luotonantaja luot- toon tänä väliaikana sovellettavan korvaavan viitekoron noudattaen yllä mainittuja periaatteita. Korvaava viitekorko tulee voimaan, kun luotonantaja on ilmoittanut muutoksesta velalliselle.
Korkopäivät. Korkoa lasketaan luoton nostopäivästä eräpäivään ja tä- män jälkeen luottosaldolle kuukausittain. Korko laske- taan todellisten korkopäivien mukaan käyttäen jakajana lukua 365.
Korkopäivät. Korko lasketaan korkopäivien (30 päivää kuukaudessa) mukaan käyttäen jakajana lukua 360. Mikäli viitekorkona on euriborkorko, korko lasketaan todellisten korkopäivien mukaan käyttäen jakajana lukua 360.

Related to Korkopäivät

  • Viivästyskorko Mikäli vuokran tai muun tähän sopimukseen perustuvan maksun suorittaminen viivästyy, erääntyneille saataville maksetaan korkolain (633/82) 4 §:n mukainen viivästyskorko eräpäivästä lukien.

  • Palkkausjärjestelmä Luottamusmiehille varataan mahdollisuus perehtyä toimialueellaan kulloinkin voimassa oleviin puusepänteollisuuden toimihenkilösopimuksen soveltamisalueella työskenteleviin toimihenkilöstöä koskeviin palkanmääräytymis- ja palkanlaskentajärjestelmiin kuten eri palkkausmuotoihin ja niissä käytettäviin vuorotyölisien määräytymis- ja laskentasääntöihin. Lisäksi luottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueensa toimihenkilöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työlainsäädännön mukaisesti laadittuun luetteloon.

  • Kiinteistön liittämistä koskevat ehdot 7 § Kiinteistö liitetään laitoksen vesijohtoon ja/tai jätevesiviemäriin ja/tai hulevesiviemäriin sen mukaan kuin sopimuksessa tarkemmin sanotaan. Tonttivesijohdon liittämiskohta, tonttiviemäreiden liittämiskohdat ja -korkeudet, tonttiviemäreiden sijainti laitteineen, vesijohdon painetaso liittämiskohdassa sekä kiinteistölle määritellyt jäte- ja hulevesiviemäreiden padotuskorkeudet ilmenevät tähän sopimukseen liitetyistä piirustuksista/hakemuksesta/lausunnosta.

  • Toimintaympäristön muutostekijät Opetus- ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030. Alueellisen ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuiden, rakenteiden ja rahoituksen uudistamista. Nykyinen valtakunnallisista museoista, val- takunnallisista erikoismuseoista sekä maakunta- ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla ja alueellisilla vastuumuseoilla. Turun kaupungin museoille on ollut vahva valtionosuustuki (VOS), vuositasolla noin 2,85 miljoonaa. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötä.

  • Jatkuva neuvottelumenettely Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelu- menettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa virka- ja työehto- sopimusasioissa.

  • Neuvottelumenettely Neuvottelut käydään liittoja sitovan tai ennen uuden työehtosopimuksen solmimista viimeksi sitoneen työ- ehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

  • Sopimuskausi Työehtosopimus on voimassa 18.2.2022 lukien 30.11.2023 saakka ja jatkuu sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu. Mikäli osapuolet eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuksista 31.10.2022 mennessä, voidaan työehtosopimus irtisanoa päättymään 30.11.2022. Sovittu palkkaratkaisu on tämän neuvottelutuloksen liitteenä 1.

  • Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattu- nut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapah- tuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuu- tetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapah- tuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä va- kuutus. Mikäli vakuutuksen korvauspiiriä on laajennettu ja laajennus on ollut vakuutustapahtuman sattuessa voimassa alle kaksi vuotta, on laajennuksen soveltamisen edellytyksenä se, että ne seikat, joihin riita, vaatimus, kiistäminen, työsuhteen päättämisilmoitus, syyte taikka epäilty rikos perustuu, ovat syntyneet laajennuksen voimaan tulon jälkeen. Vakuutuksen korvauspiirin laajennuksella tarkoitetaan vakuutusmäärän korotusta, vakuutuksen voimassa- oloalueen laajennusta tai vastapuolen kulujen lisäämistä vakuu- tukseen.

  • Sopimusasiakirjojen pätevyysjärjestys Sopimusasiakirjat täydentävät toisiaan. Jos sopimusasiakirjat ovat keskenään ristiriidassa, noudatetaan niitä seuraavassa keskinäisessä pätevyysjärjestyksessä:

  • Korvausrajoitukset TMH 0.3 Korvauksen edellytyksenä on, että tapahtumasta on tehty rikosilmoitus. Ajoneuvojen, kulkuvälineiden, moottorityökoneiden ja niissä olevan omaisuuden sekä kuljetettavana olevan omaisuuden osalta korvauksen edellytyksenä on lisäksi, ettei ajoneuvoa, kulkuvälinettä, moottorityökonetta tai muuta omaisuutta ole saatu takaisin 30 päivän kuluessa Xxxxxxxxx toimitetusta vahinkoilmoituksesta. Lisäksi korvauksen edellytyksenä on, että - irtaimen omaisuuden säilytystilana toimiva rakennus, huoneisto, metallinen kontti tai näiden sisällä oleva erillinen säilytystila on suojattu ja lukittu vakuutuskirjaan merkityssä murtosuojeluohjeessa edellytetyllä tai tätä suojaavammalla tavalla - irtaimen omaisuuden säilytystilana toimiva ajoneuvossa, kulkuvälineessä tai moottorityökoneessa oleva kiinteä umpinainen tila on suojattu ja lukittu vakuutuskirjaan merkityssä murtosuojeluohjeessa tai muussa Fennian antamassa kirjallisessa ohjeessa edellytetyllä tai tätä suojaavammalla tavalla - irtain omaisuus on kiinnitetty ja lukittu vakuutuskirjaan merkityssä murtosuojeluohjeessa edellytetyllä tai tätä suojaavammalla tavalla - rakennukseen tai kiinteään rakennelmaan kiinnitetty valaisin, antenni, valvontalaite, markiisi tai vastaava varuste on kiinnitetty valmistajan tai Fennian antaman kirjallisen ohjeen mukaisesti siten, että varusteen anastaminen edellyttää kiinnityksen purkamisen tai rikkomisen työkalua käyttäen - ajoneuvo, kulkuväline tai moottorityökone on suojattu ja lukittu vakuutuskirjaan merkityssä murtosuojeluohjeessa edellytetyllä tai tätä suojaavammalla tavalla Tämä ehtokohta on poiketen vakuutussopimuslain (28.6.1994/543) 31 §:stä korvausrajoitus, ei suojeluohje. Vakuutuksesta ei korvata - vahinkoa, jonka tapahtumisajankohtaa ei voida määritellä - vahinkoa, jonka tapahtumispaikkaa ei voida määritellä - vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuuden katoamisesta tai unohtamisesta tai, joka todetaan vasta määräaikaisinventaarin yhteydessä - vahinkoa, joka on aiheutunut tietomurrosta, tietovarkaudesta, vakoilusta tai muusta vastaavasta tapahtumasta.