Kroatian ja Italian ehdotukset Mallilausekkeet

Kroatian ja Italian ehdotukset. Kroatia ja Italia ovat ehdottaneet, että EU tekee ehdotuksen sopimuksen liitteen 2 muuttamisesta siten, että siihen lisätään karimetso (Phalacrocorax aristotelis). Liitteessä 2 luetellaan lajit, joihin sopimusta sovelletaan. Kroatia ja Italia ovat lisäksi ehdottaneet, että Euroopan unioni tekee ehdotuksen sopimuksen liitteen 3 muuttamisesta siten, että liitteessä olevan taulukon 1 sarakkeeseen A luokkaan 20 lisätään Phalacrocorax aristotelis aristotelis -alalajin EU:n ulkopuolinen Barentsinmeren populaatio ja luokkaan 1c0 Phalacrocorax aristotelis desmarestii -alalajin EU:n sisäinen populaatio (itäinen Välimeri – Kroatia, Adrianmeri). Ehdotusten syyt ovat seuraavat: Phalacrocoracidae-heimo (merimetsot) sisältyy jo sopimuksen liitteeseen 2. Kuusi kahdeksasta sopimuksen maantieteelliseen soveltamisalaan kuuluvalla alueella pesivästä lajista on lueteltu liitteessä 2, koska ne ovat muuttavia lajeja. Liitteessä ei ole lueteltu kahta lajia, karimetsoa Phalacrocorax aristotelis ja kaislamerimetsoa Phalacrocorax africanus. Karimetso elää Atlantin rannikolla Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa Marokosta aina Pohjois-Norjaan, Kuolan niemimaalle ja Islantiin asti sekä Välimeren ja osittain Mustanmeren rannikoilla (del Hoyo et al. 1992). Sillä on kolme alalajia: Ph. a. aristotelis Atlantilla, Ph. a. desmarestii Välimerellä ja Mustallamerellä ja Ph. a. riggenbachi Marokossa. Kaiken kaikkiaan lajin linnut ovat paikkalintuja tai levittäytyviä, mutta jotkin populaatiot ovat aidosti muuttavia populaatioita: Ph. a. aristotelis -alalajin pohjoisimmat populaatiot Norjassa ja Venäjällä sekä Ph. a desmarestii -alalajin Adrianmeren populaatiot. Maailmanlaajuisesti populaation arvioitiin olevan kooltaan noin 100 000 paria 1990-luvulla, kun taas vuonna 2004 sen kooksi arvioitiin 75 000–81 000 paria (BirdLife International 2004). IUCN on luokitellut lajin elinvoimaiseksi (BirdLife 2015). Vaikka jotkin populaatiot ovat vakaita, yleinen suuntaus on kuitenkin laskeva (Wetlands International 2006). Populaatioiden koossa on todettu suurta vaihtelua. Esimerkiksi Yhdistyneen kuningaskunnan populaatio kasvoi vuosien 1969 ja 1987 välisenä aikana 21 prosenttia vuosien 1969–1970 31 600 parista 47 300 pariin vuosina 1985–1987. Tätä seurasi 27 prosentin lasku vuosien 1998 ja 2002 välisenä aikana ja 26 prosentin lisälasku vuoteen 2011 mennessä (Xxxxxx et al. 2013). Myös Norjassa populaation koossa on suurta vaihtelua. Pohjoisin muuttava populaatio Barentsinmerellä pieneni vuoden 1980 10 000 parista ...