Kulutusseuranta Mallilausekkeet

Kulutusseuranta. Kulutusseuranta on tärkeä työkalu kiinteistön ylläpidossa. Säännöllinen kulutusseuran- nan toteuttaminen on ratkaisevaa kiinteistön energiankulutuksen ja ylläpitokustannusten hallinnassa. Xxxxx säännöllistä seurantaa teknisiin järjestelmiin syntyneet viat on vaikea huomata ja energiataloudellisten korjausten vaikutusta ei pystytä laskemaan. Viime vuo- sina kehityssuuntana kulutusseurannassa on ollut siirtyminen kulutustietojen ja energia- mittareiden lukeminen etänä ja kulutusseurannan aikajänne on pienentynyt jopa tuntei- hin. Tällöin kulutuksessa tapahtuvat ennalta odottamattomat muutokset huomataan no- peasti ja niihin voidaan reagoida nopeasti. On arvioitu, että yksinkertaisesti vain panos- tamalla kulutusseurantaan ja energiaa käyttävien laitteiden säännöllisillä tarkastuksilla on pystytty useissa tapauksissa vähentämään kiinteistön energiankulutusta 5-10%. Kulutusseurantaan kuuluu keskeisesti tavoitteiden asettaminen ja toteutuneiden kulutuk- sien vertaaminen tavoitelukemiin. (Sallinen 2018, 505) Kuvio 6 Energiatalouden seuranta (Myyryläinen 2008,100) Vuosiseurannan osalta voidaan toteuttaa yllä olevan kuvan mukaista kaavaa, jossa ku- lutusseuranta alkaa vuoden kulutusseurannan menekeistä. Vuosimenekkiraportti toteu- tetaan, ja siinä näkyy sähkön käytön, veden kulutuksen ja lämmityksen aiheuttamat kus- tannukset usein megawattitunteina. Jotta kiinteistön energiankulutus saadaan vertailu- kelpoiseksi, se lämpöenergia normeerata lämmitystarvelukujen avulla vertailukel- poiseksi. Tämän jälkeen voidaan siirtyä vertailuun, jossa aikaisempien vuosien kulutus- lukemia voidaan vertailla keskenään. Kulutusseurannan tärkeimpiä hyötyä on tuottaa ajankohtaista tietoja kiinteistön energiankulutuksen tasosta. Kulutusseuranta tukee vah- vasti myös energiataloudellisten korjausten ja tehostamistoimenpiteiden todellisten vai- kutusten arviointia. Kulutusseurannan kautta voidaan saada myös tietoon kiinteistöjen energiankulutuksen ongelmakohtia ja sitä kautta parantaa tulevaisuuden korjaus- ja yl- läpitosuunnitelmia. (Motiva, 2018.) Kiinteistön käytön tavoitteena tulisi olla aina sen energiatehokas käyttö. Kun kiinteistöä käytetään energiatehokkaasti, saadaan siitä oikean tasoinen kulutustaso vertailutasoksi ja energiatehokkuuskorjauksien vertailun lähtökohdaksi. Energiatehokkuuskorjauksilla saavutetuilla energiansäästöillä alennetaan kokonaiskustannuksia ja alennetaan myös ympäristöpäästöjä. Pienentyneillä kokonaiskustannuksilla saavutetaan pienempi oma- kustannustaso...
Kulutusseuranta. HKR-Rakennuttaja edistää ja hoitaa kuukausittaisen kulutusseurannan käyttöönottoa kaupungin organisaatiossa ja on mukana kehittämässä internetpohjaista energian- ja vedenkulutusseurantaa. Kuukausittaisen kulutusseurannan kattavuus oli vuoden 2008 loppuun mennessä lähes 90 % kaupungin julkisista palvelukiinteistöistä. HKR-Rakennuttajan kuukausittaisen internetpohjaisen kulutusseurannan piirissä oli 420 kohdetta (n. 40 %) ja hallintokuntien itsensä hoitamana 50 %. Hallintokuntien osuus jakaantui rakennusautomaation kautta hoidettavaan (23 %) sekä muilla omilla kulutusseurantaohjelmistoilla hoidettavaan osuuteen (27 %). Kuvassa 1 on esitetty kulutusseurannan kattavuus prosentteina julkisesta palvelukiinteistökannasta. HKR-Rakennuttajan internetpohjaisessa kuukausitason seurannassa ovat suurin osa tilakeskuksen hallinnassa olevista kohteista (koulut, ammattikorkeakoulut, päiväkodit, monitoimitalot, suurin osa kirjastoista, toimistorakennuksista ja nuorisotaloista) sekä rakennusviraston kohteet. KUVA1 KULUTUSSEURANNAN KATTAVUUS PROSENTTEINA JULKISESTA PALVELUKIINTEISTÖKANNASTA Helsingin Energia, Helsingin Vesi, Helsingin Satama, liikuntavirasto, Helsingin kaupungin liikennelaitos, pelastuslaitos, terveyskeskuksen sairaalat ja sosiaaliviraston isot laitokset sekä Korkeasaaren eläintarha (49 % julkisesta palvelukiinteistö-kannasta) seuraavat itse kuukausittain energiankulutustaan. Julkisten palvelukiinteistöjen lisäksi kaupungin kiinteistöyhtiöt, joiden hallinnassa on 11,3 milj. m3 rakennustilavuutta ja joissa asuntoja on 43 000 kpl, seuraavat itse omien kohteidensa energiankulutusta kuukausitasolla. HKR-Rakennuttajan ja Helsingin Energian yhteisenä kehityshankkeena on kehittää kulutusmittareiden automaattista luentaa, joka helpottaa tietojen loppukäsittelyä.

Related to Kulutusseuranta

  • Luottamusmiehen koulutus Luottamusmiehellä on oikeus osallistua koulutussopimuksen mukaiseen koulutukseen. Työnantaja ja pääluottamusmies selvittävät luottamusmiestehtävän aikana, edellyt- tääkö ammattitaidon ylläpitäminen, joko entiseen tai vastaavaan työhön, sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöille. Pääluottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen pääluottamusmies ja työnantaja sel- vittävät yhdessä, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entisessä tai vastaavassa työssä ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyt- tämän koulutuksen.

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on edustaa toimialueellaan kaikkia työ- paikan työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa sekä suh- teessa työsuojeluviranomaisiin sekä huolehtia työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan hänelle kuuluvien tehtävien suoritta- misesta. Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työn- tekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustajikseen. Muussakin työpaikassa työnteki- jät voivat valita keskuudestaan edellä tarkoitetut valtuutetut. Työntekijä- ja toimihenkilöasemassa olevat työntekijät voivat valita yhteisen työsuo- jeluvaltuutetun, elleivät toimihenkilöasemassa olevat halua valita omaa työsuojeluvaltuutettua. Työpaikalla tarkoitetaan toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipistei- den tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksen- mukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muo- dostamaa kokonaisuutta. Yrityksessä voidaan valita yrityskohtainen työsuojeluvaltuutettu sekä tar- vittaessa työpaikkakohtaisia työsuojeluvaltuutettuja. Työpaikan yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jäsenet voi- vat tehdä paikallisen sopimuksen siitä, mitä työpaikalla tarkoitetaan. Mi- käli yrityksessä on useampia yhteistoimintaelimiä tai työsuojelutoimi- kuntia, päätösvalta kuuluu niille yhteisesti. Paikallinen sopiminen edel- lyttää, että kaikki yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jä- senet ovat asiasta yksimielisiä. Työnantaja ja työntekijät voivat paikallisesti sopia, että työpaikalla tar- koitetaan • yrityksen kiinteää toimipaikkaa ja siihen liittyviä yrityksen työskente- lypaikkoja, • aluekonttoria ja siihen liittyviä yrityksen työskentelypaikkoja tai • vähintään kaksi vuotta kestävää työmaata, jossa säännöllisesti työsken- telee vähintään 20 työntekijää saman vastaavan työnjohtajan alaisuu- dessa. Mikäli paikallisesti ei ole työpaikasta muuta sovittu, tarkoitetaan työpai- kalla • 20 tai sitä suuremman työntekijämäärän säännöllistä työskentelyaluet- ta, joka hallinnollisesti on saman vastaavan työnjohtajan alaisuudessa ja joka toiminnallisesti muodostaa yhden kokonaisuuden. • Työntekijöiden työskennellessä alle 20 työntekijän muodostamissa eri työpaikoissa laajalla alueella, nämä muodostavat yhteisen työpaikan. Monitoimialayrityksessä työpaikan määrittely tapahtuu siten, että maa- ja vesirakennusalan toiminnot muodostavat itsenäisen muista toimin- noista erillään olevan kokonaisuuden. Työpaikkakohtaisella työsuojeluvaltuutetulla ei tarkoiteta yhteiselle työ- maalle valittavaa työsuojelun valvontalain 43 c §:n mukaista työmaakoh- taista työsuojeluvaltuutettua.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.

  • Luottamusmiesten koulutus 1. Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle mahdollisuuksien mukaan varataan tilai- suus osallistua koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmies- tehtävien hoitamisessa.

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien vakuutuksenottajien vakuutukset Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on täyttäessään edellä mai- nittua velvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti, vakuutussopimus ei sido vakuutusyhtiötä. Vakuutusyhtiöllä on oikeus pitää suorite- tut vakuutusmaksut, vaikka vakuutus raukeaisi. Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimat- tomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedon- antovelvollisuutensa, korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä. Harkittaessa onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenotta- jan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutuk- senottajan ja vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin. Jos vakuutusmaksu on vakuutuksenottajan tai vakuutetun anta- man väärän tai puutteellisen tiedon takia sovittu pienemmäksi kuin se olisi ollut, jos oikeat ja täydelliset tiedot olisi annettu, otetaan korvausta alennettaessa huomioon sovitun vakuutusmak- sun suhde vakuutusmaksuun, joka olisi peritty, jos tiedot olisivat olleet oikeita ja täydellisiä. Vähäinen poikkeama annetun tiedon ja täydellisen tiedon välillä ei kuitenkaan oikeuta vakuutuskor- vauksen alentamiseen.

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien oikeushenkilöiden vakuutukset Jos Fennia tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

  • Luottamusmieskorvaus 1. Luottamusmiehen kuukausipalkkaa ei vähennetä, kun hän työaikana neuvottelee työnantajan kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovitussa tehtävässä.

  • Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2020 ja on voimassa 28.2.2022 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, siltä osin kuin sitä ei jonkun sopimusosapuolen toimesta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.

  • Sopimuksen voimassaoloaika 1. Tämä sopimus on voimassa 1.2.2018- 31.3.2020 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä ole kummankaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.