Laadunhallinta. Palveluntuottajan on huolehdittava asiakkaiden itsemääräämisoikeuden säilyttämisestä, oikeudenmukaisuudesta ja hyvästä kohtelusta sekä yksilöllisyyden ja turvallisuuden takaamisesta. Palveluntuottaja huolehtii siitä, että asiakkaan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon ja niihin vastataan.
Laadunhallinta. Apteekilla on lääkkeiden koneelliseen annosjakeluun liittyvä omavalvontasuunnitelma, joka pitää sisällään kuvauksen annosjakeluyksikön ja apteekin prosesseista, mm. lääkkeiden pakkaamisen valvonta, lääkityksen varmistaminen, toimitusten oikea aikaisuus, varautuminen mahdollisiin häiriöihin palvelun suorittamisessa ja palvelun jatkuvuuden takaamisen keskeytyksettä.
Laadunhallinta. Toimittajan laadunhallintaprosessi on yhdistelmä ISO 27001 ja toimittajan itse määrittämiä käytänteitä. Havaitut laatupoikkeamat raportoidaan ja ne käsitellään laadunhallinnan
Laadunhallinta. Taideyliopiston laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteena on varmistaa strategian toteutuminen, tukea ydintoiminnan laatua ja varmistaa selkeät johtamisen tavat sekä sujuvat palvelut. Laadunvarmistusjärjestelmä perustuu jatkuvan kehittämisen ajatukseen ja laatujärjestelmää kehitetään samanaikaisesti koko yliopiston ja palveluorganisaation kehittämisen kanssa. Johtoryhmä on selkeyttänyt laadunhallinnan vastuita. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) toteutti Taideyliopiston laatujärjestelmän auditoinnin keväällä 2018. KARVI myönsi Taideyliopistolle laatuleiman, joka on voimassa kuusi vuotta 20.9.2018 alkaen. Myönnetyn laatuleiman mukaisesti Taideyliopiston laatujärjestelmä täyttää korkeakoulujen laadunhallinnan kansalliset kriteerit ja vastaa eurooppalaisia periaatteita ja suosituksia. Taideyliopistolla on kehittynyt kyky arvioida omaa toimintaansa ja Taideyliopiston arvot - taito, rohkeus, yhteisöllisyys - nousevat jokapäiväisestä toiminnasta. Taideyliopiston laadunhallinnan vahvuuksia ovat opiskelijakeskeisyys ja laaja-alaiset yhteydet alumneihin ja työelämään. Henkilöstön ja opiskelijoiden välillä on hyvä keskusteluyhteys, joka näkyy vahvana yhteisöllisyytenä. Auditointituloksen perusteella Taideyliopisto on käynnistänyt kolme laatujärjestelmän kehittämisprojektia. Kehittämisprojektit keskittyvät tutkintoon johtavan koulutuksen käsitteisiin, rakenteisiin ja aikatauluihin; koulutuksen arviointi- ja palautejärjestelmään kehittämiseen sekä toiminnan mittaamisen tarkasteluun. Muilta osin laatutyössä keskitytään olemassa olevien vahvuuksien vaalimiseen.
Laadunhallinta. Taideyliopiston laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteena on varmistaa strategian toteutuminen, tukea ydintoiminnan laatua ja varmistaa selkeät johtamisen tavat sekä sujuvat palvelut. Laadunvarmistusjärjestelmä perustuu jatkuvan kehittämisen ajatukseen, ja laatujärjestelmää kehitetään samanaikaisesti koko yliopiston ja palveluorganisaation kehittämisen kanssa. Vuonna 2019 laatutyössä jatkettiin kansallinen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman laatujärjestelmän auditoinnin havaintojen pohjalta käynnistettyjen kehittämisprojektien läpiviemistä. Kehittämisprojektit keskittyvät tutkintoon johtavan koulutuksen käsitteisiin, rakenteisiin ja aikatauluihin; koulutuksen arviointi- ja palautejärjestelmään kehittämiseen sekä toiminnan mittaamisen tarkasteluun. Toiminnan arvioimiseksi vuonna 2019 teetettiin kansainvälinen vertailuanalyysi neljän eurooppalaisen, hiljattain yhdistyneen korkeakoulun kesken. Taideyliopiston lisäksi vertailussa olivat mukana Bern University of the Arts Sveitsistä, The Academy of Music and Drama Ruotsista ja The Royal Conservatoire of Scotland Iso-Britanniasta. Analyysin toteutti MusiQuE-arviointiorganisaatio. Projektin loppuraportti käsittelee johtamisen, toiminnan suunnittelun, institutionaalisen kulttuurin ja monitaiteisuuden edistämisen haasteita ja ratkaisuja. Vertailuanalyysissä syntynyttä tietoa ja ymmärrystä korkeakoulujen parhaista käytännöistä on hyödynnetty mm. Taideyliopiston strategiatyössä ja sen pohjalta on aloitettu mm. yhteisten periaatteiden luominen yliopistotasoiseen opetussuunnitelmatyöhön.
Laadunhallinta. Toimittajalla on terveystarkastajan hyväksymä voimassa oleva omavalvontasuunnitelma. Tilaajalla on oikeus saada tietoonsa toimittajan suorittamat omavalvonta suunnitelman mukaiset mittaustulokset. Tilaajalla on tarvittaessa oikeus toimittajan kanssa yhteisesti sovittavana ajankohtana auditoida toimittajan kuljetuskalustoa ja toimintaa. Mikäli tilaajan omavalvonnan mukaisissa tai viranomaistutkimuksissa havaitaan pilaantuneita tuotteita, toimittaja vastaa aiheutuneista tutkimuskustannuksista ja tuotteiden korvaamisesta sekä virheellisten tuotteiden mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta.
Laadunhallinta. PRH kehittää toimintoja Euroopan laatupalkintomallilla (EFQM) 2003 tehdyn itsearvioinnin suositusten pohjalta. Erityisinä kehittämisalueina ovat arvot, me- nettelyt viraston strategian tarkentamiseksi yksiköiden ja henkilöiden tavoit- teiksi, esimiestyö ja toimintojen kehittäminen prosessiorganisaation mallin suuntaisesti. Arviointi varaudutaan uudistamaan vuosien 2006–2007 aikana, ja tavoitteena on 400–450 pisteen saavuttaminen.
Laadunhallinta. Projektien laadunhallinta on läpi kunkin projektin elinkaaren ajan jatkuva prosessi, jossa projektille laadittavan laatusuunnitelman mukaisesti varmistetaan (esim. katselmoinnein, mittaroinnin tai testauksen keinoin) ja arvioidaan systemaattisesti • projektin lopputulokset hankkeen tavoitteisiin nähden, • jatkuvien prosessien toimivuus, • poikkeavien tilanteiden hallinta. Toimittamisessa on noudatettava hyvää teknistä tapaa, sovittua laatujärjestelmää ja sopijapuolten hyväksymiä kirjallisia ohjeita. Laatusuunnitelmaa laadittaessa hyödynnetään hyväksi todettuja käytäntöjä ja kokemuksia ottamalla huomioon projektin luonne ja sen eri sidosryhmien tarpeet. Lähtökohtana on laadunhallinnan jatkuvan parantamisen (plan- do-check-act) periaatteet, joita soveltamalla ja erilaisia kypsyysanalyysejä suorittamalla tuetaan tavoiteltavien hyötyjen realisoitumista, sekä organisaatioiden kyvykkyyksiä ottaa uudet toimintatavat ja järjestelmät käyttöön tehokkaasti. Katselmoinnit rytmitetään projektin muiden jatkuvien prosessien ja etenemisvaiheiden kannalta tarkoituksenmukaisiin etappeihin antamaan kokonaisvaltaista tietoa ohjausryhmälle päätöksenteon tueksi. On varauduttava, että projekteissa on katselmointeja 1–2 kuukauden välein. Katselmoinnit suorittaa projektin tai tehtävän toteutukseen nähden riippumaton toimija sekä projektin sisäisesti että ulkoisesti. Katselmoinneissa käydään lävitse tavoiteasetanta, tärkeimmät tallenteet kuten edistymisraportit, analyysit, tuotokset ja avoimet/ratkaistavat asiat sekä esitetään parannusehdotukset ja korjaavien toimenpiteiden ehdotukset sekä johtopäätökset. Johtopäätöksissä tulee varmistaa, että ne auttavat viemään asioita eteenpäin eivätkä johda ”lähtöruutuun” palaamiseen. Huom. katselmointiprosessia on kuvattu myös alempana kohdassa 2.14. Laatumittarit: Laatusuunnitelmassa saatetaan asettaa laatumittareita, joilla mitataan esimerkiksi projektinhallinnan ja ohjelmiston toteutuksen laatua. Laatumittarit voivat olla esimerkiksi seuraavanlaisia: • Projektin läpiviemiseen liittyviä mittareita esim.: o aikataulu o kustannukset o resurssien käyttö o muutoshallinnan järjestelmällisyys o yhteistyön toimivuus • Projektin toteutukseen liittyviä mittareita esim.: o vaatimusten jäljitettävyys o sisällöllisten muutosten hallittavuus o testauksen kattavuus o testauksen laadukkuus (koodattu tai konfiguroitu kerralla oikein eli testauksessa ei löydetä virheitä tai toimii ensimmäisen korjauksen jälkeen (testauskertoja per korjaus))