Hallitus Yhtiön hallitukseen voidaan nimittää enintään yhdeksän (9) seitsemän (7) henkilöä. Jokaisella Pääomistajalla on oikeus nimetä Yhtiön hallitukseen kaksi (2) jäsentä. Mikäli Pääomistajien määrä kasvaa siten, että seitsemän hallituksen jäsentä ei ole riittävä määrä tässä luvussa kuvatun toimintamallin mukaiseksi jäsenmääräksi, on jokaisella Pääomistajalla tämän jälkeen oikeus nimittää hallitukseen yksi (1) jäsen. Pääomistajat esittävät omat ehdokkaansa hallituksen jäseniksi yhtiökokouksen päätettäväksi. Pienosakkaat tekevät esityksen heitä edustavasta hallituksen jäsenestä yhtiökokouksen päätettäväksi. Yksi hallituksen jäsenistä edustaa Pienosakkaita Yhtiön hallituksessa. Yhtiön hallitus esittää Pienosakkaiden edustajaa yhtiökokoukselle, joka päättää valinnasta. Pääomistajat esittävät omat ehdokkaansa hallituksen jäseniksi yhtiökokouksen päätettäväksi. Osapuolet pyrkivät siihen, että hallituksen jäsenillä on toisiaan täydentävä monipuolinen Yhtiön tarpeita vastaava riittävä liiketoiminnan, talouden ja juridiikan asiantuntemus, osaaminen ja kokemus. Yhteisestä sopimuksesta pyritään siihen, että yhdestä kolmeen hallituksen jäsenistä on aina asiantuntijajäseniä, joilla on hyvä liiketoiminnan ja taloushallinnon tuntemus. Hallitus valitsee järjestäytyessään keskuudestaan hallituksen puheenjohtajan ja kolmekaksi varapuheenjohtajaa Pääomistajien esityksen mukaisesti seuraavaksi kuvatun kiertävän puheenjohtajuuden mukaisesti ellei Osapuolet nimenomaisesti toisin sovi.seuraavaksi kuvatun kiertävän puheenjohtajuuden mukaisesti ellei Osapuolet toisin sovi. Puheenjohtajuus ja ensimmäinen, toinen sekä kolmas varapuheenjohtajuus kiertää seuraavassa järjestyksessä kahden vuoden puheenjohtajuuskaudella (kaudella tarkoitetaan noin kahden vuoden aikajaksoa hallituksen järjestäytymiskokouksesta kahden vuoden päähän seuraavaan järjestäytymiskokoukseen asti): Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Kuopion kaupunki. Sopimuksen allekirjoitushetkellä hallituksen puheenjohtajuus kuuluu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän edustajalle. Seuraavan kerran puheenjohtajuus vaihtuu vuoden 2023 varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä hallituksen järjestäytymiskokouksessa, jossa hallitus valitsee puheenjohtajat. Mikäli yhtiöön tulee uusia Pääomistajia, sovitaan hallituspaikkojen jakamisesta ja puheenjohtajuuksista erikseen.Vuoden 2021 yhtiökokouksen jälkeiseen hallituksen kokoukseen asti: Puheenjohtaja Xxxxxxx Xxxxxxxx, 1. Varapuheenjohtaja PSHP, 2. Varapuheenjohtaja PSSHP Vuoden 2023 yhtiökokouksen jälkeiseen hallituksen kokoukseen asti: Puheenjohtaja PSHP, 1. Varapuheenjohtaja PSSHP, 2. Varapuheenjohtaja Xxxxxxx Xxxxxxxx Vuoden 2025 yhtiökokouksen jälkeiseen hallituksen kokoukseen asti: Puheenjohtaja PSSHP, 1. Varapuheenjohtaja Xxxxxxx Xxxxxxxx, 2. Varapuheenjohtaja PSHP Kiertoa jatketaan kuvatulla tavalla. Mikäli sopimuksen piiriin tulee uusi tai uusia Pääomistajia jatkuu kierto siten, että uusi Pääomistaja tulee vuoroon sekä puheenjohtajuudessa että varapuheenjohtajuudessa viimeisenä.
Lasku Laskusta on käytävä riittävän selkeästi ilmi laskutuksen perusteena käytetyt kulutus- ja yksikköhintatiedot, laskutuskausi sekä erillisistä toimenpiteistä perityt maksut. Laitos tarkistaa asiakkaan pyynnöstä arvioituun kulutukseen perustuvaa laskutusta, kun arviolaskutuksen perustana olevissa olosuhteissa on tapahtunut olennainen muutos tai tarkistamiseen on muuten perusteltua syytä. Laitos laskuttaa asiakasta vähintään kerran vuodessa. Laitos on oikeutettu laskuttamaan käyttömaksut vesimittarin luennan perusteella edellisiin laskutuskausiin tai arviointiin perustuvina erinä, jolloin lopullinen maksu määrätään mittarin luennassa todetun tai laitoksen pyynnöstä tapahtuneen, asiakkaan ilmoittaman mittarinluennan mukaisen todellisen kulutuksen perusteella. Laitos hyvittää asiakkaalle liikaa maksetun ja lisäveloittaa puuttuvan määrän. Hyvitykselle tai lisäveloitukselle ei suoriteta korkoa. Mikäli hyvitettävä tai veloitettava määrä on vähäinen, laitos voi suorittaa tai periä sen seuraavassa laskussa.
Käsiteltävänä tai huolehdittavana oleva omaisuus Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahinkoa aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin aikana oli vakuutetun tai jonkun muun tämän lukuun • valmistettavana, asennettavana, korjattavana, käsitel- tävänä, taikka muulla tavoin työn kohteena, • säilytettävänä, • suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, kun otetaan huomioon vakuutetun toiminnan tai vahinkoa aiheuttaneen työsuorituksen luonne ja sen välitön vaikutuspiiri tai • muulla tavoin huolehdittavana.
Omistus- ja hallintaoikeus Omistusoikeus kiinteistöön siirtyy ostajille, kun kaupunginhallituksen kiinteis- tön myyntiä koskeva päätös on saanut lainvoiman ja kauppahinta on mak- settu. Hallintaoikeus siirtyy ostajille kauppakirjan allekirjoittamisesta lukien.
Ylityö 2. Ylityötä on 40 tuntia viikossa ylittävä työ.
Säännöllinen työaika 1. Säännöllinen vuorokautinen työaika on enintään 7 t 36 minuuttia.
Vapaan antaminen Edellä kohdan 2 perusteella kertyneet työajan lyhennyksestä johtuvat va- paapäivät annetaan kokonaisina päivinä kertymävuotta seuraavan vuo- den loppuun mennessä. Lyhennysvapaapäivät annetaan yhdessä tai use- ammassa erässä työnantajan määräämänä aikana joko vuosiloman yh- teydessä tai yhdessä työntekijän muun vapaapäivän kanssa, tai lyhennys- vapaapäiviä keskenään yhdistäen, ellei työnantajan ja työntekijän kesken erikseen sovita jostakin muusta lyhennysvapaapäivän antamistavasta. Yksi vapaapäivä vastaa 8 tunnin lyhennystä. Mikäli työntekijä on ansainnut vähintään 10 lyhennysvapaapäivää, anne- taan lyhennysvapaapäivät yhdistämällä niitä siten, että niistä muodostuu kaksi viiden päivän pituista vapaata. Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiä työtunteja kartuttavaan ai- kaan, katsotaan vapaapäivä pidetyksi, mikäli este vapaan pitämiseen ei ole ollut tiedossa vapaan ajankohtaa ilmoitettaessa. Jos työntekijä kuiten- kin sairastuu ennen viiden päivän pituista yhdenjaksoista lyhennysva- paata ja sairaus kestää yhtämittaisesti vähintään viiden päivän lyhennys- vapaajakson ajan, siirretään työntekijän sitä pyytäessä sairauden alle jäävä viiden päivän vapaajakso annettavaksi myöhemmin. Siirto tehdään vain yhden viiden päivän lyhennysvapaajakson osalta kalenterivuodessa. Lyhennyksen sisältävän jakson säännöllistä työaikaa lyhennetään lyhen- nyksen tuntimäärällä. Lyhennysvapaapäiviä voidaan antaa työntekijälle ennen niiden ansaitse- mista, mikäli työntekijä siihen suostuu.
Viikoittainen ylityö Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tun- neilta 100 %:lla korotettu palkka.
Yleiset sopimusehdot Ellei muuta sovita, vuokralaisella on oikeus metsästää vuokra-alueelta metsästyslaissa mainittuja riistaeläimiä ja rauhoittamattomia eläimiä sekä vieraslajilainsäädännössä mainittuja haitallisia vieraslajeja, myöntää vuokra-alueelle lyhytaikaisia metsästyslupia ja rauhoittamattomien sekä haitallisten vieraslajien pyyntilupia sekä harjoittaa tavanomaisia riistanhoitotoimenpiteitä. Hirvieläimillä tarkoitetaan tässä sopimuksessa metsästyslain 26 §:ssä mainittuja eläimiä. Petoeläimillä tarkoitetaan metsästyslain 5 §:ssä mainittuja petoeläimiä. Riistanhoitotoimenpiteet eivät saa aiheuttaa vahinkoa tai haittaa alueen omistajalle tai haltijalle. Vuokralainen vastaa myös myöntämänsä metsästysluvan perusteella tapahtuvan metsästyksen asianmukaisuudesta. Vuokralainen ei saa siirtää eikä vuokrata tässä sopimuksessa tarkoitettua metsästysoikeutta kolmannelle ellei siitä erikseen muuta sovita. Yhteislupamenettely on hyväksyttyä. Vuokralainen vastaa siinäkin tapauksessa metsästyksen asianmukaisuudesta. Vuokranantaja säilyttää myös itse oikeuden metsästää vuokra-alueella tai siirtää pidättämänsä oikeuden kolmannelle. Osapuolet pitävät riista-, rauhoittamattomien ja vieraslajien kannansäätelyä sekä riistanhoitoa tämän sopimuksen olennaisena osana. Vuokralainen pyrkii aktiivisesti metsästyksen keinoin tapahtuvalla kannansäätelyllä alueellisen riistaneuvoston vuosittain määrittämän tavoitehirvikannan saavuttamiseen. Hirvieläinten pyyntilupia hakiessaan vuokralainen huomioi alueen maanomistajajärjestön riistanhoitoyhdistyksen sidosryhmäneuvottelussa antamat lausunnot vuosittain. Vuokralaisella on oikeus koirien kouluttamiseen ja irtipitoon vuokra-alueella metsästyslain mukaisesti. Vuokralainen sitoutuu siihen, että metsästys, koirien koulutus tai riistanhoitotoimet eivät aiheuta haittaa vuokranantajalle. Jos ampumisesta tai metsästyksestä muutoin asuin- tai vapaa-ajan rakennuksen lähistöllä aiheutuu merkittävää haittaa vuokranantajalle, niin vuokranantaja voi purkaa sopimuksen, kuultuaan vuokralaista. Tämä sopimus ei oikeuta vuokralaista harjoittamaan alueella metsästysmatkailua tai muuta vastaavaa kaupallista toimintaa. Sellaisesta toiminnasta osapuolet neuvottelevat ja sopivat erikseen. Vuokralaisella on oikeus tehdä arvottomasta puuaineksesta nuotio sellaisena aikana, jolloin mahdollisuutta tulen leviämiseen ei ole. Mahdollisista passitornien tms. rakenteiden pystyttämisestä, riistakameroiden käytöstä sekä nuolukivistä ja hirvieläinten ruokintapaikoista vuokra-alueella sovitaan erikseen. Vuokralaisella on oikeus raivata arvotonta puuvartista aluskasvillisuutta sekä puiden kuolleita oksia hirvieläinten metsästyksessä käytettävistä passipaikoista. Raivauksesta ei saa aiheutua metsänomistajalle taloudellista vahinkoa. Vuokralainen saa tarvittaessa käyttää vuokra-alueella moottorikäyttöistä ajoneuvoa kaadettujen suurikokoisten riistaeläinten noutamiseen ja riistanhoitotöiden suorittamiseen. Ajoneuvoja on käytettävä siten, että ne eivät aiheuta haittaa tai vahinkoa maa- ja metsätaloudelle. Jos jotain vahinkoa kuitenkin aiheutuu, niin vuokralainen sitoutuu ilmoittamaan niistä vuokranantajalle ilman aiheetonta viivytystä ja korvaamaan aiheutuneet vahingot. Vuokralainen sitoutuu myös mahdollisuuksiensa mukaan ilmoittamaan havaitsemistaan metsätuhoista (esimerkiksi myrskytuhot) vuokranantajalle. Muutoksista tilan/tilojen omistuksessa/hallinnassa ja muista tähän metsästysvuokrasopimukseen mahdollisesti vaikuttavista muutoksista pyritään ilmoittamaan sopijakumppanille kohtuullisessa ajassa. Jos metsästysvuokra-alue tai osa siitä luovutetaan toiselle, alueen uusi omistaja saa irtisanoa metsästysvuokrasopimuksen päättymään kuten toistaiseksi tehdystä metsästysvuokrasopimuksesta on sovittu. Jollei uusi omistaja käytä irtisanomisoikeuttaan kolmen kuukauden kuluessa vuokrasopimuksesta tiedon saatuaan, vuokrasopimus pysyy voimassa. Jos kiinteistön luovutuskirjassa on määräys metsästysvuokrasopimuksen pysyvyydestä tai jos luovutuksensaaja on sopimuksen muutoin hyväksynyt, vuokrasopimus sitoo luovutuksen saajaa. Jos vuokralainen laiminlyö vuokran suorittamisen, rikkoo muutoin sopimusehtoja tai käyttää metsästysoikeuttaan väärin, eikä rikkomus ole vähäinen, vuokranantaja saa purkaa metsästysvuokrasopimuksen heti päättyväksi. Jos vuokranantaja rikkoo sopimusehtoja, eikä rikkomus ole vähäinen, tai jos vuokrattu alue olosuhteissa tapahtuneen muutoksen vuoksi käy metsästykseen soveltumattomaksi, vuokralainen saa purkaa metsästysvuokrasopimuksen heti päättyväksi. Toistaiseksi tehty sopimus voidaan milloin tahansa irtisanoa. Irtisanomisaika on hirvieläinten ja suurpetojen metsästystä koskien kuusi kuukautta ja muilla riistaeläimillä kolme kuukautta. Sopimus päättyy irtisanomisajan kuluttua umpeen. Irtisanominen voidaan tehdä myös sähköpostiviestillä. Määräaikainen sopimus päättyy ilman irtisanomista määräajan kuluttua umpeen.
Viikoittainen vapaa-aika 1. Työntekijälle on annettava sunnuntain ajaksi tai, jollei se ole mahdollista, muuna viikon aikana vähintään 30 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikoittainen vapaa-aika, mistä tehdään merkintä työvuoroluetteloon.