Lautakunnan kokoonpano Mallilausekkeet

Lautakunnan kokoonpano. Lautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kuusi muuta jäsentä. Jokai- sella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. (KV 16.8.2021 § 88) Tarkastuslautakunnalla on oikeus asettaa toimikunta määrätyn tehtävän hoitamista var- ten.
Lautakunnan kokoonpano. Vastuukunnan valtuusto asettaa lautakunnan toimikaudekseen sopijakuntien valtuustojen nimeämistä jäsenistä. Lautakunnassa on viisi jäsentä ja kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Kunnat nimeävät yhteiseen lautakuntaan jäseniä, ja heille henkilökohtaisen varajäsen, seuraavasti: Savonlinna 3 jäsentä Rantasalmi 1 jäsen Enonkoski 1 jäsen [PP.KK.VVVV alkaen lautakunnassa on 6 jäsentä ja kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.
Lautakunnan kokoonpano. Isäntäkunnan valtuusto asettaa lautakunnan toimikaudekseen sopijakuntien valtuustojen nimeämistä jäsenistä. Lautakunnassa on vuoden 2012 loppuun saakka 10 jäsentä ja kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Kunnat nimeävät yhteiseen lautakuntaan jäseniä seuraavasti: Savonlinna 5 jäsentä Kerimäki 1 jäsen Punkaharju 1 jäsen Rantasalmi 1 jäsen Sulkava 1 jäsen Enonkoski 1 jäsen Uuden toimikauden alkaessa vuonna 2013 lautakunnassa on 6 jäsentä ja kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.
Lautakunnan kokoonpano. Lautakunnassa on 14 jäsentä. Kunnat valitsevat jäsenet seuraavasti: Kouvola 4 jäsentä Kotka 2 jäsentä Hamina 1 jäsen Iitti 1 jäsen Lapinjärvi 1 jäsen Miehikkälä 1 jäsen Mäntyharju 1 jäsen Pertunmaa 1 jäsen Pyhtää 1 jäsen Virolahti 1 jäsen Jäsenen valitseva kunta valitsee jäsenelle varajäsenen. Kunnan on ilmoitet- tava valinnasta vastuukunnalle viipymättä. Lautakunnan kokoonpanon tulee täyttää naisten ja miesten tasa-arvosta anne- tun lain vaatimukset. Jos lautakunnan jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa, jäsenen tai varajäsenen valinnut kunta valitsee hänen tilalleen uuden jäsenen tai va- rajäsenen. Vastuukunta valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja Kotkan kaupunki vara- puheenjohtajan.
Lautakunnan kokoonpano. Turun kaupunginvaltuusto valitsee toimikaudekseen lautakuntaan 15 jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Edellä mainittujen jäsenten ja varajäsenten ni- meämisessä on noudatettava, mitä 1 §:ssä tarkoitettujen sopijakuntien välisessä yh- teistoimintasopimuksessa on sovittu. Lautakunnan esittelijänä toimii pelastusjohtaja. Lautakunnan sihteerinä toimii lautakunnan määräämä henkilö.
Lautakunnan kokoonpano. Lautakunnassa on 11 jäsentä ja kullakin jäsenellä henkilökohtainen varajäsen. Kunnat valitsevat yhteiseen lautakuntaan jäseniä seuduittain seuraavasti: - Kuopio ja Juankoski 5 jäsentä - Pielisen Karjalan seutu 2 jäsentä (Lieksa, Nurmes, Juuka ja Valtimo) - Siilinjärvi 1 jäsen - Pieksämäki 1 jäsen - Koillis-Savon seutu 1 jäsen (Kaavi, Rautavaara ja Tuusniemi) sekä Outokumpu - Sisä-Savon seutu 1 jäsen (Suonenjoki, Rautalampi, Vesanto ja Tervo) sekä Konnevesi Useamman kuin yhden kunnan muodostamilla seuduilla lautakuntapaikka vuorottelee kuntien kesken vaalikausittain. Varsinainen jäsen ja varajäsen nimetään eri kunnista. Kunnat ratkaisevat itse valintajärjestyksen. Muutokset jätelautakunnan jäsenistössä vuonna 2010 tehtyyn sopimukseen nähden tehdään vaalikauden 2017 alussa. Tähän saakka jäsenistö on ennallaan, mutta Koillis-Savon seudun jäsen edustaa myös Outokummun kaupunkia. Kuntien on ilmoitettava lautakunnan jäsenten valinnasta vastuukunnalle. Kuntien on huolehdittava, että lautakunnan kokoonpano täyttää naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (609/1986) 4a §:n vaatimukset. Jos vaatimukset eivät täyty, on vastuukunnalla tähän perustuen oikeus pyytää viimeisimmäksi jäsenensä ilmoittanutta kuntaa nimeämään jäsenensä uudelleen. Tällä kunnalla on velvollisuus viipymättä nimetä vaatimukset täyttävä jäsen. Vastuukunnan on huolehdittava, että jäsenet on nimetty viimeistään toimikauden alkaessa. Vastuukunnan valtuusto valitsee yhden jäsenistään lautakunnan puheenjohtajaksi ja muiden kuntien edustajista vuorotellen yhden jäsenen varapuheenjohtajaksi.
Lautakunnan kokoonpano. Arviointilautakunnassa on neljä (4) jäsentä. Kullakin jäsenellä on lisäksi henkilökohtainen varajäsen. Arviointilautakunnan asettaa Jääkiekkoliitto. Yhden lautakunnan jäsenen ja tämän varajäsenen Jääkiekkoliitto nimeää SM-liigan esityksen mukai- sesti, yhden jäsenen ja tämän varajäsenen Pelaajayhdistyksen esityksen mukaisesti, yhden jäsenen ja tämän varajäsenen Jääkiekkoliiton esityk- sen mukaisesti sekä yhden jäsenen ja tämän varajäsenen rekisteröityjen agenttien esityksen mukaisesti. Arviointilautakunnan puheenjohtajana toimii Pelaajayhdistyksen nimeämä edustaja ja tämän poissa ollessa läsnä olevien jäsenten keskuu- destaan valitsema henkilö. Arviointilautakunta voi ottaa itselleen sihteerin. Lisäksi arviointilauta- kunta voi antaa yksittäisiä asioita valmisteltavaksi jäsenilleen tai lauta- kunnan ulkopuolelta valitulle henkilölle. Arviointilautakunnan juoksevia asioita hoidetaan Pelaajayhdistyksen toimistossa.

Related to Lautakunnan kokoonpano

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on edustaa toimialueellaan kaikkia työ- paikan työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa sekä suh- teessa työsuojeluviranomaisiin sekä huolehtia työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan hänelle kuuluvien tehtävien suoritta- misesta. Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työn- tekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustajikseen. Muussakin työpaikassa työnteki- jät voivat valita keskuudestaan edellä tarkoitetut valtuutetut. Työntekijä- ja toimihenkilöasemassa olevat työntekijät voivat valita yhteisen työsuo- jeluvaltuutetun, elleivät toimihenkilöasemassa olevat halua valita omaa työsuojeluvaltuutettua. Työpaikalla tarkoitetaan toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipistei- den tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksen- mukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muo- dostamaa kokonaisuutta. Yrityksessä voidaan valita yrityskohtainen työsuojeluvaltuutettu sekä tar- vittaessa työpaikkakohtaisia työsuojeluvaltuutettuja. Työpaikan yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jäsenet voi- vat tehdä paikallisen sopimuksen siitä, mitä työpaikalla tarkoitetaan. Mi- käli yrityksessä on useampia yhteistoimintaelimiä tai työsuojelutoimi- kuntia, päätösvalta kuuluu niille yhteisesti. Paikallinen sopiminen edel- lyttää, että kaikki yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jä- senet ovat asiasta yksimielisiä. Työnantaja ja työntekijät voivat paikallisesti sopia, että työpaikalla tar- koitetaan • yrityksen kiinteää toimipaikkaa ja siihen liittyviä yrityksen työskente- lypaikkoja, • aluekonttoria ja siihen liittyviä yrityksen työskentelypaikkoja tai • vähintään kaksi vuotta kestävää työmaata, jossa säännöllisesti työsken- telee vähintään 20 työntekijää saman vastaavan työnjohtajan alaisuu- dessa. Mikäli paikallisesti ei ole työpaikasta muuta sovittu, tarkoitetaan työpai- kalla • 20 tai sitä suuremman työntekijämäärän säännöllistä työskentelyaluet- ta, joka hallinnollisesti on saman vastaavan työnjohtajan alaisuudessa ja joka toiminnallisesti muodostaa yhden kokonaisuuden. • Työntekijöiden työskennellessä alle 20 työntekijän muodostamissa eri työpaikoissa laajalla alueella, nämä muodostavat yhteisen työpaikan. Monitoimialayrityksessä työpaikan määrittely tapahtuu siten, että maa- ja vesirakennusalan toiminnot muodostavat itsenäisen muista toimin- noista erillään olevan kokonaisuuden. Työpaikkakohtaisella työsuojeluvaltuutetulla ei tarkoiteta yhteiselle työ- maalle valittavaa työsuojelun valvontalain 43 c §:n mukaista työmaakoh- taista työsuojeluvaltuutettua.

  • Luottamusmiesten koulutus 1. Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle mahdollisuuksien mukaan varataan tilai- suus osallistua koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmies- tehtävien hoitamisessa.

  • Luottamusmiehen koulutus Luottamusmiehellä on oikeus osallistua koulutussopimuksen mukaiseen koulutukseen. Työnantaja ja pääluottamusmies selvittävät luottamusmiestehtävän aikana, edellyt- tääkö ammattitaidon ylläpitäminen, joko entiseen tai vastaavaan työhön, sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöille. Pääluottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen pääluottamusmies ja työnantaja sel- vittävät yhdessä, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entisessä tai vastaavassa työssä ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyt- tämän koulutuksen.

  • Vahingonkorvausvastuu Pankki on velvollinen korvaamaan tilinomistajalle aiheutuneen välittömän ja välillisen vahingon kohtien 15.1, 15.2 ja 16 mukaisesti. Pankki on lisäksi velvollinen korvaamaan tilinomistajalle pankin virheestä tai laiminlyönnistä aiheutuneen korkotappion. Pankki palauttaa perimänsä palvelumaksut vain siltä osin kuin ne kohdistuvat vahinkoa aiheuttaneeseen virheeseen tai laiminlyöntiin. Tilinomistajalla ei ole oikeuta saada pankilta korvausta, jollei tilinomistaja tai tilin käyttöön oikeutettu ilmoita virheestä pankille kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai kun hänen olisi pitänyt se havaita. Pankki ei kuitenkaan vastaa vahingosta, jos pankin velvoitteen on estänyt edellä kohdassa 14 tarkoitettu ylivoimainen este.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Luottamusmieskorvaus 1. Luottamusmiehen kuukausipalkkaa ei vähennetä, kun hän työaikana neuvottelee työnantajan kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovitussa tehtävässä.

  • Sopimusehtojen ja hintojen muuttaminen 15.1. Sopijapuolet voivat yhdessä sopia yksilöllisen verkkosopimuksen muuttamisesta. Jos muuta ei ole sovittu, noudatetaan mitä kohdissa 2.6-2.6.5 on määrätty.

  • Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus 1. Työnantajan antaessa työntekijöille ammatillista koulutusta tai lähdettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansiomenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista todetaan, onko kysymyksessä tämän pykälän mukainen koulutus.

  • Vakuutuksen kohde Vakuutuksen kohteena on jäljempänä mainittu omaisuus.

  • Vakuutusmaksun suorittaminen Vakuutusmaksut on maksettava viimeistään sovittuina eräpäivinä. Mikäli eräpäivän ja laskun päiväyksen erotus on alle 30 vuorokautta, tulee vakuutusmaksu maksaa 30 vuorokauden kuluessa laskun päiväyksestä. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa vakuutuskautta koskevan maksun suorittaminen on vakuutuksenantajan vastuun alkamisen edellytyksenä. Vakuutusehdot Jos vakuutusmaksusta maksetaan maksun erääntyessä vain osa, jaetaan osasuoritus vakuutussopimuksen eri vakuutusturvien kesken. Kunkin vakuutusturvan osaksi tuleva summa lasketaan tällöin sen mukaan, kuinka suuri on kyseisen vakuutusturvan maksun osuus koko vakuutusmaksusta. Jos vakuutuksenottajan maksama maksu ei riitä kaikkien vakuutusturvien maksamiseen vakuutuksenottajalla on oikeus maksun suorittamisen yhteydessä määrätä mitä vakuutusturvien maksuja suorituksella lyhennetään. Jos vakuutuksenottaja on kokonaan tai osittain laiminlyönyt vakuutusmaksun maksamisen maksun erääntyessä tilanteessa, jossa hän on jo aiemmin suorittanut tulevaan aikaan kohdistuvia muita vakuutusmaksuja, vakuutusyhtiöllä on oikeus kohdistaa jo maksetut vakuutusmaksut myös laiminlyötyjen vakuutusmaksujen kattamiseen, ellei vakuutuksenottaja maksun maksamisen laiminlyötyään viipymättä nimenomaisesti ilmoita vakuutusyhtiölle, ettei hän halua jo maksettua maksua jaettavaksi eri vakuutusturvien kesken. Jos koko vakuutusmaksua ei makseta eräpäivään mennessä, erääntyvät kaikki vakuutussopimuksen vakuutuskauden jäljellä olevat maksuerät heti, jos vakuutusyhtiö niin haluaa. Erääntyvien maksuerien laskentaperusteet eivät muutu.