Common use of Lopuksi Clause in Contracts

Lopuksi. Artikkelissani xxxx tarkastellut sitä, miten perinteinen työsopimus on käännetty sarjaku- vasopimukseksi sen menettämättä asemaansa oikeudellisesti pätevänä asiakirjana. Xxxx pyrkinyt osoittamaan, xxxx sarjakuvan muoto voi auttaa esimerkiksi kieli- tai lukutaitonsa vuoksi heikommassa asemassa olevia ymmärtämään oikeudellisen asiakirjan sisällön. Kun intersemioottisen käännösprosessin kohteena on perinteinen kirjoitettu oikeudellinen asiakirja, joka käännetään kuvaa ja sanaa yhdistäväksi multimodaaliseksi tekstiksi, läh- detekstiä joudutaan muokkaamaan paljon. Kuvien välittämät merkitykset ja visuaalisen kielen ominaispiirteet tekevät lähdetekstin muokkaamisesta välttämätöntä, mutta juuri se vaikuttaa tekstin ymmärrettävyyteen. Kun asiakirja saa käännösprosessissa uuden visu- aalisen muodon, lukija pystyy ymmärtämään asiakirjan sisällön. Työsopimuksen hanka- lat termit ja fraasit muuttuvat kertomukseksi elämän arkisista asioista, mikä auttaa lukijaa myös muistamaan työsopimuksen sisältämät yksityiskohdat. Lisäksi työsopimuksen visuaalinen muoto parantaa allekirjoittavan osapuolen asemaa, xxx xxx pystyy samaistumaan sarjakuvasopimuksessa kuvattuun työntekijään. Xxxxxxx xx xxx Xxxxxxxxx (1996/2006) visuaalisen kieliopin perusteella lukijan luottamusta xxxxx xxxxx- kuvassa esitetyn henkilöhahmon lukijaan kohdistuva suora katse ja kuvan perspektiivi. Sopimuksessa Law-niminen henkilöhahmo xxx xxxx edustaja kutsuu työntekijän työhön plantaasille, jossa korostetaan yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Tämäntyyp- pistä abstraktia viestiä ei perinteisessä työsopimuksessa ole näkyvissä, vaikka se voidaan- kin lukea epäsuorasti rivien välistä. Olennainen muutos, joka sopimuksen käännösprosessissa tapahtuu, liittyy tekstilajiin. Yksi sarjakuvan ominaispiirteistä on kerronnallisuus, joka osoittautui keskeiseksi teki- jäksi tarkastellessani lähde- ja kohdetekstiä. Sarjakuvaa lukiessaan lukija rakentaa ruu- duissa olevien visuaalisten ja verbaalisten vihjeiden perusteella kertomuksen. Lukijalla on siis tärkeä rooli kuvien tulkitsijana. Kuvien yksityiskohtia voidaan kuitenkin muokata xxxxx, xxxx lukija ei pysty tulkitsemaan liikaa kuvien sisältöä. Esimerkiksi tilannekonteks- tiin kuuluvista kuvien taustoista voidaan poistaa yksityiskohdat ja henkilöhahmot voidaan esittää vähäeleisesti. Näin on tehty myös tarkastelemassani asiakirjassa. Analyysi osoit- taa, xxxx kulttuurikonteksti, johon sisältyvät muun muassa kohdetekstissä käytetyt sym- xxxxx xx eleet, on keskeinen kulttuurisidonnaisten merkitysten ymmärtämiseksi. Tarkaste- lemassani sarjakuvasopimuksessa on käytetty vain sellaisia ikonisia merkkejä, jotka ovat yleisesti tunnettuja. On tärkeää muistaa, xxxx vaikka sarjakuva on sinänsä luonteeltaan kerronnallinen, sarja- kuvasopimus on oikeudellinen asiakirja, jonka on oltava mahdollisimman yksiselitteinen xx xxxxx ei voi jättää tilaa lukijan tulkinnalle. Tämän olennaisen eron takia sarjakuvasopi- mus on kahden hyvin erilaisen tekstityypin ristiriitainen yhdistelmä. Sarjakuvasopimuk- xxxxx kerronnallisuus voittaa oikeudellisen tekstin järjestyksen, kun taas perinteisessä so- pimuksessa oikeudellinen sisältö täsmällisine termeineen ja fraaseineen voittaa tulkintaan kutsuvan kerronnan. Tästä syystä voidaan sanoa, xxxx sarjakuvasopimus ei ole visualisoitu sopimus eikä sopimuksen alalaji, vaan hybriditekstilaji. Tämän artikkelin päätavoitteena oli selvittää, täyttääkö sarjakuvasopimus Etelä-Afrikan työsopimuslain alakohtaisten minimiehtojen (The Sectoral Termination 13) edellyttämät vaatimukset ja onko se työntekijän näkökulmasta saavutettavampi kuin perinteinen työ- sopimus. Sarjakuvasopimuksen tekijöillä on oltava riittävästi tietoa paitsi kohdetekstin käyttäjien kulttuur(e)ista myös laeista ja muista oikeudellisista teksteistä, joihin sopimus perustuu. Taustatiedon tuntemus on tärkeää, xxxxx xxx esimerkiksi työsopimuslain pääsi- sältö on epäselvästi ilmaistu, se voi aiheuttaa hämmennystä ja epävarmuutta allekirjoitta- xxxxx. Tarkastelemassani sarjakuvasopimuksessa ei tällaista ongelmaa ole, xx xxxx voikin pitää varteenotettavana vaihtoehtona perinteiselle työsopimukselle silloin, kun työntekijä ei jostain syystä pysty ymmärtämään kirjoitettua sopimustekstiä. Analyysin perusteella voidaan todeta, xxxx käännösprosessin tuloksena on syntynyt oikeudellinen asiakirja, joka on selkeä, ymmärrettävä ja yksiselitteinen – xx xxxxx saavutettava – asiakirja, joka auttaa lukijaa ymmärtämään oikeutensa ja velvollisuutensa työntekijänä.

Lopuksi. Artikkelissani xxxx tarkastellut sitäTässä artikkelissa on syvennytty tarkastele- maan sopimushallinnan käsitettä ja sen paikkaa Suomen modernissa sopimusoikeudessa. Sopi- mushallinnalla on Suomessakin esitetty olevan erilaisia sisältöjä ja käsitteelle on myös annettu eri nimityksiä. Silti näissä kaikissa esityksissä on ollut myös tiettyjä yhdistäviä seikkoja. Tässä mallissani sopimushallinta hahmotetaan kronolo- gisesti pitkäkestoisen liikesopimuksen muodossa. Käytännön esimerkit tulivat pääasiassa kiinteistö- ja rakennusalan liikesopimuksista. si myös yleiseen liiketoimintaosaamiseen. Sopimushallinnasta on hyvä laatia yrityskoh- taisesti joko oma strategiansa tai vaihtoehtoisesti erilliset toimintalinjaukset. Tällöin sopimushal- linnalle toimintapolitiikkana saadaan virallinen muoto ja myös johdon tuki. Sopimushallinnasta yrityksessä voidaan myös määrätä vastaamaan 59 kts. aiheesta myös Hemmo, miten perinteinen työsopimus Sopimusoikeus II. 2003. s. 35–36. Hän puoltaa mallia jossa tällaisen ulkopuolisen tahon antama ratkaisu olisi aina sitova. Kolmannelle annettava sopimuksen muuttamis- ja täydentämisvaltuus voidaan liittää esim. liikavaikeuden mukaiseen olosuhteiden muutostilanteeseen. Ratkaisusta ei olisi osapuolilla valitusoikeutta. Ennakkoon annettu lupaus noudattaa kolmannen ratkaisua on käännetty sarjaku- vasopimukseksi merkinnyt riskinottoa, eikä sen menettämättä asemaansa oikeudellisesti pätevänä asiakirjanavuoksi tällaista ratkaisua tule kohtuullistaa ilman painavia syitä. Xxxx pyrkinyt osoittamaanjokin erityinen henkilö esimerkiksi sopimuspääl- likkö. Joka tapauksessa minimissään oleellista on, xxxx sarjakuvan muoto voi auttaa että yritys, jolla on merkittävässä määrin pitkäkestoisia sopimusjärjestelyjä (erityisesti esimerkiksi kieli- tai lukutaitonsa vuoksi heikommassa asemassa olevia ymmärtämään oikeudellisen asiakirjan sisällönyksilölliset kumppanuusjärjestelyt), tunnistaa sopimushallintaan liittyvät sopimusoi- keudelliset haasteet ja pyrkii huomioimaan ne toiminnassaan. Kun intersemioottisen käännösprosessin kohteena Artikkeli kokonaisuutena osoittaa omalla tavallaan myös millaisten tuoreiden ajatteluta- pojen voidaan katsoa kuuluvan moderniin sopi- musoikeuteen. Viime vuosien ja vuosikymmenten kehitys Suomen sopimusoikeudessa on perinteinen kirjoitettu oikeudellinen asiakirjavahvista- nut oikeusteoreettisten lähestymistapojen rinnalla muun muassa sopimuskäytäntöjä ja –tekniikkaa korostavia suuntauksia. Näissä suuntauksissa pyritään kehittämään ajattelutapoja, joka käännetään kuvaa ja sanaa yhdistäväksi multimodaaliseksi tekstiksi, läh- detekstiä joudutaan muokkaamaan paljonjotka voivat parhaimmillaan palvella sekä tutkimusta että yhtä lailla myös käytännön toimijoita. Kuvien välittämät merkitykset ja visuaalisen kielen ominaispiirteet tekevät lähdetekstin muokkaamisesta välttämätöntäTämä on hyvin haastavaa, mutta juuri se vaikuttaa tekstin ymmärrettävyyteenilman tutkimuksellista keskus- telua ja kehitystyötä tuota tavoitetta ei voida saavuttaa. Kun asiakirja saa käännösprosessissa uuden visu- aalisen muodon, lukija pystyy ymmärtämään asiakirjan sisällön. Työsopimuksen hanka- lat termit Tavoitteen saavuttamisessa on edel- lytyksenä myös rajat rikkovan poikkitieteellisen tutkimus- ja fraasit muuttuvat kertomukseksi elämän arkisista asioista, mikä auttaa lukijaa myös muistamaan työsopimuksen sisältämät yksityiskohdat. Lisäksi työsopimuksen visuaalinen muoto parantaa allekirjoittavan osapuolen asemaa, xxx xxx pystyy samaistumaan sarjakuvasopimuksessa kuvattuun työntekijään. Xxxxxxx xx xxx Xxxxxxxxx (1996/2006) visuaalisen kieliopin perusteella lukijan luottamusta xxxxx xxxxx- kuvassa esitetyn henkilöhahmon lukijaan kohdistuva suora katse ja kuvan perspektiivi. Sopimuksessa Law-niminen henkilöhahmo xxx xxxx edustaja kutsuu työntekijän työhön plantaasille, jossa korostetaan yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Tämäntyyp- pistä abstraktia viestiä ei perinteisessä työsopimuksessa ole näkyvissä, vaikka se voidaan- kin lukea epäsuorasti rivien välistä. Olennainen muutos, joka sopimuksen käännösprosessissa tapahtuu, liittyy tekstilajiin. Yksi sarjakuvan ominaispiirteistä on kerronnallisuus, joka osoittautui keskeiseksi teki- jäksi tarkastellessani lähde- ja kohdetekstiä. Sarjakuvaa lukiessaan lukija rakentaa ruu- duissa olevien visuaalisten ja verbaalisten vihjeiden perusteella kertomuksen. Lukijalla on siis tärkeä rooli kuvien tulkitsijana. Kuvien yksityiskohtia voidaan kuitenkin muokata xxxxx, xxxx lukija ei pysty tulkitsemaan liikaa kuvien sisältöä. Esimerkiksi tilannekonteks- tiin kuuluvista kuvien taustoista voidaan poistaa yksityiskohdat ja henkilöhahmot voidaan esittää vähäeleisesti. Näin on tehty myös tarkastelemassani asiakirjassa. Analyysi osoit- taa, xxxx kulttuurikonteksti, johon sisältyvät muun muassa kohdetekstissä käytetyt sym- xxxxx xx eleet, on keskeinen kulttuurisidonnaisten merkitysten ymmärtämiseksi. Tarkaste- lemassani sarjakuvasopimuksessa on käytetty vain sellaisia ikonisia merkkejä, jotka ovat yleisesti tunnettuja. On tärkeää muistaa, xxxx vaikka sarjakuva on sinänsä luonteeltaan kerronnallinen, sarja- kuvasopimus on oikeudellinen asiakirja, jonka on oltava mahdollisimman yksiselitteinen xx xxxxx ei voi jättää tilaa lukijan tulkinnalle. Tämän olennaisen eron takia sarjakuvasopi- mus on kahden hyvin erilaisen tekstityypin ristiriitainen yhdistelmä. Sarjakuvasopimuk- xxxxx kerronnallisuus voittaa oikeudellisen tekstin järjestyksen, kun taas perinteisessä so- pimuksessa oikeudellinen sisältö täsmällisine termeineen ja fraaseineen voittaa tulkintaan kutsuvan kerronnan. Tästä syystä voidaan sanoa, xxxx sarjakuvasopimus ei ole visualisoitu sopimus eikä sopimuksen alalaji, vaan hybriditekstilaji. Tämän artikkelin päätavoitteena oli selvittää, täyttääkö sarjakuvasopimus Etelä-Afrikan työsopimuslain alakohtaisten minimiehtojen (The Sectoral Termination 13) edellyttämät vaatimukset ja onko se työntekijän näkökulmasta saavutettavampi kuin perinteinen työ- sopimus. Sarjakuvasopimuksen tekijöillä on oltava riittävästi tietoa paitsi kohdetekstin käyttäjien kulttuur(e)ista myös laeista ja muista oikeudellisista teksteistä, joihin sopimus perustuu. Taustatiedon tuntemus on tärkeää, xxxxx xxx esimerkiksi työsopimuslain pääsi- sältö on epäselvästi ilmaistu, se voi aiheuttaa hämmennystä ja epävarmuutta allekirjoitta- xxxxx. Tarkastelemassani sarjakuvasopimuksessa ei tällaista ongelmaa ole, xx xxxx voikin pitää varteenotettavana vaihtoehtona perinteiselle työsopimukselle silloin, kun työntekijä ei jostain syystä pysty ymmärtämään kirjoitettua sopimustekstiä. Analyysin perusteella voidaan todeta, xxxx käännösprosessin tuloksena on syntynyt oikeudellinen asiakirja, joka on selkeä, ymmärrettävä ja yksiselitteinen – xx xxxxx saavutettava – asiakirja, joka auttaa lukijaa ymmärtämään oikeutensa ja velvollisuutensa työntekijänäkehitystyön edistäminen.

Lopuksi. Artikkelissani xxxx tarkastellut sitäTyösuhde voi todellisuudessa jäädä roikkumaan hyvinkin pitkäksi aikaa työntekijän ollessa lomautettuna, miten perinteinen jos kumpikaan taho ei käytä oikeuttaan irtisanomiseen. Sekä työnantajalla ja työntekijällä voi olla syitä, miksi työsuhde halutaan pitää voimassa. Roikkolomautuksen jatkuminen hyvin pitkään saattaa johtaa käytännössä kyseisenlai- siin ongelmiin esimerkiksi työntekijän ja työnantajan velvollisuuksien ja oikeuksien sekä työsuhteen päättymisen tulkinnoissa. Roikkolomautukseen liittyvät kysymykset voivat aiheuttaa hankaluuksia myös kolmannelle taholle, kuten esimerkiksi työnanta- jalle, jonka kanssa lomautettu työntekijä on tehnyt toissijaisen työsopimuksen. Mielestäni voitaisiin miettiä, olisiko mahdollista asettaa takaraja roikkolomautukselle ja olisiko työsuhteen päättymisen lomautuksen kestettyä huomattavan pitkän ajan kaikis- sa tilanteissa aina välttämätöntä olla nimenomaiseen tahdonilmaisuun sidottu. Lomau- tuksen on kuitenkin tarkoitettu aina olevan väliaikainen toimenpide ja lomautusta kos- keva sääntely on laadittu tästä lähtökohdasta. Käytännössä osapuolet voitaisiin esi- merkiksi velvoittaa reagoimaan jollain tavalla lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti 200 päivää. Työnantajaa voitaisiin edellyttää selvittämään, onko ylipäänsä nähtävissä mahdollisuuksia lomautuksen päättämiseen ja työnteon jatkumiseen. On myös täysin mahdollista, että työntekijä ei ole edes tietoinen oikeudestaan irtisanoa työsopimus ja saada irtisanomisajan palkkansa. Epäselvyyttä aiheuttaa myös työsuhteen päättymisajankohdan tulkinta ja siitä johtu- vat ongelmat esimerkiksi erilaisten etuuksien laskemisessa, mikäli jälkikäteen tode- taan työnantajan todellisena tarkoituksena olleenkin lomautuksen sijaan irtisanomi- nen. Työntekijän oikeus irtisanoa työsopimus päättymään välittömästi ja oikeus saada irtisanomisajan palkkansa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti 200 päivää on käännetty sarjaku- vasopimukseksi sen menettämättä asemaansa oikeudellisesti pätevänä asiakirjana. Xxxx pyrkinyt osoittamaan, xxxx sarjakuvan muoto voi auttaa esimerkiksi kieli- tai lukutaitonsa vuoksi heikommassa asemassa olevia ymmärtämään oikeudellisen asiakirjan sisällön. Kun intersemioottisen käännösprosessin kohteena on perinteinen kirjoitettu oikeudellinen asiakirja, joka käännetään kuvaa syn- tynyt tarpeesta ja sanaa yhdistäväksi multimodaaliseksi tekstiksi, läh- detekstiä joudutaan muokkaamaan paljon. Kuvien välittämät merkitykset ja visuaalisen kielen ominaispiirteet tekevät lähdetekstin muokkaamisesta välttämätöntänoudattaa työoikeuden periaatteita, mutta juuri se vaikuttaa tekstin ymmärrettävyyteen. Kun asiakirja saa käännösprosessissa uuden visu- aalisen muodonsääntelyä voitaisiin edel- leen täsmentää ja selkiyttää ongelmien välttämiseksi sekä erityisesti työntekijän ase- man vahvistamiseksi, lukija pystyy ymmärtämään asiakirjan sisällön. Työsopimuksen hanka- lat termit ja fraasit muuttuvat kertomukseksi elämän arkisista asioista, mikä auttaa lukijaa myös muistamaan työsopimuksen sisältämät yksityiskohdat. Lisäksi työsopimuksen visuaalinen muoto parantaa allekirjoittavan osapuolen asemaa, xxx xxx pystyy samaistumaan sarjakuvasopimuksessa kuvattuun työntekijään. Xxxxxxx xx xxx Xxxxxxxxx (1996/2006) visuaalisen kieliopin perusteella lukijan luottamusta xxxxx xxxxx- kuvassa esitetyn henkilöhahmon lukijaan kohdistuva suora katse ja kuvan perspektiivi. Sopimuksessa Law-niminen henkilöhahmo xxx xxxx edustaja kutsuu työntekijän työhön plantaasille, jossa korostetaan yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Tämäntyyp- pistä abstraktia viestiä ei perinteisessä työsopimuksessa ole näkyvissä, vaikka se voidaan- kin lukea epäsuorasti rivien välistä. Olennainen muutos, joka sopimuksen käännösprosessissa tapahtuu, liittyy tekstilajiin. Yksi sarjakuvan ominaispiirteistä on kerronnallisuus, joka osoittautui keskeiseksi teki- jäksi tarkastellessani lähde- ja kohdetekstiä. Sarjakuvaa lukiessaan lukija rakentaa ruu- duissa olevien visuaalisten ja verbaalisten vihjeiden perusteella kertomuksen. Lukijalla on siis tärkeä rooli kuvien tulkitsijana. Kuvien yksityiskohtia voidaan kuitenkin muokata xxxxx, xxxx lukija ei pysty tulkitsemaan liikaa kuvien sisältöä. Esimerkiksi tilannekonteks- tiin kuuluvista kuvien taustoista voidaan poistaa yksityiskohdat ja henkilöhahmot voidaan esittää vähäeleisesti. Näin on tehty myös tarkastelemassani asiakirjassa. Analyysi osoit- taa, xxxx kulttuurikonteksti, johon sisältyvät muun muassa kohdetekstissä käytetyt sym- xxxxx xx eleet, on keskeinen kulttuurisidonnaisten merkitysten ymmärtämiseksi. Tarkaste- lemassani sarjakuvasopimuksessa on käytetty vain sellaisia ikonisia merkkejä, jotka ovat yleisesti tunnettuja. On tärkeää muistaa, xxxx vaikka sarjakuva on sinänsä luonteeltaan kerronnallinen, sarja- kuvasopimus on oikeudellinen asiakirja, jonka on oltava mahdollisimman yksiselitteinen xx xxxxx ei voi jättää tilaa lukijan tulkinnalle. Tämän olennaisen eron takia sarjakuvasopi- mus on kahden hyvin erilaisen tekstityypin ristiriitainen yhdistelmä. Sarjakuvasopimuk- xxxxx kerronnallisuus voittaa oikeudellisen tekstin järjestyksen, kun taas perinteisessä so- pimuksessa oikeudellinen sisältö täsmällisine termeineen ja fraaseineen voittaa tulkintaan kutsuvan kerronnan. Tästä syystä voidaan sanoa, xxxx sarjakuvasopimus ei ole visualisoitu sopimus eikä sopimuksen alalaji, vaan hybriditekstilaji. Tämän artikkelin päätavoitteena oli selvittää, täyttääkö sarjakuvasopimus Etelä-Afrikan työsopimuslain alakohtaisten minimiehtojen (The Sectoral Termination 13) edellyttämät vaatimukset ja onko se työntekijän näkökulmasta saavutettavampi kuin perinteinen työ- sopimus. Sarjakuvasopimuksen tekijöillä on oltava riittävästi tietoa paitsi kohdetekstin käyttäjien kulttuur(e)ista myös laeista ja muista oikeudellisista teksteistä, joihin sopimus perustuu. Taustatiedon tuntemus on tärkeää, xxxxx xxx esimerkiksi työsopimuslain pääsi- sältö on epäselvästi ilmaistu, se voi aiheuttaa hämmennystä ja epävarmuutta allekirjoitta- xxxxx. Tarkastelemassani sarjakuvasopimuksessa ei tällaista ongelmaa ole, xx xxxx voikin pitää varteenotettavana vaihtoehtona perinteiselle työsopimukselle silloin, kun työntekijä ei jostain syystä pysty ymmärtämään kirjoitettua sopimustekstiä. Analyysin perusteella voidaan todeta, xxxx käännösprosessin tuloksena on syntynyt oikeudellinen asiakirja, joka on selkeä, ymmärrettävä ja yksiselitteinen – xx xxxxx saavutettava – asiakirja, joka auttaa lukijaa ymmärtämään oikeutensa ja velvollisuutensa työntekijänäroikko)xxxxxxxxxxx keston aikana.