Johtopäätökset. Kilpailukieltosopimuksen suhteen tärkeimmäksi seikaksi työsopimuslain nojalla muodostuu erityisen painavan syyn olemassa olo sopimuksen perustana. Ilman erityisen painavaa syytä kilpailukieltosopimusta ei voida solmia ja solmittu sopi- mus on tällöin mitätön. Sopimusta ei siis voi solmia tai se on pätemätön, jollei laissa vaadittavat perusteet sopimukselle täyty. Tässä työssä mainituista oikeusta- pauksista saa vaikutelman, että työsuhteen osapuolet eivät ole olleet täysin perillä sopimuksen merkityksestä. Xxxx ehto on otettu mukaan työsopimukseen ilman lain mukaisia päteviä perusteita, tai sitten sinänsä validi sopimusehto on epäselvä, jolloin myös sen tulkinnasta voi tulla erimielisyyttä. Jos nämä kaksi edellä mai- nittua seikkaa olisivat alkujaankin kunnossa, olisi se molempien osapuolten etu ja voitaisiin tällöin myös välttyä mahdollisilta oikeudenkäynneiltä. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tarkastella kilpailukieltosopimuksen oikeudel- lista merkitystä erityisesti työntekijän kannalta työsopimussuhteessa. Kilpailukiel- tosopimuksen vaikutukset työntekijälle työsuhteen päätyttyä voivat olla monenlai- sia. Tärkeimpänä sopimuksen vaikutukset näkyvät ammatinharjoittamisen mah- dollisuudessa kilpailukieltosopimuksen rajoitusaikana. Työntekijällä ei tällöin ole täyttä mahdollisuutta ammattitaitojensa hyödyntämiseen kilpailevassa yrityksessä. Yleensä kuitenkin työpaikkaa vaihdettaessa ala pysyy samana, jolloin käytännössä väistämättä siirryttäisiin kilpailevaan yritykseen. Kilpailukieltosopimuksessa ei yleensä pystytä täysin tyhjentävästi etukäteen sopimaan esimerkiksi siitä, että mi- kä työpaikka/yritys tosiasiallisesti on kilpaileva yritys. Siten kyseinen seikka tulee käytännössä punnittavaksi vasta siinä vaiheessa kun työpaikkaa vaihdetaan. So- pimukseen sitoutunut työntekijä ei periaatteessa voi olla täysin varma työpaikkaa vaihtaessaan, että rikkooko hän kilpailukieltosopimusta entisen työnantajansa mielestä. Tähän vaikuttavat nimenomaan osapuolten sopimusehdon tulkinnan eroavaisuudet ja se, onko ehto ollut riittävän tarkka. Mahdollisessa oikeuden- käynnissä työntekijä voi toki myös hyötyä siitä, jos kilpailukieltosopimuksen ehto on ollut epätarkka. Ehdon selvyys onki siis eritoten työnantaja etu. Saattaa olla, että osapuolet eivät ole täysin ymmärtäneen ehdon käytännön merki- tystä. Työntekijä saattaa ymmärtää kilpailevan toiminnan väärin eli sen, että mitä pidetään kilpailevana toimintana ja mitä ei. Työntekijän voi lisäksi olla hankalaa hahmottaa ...
Johtopäätökset. 1. Sopimussotilailla ei ole Kouluttajan oppaan mukaisia valmiuksia toimia joukku- een kouluttajana P-kaudella. Tutkielman tutkimuskysymys on, mikä on tuoreiden sopimussotilaiden valmius toimia koulut- tajan tehtävässä? Tutkimuksen mukaan johtaja- ja kouluttajakoulutus eivät anna sopimussoti- laalle Kouluttajan oppaan mukaisia valmiuksia toimia kouluttajana perusyksikössä. Sen mu- kaan kouluttajan tulisi hallita opetettavan aiheen sisältö, jotta tämä kykenee kouluttamaan koulutettavan asian. (Halonen ym. 2007, 34.) Suurin ongelma kouluttajan valmiuksien kannal- ta on johtaja- ja kouluttajakoulutuksen tavoitteet, jotka ovat suurimmaksi osaksi osaa – tasol- la. Kouluttajan oppaan mukaan kouluttajan tulisi hallita oman puolustushaaran ja aselajin asi- at. Sen mukaan kouluttajan tulee myös hallita P-kauden sisältö. (Halonen ym. 2007, 34.) Ta- voitetaksonomian vaikutuksia kouluttajan valmiuksiin käsitellään johtopäätöksissä numero 2. Lomakehaastattelun perusteella sopimussotilaiden valmiudet toimia kouluttajana ase- ja am- pumakoulutuksessa on hyvällä tasolla. Tutkimuksen mukaan ensimmäinen koulutustaidon jatkokurssi kehitti monen kohdehenkilön valmiuksia kouluttaa ase- ja ampumakoulutusta. Ku- ten luvussa 3.4.2 mainitaan, koulutustaidon teoriaopetus viedään käytäntöön kouluttajan esi- merkin kautta. Kouluttaja pitää esimerkkiharjoituksen, jossa käytetään monipuolisia opetus- menetelmiä. Johtaja- ja kouluttajakoulutuksen opetussuunnitelman (HF1539, 10–11, Liite 1.3.) mukaan harjoitusten aiheiden pääpaino on perusharjoituksissa, joita ovat asekäsittely, sulkeisjärjestys, kalustokoulutus ja taistelukoulutus. Lomakehaastattelun perusteella koulutta- ja koulutuksessa nähtiin useita mallisuorituksia kouluttamisesta ja moni kertoikin käyttäneen- sä annettuja koulutusmalleja sopimussotilaana. Voidaan todeta, että kouluttajan antamalla esimerkillä on suuri merkitys sopimussotilaan valmiuksiin toteuttaa vastaava koulutustapah- tuma. P-kauden tarkoituksena on kouluttaa taistelijan toimenpiteitä taistelijaparin kanssa, sekä antaa valmiudet toimia tyydyttävästi osana jalkaväkiryhmää. (HI656, PVHSMK koulutus 016 – PEHENKOS varusmiehille yhteisesti koulutettavat asiat, Liite 1,1, 2012.) Taistelukoulutuk- sissa kouluttajan valmiuksia heikensi se, että mallisuorituksia taistelukoulutuksen toteuttami- sesta ei ollut näytetty kouluttajien toimesta. Sopimussotilaalla oli valmiudet lomakehaastatte- lun vastausten mukaan kouluttaa yksittäisen taistelijan toimintaa. Ryhmän kouluttami...
Johtopäätökset. Toimenpide- ja kaavoitusohjelmien arvioiden mukaan asemakaava- alueiden vuosien 2015–2017 asuntotuotannosta 69 % kohdistuu ydin- kaupunkiseudulle, 29 % ydinkaupunkiseudun ulkopuolisiin keskuksiin ja 2 % sekä ydinkaupunkialueen että keskuksien ulkopuolelle. Seudulli- sen asunto- ja maapoliittisen ohjelman asuntotuotannon määrälliset tavoitteet vastaavat rakennemallissa esitettyjä tuotantotavoitteita. Laadulliset tavoitteet tähtäävät suunnanmuutokseen kaupunkiseudun asuntokannan monipuolisuuden kehittämiseksi. Turun ydinkaupunkiseudun 35:lle vuokratalo- ja asumisoikeushank- keelle on vuosina 2012 ja 2013 myönnetty valtion korkotukea ja taka- uksia yhteensä noin 102 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 korkotukia ja takauksia myönnettiin noin 64 miljoonaa euroa. Valtion investointiavusta erityisryhmien asumiseen on Turun kaupun- kiseudulle myönnetty vuosina 2012–2013 noin 40 miljoonaa euroa (26 hanketta, jotka sijaitsevat pääosin Turussa). Vuonna 2014 investoin- tiavustusta myönnettiin Turun kaupunkiseudulle yhteensä noin 17 mil- joonaa euroa. Vuoden 2015 hankevallinnassa kaikki seudun hankeha- kemukset saivat ARA:lta ehdollisen erityisryhmien investointiavustus- rarauksen eli yhteensä 15,5 miljoonaa euroa. Valtion kunnallistekniikan rakentamisavustuksia on Turun kaupunki- seudun hankkeisiin myönnetty yhteensä 2,8 miljoonaa euroa vuosille 2013–2015. Kolme kohdetta neljästä sijaitsee Turussa. ARA on kiristänyt valtion tukeman asuntotuotannon ehtoja. Myös kaupunkiseudulle myönnettyjen tukien määrät ovat vähentyneet. Xxxxxxxxx suunta ei edistä kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisää- mistä kaupunkiseudulla. Kaupunkiseudun kilpailukyvyn kannalta olen- naista on, että kaupunkiseudulle voidaan toteuttaa kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Ykköskriteeri tulee olla tuetun asumisen sijoittumi- nen maanomistusolojen sijaan. Asuntotuotannon osalta on vielä aikaista todeta, onko asuntotuotan- non kehitys muuttumassa aiesopimuksen myötä tasapainoisempaan ja yhteisvastuullisempaan suuntaan keskuskaupungin ja kehyskuntien välillä. Seudullisessa asunto- ja maapolittiisessa ohjelmassa on määritelty eri- laiset asuntotuotantotavoitteet kaupunkimaisille ja maaseutumaisille kunnille. Jatkossa tuotantotavoitteet tulisikin asettaa seudulle yksit- täisten kuntien sijaan.
Johtopäätökset. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia Big Four – yhteisöjen suhtautumista IFRS 16 – vuokrasopimukset standardiuudistukseen ja kohdeyhteisöjen näkemysten eroavuutta toisistaan. Tutkimuksessa tutkittiin myös standardiuudistusprosessin aikana ilmentyneitä ongelmakohtia. Lisäksi teoriaosiossa tutkittiin aikaisempien tutkimusten perusteella, mitä vaikutuksia vuokrasopimusten aktivoinnilla taseeseen on yhteisöjen tilinpäätöksistä laskettaviin tunnuslukuihin. Vuokrasopimusten standardiuudistus on saanut Big Four – yhteisöjen keskuudessa pääosin positiivisen vastaanoton monivaiheisen ja monimutkaisen kehitysprosessin aikana. Uudistusprosessin aikana on havaittu monenlaisia ongelmakohtia lautakuntien ehdotuksissa vuokrasopimusten tilinpäätöskäytäntöihin. Tätä voidaan pitää odotettuna uudistusprosessin sisältäessä paljon yksityiskohtaisia muutosehdotuksia vuokrasopimusten tilinpäätöskäytäntöön ja sen ohjeistukseen. Tästä syystä kohdeyhteisöjen näkemykset poikkeavat osittain toisistaan. Standardiuudistuksen suurimmiksi ongelmakohdiksi voidaan todeta ehdotukset, jotka liittyivät vuokrasopimuksen määritelmään, vuokrasopimusvelan arvostamiseen, vuokra-ajanjakson määrittämiseen sekä toisessa standardiluonnoksessa esitetyn vuokrasopimusten duaalimallin. KPMG:n näkemysten huomataan poikenneen eniten muista kohdeyhteisöistä ja heidän suhtautuminen moniin lautakuntien ehdotuksiin on ollut negatiivinen. Myös Deloitten näkemykset eroavat tietyissä aihealueissa muista kohdeyhteisöistä. KPMG on eri mieltä lautakuntien ja kohdeyhteisöjen kanssa ehdotetusta vuokrasopimusten tilinpäätöskäytännöstä, vaikka onkin samaa mieltä, että kaikkien vuokrasopimusten tulisi näkyä vuokralle ottajien taseissa varoina ja velkoina. Lisäksi KPMG:n näkemykset poikkeavat soveltamisalan perustamisen jo voimassa olevaan ohjeistukseen osalta. KPMG ei myöskään pidä toisessa standardiluonnoksessa ehdotettua vuokrasopimuksen määritelmää riittävänä vuokra- ja palvelusopimusten erottamiseen. Näissä tapauksissa muut kohdeyhteisöistä ovat KPMG:n kanssa eri mieltä ja puoltavat lautakunnan näkemyksiä ja ehdotuksia. Deloitte ei tue lautakuntien ehdotusta helpotuksesta lyhytaikaisten vuokrasopimusten tilinpäätöskäytäntöihin. Lisäksi ainoa kohdeyhteisönä Deloitte antaa tukensa lautakunnat ehdotukselle, että vuokrasopimuksen päättymisestä, kun osto-optio toteutetaan sekä ostoksi tai myynniksi luokiteltavat transaktiot jäävät standardin soveltamisalan ulkopuolelle. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että standardiuudistuks...
Johtopäätökset. Tämän opinnäytetyön tavoitteeksi asetettiin selvittää mahdollisuudet toimeksiantajan yrityssopimushinnoittelun yksinkertaistamiseksi, hinnan määräytymisen yhdenmukaistamiseksi ja tiedon hankkiminen asiakkuuksien johtamisen ja tuottojohtamisen keinojen yhdistämisestä. Tätä selvitettiin ja toteutettiin kokoamalla erilliset hinnastot ja raportointijärjestelmä yhdeksi kokonaisuudeksi. Operatiivisessa työssä käytettävien järjestelmien tulee tukea ja helpottaa toimintoja jotta niiden käytöstä olisi hyötyä. Liian vaikeat tai epäselvät järjestelmät ja työkalut saattavat johtaa poikkeamiseen annetuista ohjeista. Tällä ei saavuteta minkään osapuolen taholta toivottua tulosta. Myyntiprosessissa käytettävien järjestelmien tulee tukea varsinaista myyntityötä (Nieminen & Tomperi 2008, 76). Valitussa hintastrategiassa pysymistä ja hinnan määräytymisen yhdenmukaistamista parannettiin useilla keinoilla. Kiinteän sopimushinnan hinnastoa muokattiin nopeammaksi tehdä ja käyttää. Hinnoittelualueen tekeminen revenue management organisaatiolle tehtiin helpommaksi ja nopeammaksi. Myyntiorganisaatiota varten sen käyttäminen muutettiin automaattiseksi. Alennusten antamisen tulee perutua tiettihin rajoihin jotta niiden perustelut ovat kestäviä (Sipilä 2003, 360). Muuttamalla hinnan määräytyminen laskennalliseksi annettavia alennuksia kontrolloidaan ja niiden määräytymiselle on selkeät rajat. Dynaamisen hinnoittelun ohjeistus muutettiin kirjallisesta ohjeistuksesta laskennalliseksi. Ohjeistuksen tulkinnassa oli hajontaa, joka johti asiakkuuksien eriarvoiseen asemaan vaikka heillä oli ollut samanlaiset lähtökohdat alennuksen määräytymiselle. Kirjallisessa ohjeessa annettiin mahdollisuus valita sopivin alennus, jonka sopivuus määriteltiin tapauskohtaisesti. Yritysten välisessä liiketoiminnassa ja sen oikeudenmukaisuuden logiikassa suurten määrien ostaja saa enemmän alennusta kuin pienten määrien ostaja (Sipilä 2003, 360). Muuttamalla alennusprosentin määräytyminen asetettujen parametrien avulla perustuvaksi saatiin aikaiseksi yhdenmukaistettu malli, joka määrittelee hinnan aina samalla tavalla ja asiakkuuksien välinen hintaintegriteetti säilyy. Liian suurten alennusten antaminen vaikuttaa myös suoraan yrityksen liikevaintoon ja tulokseen. Annettaville alennuksille on luotava rajat, jotta alennuksia ei anneta liian helpoin perustein (Sipilä 2003, 360). Työn tuotos saatiin suhteellisen nopeasti valmiiksi toimeksiantajan toivimaan vähimmäistasoon. Tämä vähimmäistaso ei kuitenkaan toteutta...
Johtopäätökset. 26. Edellä esitetyillä perusteilla virasto jättää asian tutkimatta.
27. Viraston päätös tutkimatta jättämisestä ei sisällä arviota epäillyn kilpailunra- joituksen lainmukaisuudesta. Mikäli virasto saa uutta tietoa, jonka perusteella on syytä epäillä, että asiassa käsitellyllä toiminnalla on merkitystä terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta, virasto voi ottaa asian uudelleen käsiteltäväksi.
Johtopäätökset. Edellä esitetyillä perusteilla virasto jättää asian tutkimatta.
Johtopäätökset. Edellä esitetyin perustein Kilpailu- ja kuluttajavirasto jättää asian tutkimatta. Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei ota tässä päätöksessä kantaa siihen, onko toimenpidepyynnön kohteen menettely ollut kilpailulain vastaista. Mikäli Kil- pailu- ja kuluttajavirasto saa uutta tietoa, jonka perusteella tutkimatta jättä- misen edellytysten täyttymistä on syytä arvioida uudelleen, virasto voi ottaa asian uudelleen käsiteltäväksi.
Johtopäätökset. Ei julkinen – sisältö salattu
Johtopäätökset. Helsingin kaupungin omien toimintojen energiankäytön osuus koko kaupunkialueen hiilidioksidipäästöistä on noin 14 %. On selvää, ettei kaupunki voi pelkästään omaa energiankäyttöään tehostamalla saavuttaa 20 %:n vähennyksiä koko kaupunki- alueen hiilidioksidipäästöistä.