Johtopäätökset. Yksityisleasing on Suomessa vielä verrattain tuntematon järjestely, jonka tunnusomaisia piir- teitä ja erottumista jo tunnetuista leasingmuodoista on käsitelty tutkielman alussa. Osaltaan uusi käsite ja lainsäädännöstä puuttuva yksiselitteinen määritelmä johtavat siihen, että kuluttajan asema yksityisleasingjärjestelyssä on tällä hetkellä tulkinnanvarainen. Kuluttajansuojakysy- myksiin voidaan saada ratkaisu yleisten oppien ja voimassa olevan lainsäädännön avulla, mutta tämä ei ole kuluttajansuojan kannalta paras mahdollinen lopputulos. Tosiasia on, että yksityis- leasingsopimuksia tarjotaan kuluttajille ja että kuluttaja on sopimussuhteessa elinkeinonharjoit- tajaa heikommassa asemassa ja siten lähtökohtaisesti elinkeinonharjoittajaa enemmän erityisen oikeussuojan tarpeessa. Yleisten oppien ja nykysääntelyn perusteella tapahtuva kuluttajan suo- jaaminen ei tapahdu optimaalisesti, koska kuluttaja ei välttämättä uskalla ryhtyä riitelemään elinkeinonharjoittajan kanssa mahdollisissa sopimusehtojen tulkinta- ja kohtuusarviointiin liit- tyvissä tilanteissa. Edellisessä kappaleessa tarkastellut sopimusehdot osoittavat oikeussuojan tarpeen lisäksi myös sen, että kuluttajan asema ja oikeussuojan taso ei ole yksiselitteisesti määriteltävissä yksityis- leasingsopimussuhteessa ainoastaan vakioehtoja tulkitsemalla, koska markkinoilla on huomat- tavasti sisällöltään toisistaan eroavia palveluita. Sen sijaan käytetyt vakioehdot sisältävät huo- mattavasti tulkinnanvaraisuuksia sekä suhteessa rahoitusyhtiöön että myyjään. Kuluttajan nä- kökulmasta sopimuksissa on varsin ankaria sopimusehtoja, joiden käyttämisen kohtuutta kulut- tajasuhteessa voidaan kyseenalaistaa. Tilannetta ei selkeytä se, että suoraan soveltuvaa kulutta- jansuojalainsäädäntöä ei ole, koska yksistään rahoitusleasingin asema ja määritteleminen suhteessa esimerkiksi irtaimen vuokraan on tarkasteltujen KKO:n ratkaisuiden valossa tulkin- nanvaraista. Yksityisleasingsopimuksista puolestaan ei ole oikeuskäytäntöä. Tulkinnanvarainen tilanne soveltuvan lainsäädännön osalta ja kuluttajan asemaa heikentävien sopimusehtojen käyttäminen johtaa vääjäämättä siihen, että yksityisleasingsopimusten koh- tuutta joudutaan arvioimaan KSL 3 luvun perusteella ja ehtoja voidaan joutua sovittelemaan KSL 4 luvun mukaisesti. Merkittävään asemaan kuluttajan oikeussuojan kannalta nousevat kä- sitteet, kuten kohtuus, kokonaisarviointi sekä osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien välinen tasapaino. Tällöin kuluttajan aseman kanna...
Johtopäätökset. Suorahankinta tehtiin perustellusti oletuksella, että hankinnan kokonaisarvo pysyy alle 20 000 eurossa. Siinä ei kuitenkaan pysytty, koska kattohintaa ja sopimuksen voimas- saoloaikaa ei ollut sopimuksessa rajattu ja koska lisätilauksia Tekirille tehtiin suoraan ministerin erityisavustajan toimesta kertomatta tilauksista maksuista vastaavalle minis- teriön hallinnolle. Vastaaviin sopimuksiin tulisi jatkossa kirjata kattohinnan lisäksi sel- keämmin mahdollisia jatkotilauksia tekevä taho ja huolehtia siitä, että suunnitelluista lisätilauksista myös informoidaan ministeriön virkamieskuntaa ajoissa. Sopimuksessa oli mainittu Xxxxx Xxxxxxxx ”uuden tehtävän luonne”, kirjaus uusista mi- nisterin tehtävistä olisi selkeyttänyt hankinnan kohdetta. Viestintä- sekä henkilöstö- ja hallintoyksikkö toimivat hankintaprosessissa kuitenkin hankintalain ja valtioneuvoston hankintaohjeen mukaisesti eikä prosessissa ole siltä osin huomautettavaa. Jälkikäteen arvioituna laskujen maksussa kontrollia haittasi se, että lisätilaukset eivät tulleet HEHA:lle tiedoksi. Lisäksi kolmannessa laskussa laskutettiin VM:ää suorit- teesta, joka olisi kuulunut TEM:n maksaa. Lasku ei kuitenkaan koskaan saapunut TEM:iin tarkastettavaksi ja mahdollisia lisäselvityksiä varten. Laskujen asiatarkastuk- sessa olisi tullut kiinnittää huomiota siihen, että laskut vastaavat kaikilta osin sopi- musta ja lasku perustuu yksilöityihin lisätilauksiin. Laskuissa tulee olla myös riittävät selvitykset tehdystä työstä. Sopimuksen valmistelussa ministerin erityisavustaja Xxxx Xxxxxxxxxxxx ohjaus oli vah- vaa. Hän antoi selkeästi ymmärtää toimivansa ministerin antamalla mandaatilla, jota hänellä ei Xxxxx Xxxxxxxx antaman selvityksen mukaan kuitenkaan ollut. Xxxxxxxxxxxx teki myös itse töiden tilaukset, joista kaikista ministeri ei ollut tietoinen. Hän ei myös- kään informoinut ministeriön hallintoa. Erityisavustajan tulee kuitenkin työjärjestyksen mukaan antaa virkamiehille näiden tehtävien hoitamisessa tarvittavat tiedot. Tekir Oy on laskuttanut töistä, jotka on tehty ennen sopimuksen solmimista. Lisäksi Tekir on laskuttanut valmennustyöstä, josta Xxxxx Xxxxxxx ei ole ollut selvityksensä mukaan tietoinen. Tekir on myös laskuttanut lisätyöstä valmennushankkeina, vaikka sopimuksen mukaan lisätyö olisi pitänyt tehdä tuntityönä. Valmennuksissa 3.9.2019 ja 3.12.2019 on harjoiteltu tilanteita, jotka ovat liittyneet Xxxxx Xxxxxxxx työhön puolueen puheenjohtajana. Sisäisen tarkastuksen näkemyksen mukaan erilaiset simulaa...
Johtopäätökset. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on ollut selvittää älysopimusten aiheuttamaa vaikutusta sopimusoikeuteen tulevaisuudessa. Työssä on esitetty tärkeimmät edut ja ongelmat sopimusoikeuden näkökulmasta. Johtopäätösten tavoitteena on esittää yhtäläisyydet perinteisten sopimusten ja älysopimusten välillä sekä tuoda esiin ajatuksia mahdollisista älysopimusten tulevaisuudennäkymistä. Älysopimusten luonteen vuoksi niihin voidaan soveltaa perinteistä sopimusoikeutta koskevia piirteitä sopimusta solmittaessa, joita on käsitelty luvussa 2.1. Älysopimukset perustuvat nimenomaan osapuolten keskeiseen vaihdantaan, mikä vähentää esimerkiksi hiljaisiin sekä suullisiin sopimuksiin mahdollisesti liittyvää epävarmuutta. Koska älysopimus voi tulla voimaan pelkästään osapuolten molemminpuolisen hyväksynnän 150 ChainTrade 2017. 151 Hartung – Bues – Xxxxxxxx 2018, s. 285–286. 152 ChainTrade 2017. myötä ja ehtojen täytyy olla erittäin selkeitä älysopimusten täsmällisyyden ansiosta, on epätodennäköistä, että liiketoiminnassa tulisi vastaan sellaisia tapauksia, joissa ehdot olisivat osapuolille epäselviä tai harkinnanvaraisia. Älysopimus voidaan tehdä, kuten perinteinen sopimuskin, kuluttajien ja liiketoimijoiden välillä, yksilöllisenä tai käyttäen kokonaan tai joiltain osin vakioehtoja. Älysopimuksen täytäntöönpanoluonteen vuoksi sopimus voidaan sopia täyttämään ehdot vain kerran, pitkän suhteen aikana toistaiseksi voimassaolevana tai asettaa tietty päivämäärä sopimussuhteen loppumiselle. Tältä osin älysopimukseen voidaan soveltaa perinteiseen sopimusjaotteluun liittyviä reunaehtoja. Älysopimusten sovellettavuutta ja ymmärrettävyyttä on tulevaisuudessa kuitenkin edistettävä. Aihe on tällä hetkellä niin uusi, ettei yhteiskunnalla ole vielä täyttä osaamista eikä tietoa, kuinka älysopimusten kanssa tulisi toimia. Älysopimus ei ole esimerkiksi tällä hetkellä tavallisen ihmisen ymmärrettävissä, mikäli hän ei osaa ohjelmointikieliä, ja tällöinkin aihealue voi olla vaikeasti ymmärrettävä. Älysopimusten koodikielinen luonne nostaa esiin kysymyksen esimerkiksi uusien työpaikkojen luomisesta. Voi olla, että tulevaisuudessa olisi kysyntää lakimiehille, joilla on asiantuntijan pätevyys myös ohjelmoinnissa. Koodikielen ymmärrettävyys luo tavalliselle ihmiselle ongelmia sen lukemisessa, sillä koodi ei sisällä perinteiseen sopimukseen kuuluvia sanoja. Ohjelmointikielen ymmärtämättömyys taas voi luoda pelkoa esimerkiksi lain rikkomisesta, petollisesta viettelystä tai huijauksesta, kuten on...
Johtopäätökset. 1. Sopimussotilailla ei ole Kouluttajan oppaan mukaisia valmiuksia toimia joukku- een kouluttajana P-kaudella. Tutkielman tutkimuskysymys on, mikä on tuoreiden sopimussotilaiden valmius toimia koulut- tajan tehtävässä? Tutkimuksen mukaan johtaja- ja kouluttajakoulutus eivät anna sopimussoti- laalle Kouluttajan oppaan mukaisia valmiuksia toimia kouluttajana perusyksikössä. Sen mu- kaan kouluttajan tulisi hallita opetettavan aiheen sisältö, jotta tämä kykenee kouluttamaan koulutettavan asian. (Halonen ym. 2007, 34.) Suurin ongelma kouluttajan valmiuksien kannal- ta on johtaja- ja kouluttajakoulutuksen tavoitteet, jotka ovat suurimmaksi osaksi osaa – tasol- la. Kouluttajan oppaan mukaan kouluttajan tulisi hallita oman puolustushaaran ja aselajin asi- at. Sen mukaan kouluttajan tulee myös hallita P-kauden sisältö. (Halonen ym. 2007, 34.) Ta- voitetaksonomian vaikutuksia kouluttajan valmiuksiin käsitellään johtopäätöksissä numero 2. Lomakehaastattelun perusteella sopimussotilaiden valmiudet toimia kouluttajana ase- ja am- pumakoulutuksessa on hyvällä tasolla. Tutkimuksen mukaan ensimmäinen koulutustaidon jatkokurssi kehitti monen kohdehenkilön valmiuksia kouluttaa ase- ja ampumakoulutusta. Ku- ten luvussa 3.4.2 mainitaan, koulutustaidon teoriaopetus viedään käytäntöön kouluttajan esi- merkin kautta. Kouluttaja pitää esimerkkiharjoituksen, jossa käytetään monipuolisia opetus- menetelmiä. Johtaja- ja kouluttajakoulutuksen opetussuunnitelman (HF1539, 10–11, Liite 1.3.) mukaan harjoitusten aiheiden pääpaino on perusharjoituksissa, joita ovat asekäsittely, sulkeisjärjestys, kalustokoulutus ja taistelukoulutus. Lomakehaastattelun perusteella koulutta- ja koulutuksessa nähtiin useita mallisuorituksia kouluttamisesta ja moni kertoikin käyttäneen- sä annettuja koulutusmalleja sopimussotilaana. Voidaan todeta, että kouluttajan antamalla esimerkillä on suuri merkitys sopimussotilaan valmiuksiin toteuttaa vastaava koulutustapah- tuma. P-kauden tarkoituksena on kouluttaa taistelijan toimenpiteitä taistelijaparin kanssa, sekä antaa valmiudet toimia tyydyttävästi osana jalkaväkiryhmää. (HI656, PVHSMK koulutus 016 – PEHENKOS varusmiehille yhteisesti koulutettavat asiat, Liite 1,1, 2012.) Taistelukoulutuk- sissa kouluttajan valmiuksia heikensi se, että mallisuorituksia taistelukoulutuksen toteuttami- sesta ei ollut näytetty kouluttajien toimesta. Sopimussotilaalla oli valmiudet lomakehaastatte- lun vastausten mukaan kouluttaa yksittäisen taistelijan toimintaa. Ryhmän kouluttami...
Johtopäätökset. Toimenpide- ja kaavoitusohjelmien arvioiden mukaan asemakaava- alueiden vuosien 2015–2017 asuntotuotannosta 69 % kohdistuu ydin- kaupunkiseudulle, 29 % ydinkaupunkiseudun ulkopuolisiin keskuksiin ja 2 % sekä ydinkaupunkialueen että keskuksien ulkopuolelle. Seudulli- sen asunto- ja maapoliittisen ohjelman asuntotuotannon määrälliset tavoitteet vastaavat rakennemallissa esitettyjä tuotantotavoitteita. Laadulliset tavoitteet tähtäävät suunnanmuutokseen kaupunkiseudun asuntokannan monipuolisuuden kehittämiseksi. Turun ydinkaupunkiseudun 35:lle vuokratalo- ja asumisoikeushank- keelle on vuosina 2012 ja 2013 myönnetty valtion korkotukea ja taka- uksia yhteensä noin 102 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 korkotukia ja takauksia myönnettiin noin 64 miljoonaa euroa. Valtion investointiavusta erityisryhmien asumiseen on Turun kaupun- kiseudulle myönnetty vuosina 2012–2013 noin 40 miljoonaa euroa (26 hanketta, jotka sijaitsevat pääosin Turussa). Vuonna 2014 investoin- tiavustusta myönnettiin Turun kaupunkiseudulle yhteensä noin 17 mil- joonaa euroa. Vuoden 2015 hankevallinnassa kaikki seudun hankeha- kemukset saivat ARA:lta ehdollisen erityisryhmien investointiavustus- rarauksen eli yhteensä 15,5 miljoonaa euroa. Valtion kunnallistekniikan rakentamisavustuksia on Turun kaupunki- seudun hankkeisiin myönnetty yhteensä 2,8 miljoonaa euroa vuosille 2013–2015. Kolme kohdetta neljästä sijaitsee Turussa. ARA on kiristänyt valtion tukeman asuntotuotannon ehtoja. Myös kaupunkiseudulle myönnettyjen tukien määrät ovat vähentyneet. Xxxxxxxxx suunta ei edistä kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisää- mistä kaupunkiseudulla. Kaupunkiseudun kilpailukyvyn kannalta olen- naista on, että kaupunkiseudulle voidaan toteuttaa kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Ykköskriteeri tulee olla tuetun asumisen sijoittumi- nen maanomistusolojen sijaan. Asuntotuotannon osalta on vielä aikaista todeta, onko asuntotuotan- non kehitys muuttumassa aiesopimuksen myötä tasapainoisempaan ja yhteisvastuullisempaan suuntaan keskuskaupungin ja kehyskuntien välillä. Seudullisessa asunto- ja maapolittiisessa ohjelmassa on määritelty eri- laiset asuntotuotantotavoitteet kaupunkimaisille ja maaseutumaisille kunnille. Jatkossa tuotantotavoitteet tulisikin asettaa seudulle yksit- täisten kuntien sijaan.
Johtopäätökset. Opinnäytetyön teoriaosuudessa on kuvattu vuokrasuhde asuttamisvaiheesta vuokrasuhteen päät- tymiseen saakka sekä käsitelty valtion tukemiin vuokra-asuntoihin liittyviä erityissäännöksiä esi- merkiksi asukasvalinnan suhteen. Tärkeimpänä on käsitelty vuokrasopimuksen purkamista ja häätöä prosesseina. Tarkoituksena oli antaa selkeä kuva asuttamisen ja asumisen vaiheista en- nen vuokrasuhteen ongelmallista päättymistä purkuun tai häätöön. Työn empiirisessä osuudessa tutkittiin toimeksiantajayrityksessä tehtyjä vuokrasopimusten purkuja sekä häätöjä vuosina 2010– 2011. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään erityisesti jo asuttamisvaiheessa esiin tulevia tekijöitä ongelmallisten vuokrasuhteiden päättymisten taustalla. Tutkimuskysymyksiä on neljä:
Johtopäätökset. Tämän opinnäytetyön tavoitteeksi asetettiin selvittää mahdollisuudet toimeksiantajan yrityssopimushinnoittelun yksinkertaistamiseksi, hinnan määräytymisen yhdenmukaistamiseksi ja tiedon hankkiminen asiakkuuksien johtamisen ja tuottojohtamisen keinojen yhdistämisestä. Tätä selvitettiin ja toteutettiin kokoamalla erilliset hinnastot ja raportointijärjestelmä yhdeksi kokonaisuudeksi. Operatiivisessa työssä käytettävien järjestelmien tulee tukea ja helpottaa toimintoja jotta niiden käytöstä olisi hyötyä. Liian vaikeat tai epäselvät järjestelmät ja työkalut saattavat johtaa poikkeamiseen annetuista ohjeista. Tällä ei saavuteta minkään osapuolen taholta toivottua tulosta. Myyntiprosessissa käytettävien järjestelmien tulee tukea varsinaista myyntityötä (Nieminen & Tomperi 2008, 76). Valitussa hintastrategiassa pysymistä ja hinnan määräytymisen yhdenmukaistamista parannettiin useilla keinoilla. Kiinteän sopimushinnan hinnastoa muokattiin nopeammaksi tehdä ja käyttää. Hinnoittelualueen tekeminen revenue management organisaatiolle tehtiin helpommaksi ja nopeammaksi. Myyntiorganisaatiota varten sen käyttäminen muutettiin automaattiseksi. Alennusten antamisen tulee perutua tiettihin rajoihin jotta niiden perustelut ovat kestäviä (Sipilä 2003, 360). Muuttamalla hinnan määräytyminen laskennalliseksi annettavia alennuksia kontrolloidaan ja niiden määräytymiselle on selkeät rajat. Dynaamisen hinnoittelun ohjeistus muutettiin kirjallisesta ohjeistuksesta laskennalliseksi. Ohjeistuksen tulkinnassa oli hajontaa, joka johti asiakkuuksien eriarvoiseen asemaan vaikka heillä oli ollut samanlaiset lähtökohdat alennuksen määräytymiselle. Kirjallisessa ohjeessa annettiin mahdollisuus valita sopivin alennus, jonka sopivuus määriteltiin tapauskohtaisesti. Yritysten välisessä liiketoiminnassa ja sen oikeudenmukaisuuden logiikassa suurten määrien ostaja saa enemmän alennusta kuin pienten määrien ostaja (Sipilä 2003, 360). Muuttamalla alennusprosentin määräytyminen asetettujen parametrien avulla perustuvaksi saatiin aikaiseksi yhdenmukaistettu malli, joka määrittelee hinnan aina samalla tavalla ja asiakkuuksien välinen hintaintegriteetti säilyy. Liian suurten alennusten antaminen vaikuttaa myös suoraan yrityksen liikevaintoon ja tulokseen. Annettaville alennuksille on luotava rajat, jotta alennuksia ei anneta liian helpoin perustein (Sipilä 2003, 360). Työn tuotos saatiin suhteellisen nopeasti valmiiksi toimeksiantajan toivimaan vähimmäistasoon. Tämä vähimmäistaso ei kuitenkaan toteutta...
Johtopäätökset. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia psykologista sopimusta teoreettisista lähtö- kohdista. Tarkoituksena oli selvittää, mitä psykologinen sopimus organisaation ja työn- tekijän välisen suhteen määrittelijänä tarkoittaa ja mistä sopimus muodostuu. Sopimuk- sen muodostamisen tarkasteluun läheisesti liittyen haluttiin selvittää sopimusta heiken- täviä ja vahvistavia tekijöitä. Näistä tekijöistä erityishuomiota pyrittiin kiinnittämään psykologisen sopimuksen loukkauksiin ja rikkomisiin sekä niistä aiheutuvien sopimusta haastavien tilanteiden ratkaisukeinoihin. Sen lisäksi, että tutkimuksen tavoitteena oli määritellä käsite psykologinen sopimus ja avata psykologisen sopimuksen toimintaperiaatteita, tutkimuksessa pyrittiin myös kar- toittamaan, mikä yhteys psykologisella sopimuksella on työntekijän ja organisaation väliseen sitoutumiseen ja työntekijän motivaatioon. Sitoutumisen ja motivaation tutki- misella syvennettiin käsitystä psykologisen sopimuksen merkityksestä henkilöstöjohta- misessa. Perimmäisenä tutkimustavoitteena kaikkien näiden tutkimuskysymysten taus- talla oli selvittää, miksi psykologisia sopimuksia solmitaan ja mikä niiden merkitys on työntekijän ja organisaation kannalta. Tässä tutkielmassa olen etsinyt tutkimuskirjallisuuden ja tutkimusartikkelien avulla vas- tauksia tutkimusongelmiini. Löytämiäni tietoja yhdistelemällä ja analysoimalla olen muodostanut käsityksen psykologisen sopimuksen perusideasta, sen toimimisesta ja sii- hen vaikuttavista seikoista. Käytettyäni tutkimusartikkeleita, joissa psykologista sopi- musta lähestytään mitä erilaisimmista näkökulmista, olen saanut tutkielmaani monipuo- lisuutta ja syvää ulottuvuutta. Peilatessani tutkimuskirjallisuuden avulla laatimaani teoriapohjaa tutkimusartikkeleissa esiteltyihin kokemuksiin ja tutkimustuloksiin psykologisesta sopimuksesta huomasin, etteivät artikkelien johtopäätökset aina olleet samat kuin teoriakirjallisuuden perusteella olisi voinut olettaa. Suurimmaksi osaksi tutkimusartikkelit vahvistivat kirjallisuuteen pohjautuvaa teoriaa, mutta löysin myös ristiriitoja teorian ja artikkelien tulosten välillä. Ristiriidat olivat pääasiassa selitettävissä tutkimuskohteen yksipuolisuudella tai tutki- muksen suppeahkolla toteutuksella. Ristiriitojen vähäisyydestä huolimatta ne rikastutti- vat tutkimustani ohjaamalla kyseenalaistamiseen suoraviivaisten päätelmien sijaan. Tutkimuskirjallisuuden mukaan psykologinen sopimus muodostuu osapuolten toisiinsa kohdistamista olettamuksista, odot...
Johtopäätökset. 26. Edellä esitetyillä perusteilla virasto jättää asian tutkimatta.
Johtopäätökset. Tutkielman viimeisessä luvussa eli johtopäätöksissä käydään ensin läpi tulosten yhteenveto, jonka jälkeen palataan tutkielman alkupuolen teoriaosuuteen vertaamalla saatuja tuloksia näihin aikaisempiin tutkimuksiin aiheesta. Näiden perusteella pyritään vastaamaan tutkimuskysymykseen. Luvun lopussa käsitellään vielä tutkimuksen luotettavuus ja rajoitukset sekä esitetään jatkotutkimusehdotuksia.