Luottoriski Mallilausekkeet

Luottoriski. Riski siitä, että sopimuksen tai liiketoimen vastapuoli ei selviydy velvoitteistaan aiheuttaen Rahastolle luottotappioita. Rahaston sijoitusstrategia huomioiden luottoriski liittyy lähinnä vuokrasaamisiin.
Luottoriski. Luottojohdannaiset ovat syntyneet tarpeesta poistaa luottoriskin (eng. default risk, credit risk) vaikutus sijoitustoimintaan. Luottoriski aiheutuu yritysten mahdollisista rahoitus- vaikeuksista, jotka laukaisevat luottojohdannaissopimuksessa määritellyn luottotapahtu- man (eng. credit event). Luottotapahtuma voi olla konkurssiin ajautuminen, maksuhäiriö, velvoitteiden laiminlyönti, luottoluokituksen aleneminen tai jokin muu osapuolten sopi- ma tapahtuma. Sijoittajilla on luottoriski omistamiensa arvopapereiden kohdeyrityksiin. Jos yritys ajautuu konkurssiin, menettävät arvopaperit suurimman osan arvostaan. Tällöin yritys ei enää tuota tulevaisuudessa voittoa, joten yrityksen arvo on vain sen omaisuuden myymisestä saatavat mahdolliset myyntitulot. (Schönbucher, 2003)
Luottoriski. Markkinariskeissä huomioidun luottoriskipreemioiden mahdollisen leventymisen lisäksi yhtiö altistuu nk. eksplisiit- tiselle luottoriskille. Eksplisiittinen luottoriski liittyy sellaisiin vastapuoliin, joiden luottoluokitusta markkinat eivät jatku- vasti hinnoittele. Käytännössä tämä tarkoittaa ensiksi pieniä toimijoita, joilta yhtiöllä on saatavia, mutta toisaalta isoja toimijoita, joiden saatavan luonne on sellainen, että markkinat eivät kykene hinnoittelemaan sitä. Jälkimmäiset ovat käytän- nössä sopimuksia, jotka on tehty suoraan yhtiön ja vastapuo- len välillä, ja joilla ei siksi ole julkisia markkinoita, tai joiden sopimusten hinnoittelemista varten tarvittaviin yksityiskoh- tiin yhtiöllä ei ole pääsyä. Lukumääräisesti suurin ryhmä muodostuu mahdollisista pientoimijavelallisista, eli käytännössä vakuutuksenottajista. Näihin liittyvät riskit ovat kuitenkin pienet tuoteominaisuuk- sien ja ehtojen vuoksi, sillä maksamaton maksu johtaa lähes poikkeuksetta vakuutussopimuksen irtisanomiseen niissä sopimuksissa, joissa luottoriskiä saattaisi muuten muodostua. Suurimmat luottoriskit liittyvät siksi seuraavan tyyppisiin sopimuksiin: • tilivaluutta (pankissa) • johdannaiset • jälleenvakuutussopimukset. Tilivaluutan luottoriski on sidottu tiliä hoitavan pankin luotto- riskiin. Koska suurin osa yhtiön tilivaroista on kaikkina aikoina emoyhtiö Aktia Pankki Oyj:n tileillä, ja näiden kahden yhtiön välisen luottoriskin katsotaan olevan nolla, tilivaluutan luotto- riski on pieni, ja se aiheutuu käytännössä yhtiön käyttämien muiden pankkien tilisaldoista. Vuonna 2021 aloitettiin johdannaissopimusten tekeminen koronvaihtosopimusten muodossa, ja näiden täydentämistä on jatkettu vuoden 2022 aikana. Näistä aiheutuu luottoriskiä johdannaisten vastapuoliin nähden. Yhtiöllä on käytössä päi- vittäinen CSA-vakuudenvaihtoprosessi, joka vähentää luot- toriskejä huomattavasti. Johdannaisia löytyy myös useista rahastoista, mutta näissä tapauksissa yhtiöllä ei ole suoria velvoitteita vastapuolia kohtaan. Sama pätee myös niihin rahastoihin, joita tarjotaan asiakkaille sijoitussidonnaisten vakuutusten kautta, ja jotka voivat myös sisältää johdannaisia. Näin ollen yhtiö ei huomioi luottoriskiä erikseen sisäisessä mallinnuksessa, vaan suorien ja epäsuorien johdannaisten riski lasketaan nollaksi vakuudenvaihdon ansiosta. Jos vakuudenvaihtoa ei ole, riski lasketaan sisäisissä malleissa osaksi spreadriskiä. SCR-laskennassa luottoriskille on oma komponenttinsa, jonka suuruus oli vuodenvaiht...

Related to Luottoriski

  • Työrauha 1. Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaistelutoi- menpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimuk- seen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassaolevan sopimuk- sen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi. 2. Lisäksi tähän sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen valvomaan, että sen alaiset yh- distykset ja työntekijät, joita sopimus koskee, eivät riko 1 momentissa tarkoitettua työrauhavel- voitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä yhdistyksille kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopetta- miseen.

  • Työterveyshuolto Työnantajalla on velvollisuus järjestää työntekijöiden työterveys- huolto. Työnantajan tulee tehdä työterveyshuollon järjestämisestä kirjallinen sopimus työterveyshuollon palveluntarjoajan kanssa. Sopimus tai kuvaus tulee pitää työterveyshuoltolain 25 §:n mukaan työntekijöiden nähtävillä työpaikalla. Työnantajan tulee hankkia ja järjestää työterveyshuollon palvelut itse tai yhdessä toisten työnan- tajien kanssa terveyskeskukselta tai työterveyshuoltopalvelujen tuottamiseen oikeutetulta toimintayksiköltä tai henkilöltä. Työntekijällä on velvollisuus osallistua terveystarkastukseen, joka työn vuoksi arvioidaan välttämättömäksi: • erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä tai työ- ympäristössä; • hänen työ- tai toimintakykynsä selvittämiseksi työstä aiheu- tuvien ja terveydentilaan kohdistuvien vaatimusten vuoksi. Työnantajalla on velvollisuus antaa tarvittavat tiedot työterveys- huollon ammattihenkilöille ja asiantuntijoille työhön, työpaikkaan ja henkilöstöön liittyvistä olosuhteista. Sama velvollisuus velvoit- taa myös työntekijää. Työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjallinen toimin- tasuunnitelma, jonka tulee sisältää työterveyshuollon yleiset ta- voitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet. Työpaikkakäynteihin ja muihin työterveys- huollon suorittamiin selvityksiin perustuen toimintasuunnitelmaa tulee tarkistaa vuosittain. Lattianpäällystäjän alkutarkastus on pyrittävä tekemään ennen työn aloittamista, mutta se on kuitenkin tehtävä viimeistään kuu- kauden kuluessa työsuhteen aloittamisesta. Työn jatkuessa on määräaikaistarkastus toistettava 2 vuoden välein, jollei erityisistä syistä ole tarpeen suorittaa tarkastuksia useammin tai jollei työ- suojeluviranomainen ole niitä määrännyt asetuksen perusteella tehtäväksi useammin (Vnp 1485/2011 4 §)

  • Henkilötietojen käsittelyn päättyminen 9.1. Sopimuksen voimassaoloaikana Palveluntuottaja ei saa poistaa Xxxxxxxx lukuun käsittelemiään henkilötietoja ilman Tilaajan nimenomaista pyyntöä. 9.2. Sopimuksen päättyessä tai purkautuessa Palveluntuottaja palauttaa Tilaajalle kaikki Tilaajan puolesta käsitellyt henkilötiedot sekä hävittää omilta taltioiltaan mahdolliset kopiot henkilötiedoista, ellei muuta ole sovittu. Tietoja ei saa poistaa, jos lainsäädännössä tai viranomaisen määräyksellä on edellytetty, että Palveluntuottaja säilyttää henkilötiedot.

  • Erimielisyydet Laitoksen ja asiakkaan välisiä sopimuksia sekä näitä yleisiä toimitusehtoja koskevat erimielisyydet ratkaistaan tuomioistuimessa. Kanne nostetaan laitokseen liitetyn kiinteistön sijaintipaikan käräjäoikeudessa, ellei yksittäistapauksessa ole toisin sovittu tai pakottavasta lainsäädännöstä muuta johdu.

  • Luottamusmieskorvaus 1. Luottamusmiehen kuukausipalkkaa ei vähennetä, kun hän työaikana neuvottelee työnantajan kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovitussa tehtävässä. 2. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työ- aikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus. 3. Luottamusmies on oikeutettu luottamusmiestehtävien hoitopäivien korvaukseen joka vastaa 2,0 arkiylityön palkkaa. 4. Luottamusmiestehtävien hoitamisen kannalta välttämättömät matka-, viestintä-, majoitus-, ravinto- ja muut kulut korvataan varustamon ja luottamusmiehen kesken erikseen sovittavalla tavalla.

  • Indeksiehto Vuokra on sidottu elinkustannusindeksiin seuraavasti: Vuotuinen vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin (1951:10 = 100) siten, että perusvuokrana on edellä kohdassa 3.1 mainittu vuotuinen vuokra ja perusin- deksinä vuokrasopimuksen solmimista edeltävän vuoden keski-indeksi. Ver- tailuindeksinä käytetään vuokravuotta edeltävän vuoden keski-indeksiä. Kun- kin vuokravuoden vuokra lasketaan muuttamalla perusvuokraa samassa suh- teessa kuin vertailuindeksi on muuttunut perusindeksiin nähden.

  • Varallaolo 1 Varallaololla tarkoitetaan toimihenkilön velvollisuutta olla so- vitun mukaisesti työajan ulkopuolella valmiina työskentele- mään esimiehen määräämissä työtehtävissä. Varallaoloaika ei ole työaikaa. 2 Varallaolon kestosta, yhteydenpidosta ja muista menettelyis- tä on sovittava aina mahdollisimman selvästi. Varallaoloa mahdollisesti seuraava työskentely voi tapahtua työpaikalla tai sen ulkopuolella. 3 Työnantaja maksaa varallaoloajasta korvausta, joka on - 50 % toimihenkilön henkilökohtaisesta kuukausipalkasta va- rallaoloa vastaavalta ajalta (pro rata), jos toimihenkilö on vel- vollinen ryhtymään työhön viimeistään tunnin kuluttua työ- määräyksestä - 25 % toimihenkilön henkilökohtaisesta kuukausipalkasta va- rallaoloa vastaavalta ajalta (pro rata), jos toimihenkilö on vel- vollinen ryhtymään työhön viimeistään kahden tunnin kulut- tua työmääräyksestä - 10 % toimihenkilön henkilökohtaisesta kuukausipalkasta va- rallaoloa vastaavalta ajalta (pro rata), jos toimihenkilö on vel- vollinen ryhtymään työhön sovitun mukaisesti yli kahden tun- nin kuluttua työmääräyksestä. 4 Varallaolon ajalta ei makseta muita korvauksia, korotuksia tai lisiä. Varallaoloa mahdollisesti seuraavilta työtunneilta ei makseta varallaolokorvausta. 5 Varallaoloa mahdollisesti seuraavasta työstä maksetaan toi- mihenkilölle palkkaa tämän sopimuksen määräysten mukai- sesti. 6 Tällä sopimuksella ei muuteta paikallisesti sovittuja varalla- olomenettelyjä ja korvauksia. Varallaolosta voidaan sopia paikallisesti myös tämän pykälän määräyksiä poiketen.

  • Alihankkijat, jotka käsittelevät henkilötietoja 6.1. Siltä osin kuin Palveluntuottaja käyttää toiminnassaan alihankkijoita, jotka käsittelevät henki- lötietoja, alihankintaan sovelletaan Sopimuksen lisäksi tässä sopimusliitteessä kuvattuja ehtoja. 6.2. Xxx Xxxxxxxxxxxxxxxxx alihankkija käsittelee Tilaajan henkilötietoja, alihankkijan käyttäminen edellyttää Tilaajan ennakkoon kirjallisesti antamaa lupaa. 6.3. Palveluntuottaja tekee alihankkijan kanssa kirjallisen sopimuksen, jossa se sitouttaa käyttä- mänsä alihankkijat noudattamaan omalta osaltaan sopimuksessa Palveluntuottajalle asetettuja velvoitteita sekä Tilaajan antamia kulloinkin voimassa olevia henkilötietojen käsittelyyn liittyviä ohjeita. Palveluntuottaja varmistaa, että sopimuksen mukainen Tilaajan tarkastusoikeus voi- daan ulottaa alihankkijaan. 6.4. Palveluntuottaja vastaa käyttämänsä alihankkijan osuudesta kuin omastaan. Palveluntuottaja vastaa siitä, että alihankkija noudattaa omalta osaltaan henkilötietojen käsittelijälle asetettuja velvoitteita. Xxx Xxxxxxx perustellusti katsoo, että Palveluntuottajan alihankkija ei täytä tietosuo- javelvoitteitaan, Tilaajalla on oikeus vaatia Palveluntuottajaa vaihtamaan alihankkijaa. 6.5. Henkilötietojen käsittelyyn osallistuvan alihankkijan vaihtamisesta on ilmoitettava Tilaajalle etukäteen. Ilmoituksessa tulee kuvata, miten alihankkija käsittelee Xxxxxxxx henkilötietoja tie- tosuojalainsäädännön mukaisesti. Tilaajalla on oikeus perustellusta syystä vastustaa ehdotet- tua alihankkijaa.

  • Palkkausjärjestelmä 1. Teknisen toimihenkilön palkka määräytyy hänen palkkaryhmänsä, toimen asettaman vastuun ja vaati- musten sekä hänen koulutuksensa, pätevyytensä, ky- kynsä, kokemuksensa, työsuoritustensa ja muiden hen- kilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella. 2. Teknisten toimihenkilöiden palkat tarkistetaan yleis- korotusten suorittamisen jälkeen kokemus- ja koulutus- tekijöiden mukaan määräytyvien ohjelukujen avulla, sil- loin kun palkkaneuvotteluissa niin sovitaan. 3. Kokemuksella tarkoitetaan nykyisen työsuhteen kes- toaikaa sekä runkosopimuksen tarkoittamana teknisenä toimihenkilönä oloaikaa. 1.3.1983 jälkeen solmittuihin työsopimuksiin luetaan kokemusvuosiksi kaikki alan am- matissaolovuodet. Kokemusvuosia laskettaessa oikeuttaa teknikon tutkinto kolmeen kokemusvuoteen ja tätä korkeampi teknillinen tutkinto neljään kokemusvuoteen. Fakto- rikoulun tutkinto oikeuttaa kahteen kokemusvuoteen tapauksissa, jolloin faktorikoulun suorittamisen aika ei muuten oikeuta kokemusvuosiin. Kun kokemusvuodet ja koulutusryhmä muuttuvat siten, että tekniseen toimihenkilöön sovellettava ohje- luku muuttuu, suoritetaan ohjelukuvertailu ja mahdolli- nen puolitus muutosta seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien. Teknisen toimihenkilön tulee ohjelukuvertailua var- ten ilmoittaa koulutus- ja kokemusvuositiedot sekä niis- sä tapahtuvat muutokset. 4. Tekniset toimihenkilöt sijoitetaan toimihenkilötilaston mukaisiin koulutussivistystasoihin seuraavalla tavalla: Koulutusryhmä 1 oppivelvollisuuskoulutuksen suorittaneet Koulutusryhmä 2 keskikoulun tai ammattikoulun käyneet tai alan ammattiopin suorittaneet Koulutusryhmä 3 faktorikoulun tai faktorin erikois- ammattitutkinnon suorittaneet tai teknillisen oppilaitoksen (koulun) käyneet Koulutusryhmä 4 koulutusryhmää 3 korkeampi teknillinen tutkinto.

  • Uudelleenvuokraus Vuokralaisella on etuoikeus kohdassa 2.1 mainitun vuokrakauden päättyessä saada alue välittömästi uudelleen vuokralle samaan käyttötarkoitukseen edel- lyttäen, että a vuokralainen on täyttänyt kaikki tämän sopimuksen mukaiset velvoitteensa; b alue on muutoinkin tarkoitus vuokrata vastaavaan käyttötarkoi- tukseen; ja c vuokralainen on ilmoittanut kirjallisesti vuokranantajalle yhtä vuotta ennen vuokrakauden päättymistä haluavansa käyttää tässä tarkoitettua etuoikeuttaan. Vuokranantajan tulee ilmoittaa vuokralaiselle, milloin tämä sitä pyytää, hy- vissä ajoin ennen yllämainitun vuokralaiselle asetetun määräajan päättymistä, tullaanko alue vuokraamaan vastaavaan käyttötarkoitukseen. Uudelleenvuokrauksen yhteydessä vuokranantajalla on oikeus päättää uu- desta vuokrasta.