Myyntisopimukset. Kauppalakia sovelletaan, kun kaupan kohteena ovat irtaimet esineet, arvopaperit, saa- tavat ja muut oikeudet. Lakia ei sovelleta kiinteän omaisuuden kauppaan eikä raken- nusurakoihin tai korjauksiin. (KaupplaL 1:1-2; Xxxxxxx & Xxxx 2004, 151) Xxxxxxx ja Xxxx (2004, 152) myös huomauttavat, että kauppalakia sovelletaan vain silloin, kun mo- lemmat sopijaosapuolista ovat suomalaisia elinkeinonharjoittajia. Laki ei kuitenkaan määrittele kaupan osapuolten asemaa suhteessa toisen osapuolen velkojiin, rahoittajiin tai aikaisempiin myyntiportaisiin. Kuten luvussa 2.3 todettiin, nämä ovat hyviä esimerk- kejä sopimusriskeistä, ja yrityksen on syytä pohtia sopimuksissa käyttämiään vastuun- rajoituslausekkeita (Carlsson ym. 2014, 30). Myyntisopimukset voivat koskea joko tuotteiden tai palveluiden myyntiä. Usein monet myyntisopimukset koskevat todella paljon myytyjä tuotteita tai palveluja, niin kutsuttuja bulkkituotteita. Tällaisissa tapauksissa on luontevaa käyttää joko omaa alaa edustavan järjestön tai yrityksen omia vakioehtoja ilman sen yksityiskohtaisempia sopimusneuvot- teluja. (Xxxxxxx & Xxxx 2004, 154; Hietala ym. 2013, 586) Kun kyseessä on ostajan tarpeiden mukaan räätälöity tuote tai palvelu, ehdoista on hyvä sopia yksityiskohtaisemmin kuin pelkin vakioehdoin (Xxxxxxx & Xxxx 2004, 154). Etenkin Xxxxxxxx ja muut (2014, 11) painottavat sopimusriskien hallintaa. Kuten Haapio ja muut (2008, 23) toteavat, toimituksen viivästymisestä tai virheellisyydestä aiheutuvis- ta seuraamuksista tulee aina sopia. Viivästyksen varalta osapuolet sopivat viivästyssa- kosta, joka etenkin ostajan kannalta on todella tärkeä. Virhetilanteiden varalta sovitaan puolestaan yleensä, että myyjä joko korjaa virheellisen tavaran tai toimittaa tilalle uu- den. Etenkin myyjän on syytä kiinnittää huomiota viivästysten ja virheellisyyksien seu- raamuksiin sekä pyrkiä sopimaan vastuunrajoituksista ja luetella omat velvollisuudet tyhjentävästi. (Haapio ym. 2008, 26) Välilliset vahingot kannattaa rajata pois korvaus- velvollisuuden piiristä sekä sopia euromääräisistä ylärajoista vahingonkorvauksille ja sopimussakoille, sillä muuten ne voivat käydä yritykselle kalliiksi (Carlsson ym. 2014, 30). Xxxxxxx ja Xxxx (2004, 154) puolestaan pohtivat toimeksiantosopimuksia, joiden avulla sovitaan asiantuntija-, konsultointi- ja tilintarkastuspalveluista. Toimeksiantosopimukset ovat usein monimutkaisia, sillä vaikka niiden avulla sovitaan palvelun keskeiset ehdot ja hinnat, palveluntarjoajan virhettä on us...
