Neuvotteluosapuolten näkemykset Mallilausekkeet

Neuvotteluosapuolten näkemykset. Osapuolten näkemykset yhteiskuntasopimuksen sisällöstä ja muodosta olivat hyvin suuria. Valtiopäivien avajaisten jälkeen Xxxxxx valmistautui tapaamaan työmarkkinajärjestöjen johtajat, joiden kanssa olisi tarkoitus käydä läpi yhteiskuntasopimuksen "juoksutusaikataulua". Sipilän erityisavustaja Xxxxx Xxxxxxxx mukaan järjestöt saisivat itse päättää julkistavatko vastauksensa Xxxxxxx esittämiin kysymyksiin. Käsitteenä yhteiskuntasopimus oli jäänyt järjestöjen edustajille epämääräiseksi. Työnantajapuoli halusi lisätä tuottavuuden parantamiseksi työmarkkinoiden joustoja tarjoten ratkaisuiksi esimerkiksi paikallista sopimista, koeaikojen pitämistä ja yksityisen sektorin roolin lisäämistä palvelujen tuotannossa. Työntekijäjärjestöjen mielestä työelämäuudistuksia ei voisi tehdä pelkästään heikentämällä työntekijän asemaa. STTK:n Xxxxx Xxxxxx toisti jälleen arvion, että yhteiskuntasopimuksella Sipilä tavoittelisi ”enemmän yhteisestä tahtotilaa kuin varsinaista juridista sopimusta.”163 Vappupuheissa yhteiskuntasopimuksen lisäksi esille tulevat aiheet olivat Suomen taloudellisen tilanteen, työhyvinvoinnin ja kaikista hauraimmassa asemassa olevat. SAK:n Xxxx kertoi Tampereella pidetyssä puheessa järjestönsä olevan valmis rakentamaan yhteiskuntasopimusta, jos sen tavoitteena ei ole pelkästään heikentää työntekijöiden asemaa. Samalla Xxxx esitti pelon siitä, että sopimus voisi olla lyömäase järjestöään vastaan, sillä sopimuksen toteutumatta jääminen olisi helppo tapa syyttää SAK:ta tapahtuneesta. Järjestö esitti, että sopimuksessa tulisi olla ”työelämän laadun ja tuottavuuden parantamista, verotuksen kannustavuuden lisäämistä, työttömyysturvan muuttamista joustavammaksi työntekijälle ja pienituloisten kannustinloukkujen purkamista.”164 Neuvottelutilanne näytti Sipilän puolesta jopa epätoivoiselta, sillä palkansaajajärjestöt halusivat tietää ennen sopimuksen allekirjoittamista hallituksen tarjoamat vastineet uudessa hallitusohjelmassa. Etujärjestöjen nähtiin osallistuvan kuokkavieraina hallitusneuvotteluihin. Xxxxxxxxxxxxxxx valtuuskunnan toimitusjohtaja Xxxx Xxxxxxxxx mielestä hallituksella täytyi olla ajajan paikka ja toteuttaa omaa politiikkaansa. Työmarkkinajärjestöt eivät saisi sanella hallitusohjelmaa, sillä se oli Vihriälän mukaan johtanut ”intressitahojen etujen yhteensovittamiseen.”165 163 HS 29.4.2015 Kotimaa Xxxxx Xxxxxxx Sipilä tapaa tänään työmarkkinajohtajat 164 HS 1.5.2015 Xxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx Kokoomuksen Xxxxx-Xxxxxxxx: Koulutuksesta ei saa enää leik...

Related to Neuvotteluosapuolten näkemykset

  • Työsuojelua koskevat määräykset Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaisesti.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Sopimuksen, puitejärjestelyn tai dynaamisen hankintajärjestelmän kesto 24 kuukautta

  • Palvelujen käyttöä ja toimittamista koskevat ehdot Xxxxxx toimittaa asiakkaalle talousvettä ja/tai vastaanottaa asiakkaan asumajätevettä tai laadultaan vastaavia muita käytöstä poistettuja vesiä ja/tai hule- ja perustusten kuivatusvesiä tätä sopimusta ja laitoksen voimassa olevia vesihuollon yleisiä toimitusehtoja noudattaen.

  • Vakuutussopimuksen voimassaolo Vakuutussopimus on joko jatkuva tai määräaikainen. Jatkuva vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai Fennia irtisano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä. Määräaikainen vakuutussopimus on voimassa vakuutuskirjassa mainitun määräajan ja päättyy määräajan lopussa ilman erillistä irtisanomista. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä.

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluorganisaation osalta noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä Pal- velutyönantajat ry:n ja Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry:n välisen yh- teistoimintasopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä, ellei tästä työehtosopimuk- sesta muuta johdu. Työpaikalla tarkoitetaan yrityksen kutakin toimipaikkakuntaa (kaupunkia, kuntaa tai kaupunkien ja kuntien muodostamaa yhtenäistä talousaluetta), elleivät liitot toisin sovi. Liitot toteavat, että työsuojeluvaltuutetun vaalin käytännön järjestelyt työsuojelun valvontalain ja asetuksen mukaisesti ovat työntekijöiden asiana. Työnantajan velvolli- suutena on kuitenkin toimittaa luettelot vaalien järjestämisajankohtana työsuhteessa olevista työntekijöistä. Työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan vapautusta työstään työsuojeluvaltuute- tun tehtävien hoitamiseksi. Näihin tehtäviin käytettävä aika määräytyy työsuojeluval- tuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärän perusteella. Lukumäärän lasketaan sekä kokoaikaiset että osa-aikaiset työntekijät. Työsuojeluvaltuutetulle kuukausittain maksettava korvaus määräytyy samoin perus- tein kuin työstä vapautusaika. Jos sama henkilö toimii luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna, määräytyy luottamustehtävistä maksettava korvaus enintään luottamusmiessopimuksessa määri- tellyn kokonaan vapautetun luottamusmiehen korvauksen mukaisesti. Työntekijämää- rä Työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitoon käy- tettävä aika neliviikkoisjaksolla euroa / kk 1.4.2018 euroa / kk 1.4.2020 euroa / kk 1.4.2021 Työnantaja korvaa työsuojeluvaltuutetulle tehtävien johdosta hänelle aiheutuvat pu- helinkulut selvityksen mukaan. Tehtävien hoitamisesta aiheutuneet matkakustannuk- set korvataan tämän työehtosopimuksen mukaan. Työsuojeluvaltuutetun velvollisuus on oma-aloitteisesti perehtyä työpaikkansa työym- päristöön ja työyhteisön tilaan sekä työsuojelusäännöksiin. Hänen tulee kiinnittää myös edustamiensa työntekijöiden huomiota työympäristön ja työyhteisön tilaan liit- tyviin työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioihin. Työpaikan työn ja työolojen perusteella työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa ja tekee esityksiä esimie- hille ja tarvittaessa muille työnantajan edustajille.

  • Luottamusmiesten koulutus Luottamusmiehelle varataan tilaisuus osallistua koulutussopimuksessa sovittuun ja xxxx- seen työnantajan kanssa sovittavaan koulutukseen, joka on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa. Koulutuskustannusten korvaamises- ta on sovittu koulutussopimuksessa. Pääluottamusmiehen luottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnan- tajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edel- lyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä va- pautukseen, luottamusmieskauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

  • Neuvottelumenettely Neuvottelut käydään liittoja sitovan tai ennen uuden työehtosopimuksen solmimista viimeksi sitoneen työ- ehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.

  • TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO Työsuhteen alkamispäivämääräksi merkitään päivämäärä, jolloin työntekijä aloittaa työteon. Normaalitapauksessa työsuhde on voimassa toistaiseksi. Tällöin merkitään rasti ao. kohtaan. Mikäli määräaikainen työsuhde on sidottu kalenteriaikaan, työsuhteen viimeinen kestopäivä merkitään lomakkeeseen. Tällöin tulee myös to- deta kohdassa 2 a määräaikaisen työsuhteen peruste, esim. äitiys- ja vanhempainvapaasijaisuus, vuosilomasijaisuus, työntekijän oma pyyntö jne. Jos määräaikaisen työsuhteen kesto ei ole sidottu kalenteriaikaan, vaan se on riippuvainen esim. tietyn työtehtävän suorittamisesta, yksilöidään tämä tehtävä työsopimukseen kohtaan 2 b.