Common use of POHDINTA Clause in Contracts

POHDINTA. Työssä oppiminen oppisopimusopiskelijan oppimisen pääasiallisena tapana valmistua ammat- tiin on mielekästä silloin, kun hän viihtyy työpaikassa. Työpaikkakouluttajan osaamiseen vai- kuttaa oppisopimusopiskelijan ammattiin valmistumisen koko prosessin tunteminen. Työpaik- kakouluttaja toimii omalta osaltaan tärkeässä roolissa ammatillisen sisällön ohjaajana ja op- pisopimusopiskelijan ammatillisen osaamisen varmistajana. Laadukkaan toiminnan taustalla on työpaikkakouluttajan vankka osaaminen perehdyttämisessä, ohjauksessa sekä arviointopro- sessissa. Työssä oppimisessa oppisopimusopiskelija oppia myös toisilta työntekijöiltä, jolloin voidaan vaihtaa mielipiteitä, tehdä kysymyksiä tai työskennellä tiimissä. Tällainen tapa oppia on todettu mielekkääksi. Tulossa oleva oppisopimusopiskelijan opas työpaikkakouluttajalle, on tullut selkeästi tämän tutkimuksen perusteella tarpeeseen. Oppaan avulla työpaikkakouluttajan on helpompi ohjata ja tukea oppisopimusopiskelijaa. Työpaikkakouluttajan tehtävät eri vaiheissa ovat erittäin tärkeitä, luettelomaisesta ohjeistuksesta näkee selkeästi eri vaiheet, mitä tulee muistaa op- pisopimuskoulutuksessa. Oppaan laatimisen aikana olen itse vahvistanut omaa osaamistani perehtymällä lähdeaineistoon oppisopimuskoulutuksesta, näyttötutkintojärjestelmästä, työssä oppimisesta ja ohjauksesta. Omassa työssäni on erittäin tärkeää tuntea oppisopimuskoulutus koulutusjärjestelmänä, lainsäädäntö, näyttötutkintojärjestelmä ja ohjausprosessi oppisopi- musopiskelijan prosessin aikana. Mielestäni on myös tärkeää, että yhteistyö työnantajien ja työpaikkakouluttajien kanssa sujuu hyvin. Uskon, että työpaikkakouluttajan oppaan avulla työnantajat ja työpaikkakouluttajat pystyvät paremmin näkemään oman toimintansa merki- tyksen oppisopimusopiskelijan koko prosessin aikana. Vaikka ohjaus vaatii alussa enemmän aikaa, niin se kuitenkin palkitsee myöhemmin, sillä opiskelijan onnistumisen kokemusten kautta varmuus opiskelijalla lisääntyy, tehtävät selkiytyvät ja työn laatu paranee. Työpaikka- kouluttajien kannattaa pohtia omaa motivaatiotaan työpaikkakouluttajana, saavuttivatko op- pisopimusopiskelijat tavoitteet ja kuinka sitoutunut he olivat tekemään yhteistyötä opettajien sekä oppisopimuskoulutuksen järjestäjän kanssa. Yhteistyön kehittäminen ja erilaisten toi- mintatapojen kokeilu lisää varmuutta ja avaa uusia näkökulmia asialle. Kehittämistyö on saatu alkuun. Tulevaisuudessa joudutaan varmaan pohtimaan ja muutta- maan asioita, sillä valtakunnallisesti kehitetään oppisopimuskoulutusta siihen suuntaan, että kaikilla oppisopimustoimijoilla olisi yhtenäiset linjaukset asioiden suhteen; esimerkiksi lomak- keet ja työssä oppimisen arviointi. Tällä hetkellä oppisopimusopiskelijan työssä oppimisessa arvioidaan teknisiä ja taloudellisia taitoja, suunnittelu ja kehittämistaitoja sekä työelämän sosiaalisia taitoja. Arviointikriteerit eivät ole näytöntutkintoperusteisia uusien opetussuunni- telmien mukaan. Työssä oppimisen tavoitteet tulevat kuitenkin tutkinnon perusteista. Työssä oppimisen arviointia tulisikin kehittää tutkinnon perusteista nousevien arviointikriteerien mu- kaiseksi, jolloin tavoitteet ja arviointi vastaisivat toisiaan. Oppisopimusopiskelijan näkökulmasta katsottuna opas tuo lisäarvoa sille, että työpaikkakou- luttajalla on kättä pidempää, mistä hän voi heti saada apuja ongelmatilanteisiin, joita yleen- sä ovat aikataulutus, työssä oppimisen tavoitteet sekä työssä oppimisen arviointi.

POHDINTA. Työssä oppiminen oppisopimusopiskelijan oppimisen pääasiallisena tapana valmistua ammat- tiin Työhyvinvointia on mielekästä silloinhaasteellista arvioida tarkasti, kun hän viihtyy työpaikassasillä monet tekijät vaikuttavat työhyvinvoinnin kokemukseen. Työpaikkakouluttajan osaamiseen Saman ryhmän sisällä työhyvinvointikokemukset voivat olla toisistaan poikkeavia. Työhyvinvointia voidaan tukea hoitotyössä ter- veydentilan hoitamisen lisäksi terveyden edistämisen näkökulmasta. Sairaanhoi- toa tarvitaan sitä vähemmän, mitä paremmin terveyden hoidossa onnistutaan. Vahvuuksien painottaminen ja kehittäminen vie alaa ongelmien luomilta haas- teilta työelämässä. Pelkkä pahoinvoinnin poistaminen ei riitä takaamaan hyvin- vointia. (Uusitalo-Malmivaara, 2014). Työterveyshuolto- sekä hoitohenkilökunta voi hyötyä opinnäytetyöstä saadakseen sopimuspalokuntalaisten näkökulmaa työhyvinvointiin terveyden edistämisen ja hoitotyön tueksi. Sopimuspalokuntalaisten työhyvinvoinnista löytyi kehittämistarpeita. Xxxxxx, joilla tuetaan terveellisiä elämäntapoja, pitkäaikaisten tehtävien aikaista ravitse- musta, uusien jäsenten rekrytointia sekä kaluston toimivuutta voisivat edistää ter- veyttä ja turvallisuutta. Psyykkisesti kuormittavien tehtävien jälkeisiä purkukäy- tänteitä olisi hyvä pohtia. Pelastusalalla vallitsee pärjäämisen kulttuuri, mikä saat- taa toimia esteenä tuntemuksistaan puhumiseen ryhmässä. Voisiko Defusing- purkuistunnon aiempaa systemaattisempi käyttö matalammalla kynnyksellä li- sätä tehtävien purkamisen luontevuutta? Vertaispurun käyttöönottoa voisi pohtia kuormittavien tehtävien ja stressin purkamisen tueksi. Suomen Palopäällystöliitto on antanut suosituksensa jälkipurkukäytäntöjen käyttöönottoon työhyvinvoinnin tueksi. Sopimuspalokunnat voisivat hyötyä koulutuksesta psyykkisen kuormittu- neisuuden tunnistamiseen ja hallintaan. Kynnystä hakeutua tarvittaessa keskus- teluavun piiriin olisi hyvä madaltaa, sillä tehtävät ovat toisinaan jopa traumaattisia. Riittävästä levosta ja mielekkäästä vapaa-ajasta huolehtiminen auttavat palautumaan työstä. Johtajan kyky asettua sopimuspalokuntalaisten asemaan voisi auttaa hahmotta- maan käytännön toimintaa tehtävillä sopimuspalokuntalaisen näkökulmasta. Pe- lastus- ja ensivastetehtävillä annetun ohjeistuksen selkeys ja sopimuspalokunta- laisten ideoiden kuunteleminen voisivat auttaa tehtävän suorittamisessa. Yhtei- sistä pelisäännöistä sopiminen ja asioista yhdessä keskusteleminen voisi edistää yhteisymmärrystä. Hyvää johtajuutta tukevat hyvät alaistaidot. On tärkeää olla kohtuullinen esimiestä kohtaan, ja ymmärtää esimiehen rajalliset vaikutusmah- dollisuudet asioihin. Esimiesten läsnäolo, myönteinen suhtautuminen ja toimin- taan osallistuminen mahdollisuuksien mukaan voisi edesauttaa yhteistyön suju- vuutta. Parhaimmillaan ”roisi palokuntahuumori” yhdistää ryhmää ja laskee stressitasoja. Kuitenkin huumori ja vuorovaikutus voi joskus mennä henkilökohtaisuuksiin, tai sanomisien motiivi voi jostain syystä olla tarkoituksellisesti loukkaava. Tällöin vuorovaikutus voi mennä henkisen väkivallan tai työpaikkakiusaamisen puolelle, jolloin myös ryhmässä koettu turvallisuuden tunne voi horjua. Haastatteluvas- tauksissa kerrottiin joidenkin sopimuspalokuntalaisten voivan jättäytyä toimin- nasta pois tämän vuoksi. Huomion kiinnittäminen vuorovaikutus- ja huumorikult- tuuriin voisi vaalia turvallista työilmapiiriä ja näin lisätä työhyvinvointia. Suoran kommunikaation palokuntien eri asemapaikkojen välillä ajateltiin voivan lieventää menneisyydestä juontavia vääriä mielikuvia. Sopimuspalokuntaryhmien välisien vuosien takaisten erimielisyyksien käsittely voisi olla yhä tarpeen, sillä niiden ker- rottiin vaikuttavan asenteisiin nykyäänkin. Yhteiset harjoitukset ja monipuolisempi yhteinen tekeminen voisi lisätä eri sopimuspalokuntien välistä me-henkeä. Positiivisen palautteen määrän lisääminen tehtävää johtavilta tahoilta sekä teh- tävällä toimijoilta puolin ja toisin voisi luoda arvostuksen kokemusta ja luotta- musta toimijoiden välille. Myös rakentavan palautteen antamisessa olisi hyvä muistaa toisen kunnioittaminen. Palautekulttuurin kehittämiseen voi jokainen vai- kuttaa oppisopimusopiskelijan ammattiin valmistumisen koko prosessin tunteminenosaltaan. Työpaik- kakouluttaja toimii omalta osaltaan tärkeässä roolissa ammatillisen sisällön ohjaajana Sopimuspalokuntia kuvailtiin vastaanottavaisiksi yhteisöiksi. Kui- tenkin uusien jäsenten ajateltiin toisinaan olevan vaikeaa päästä tiiviiseen ryhmään sisään. Uusien jäsenten vastaanottamisen ja op- pisopimusopiskelijan ammatillisen ryhmäytymisen keinoja olisi hyvä pohtia yhdessä. Voisiko sopimuspalokunnissa olla esimerkiksi henki- löitä, joiden tehtävänä on perehdyttää ja auttaa uusia jäseniä pääsemään toimin- nassa alkuun? Uuden jäsenen aloittaessa sopimuspalokuntatoiminnassa voitai- siin alkuun pääsyn tueksi tarjota toiminnasta kertovaa perehdytysopasta tai pe- rehdytyspäivää. Opinnäytetyön tuloksena selvisi myös sopimuspalokuntalaisten työhyvinvointia edistäviä tekijöitä. Näitä tekijöitä ilmeni haastatteluiden perusteella määrällisesti enemmän kuin kehityskohtia, joka onkin oletettavaa ihmisten osallistuessa toi- mintaan vapaaehtoisesti. Tuloksista voidaan päätellä, että sopimuspalokuntatoi- mintaan osallistuva voi saada toiminnan myötä hyvinvointia elämäänsä ja tyydy- tystä työelämäntarpeisiinsa. Toimintaan mukaan tulevat voivat hakeutua toimi- maan arvojensa mukaisesti, ja saavat näin toimiessaan myös itselleen hyvinvoin- tia. Jokaisen opinnäytetyöhön osallistuneen sopimuspalokuntaryhmän toimintaa vahvasti ohjaavia arvoja olivat turvallisuuden luominen yhteisössä vastuunsa tun- tien, auttamisen merkityksellisyyden kokemus sekä ryhmään kuulumisen tärkeys. Tiimityössä pelastustoimen tehtävillä voi kokea yhteenkuuluvuuden tunteen li- säksi tekevänsä merkityksellistä ja arvokasta työtä muiden hyväksi. Riittävän ja hyvässä hengessä annetun palautteen lisäksi muunlaista palkitsemistakin voisi hyödyntää. Tunnustus esimerkiksi aktiivisesta osallistumisesta, toiminnan tai osaamisen varmistajanakehittämisestä sekä erityisen hyvin onnistuneelta tehtävältä voisi li- sätä myönteisiä kokemuksia ja luoda positiivista ilmapiiriä. Laadukkaan toiminnan taustalla Toiminnasta voi muo- toutua elämään merkitystä luova elämäntapa. Tällöin on työpaikkakouluttajan vankka osaaminen perehdyttämisessämyös tärkeää kiinnittää huomiota sopimuspalokuntalaisten työhyvinvointiin. Keväällä 2020 alkanut Koronaviruspandemia on vaikuttanut vahvasti Tunturi-La- pin alueen matkailuun ja elinkeinoihin. Yleisesti pandemian vuoksi asetetut rajoi- tustoimet palokuntatoiminnassa sekä muussa elämässä ovat voineet vaikuttaa palokuntalaisten motivaatioon ja toimintaan osallistumiseen. Opinnäytetyön tu- loksissa ei ilmene pandemian aikaisia kokemuksia. Pandemian vaikutuksia palo- kuntatoimintaan olisi syytä tutkia tarkemmin ilmiön vaikutusten selvittämiseksi ja palokuntatoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi vastaavissa häiriötilanteissa. Sopimuspalokuntien työhyvinvoinnin tukemisella voidaan kehittää myös ensihoi- topalvelua ensivastetoiminnan näkökulmasta. Ensivasteet ovat ensihoidon tär- keä yhteistyökumppani. Tulevaisuustutkimuksessa: Ensihoidon työturvallisuus vuonna 2030, ohjauksessa sekä arviointopro- sessissapohdittiin ensihoidon tulevaisuuden näkymiä kolmen sairaanhoito- piirin ja kirjallisuuskatsauksen avulla. Työssä oppimisessa oppisopimusopiskelija oppia Tutkimuksen paneelikeskusteluissa koros- tettiin ensihoidon sidosryhmien, kuten ensivasteyhteistyön merkitystä ja yhteis- työn kehitystarvetta tulevaisuuden ensihoitopalvelun kehittämisessä. (Ala- suvanto, Nordberg, & Sirola, 2020, s. 47–48.) Sopimuspalokuntien toiminta-alu- eella Tunturi-Lapissa matkailusesongit lisäävät myös toisilta työntekijöiltä, jolloin voidaan vaihtaa mielipiteitä, tehdä kysymyksiä tai työskennellä tiimissäensivastetehtävien määriä. Tällainen tapa oppia on todettu mielekkääksi. Tulossa oleva oppisopimusopiskelijan opas työpaikkakouluttajalle, on tullut selkeästi tämän tutkimuksen perusteella tarpeeseen. Oppaan avulla työpaikkakouluttajan on helpompi ohjata ja tukea oppisopimusopiskelijaa. Työpaikkakouluttajan tehtävät eri vaiheissa Haja-asutusalueilla ensivasteet ovat erittäin erityisen tärkeitä, luettelomaisesta ohjeistuksesta näkee sillä potilas voi joutua odottamaan lähintä ensihoitoyksikköä pitkien välimatkojen vuoksi. Ensihoidossa työskentelevät ensihoitajat huolehtivat ensivasteen ylläpitokoulutuksista sekä hoitovarusteiden riittävyydestä yhteistyössä sopimuspalokuntien kanssa. Sopimuspalokuntatoiminnan työhyvinvointia ja näkyvyyttä lisäävä projekti voisi hyvinvoinnin kehittämisen lisäksi auttaa ihmisiä saamaan tietoa toiminnasta sekä purkaa mahdollisia toimintaan osallistumisen esteitä ajatuksien tasolla. Projekti voisi mahdollistaa asioiden yhdessä pohtimisen sekä tarvittavien toimien suun- nittelun. Projektiin voisi kuulua some-kampanjointia ja erilaisia työryhmän esittä- miä ideoita, joilla saadaan toiminta kansalaisille näkyvämmäksi. Projekti voisi olla myös uuden opinnäytetyön aihe, ja luonteva jatko tälle opinnäytetyölle. Sopimus- palokuntatoiminta elämän voimavarana voisi olla tärkeä näkökulma uusien jäsen- ten rekrytoinnissa. Toiminnan potentiaalin aikaisempaa näkyvämpi huomiointi yh- teiskunnassa voisi parhaimmillaan auttaa ylläpitämään hyviä elämänarvoja. Haastateltavien sukupuolijakauma oli selkeästi eri vaiheetmiesvoittoinen. Uusien jäsenten rekrytoinnissa olisi hyvä pohtia, mitä tulee muistaa op- pisopimuskoulutuksessakuinka naisia saataisiin mukaan sopimuspalo- kuntaan enemmän. Oppaan laatimisen aikana olen itse vahvistanut omaa osaamistani perehtymällä lähdeaineistoon oppisopimuskoulutuksestaTyöyhteisöjen monipuolisuus ja yhdenvertaisuus voi lisätä alan vetovoimaisuutta ja positiivista kuvaa (Vuokko, näyttötutkintojärjestelmästä2020, työssä oppimisesta s. 207). Sopimuspalo- kuntien nuoriso-osastot voivat tarjota lapselle ja ohjauksestanuorelle hyvän yhteisön kasvun ja kehityksen tueksi. Omassa työssäni on erittäin tärkeää tuntea oppisopimuskoulutus koulutusjärjestelmänä, lainsäädäntö, näyttötutkintojärjestelmä ja ohjausprosessi oppisopi- musopiskelijan prosessin aikana. Mielestäni on myös tärkeää, että yhteistyö työnantajien ja työpaikkakouluttajien kanssa sujuu hyvin. Uskon, että työpaikkakouluttajan oppaan avulla työnantajat ja työpaikkakouluttajat pystyvät paremmin näkemään oman toimintansa merki- tyksen oppisopimusopiskelijan koko prosessin aikana. Vaikka ohjaus vaatii alussa enemmän aikaa, niin se kuitenkin palkitsee myöhemminToimivat nuoriso-osastot voivat vaikuttaa sopimuspalokun- tatoiminnan jatkuvuuteen tulevaisuudessa, sillä opiskelijan onnistumisen kokemusten kautta varmuus opiskelijalla lisääntyyuseat siirtyvät täysi-ikäistyttyään pelastustoimen tehtäviä hoitavaan hälytysosastoon. Sopimuspalokuntatoiminta voi olla elinikäinen harrastus, tehtävät selkiytyvät ja työn laatu paranee. Työpaikka- kouluttajien kannattaa pohtia omaa motivaatiotaan työpaikkakouluttajana, saavuttivatko op- pisopimusopiskelijat tavoitteet ja kuinka sitoutunut he olivat tekemään yhteistyötä opettajien sekä oppisopimuskoulutuksen järjestäjän kanssa. Yhteistyön kehittäminen ja erilaisten toi- mintatapojen kokeilu lisää varmuutta ja avaa uusia näkökulmia asialle. Kehittämistyö on saatu alkuun. Tulevaisuudessa joudutaan varmaan pohtimaan ja muutta- maan asioita, sillä valtakunnallisesti kehitetään oppisopimuskoulutusta siihen suuntaan, että kaikilla oppisopimustoimijoilla olisi yhtenäiset linjaukset asioiden suhteen; esimerkiksi lomak- keet ja työssä oppimisen arviointi. Tällä hetkellä oppisopimusopiskelijan työssä oppimisessa arvioidaan teknisiä ja taloudellisia taitoja, suunnittelu ja kehittämistaitoja sekä työelämän sosiaalisia taitoja. Arviointikriteerit eivät ole näytöntutkintoperusteisia uusien opetussuunni- telmien mukaan. Työssä oppimisen tavoitteet tulevat kuitenkin tutkinnon perusteista. Työssä oppimisen arviointia tulisikin kehittää tutkinnon perusteista nousevien arviointikriteerien mu- kaiseksi, jolloin tavoitteet ja arviointi vastaisivat toisiaan. Oppisopimusopiskelijan näkökulmasta katsottuna opas tuo lisäarvoa sille, että työpaikkakou- luttajalla on kättä pidempää, mistä hän voi heti saada apuja ongelmatilanteisiin, joita yleen- sä ovat aikataulutus, työssä oppimisen tavoitteet sekä työssä oppimisen arviointijoskin sitä ei aina puhtaasti harrastukseksi mielletä.

POHDINTA. Työssä oppiminen oppisopimusopiskelijan oppimisen pääasiallisena tapana valmistua ammat- tiin Sopimussotilasjärjestelmän tehtäväksi määriteltiin vuonna 1997 lisätä ammattitaitoa reservis- sä, ja tästä kaksi vuotta myöhemmin sopimussotilaita on mielekästä silloinalkanut toimia kouluttajan tehtävissä. Xxxxxxxx (2006, kun hän viihtyy työpaikassa74) mukaan sopimussotilaan tehtäviin kuuluu toimia kouluttajan tehtävissä tai erikoiskoulutetun miehistön tehtävissä. Työpaikkakouluttajan osaamiseen vai- kuttaa oppisopimusopiskelijan ammattiin valmistumisen koko prosessin tunteminenPuolustusvoimien yksi rauhan ajan tehtävistä on varusmiesten kouluttaminen. Työpaik- kakouluttaja toimii omalta osaltaan tärkeässä roolissa ammatillisen sisällön ohjaajana (Puolustusvoimien tehtävät 2013.) Sopimussotilaita ei yleensä jatkokouluteta työn alkuvaiheessa, vaan he astuvat tehtävään varusmiesjohtajakoulutuksen pohjalta. Tällöin onkin tärkeää kiinnittää huomiota varusmiesjohtajien koulutukseen sopimus- sotilasjärjestelmän kannalta. Peruskoulutuskausi -kappaleessa tuotiin esille sotilaan henkilökohtaisen aseen eli rynnäkköki- väärin turvallisen käsittelyn, toimintaperiaatteen sekä hyvän laukauksen perusteet. Asiakirja HI656 mukaan peruskoulutuskaudella ase- ja op- pisopimusopiskelijan ammatillisen osaamisen varmistajanaampumakoulutusta tulisi olla 85 tuntia. Laadukkaan toiminnan taustalla on työpaikkakouluttajan vankka osaaminen perehdyttämisessäTähän tuntimäärään sisältyy ammunnan perusteet, ohjauksessa aseenkäsittely sekä arviointopro- sessissaammunnat. Työssä oppimisessa oppisopimusopiskelija oppia myös toisilta työntekijöiltäKuitenkin itse am- pumissuoritukset jäävät yksittäisen taistelijan osalta melko vähäisiksi. Tähän syynä vastaajien mielestä oli vuosittain määritettävät patruunakiintiöt, jotka ovat vuosi vuodelta pienentyneet. Ampumakoulutus pohjautuu toistojen määrään, jolloin voidaan vaihtaa mielipiteitäase- ja ampumakoulutuksen tavoitteet täyttyvät. (Taistelijan opas 2013, tehdä kysymyksiä tai työskennellä tiimissä. Tällainen tapa oppia on todettu mielekkääksi. Tulossa oleva oppisopimusopiskelijan opas työpaikkakouluttajalle, on tullut selkeästi tämän tutkimuksen perusteella tarpeeseen. Oppaan avulla työpaikkakouluttajan on helpompi ohjata ja tukea oppisopimusopiskelijaa. Työpaikkakouluttajan tehtävät eri vaiheissa ovat erittäin tärkeitä, luettelomaisesta ohjeistuksesta näkee selkeästi eri vaiheet, mitä tulee muistaa op- pisopimuskoulutuksessa. Oppaan laatimisen aikana olen itse vahvistanut omaa osaamistani perehtymällä lähdeaineistoon oppisopimuskoulutuksesta, näyttötutkintojärjestelmästä, työssä oppimisesta ja ohjauksesta. Omassa työssäni on erittäin tärkeää tuntea oppisopimuskoulutus koulutusjärjestelmänä, lainsäädäntö, näyttötutkintojärjestelmä ja ohjausprosessi oppisopi- musopiskelijan prosessin aikana. Mielestäni on myös 12.) Tämän takia olisi tärkeää, että yhteistyö työnantajien Puolustusvoimissa palve- lisi ammattitaitoisia kouluttajia. Ammattitaitoisien kouluttajien avulla saavutetaan tavoitteet, vaikka resurssit olisivatkin niukat. Ensimmäisen koulutustaidon jatkokurssin jälkeen varus- miesjohtajien on osattava suunnitella ja työpaikkakouluttajien kanssa sujuu hyvinjohtaa asekäsittelyn harjoituksia. Uskon(Johtaja- ja koulutta- jakoulutuksen opetussuunnitelma, 15, HF1539, Liite 1.5.) Tavoitteeseen päästään varmasti harjoituksen suunnittelun osalta, mutta osaavatko he tuoda käytäntöön tietonsa opetustilan- teissa? Ensimmäisen jatkokurssin opetustavoitetaso on osata. Tulisiko jatkokurssin opetusta- voite olla hallitsee -tasolla, jotta opittu voidaan kouluttaa eteenpäin? Peruskoulutuskausi sisältää 51 tuntia liikuntakoulutusta. Puolustusvoimien liikuntakoulutuk- sen yksi tavoitteista on sytyttää varusmiehelle pysyvä liikuntakipinä, jolla pyritään saamaan fyysisestä kunnostaan huolehtivia reserviläisiä. Tavoitteeseen päästään pitämällä monipuolisia ja mielekkäitä liikuntakoulutuksia. (HI656, PVHSMK koulutus 016 – PEHENKOS varusmie- hille yhteisesti koulutettavat asiat, liite 1, 4, 2012.) Lomakehaastattelun perusteella koulutta- jalla ei välttämättä ole aikaresursseja suunnitella ja valmistella liikuntakoulutuksia niin, että työpaikkakouluttajan oppaan avulla työnantajat ja työpaikkakouluttajat pystyvät paremmin näkemään oman toimintansa merki- tyksen oppisopimusopiskelijan koko prosessin aikanane olisivat kovin monipuolisia. Vaikka ohjaus vaatii alussa enemmän aikaa, niin se kuitenkin palkitsee myöhemmin, sillä opiskelijan onnistumisen kokemusten kautta varmuus opiskelijalla lisääntyy, tehtävät selkiytyvät ja työn laatu paraneeUsein myös kouluttajan asenne liikuntakoulutusta kohtaan vaikuttaa negatiivisesti koulutustapahtumaan. Työpaikka- kouluttajien kannattaa pohtia omaa motivaatiotaan työpaikkakouluttajana, saavuttivatko op- pisopimusopiskelijat tavoitteet ja kuinka sitoutunut he olivat tekemään yhteistyötä opettajien sekä oppisopimuskoulutuksen järjestäjän kanssa. Yhteistyön kehittäminen ja erilaisten toi- mintatapojen kokeilu lisää varmuutta ja avaa uusia näkökulmia asialle. Kehittämistyö on saatu alkuun. Tulevaisuudessa joudutaan varmaan pohtimaan ja muutta- maan asioita, sillä valtakunnallisesti kehitetään oppisopimuskoulutusta siihen suuntaanLomakehaastattelussa tuli esille hyvin se, että kaikilla oppisopimustoimijoilla olisi yhtenäiset linjaukset asioiden suhteen; esimerkiksi lomak- keet ja työssä oppimisen arviointikouluttajan oli helppo pitää liikuntakoulutustapahtuma, joka ylläpiti tai nosti varusmiesten kuntotasoa, mutta pysyvää liikuntakipinää liikuntakoulutukset eivät sytyttäneet. Tällä hetkellä oppisopimusopiskelijan työssä oppimisessa arvioidaan teknisiä ja taloudellisia taitojaKohdehenki- löiden mielestä moni varusmies kokee liikuntakoulutuksen olevan vain täyteohjelmaa nousu- johteisen kunnon kehittämisen sijaan. Peruskoulutuskauden tiukan aikataulun myötä palautu- minen liikuntakoulutuksista tulisi olla mahdollisimman nopeaa. Lomakehaastattelun vastauk- sissa tuotiin esille, suunnittelu ja kehittämistaitoja sekä työelämän sosiaalisia taitoja. Arviointikriteerit eivät ole näytöntutkintoperusteisia uusien opetussuunni- telmien mukaan. Työssä oppimisen tavoitteet tulevat kuitenkin tutkinnon perusteista. Työssä oppimisen arviointia tulisikin kehittää tutkinnon perusteista nousevien arviointikriteerien mu- kaiseksiettä lihashuoltoon ei panosteta kuitenkaan tarpeeksi, jolloin tavoitteet palautuminen kestää monella melko pitkään. Peruskoulutuskausi saattaa olla alokkaalle fyysisesti melko raskas jo ilman liikuntakoulutustakin. Tästä syystä kantahenkilökunnan tulisi kiinnittää myös huomiota valvottuihin ja arviointi vastaisivat toisiaanjohdettuihin lihashuoltoharjoituksiin. Oppisopimusopiskelijan näkökulmasta katsottuna opas tuo lisäarvoa silleKoulutustaidon jatkokurssi 3:n jälkeen varusmiesjohtajien on osattava suunnitella ja johtaa kuntoa kehittäviä sekä fyysistä toimintakykyä ylläpitäviä liikuntaharjoituksia. (Johtaja- ja kouluttajakoulutuksen opetussuun- nitelma, 25, HF1539, Liite 1.7.) Mikäli jatkokurssin johtajan oma ammattitaito tai motivaatio liikuntaa kohtaan on vähäistä, on liikuntakoulutustapahtuman osalta vaikeaa päästä vaadittui- hin tavoitteisiin. Lomakehaastattelun avulla selvisi, että työpaikkakou- luttajalla monessa yksikössä on kättä pidempäämääritetty lii- kuntakoulutusupseeri- tai aliupseeri, mistä joka vastaa jatkokurssin johtamisesta; näin ollen päästään parempiin lopputuloksiin mielekkäiden ja monipuolisten liikuntaharjoitusten osalta. Kuten aiemmin on mainittu, johtaja- ja kouluttajakoulutusohjelma on erittäin isossa roolissa sopimussotilaan valmiuksia ajatellen. Johtajakaudella varusmiesjohtajille kertyy koulutussuo- rituksia. Koulutustapahtuman laajuuden määrittelee monesti johtajakoulutustausta. Aliupsee- rikoulun käyneet pitävät usein yksinkertaisia koulutustapahtumia, muun muassa rastikoulu- tuksia, kun taas reserviupseerikoulun suorittanut varusmiesjohtaja johtaa isompia koulutusta- pahtumakokonaisuuksia. Tästä syystä monet aliupseerikoulun käyneet varusmiesjohtajat osaavat kouluttaa yksinkertaisia, toistoja vaativia asioita paremmin. Reserviupseerikoulun käyneet varusmiesjohtajat osaavat suunnitella hyvin laajemmat koulutustapahtumat, jotka si- sältävät rastikoulutuksia, mutta itse kouluttamissuoritukset jäävät melko vähäisiksi. Varus- miesjohtajaa kohden kertyy korkeintaan vain muutamia koulutussuorituksia, mikä on liian vä- hän voi heti saada apuja ongelmatilanteisiinsopimussotilaan tehtävän kannalta. Koulutusohjelman tavoitteena on, joita yleen- sä ovat aikataulutusettä varusmiesjohta- ja hallitsee koulutustapahtumien suunnittelun. Tavoite on todella hankala saavuttaa, työssä oppimisen tavoitteet sekä työssä oppimisen arviointimikäli koulutussuoritukset jäävät vain muutamaan.

POHDINTA. Työssä oppiminen oppisopimusopiskelijan oppimisen pääasiallisena tapana valmistua ammat- tiin 24/7- saattohoitosopimuskansion tekeminen opinnäytetyönä lähti työelämän tarpeesta. Saattohoito aiheena on mielekästä silloinvaltakunnallisesti hyvin ajankohtainen. Vuonna 2014 kerätään varoja saattohoidon kehittämiseen Suomessa yhteisvastuukeräyksen avulla. Jokaisen sairaanhoitopiirin tulee tehdä oma saattohoitosuunnitelmansa. Opinnäytetyönä tuotettu 24/7- saattohoitosopimuskansio on osa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin saattohoitoprosessia. Saattohoitoon on kohdistunut paljon mielenkiintoa ja kotisaattohoidon kehittäminen on tulevaisuutta. Suurin osa saattohoidossa olevista potilaista haluaa viettää viimeiset hetket kotonaan. Tulevaisuuden tavoitteena ja näkymänä onkin selvästi kotihoidon roolin korostuminen laitospaikkojen vähentyessä. Nykyään monissa terveyskeskuksissa on kotisairaanhoidon palveluja, kun hän viihtyy työpaikassajotka mahdollistavat kotisaattohoidon kotona. Työpaikkakouluttajan osaamiseen vai- kuttaa oppisopimusopiskelijan ammattiin valmistumisen koko prosessin tunteminenTerveyskeskuksissa on vuodepaikkoja, joihin saattohoidossa oleva potilas voi tarvittaessa siirtyä, mikäli vointi huononee. Työpaik- kakouluttaja toimii omalta osaltaan tärkeässä roolissa ammatillisen sisällön ohjaajana ja op- pisopimusopiskelijan ammatillisen osaamisen varmistajana. Laadukkaan toiminnan taustalla on työpaikkakouluttajan vankka osaaminen perehdyttämisessä, ohjauksessa sekä arviointopro- sessissa. Työssä oppimisessa oppisopimusopiskelija oppia myös toisilta työntekijöiltä, jolloin voidaan vaihtaa mielipiteitä, tehdä kysymyksiä tai työskennellä tiimissä. Tällainen tapa oppia on todettu mielekkääksi. Tulossa oleva oppisopimusopiskelijan opas työpaikkakouluttajalle, on tullut selkeästi tämän tutkimuksen perusteella tarpeeseen. Oppaan avulla työpaikkakouluttajan on helpompi ohjata ja tukea oppisopimusopiskelijaa. Työpaikkakouluttajan tehtävät eri vaiheissa ovat erittäin tärkeitä, luettelomaisesta ohjeistuksesta näkee selkeästi eri vaiheet, mitä tulee muistaa op- pisopimuskoulutuksessa. Oppaan laatimisen aikana olen itse vahvistanut omaa osaamistani perehtymällä lähdeaineistoon oppisopimuskoulutuksesta, näyttötutkintojärjestelmästä, työssä oppimisesta ja ohjauksesta. Omassa työssäni on erittäin tärkeää tuntea oppisopimuskoulutus koulutusjärjestelmänä, lainsäädäntö, näyttötutkintojärjestelmä ja ohjausprosessi oppisopi- musopiskelijan prosessin aikana. Mielestäni on myös tärkeääTurvallisuuden tunnetta potilaalla lisää oleellisesti tieto siitä, että yhteistyö työnantajien hänellä on valmiina osastopaikka terveyskeskuksessa. Opinnäytetyön toiminnallisessa osuudessa luotiin 24/7- saattohoitosopimuskansio Maria-Sofian osaston potilaille ja työpaikkakouluttajien kanssa sujuu hyvinheidän omaisilleen. UskonTurvallisen kotisaattohoidon yhtenä osa-alueena toimii 24/7 saattohoitosopimus. Kansioon sisällytettiin oleellinen tieto, että työpaikkakouluttajan oppaan avulla työnantajat jota tutkimuksissa tuli esille. 24/7- saattohoitosopimuskansiosta löytyvät potilaasta tärkeimmät tiedot, kuten henkilötunnus, diagnoosi ja työpaikkakouluttajat pystyvät paremmin näkemään oman toimintansa merki- tyksen oppisopimusopiskelijan koko prosessin aikanalääkitys. Vaikka ohjaus vaatii alussa Kansiossa on tiiviissä muodossa tietoa saattohoidosta potilasystävällisessä muodossa. Tärkeiden tahojen yhteystiedot ovat oleellisia ja löytyvät kansiosta. Lisäksi kansiosta löytyy tärkeimpien saattohoitoon liittyvien käsitteiden selitykset. Kansiossa käytetyt kuvat, selkeä suomenkieli sekä suuri fontti tekevät siitä helppolukuisen. Osana opinnäytetyötä toteutettiin osastotunti, jossa kansio esiteltiin. Tavoite oli kerätä palautetta, jonka mukaan muokata kansiota. Xxxxxx sai hyvän vastaanoton henkilökunnalta. Henkilökunnan ehdotusten pohjalta tehtiin muutokset ja kansio tulee käyttöön osastolla. Tiedonhankkiminen sekä lähdekriittisyys kasvoivat opinnäytetyötä tehdessä. Xxxxxxxxx oli löytää tietoa kotisaattohoidosta sekä tutkimustietoa omaisten toiveista saattohoitoon liittyvistä asioista. Vieraskielisiä lähteitä olisi voitu käyttää laajemmin sekä yrittää löytää enemmän aikaatutkimuslähteitä esimerkiksi muista pohjoismaista. Kirjoittamistaidot, niin se kuitenkin palkitsee myöhemmin, sillä opiskelijan onnistumisen kokemusten kautta varmuus opiskelijalla lisääntyy, tehtävät selkiytyvät tiedonhakutaidot sekä myös esiintymiskokemus ovat karttuneet opinnäytetyötä tehdessä. Ohjaus on auttanut rajaamaan aihetta ja työn laatu paranee. Työpaikka- kouluttajien kannattaa pohtia omaa motivaatiotaan työpaikkakouluttajana, saavuttivatko op- pisopimusopiskelijat tavoitteet ja kuinka sitoutunut he olivat tekemään yhteistyötä opettajien sekä oppisopimuskoulutuksen järjestäjän kanssa. Yhteistyön kehittäminen ja erilaisten toi- mintatapojen kokeilu lisää varmuutta ja avaa uusia näkökulmia asialle. Kehittämistyö on saatu alkuunsuuntaamaan valintoja. Tulevaisuudessa joudutaan varmaan pohtimaan osaamme käyttää kriittisemmin lähteitä, sekä perustella valintoja. Opinnäytetyötä voivat jatkossa hyödyntää muutkin terveyskeskukset joissa käytetään 24/7 sopimusta. Kansiossa oleva tieto ja muutta- maan asioita, sillä valtakunnallisesti kehitetään oppisopimuskoulutusta siihen suuntaan, että kaikilla oppisopimustoimijoilla olisi yhtenäiset linjaukset asioiden suhteen; esimerkiksi lomak- keet lähteet ovat hyödynnettävissä Xxxxx-Xxxxxx osastolla tekeillä olevaan saattohoito- oppaaseen. Tulevissa opinnäytetöissä voitaisiin selvittää omaisten mielipiteitä kansiosta ja työssä oppimisen arviointisen hyödynnettävyydestä. Tällä hetkellä oppisopimusopiskelijan työssä oppimisessa arvioidaan teknisiä ja taloudellisia taitoja, suunnittelu ja kehittämistaitoja sekä työelämän sosiaalisia taitoja. Arviointikriteerit eivät ole näytöntutkintoperusteisia uusien opetussuunni- telmien mukaan. Työssä oppimisen tavoitteet tulevat kuitenkin tutkinnon perusteista. Työssä oppimisen arviointia tulisikin Omaispalautteesta saadun tiedon pohjalta kansion sisältöä voidaan kehittää tutkinnon perusteista nousevien arviointikriteerien mu- kaiseksi, jolloin tavoitteet ja arviointi vastaisivat toisiaan. Oppisopimusopiskelijan näkökulmasta katsottuna opas tuo lisäarvoa sille, että työpaikkakou- luttajalla on kättä pidempää, mistä hän voi heti saada apuja ongelmatilanteisiin, joita yleen- sä ovat aikataulutus, työssä oppimisen tavoitteet sekä työssä oppimisen arviointiedelleen.