Common use of POHDINTA Clause in Contracts

POHDINTA. Opinnäytetyöni tulosten ansiosta saan työhöni ohjenuoraa lähitulevaisuuden toimia varten. Kasvusopimuksen päätavoitteisiin pohjautuen kaavioon 5 on listattu koonti kappaleessa 4.4. mainituista toimenpiteistä, joita Pohjois-Suomen elokuvakomission alueella on lähitulevaisuudessa tehtävä: Kaavio 5. Lähitulevaisuuden toimenpiteet. (Pohjois-Suomen elokuvakomissio 2023) Koska olen haastatellut tutkielmaa varten kuutta (6) kasvusopimusprosessissa vahvasti mukana ollutta henkilöä muun muassa ministeriöistä ja Business Finlandista, mielestäni tutkielman pohjustusta ja kasvusopimuksen käsittelyä voidaan pitää kattavana. Toimin Pohjois-Suomen elokuvakomissiolla asiantuntijan ja elokuvakomissaarin nimikkeellä, joten minulla on työni puolesta riittävää näkökulmaa käsitellä kasvusopimuksen toimintamallin käyttöönottoa alueellisesti. Näiden seikkojen perusteella mielestäni tutkimuksen tuloksia voidaan pitää pätevinä ja ajankohtaisina. Mikäli olisi haluttu ottaa kriittisempää näkökulmaa siihen, onko kasvusopimusprosessissa mukana oleminen saanut jo aikaan muutosta esimerkiksi julkishallinnon organisaatioiden ja yritysten välisessä dialogissa, olisin voinut ottaa mukaan tutkielman lähteeksi vielä yritysten edustajien haastatteluita. Tuolloin aihe olisi mielestäni kuitenkin karannut liian laajaksi, sillä nyt halusin keskittyä käsittelemään sitä, mikä kasvusopimus on, ja mitä kehittämistehtäviä voitaisiin julkishallinnollisen organisaation näkökulmasta tehdä nimenomaan Pohjois-Suomen elokuvakomission alueella. Tutkielmaa tehdessä pohdin, onko av-alan kasvusopimus uudenlainen työkalu, vai toistetaanko jälleen aiempia kehittämistoimia. Esimerkiksi av-alan tiekartassa käsiteltiin paljolti samoja asioita, jotka on nostettu esille myös kasvusopimuksessa. Toki kasvusopimus toimii jatkumona aiemmille kehittämistoimille, joten näin ollen on loogista, että raporteissa on myös toistoa. Se, kuinka juuri kasvusopimus voisi olla enemmänkin kuin raportti ja tuoda konkreettista muutosta alalle, on kuitenkin mahdollista juuri kasvusopimuksessa painotetun, toimivan dialogin varmistamisella. Ajantasainen ja avoin keskusteluyhteys yksityisten ja julkisten organisaatioiden välillä on kaiken lähtökohta, ja näin varmistetaan se, että päätöksiä tehdään oikeaa tarvetta silmällä pitäen. Tämä on mielestäni erittäin tärkeää etenkin koulutuksen näkökulmasta, jotta mahdollistetaan tekijöiden saaminen kulloinkin ajankohtaiseen tarpeeseen ja näin myös tehostetaan työllistymistä. Ehkäpä seuraavan viiden vuoden sisällä voidaan huomata tilastoista, että kasvusopimus on toiminut av- alalla merkittävänä kasvun mahdollistajana. Toimintamallin leviäminen laajasti myös luovien alojen ulkopuolelle olisi varsin perusteltua tällaisilla tuloksilla. Koska av-alan erilaisissa kehittämisprosesseissa on ollut mukana suhteellisen pieni otanta eri katto-organisaatioiden edustajia, pohdin myös subjektiivisuutta sekä organisaatioiden henkilöstön vaihtuvuuden vaikutusta. Mikäli prosessissa vetovastuussa oleva henkilö siirtyy toiseen organisaatioon, voi olla riskinä, että perusteellisesta pohjatyöstä huolimatta varsinainen toiminta ja jalkauttaminen jää tekemättä huolellisesti. Mikäli TEM kuitenkin jatkaa tavalla tai toisella kasvusopimuksen toimenpiteiden edistämistä yhdessä sidosryhmien kanssa, olemme hyvällä pohjalla. Jatkossa koko Suomea ja sen eri alueita tulisi tosin edustaa kattavammin kansallisella tasolla tapahtuvassa keskustelussa. Esimerkiksi kasvusopimusprosessin työpajat olivat avoimia kaikille, mutta ydintyöryhmässä ei ollut lainkaan pohjoisen edustajia mukana. Toki vastuu edistää asioita ja pyrkiä olemaan mukana dialogissa aktiivisemmin on myös alueellisilla päättäjillä ja organisaatioilla. Hyvää kehitystä on kuitenkin havaittavissa. Samoihin aikoihin, kun tutkielma on edistynyt, on edistämistoimenpiteitä samalla teemalla tapahtunut myös Business Finlandin toimesta. Elokuun

POHDINTA. Opinnäytetyöni tulosten ansiosta saan työhöni ohjenuoraa lähitulevaisuuden toimia vartenOpinnäytetyön tulokset osoittavat palvelujärjestelmän puutteet yhteistyön tekemi- sessä tämän oppisopimuskoulutuksen aikana. Kasvusopimuksen päätavoitteisiin pohjautuen kaavioon 5 Yhteistyön tekeminen vaatisi suun- nitelmallisuutta ja vastuuhenkilöiden nimeämistä. Opinnäytetyön tulokset eivät pienen otoksen vuoksi ole yleistettävissä, mutta tulokset eivät kyllä poikkea teh- dyistä laajoista tutkimuksista eivätkä omasta käsityksestäni. Se vaikuttiko oppiso- pimuskoulutuksen onnistumiseen ja asiakkaiden osallisuuteen yhteistyön puute ei tämä opinnäytetyö antanut vastausta eikä se ollut tutkimuksen kohteenakaan. Yh- teistyö oli puutteellista, mutta toisaalta ei toimimatontakaan, koska koulutus saatiin järjestettyä ja se on listattu koonti kappaleessa 4.4toiminut eräänlaisena pilottina muille alkaneille ja suunnitteilla oleville oppisopimuskoulutusryhmille. mainituista toimenpiteistäOppisopimushankkeessa mukana olleet palvelujärjestelmän edustajat pitivät työn merkitystä kehitysvammaisten henkilöiden kokemalla osallisuudella tärkeänä ja keinona saada heidät osalliseksi yhteiskuntaamme. Myös tässä opinnäytetyössä vastaajien asenteissa oli varautuneita käsityksiä kehitysvammaisten henkilöiden työn tekemiseen, joita Pohjois-Suomen elokuvakomission alueella myös aikaisemmissa tutkimuksissa esitettiin. Yhteiskun- tamme edellyttää työntekijöiltä täyttä työkykyä ja osatyökykyisyys käsitteenä on lähitulevaisuudessa tehtävävielä vakiintumatta työelämän keskustelussa. Siten eritavalla vajaakuntoisten ja osatyökykyisten asemaa työelämässä ei palvelujärjestelmän edustajatkaan osaa vielä tukea. Osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi on kehitetty erilaisia toimenpiteitä, mutta prosessit ovat kuitenkin irrallisia ja johtavat turhan harvoin toivottuun lopputulokseen. Käytännön toimenpiteet ovat satunnaisia, katkeilevia, yhteys työelämään puutteellista, vastuusuhteet epäselviä tai toimeentulossa piilee loukkuja. Kaiken taustalla on kysymys halutaanko osatyökykyisille todella edes etsiä kestäviä tapoja työllistyä vai halutaanko heidät siirtää pois työmarkkinoilta. Osatyökykyisten työllistymistä voi perustella kahdella tavalla: Kaavio 5oikeutena työllistyä ja siten parantaa toimeentuloa sekä avartaa vuorovaikutusmahdollisuuksia ja vel- vollisuutena kantaa yhteiskuntavastuuta. Lähitulevaisuuden toimenpiteetToisaalta voidaan pohtia miksi osatyöky- kyisten pitäisi työllistyä, kun terveitäkin on työttömänä. (Pohjois-Suomen elokuvakomissio 2023) Koska olen haastatellut tutkielmaa varten kuutta (6) kasvusopimusprosessissa vahvasti mukana ollutta henkilöä muun muassa ministeriöistä Kaikilla, jotka haluavat, pi- täisi olla mahdollisuus työllistyä. Monia hyviä toimenpiteitä osatyökykyisten kun- touttamiseksi on kehitetty, mutta ei ole selkeästi määritelty kenellä on vastuu pro- sesseista ja Business Finlandista, mielestäni tutkielman pohjustusta ja kasvusopimuksen käsittelyä voidaan pitää kattavanamikä on lopullinen tavoite. Toimin Pohjois-Suomen elokuvakomissiolla asiantuntijan ja elokuvakomissaarin nimikkeellä, joten minulla on työni puolesta riittävää näkökulmaa käsitellä kasvusopimuksen toimintamallin käyttöönottoa alueellisestiSe osoittautui tämänkin hankkeen ongel- maksi. Näiden seikkojen perusteella mielestäni tutkimuksen Yhteistyön tekeminen jää liian usein yksittäisen palvelujärjestelmän työntekijän intressin varaan. Opinnäytetyön tuloksia voidaan pitää pätevinä hyödyntää, kun suunnitellaan uusia kehitysvammaisten henkilöiden oppisopimuskoulutusryhmiä. Oulussa ja ajankohtaisinaKa- jaanissa on aloittanut ryhmät syksyn 2010 aikana ja Rovaniemellä suunnitellaan kartoitustyön tekemistä. Mikäli Jatkossa opiskelijoiden ja työnantajien näkökulmaa olisi haluttu ottaa kriittisempää näkökulmaa siihenhyvä tutkia sekä sitä mitä opiskelijoille tapahtuu oppisopimuskoulutuksen jälkeen. Tärkeää olisi kartoittaa missä määrin opiskelijat työllistyvät oppisopimuskoulutuk- sen jälkeen ja minkälaiseen työhön. Opinnäytetyön tulokset vahvistavat käsityksen sirpaleisesta ja vaikeaselkoisesta palvelujärjestelmästä, onko kasvusopimusprosessissa mukana oleminen saanut jo aikaan muutosta esimerkiksi julkishallinnon organisaatioiden jonka koordinointi näyttäy- tyi tässä hyvinkin epäselvänä. Kehitysvammaisten henkilöiden keskeisin henkilö palvelujärjestelmässä tulisi olla kehitysvammahuollon edustaja ja yritysten välisessä dialogissaheidän osuus tässä puuttui lähes kokonaan. Työvoimapula tulee olemaan todellisuutta ja tulevaisuutta tietyillä aloilla väestön ikääntymisen myötä. Yhteiskunnassamme on kuitenkin käyttämätöntä työvoimaa ja työkyvyttömyyseläkkeellä ja kuntoutustuella olevat ovat yksi näistä ryhmistä. Työvoimapoliittisessa keskustelussa on nostettu tulevaisuuden haasteeksi työttö- myyden hoidon lisäksi työvoiman saatavuusongelman ratkaisemisen. Yhdeksi teki- jäksi on nostettu työkyvyttömyyseläkkeellä olevan ryhmän työelämään osallistu- mismahdollisuuksien lisäämisen. Sosiaaliturvan kannustavuuden lisäämisellä voi- taisiin nostaa tätä ryhmää osaksi työelämää, olisin voinut ottaa mutta sosiaaliturvan jäykkä ja pirsta- leinen järjestelmä ei kuitenkaan kannusta tähän. Palkkayhteiskunnan muutokset ovat suuntaamassa kehitystä siten, että ihmisen mahdollisuudet suhteessa työhön ja työkykyyn mahdollistuvat. Yhteiskunnan haasteena on ratkaista, miten työhön osallistumista voidaan moninaistaa ja miten ihmisiä voidaan tukea aktiiviseen osal- listumiseen työelämässä. Xxxxxxxxx on myös työkyvyn määrittely siten, että me sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset keskitymme etsimään vajaakuntoisen henkilön voimavaroja ja vahvuuksia heikkouksien ja esteiden sijaan. Vaikka haastatelluiden arviot yhteistyöstä olivat kriittisiä, on hyvä nostaa esille op- pisopimuskoulutushankkeen myönteisiä puolia. Koko hanke sai alkunsa merkittä- västä ja laajasta vapaaehtoisesta työstä, joka toteutui ilman palvelujärjestelmää. Erityistä kiitosta tulee antaa itse opiskelijoille ja heidän läheisille, jotka rohkenivat lähteä mukaan tutkielman lähteeksi vielä yritysten edustajien haastatteluitakoulutukseen sekä niille ennakkoluulottomille työnantajille, jotka solmivat työsuhteen oppisopimuskoulutuksen ajalle. Tuolloin aihe Ilman näitä työnantajia ja työ- paikkoja ei koulutus olisi mielestäni kuitenkin karannut liian laajaksi, sillä nyt halusin keskittyä käsittelemään sitä, mikä kasvusopimus onollut mahdollinen. Koulutuksen aikana on käynnistynyt uusia ryhmiä, ja mitä kehittämistehtäviä voitaisiin julkishallinnollisen organisaation näkökulmasta tehdä nimenomaan Pohjoisjoiden vetäjät ovat jo hyödyntäneet tästä ryhmästä saatuja koke- muksia. Uusien ryhmien teoriaopetuksen järjestämisestä vastaa Kajaanissa ja Ou- lussa erityisammattiopisto, jossa on kokemusta kehitysvammaisten henkilöiden koulutuksen järjestämisestä. Xxxxx sinänsä on herättänyt kiinnostusta laajemmaltikin ja kehitysvammaisten oppisopimuskoulutukseen liittyen on pidetty jo useita seminaaripäiviä ympäri Poh- jois-Suomen elokuvakomission alueellaSuomea: Oulussa, Rovaniemellä, Reisjärvellä ja Kajaanissa. Tutkielmaa tehdessä pohdin, onko av-alan kasvusopimus uudenlainen työkalu, vai toistetaanko jälleen aiempia kehittämistoimia. Esimerkiksi av-alan tiekartassa käsiteltiin paljolti samoja asioita, jotka on nostettu esille myös kasvusopimuksessa. Toki kasvusopimus toimii jatkumona aiemmille kehittämistoimille, joten näin ollen on loogista, että raporteissa on myös toistoa. Se, kuinka juuri kasvusopimus voisi olla enemmänkin kuin raportti Lisäksi Xxxxxxx- vammaisten Tukiliitto kutsui mukana olleita kertomaan kokemuksestaan Tampe- reelle ja tuoda konkreettista muutosta alalle, on kuitenkin mahdollista juuri kasvusopimuksessa painotetun, toimivan dialogin varmistamisella. Ajantasainen ja avoin keskusteluyhteys yksityisten ja julkisten organisaatioiden välillä on kaiken lähtökohta, ja näin varmistetaan se, että päätöksiä tehdään oikeaa tarvetta silmällä pitäen. Tämä on mielestäni erittäin tärkeää etenkin koulutuksen näkökulmasta, jotta mahdollistetaan tekijöiden saaminen kulloinkin ajankohtaiseen tarpeeseen ja näin myös tehostetaan työllistymistä. Ehkäpä seuraavan viiden vuoden sisällä voidaan huomata tilastoista, että kasvusopimus on toiminut av- alalla merkittävänä kasvun mahdollistajana. Toimintamallin leviäminen laajasti myös luovien alojen ulkopuolelle olisi varsin perusteltua tällaisilla tuloksilla. Koska av-alan erilaisissa kehittämisprosesseissa tämän hetkinen työministeri Xxxxxxxxx on ollut mukana suhteellisen pieni otanta eri katto-organisaatioiden edustajia, pohdin myös subjektiivisuutta sekä organisaatioiden henkilöstön vaihtuvuuden vaikutustakuulemassa hankkeesta Helsingissä. Mikäli prosessissa vetovastuussa oleva henkilö siirtyy toiseen organisaatioon, voi olla riskinä, että perusteellisesta pohjatyöstä huolimatta varsinainen toiminta ja jalkauttaminen jää tekemättä huolellisesti. Mikäli TEM kuitenkin jatkaa tavalla tai toisella kasvusopimuksen toimenpiteiden edistämistä yhdessä sidosryhmien kanssa, olemme hyvällä pohjalla. Jatkossa koko Suomea ja sen eri alueita tulisi tosin edustaa kattavammin kansallisella tasolla tapahtuvassa keskustelussa. Esimerkiksi kasvusopimusprosessin työpajat olivat avoimia kaikilleOpinnäytetyön tekeminen oli haastava prosessi, mutta ydintyöryhmässä ei ollut lainkaan pohjoisen edustajia mukanavaativuudestaan huolimatta palkitseva ja merkityksellinen. Toki vastuu edistää asioita Työ antoi mahdollisuuden tarkastella palvelujärjes- telmää etäämmältä ja pyrkiä olemaan mukana dialogissa aktiivisemmin on myös alueellisilla päättäjillä teoriatiedon pohjalta analysoiden. Opinnäytetyöstä sain työ- kaluja ja organisaatioillatärkeitä kokemuksia, joita voin peilata sekä hyödyntää omassa työssäni edelleen ja ennen kaikkea asiakkaan hyväksi. Hyvää kehitystä on kuitenkin havaittavissa. Samoihin aikoihin, kun tutkielma on edistynyt, on edistämistoimenpiteitä samalla teemalla tapahtunut myös Business Finlandin toimesta. ElokuunTutkimustyön teoriaan perehtymi- nen antaa varmuutta käyttää tutkittua tietoa työssäni ja jopa arvioida tutkimuksen sisältöä ainakin jossain määrin.

POHDINTA. Opinnäytetyöni tulosten ansiosta saan työhöni ohjenuoraa lähitulevaisuuden toimia vartenTässä opinnäytetyössä halusin selvittää ja avata yleisellä tasolla sopimusoi- keutta. Kasvusopimuksen päätavoitteisiin pohjautuen kaavioon 5 Tavoitteenani oli saada vastauksia, mitä ovat hankinnat ja kilpailutukset. Mitä on listattu koonti kappaleessa 4.4sopimusoikeus ja mitä sen sisältöön kuuluu ja ketä osapuolia se velvoit- taa missäkin tilanteissa. mainituista toimenpiteistäOpinnäytetyö toteutui laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen ja tieto perustana olivat oikeuslähteet, oikeuskirjallisuus sekä puhtaasti laki. Jälkikäteen luettuani opinnäytetyötäni, tajusin osittain kyseessä olevan myös lainopillinen kirjoituspöytätutkimus. Tutkimuskysymyksiä selvitin pääasiassa omien mielenkiinnon kohteiden ja itseäni askarruttavien kysymyksien kautta. Ha- lusin muodostaa opinnäytetyöstäni yhtenäisen sekä selkeän katsauksen sopi- musoikeuden ja hankintojen perusasioihin. Ensisijainen tavoitteeni oli kuitenkin keskittyä hankintaprosessiin sekä sopimusjuridiikan sisältöön. Lähtökohdan opinnäytetyöni aiheeseen antoi kaupungin ja yrittäjyyden väliset haasteet. Eten- kin hankkeet tuovat haasteita, joita Pohjoistehdään useiden alihankkijoiden ketjuissa. Aiheena sopimusoikeus liiketoiminnassa oli mielenkiintoinen ja koen, että sen tut- kimisesta oli itselleni suuri hyöty tulevaisuuttani ajatellen. Opinnäytetyö antoi pal- jon uusia eväitä myös mahdolliseen yrittäjyyden haasteellisiin tilanteisiin sekä kaikkiin tuleviin neuvottelutilanteisiin. Xxxxxxx tuntuu ja uskon, että tämän työn tehtyäni raapaisin vain pintaa ja mitä pidemmälle aina työssäni etenin, huomasin, että olisin halunnut kaivaa ja kaivaa vain lisää informaatiota. Aika kuitenkin on rajallinen, eikä työ saa levitä aiheensa suhteen liikaa. Oikeustaloustiede luo uu- dempaa näköalaa liikesopimusosaamisen taloudellisten vaikutusten arviointiin ja näin oman työni tehtyä olenkin sitä mieltä, että siinä on mielenkiintoinen aihe tut- kittavaksi jollekin muulle, joka on aloittamassa opinnäytetyönsä tekoa. Oikeusta- loustieteen periaate on yhteiskunnallisen kokonaishyödyn toteutus sekä transak- tiokustannusten eli sopimuksen valmistelun sekä täytäntöönpanon aiheuttamien kustannuksien minimointi. Sopimusoikeuteen perehtyminen vahvisti minulle sen, että hyvä osaaminen aiheesta on tärkeä osa etenkin yritysten riskienhallintaa. Riskienhallinnastakin olisin voinut kirjoittaa yhden kokonaisen työn, mutta tässä vaiheessa en lähde asiasta enää laajemmin puhumaan. Joka tapauksessa hyvä sopimusoikeudellinen sekä sopimuskäytäntöjen tunteminen antaa liike- sekä henkilökohtaisessa elämässä vahvat mahdollisuudet. LÄHTEET Xxxxxx, X. 2011. Ulkopuolisen työvoiman käyttö. Jyväskylä. Edita Publishing Oy. Xxxxx, X. (2013). Velvoiteoikeuden perusteet (2. uud. p.). Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta. Xxxxxxxx, X., Xxxxx, X. 2005. Liiketoiminnan sopimukset. Sopimusriskien hal- linta liike- ja kuluttajasopimuksissa. Helsinki. Edita. Xxxxxx, X. 2001. Julkisyhteisöjen hankintatoimi. Tutkimus julkisyhteisöjen han- kintatoimen oikeussäännöistä ja -käytännöstä. Helsinki. SOJ OY. Xxxxxxx, X. 2000. Lojaliteettivelvollisuus ja tiedonantovelvollisuus. Teoksessa: A. Saarnilehto (toim.)2000. Varallisuusoikeuden kantavat periaatteet. Helsinki: WSLT, 136. Xxxxxxxx, X. 2016. Hyvä hankinta – parempi bisnes. Helsinki. Talentum Pro. Xxxxxxx, X., Xxxxxxxx, M., Xxxxxx, K., Xxxxxx, M. 2017. Hankintojen kilpailutta- minen. Tietosanoma Helsinki. Printon, Tallinna. Xxxxx, X., Xxxxx, P. & Xxxxxx, X. (2020). Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Gaudeamus. Xxxxxxxxxxx, X. 2002. Sopimusoikeuden perusteet. Helsinki. Kauppakaari. Xxxxxxxxx, X. 2002. Lakiopas sopimuksen tekemiseen. Helsinki. WSOY. Xxxxxxxxxxx, X. 2008. Vakiosopimus ja kohtuuttomat sopimusehdot. Helsinki. Talentum. Hankintailmoitukset HILMA 2021. Julkiset hankinnat. Viitattu 7.7.2021. xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xx/ Julkisten hankintojen neuvontayksikkö 2019. Mikä on julkinen hankinta? Kyn- nysarvot. Viitattu 7.7.2021. xxxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/xxxx-xxxxxxxx-xxxxxxxx/xxx- nysarvot Koppa. Jyväskylän yliopisto 2021. Tutkimusstrategiat. Laadullinen tutkimus. Vii- tattu 5.7.2021. xxxxx://xxxxx.xxx.xx/xxxxxxx/xxx/xxxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxx- polku/tutkimusstrategiat/laadullinen-Suomen elokuvakomission alueella on lähitulevaisuudessa tehtävä: Kaavio tutkimus Rovaniemi 2021. Yritys- ja työllisyyspalvelut. Rovaniemen kaupunki työllistää. Viitattu 22.7.2021. xxxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/Xxxxxx--xx-xxxxxxxxxxxxxxxxxx/Xxxx- niemen-kaupunki-tyollistaa Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 29.12.2016/1397 Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228 LIITTEET Liite 1. Haastattelukysymykset Liite 1. 1. Mihin sinä yrittäjänä haluaisit vaikuttaa kuntien kilpailutuksessa? 2. Millaisiin sopimusrikkomuksiin olet törmännyt? 3. Yleisesti tiedätkö, onko sopimusrikkomus tilanteissa yrittäjille tarjolla apua kaupungin toimesta? 4. Käytätkö juridista asiantuntija apua, vai laaditko ja allekirjoitatko sopi- mukset itse? 5. Lähitulevaisuuden toimenpiteetMiten alueen yrittäjiä mielestäsi voisi huomioida paremmin kilpailutuk- sissa? 6. (Pohjois-Suomen elokuvakomissio 2023) Koska olen haastatellut tutkielmaa varten kuutta (6) kasvusopimusprosessissa vahvasti mukana ollutta henkilöä muun muassa ministeriöistä Miten Rovaniemestä tulisi mahdollisimman elinvoimainen ja Business Finlandistayrittäjämyön- teinen, mielestäni tutkielman pohjustusta ja kasvusopimuksen käsittelyä voidaan pitää kattavanamitä tällainen mielestäsi vaatii? 7. Toimin Pohjois-Suomen elokuvakomissiolla asiantuntijan ja elokuvakomissaarin nimikkeelläMitä ajatuksia herätti kommentti: yrittäjä hakee tulosta, joten minulla on työni puolesta riittävää näkökulmaa käsitellä kasvusopimuksen toimintamallin käyttöönottoa alueellisestijulkishallinnollinen yhteisö ei. Näiden seikkojen perusteella mielestäni tutkimuksen tuloksia voidaan pitää pätevinä ja ajankohtaisina. Mikäli olisi haluttu ottaa kriittisempää näkökulmaa siihenVerojen maksajana, onko kasvusopimusprosessissa mukana oleminen saanut jo aikaan muutosta esimerkiksi julkishallinnon organisaatioiden ja yritysten välisessä dialogissa, olisin voinut ottaa mukaan tutkielman lähteeksi vielä yritysten edustajien haastatteluita. Tuolloin aihe olisi mielestäni kuitenkin karannut liian laajaksi, sillä nyt halusin keskittyä käsittelemään sitä, mikä kasvusopimus on, ja mitä kehittämistehtäviä voitaisiin julkishallinnollisen organisaation näkökulmasta tehdä nimenomaan Pohjois-Suomen elokuvakomission alueella. Tutkielmaa tehdessä pohdin, onko av-alan kasvusopimus uudenlainen työkalu, vai toistetaanko jälleen aiempia kehittämistoimia. Esimerkiksi av-alan tiekartassa käsiteltiin paljolti samoja asioita, jotka on nostettu esille myös kasvusopimuksessa. Toki kasvusopimus toimii jatkumona aiemmille kehittämistoimille, joten näin ollen on loogista, että raporteissa on myös toistoa. Se, kuinka juuri kasvusopimus voisi olla enemmänkin kuin raportti ja tuoda konkreettista muutosta alalle, on kuitenkin mahdollista juuri kasvusopimuksessa painotetun, toimivan dialogin varmistamisella. Ajantasainen ja avoin keskusteluyhteys yksityisten ja julkisten organisaatioiden välillä on kaiken lähtökohta, ja näin varmistetaan se, että päätöksiä tehdään oikeaa tarvetta silmällä pitäen. Tämä on mielestäni erittäin tärkeää etenkin koulutuksen näkökulmasta, jotta mahdollistetaan tekijöiden saaminen kulloinkin ajankohtaiseen tarpeeseen ja näin myös tehostetaan työllistymistä. Ehkäpä seuraavan viiden vuoden sisällä voidaan huomata tilastoista, että kasvusopimus on toiminut av- alalla merkittävänä kasvun mahdollistajana. Toimintamallin leviäminen laajasti myös luovien alojen ulkopuolelle olisi varsin perusteltua tällaisilla tuloksilla. Koska av-alan erilaisissa kehittämisprosesseissa on ollut mukana suhteellisen pieni otanta eri katto-organisaatioiden edustajia, pohdin myös subjektiivisuutta sekä organisaatioiden henkilöstön vaihtuvuuden vaikutusta. Mikäli prosessissa vetovastuussa oleva henkilö siirtyy toiseen organisaatioon, voi olla riskinä, että perusteellisesta pohjatyöstä huolimatta varsinainen toiminta ja jalkauttaminen jää tekemättä huolellisesti. Mikäli TEM kuitenkin jatkaa tavalla tai toisella kasvusopimuksen toimenpiteiden edistämistä yhdessä sidosryhmien kanssa, olemme hyvällä pohjalla. Jatkossa koko Suomea ja sen eri alueita tulisi tosin edustaa kattavammin kansallisella tasolla tapahtuvassa keskustelussa. Esimerkiksi kasvusopimusprosessin työpajat olivat avoimia kaikille, mutta ydintyöryhmässä ei ollut lainkaan pohjoisen edustajia mukana. Toki vastuu edistää asioita ja pyrkiä olemaan mukana dialogissa aktiivisemmin on myös alueellisilla päättäjillä ja organisaatioilla. Hyvää kehitystä on kuitenkin havaittavissa. Samoihin aikoihin, kun tutkielma on edistynyt, on edistämistoimenpiteitä samalla teemalla tapahtunut myös Business Finlandin toimesta. Elokuunmiten koet tämän tilanteen?

POHDINTA. Opinnäytetyöni tulosten ansiosta saan työhöni ohjenuoraa lähitulevaisuuden toimia vartenOpinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoisuutta jälleenmyyntisopimusten sopimuskohtien yksityiskohtaisen määrittelyn tärkeydestä. Kasvusopimuksen päätavoitteisiin pohjautuen kaavioon 5 Lisäksi tavoitteena oli tuoda keskitetysti esille seikat, joilla on listattu koonti kappaleessa 4.4olennaista merkitystä jälleenmyyntisopimusten kirjoittamisessa. mainituista toimenpiteistäPäämää- ränä oli luoda sellainen työ, joita Pohjois-Suomen elokuvakomission alueella jota pienet ja keskisuuret jälleenmyyntiyritykset voivat ongel- mitta käyttää tietolähteenä sopimusten tekemisessä, aloittaessaan tai harjoittaessaan jäl- leenmyyntiä. Etsin opinnäytetyössäni vastausta kysymykseen, mikä on lähitulevaisuudessa tehtävä: Kaavio 5jälleenmyyntisopimuksen sisältö kansainvälisessä kaupassa Euroopan unionin sisällä. Lähitulevaisuuden toimenpiteetTarkentavaksi kysymykseksi olin asettanut sen, mitä asioita jälleenmyyntisopimuksessa tulisi olla kirjattuna, jotta se palvelisi hyvin suomalaista jälleenmyyjää kuin myös sopimuksen toista osapuolta, päämiestä. (Pohjois-Suomen elokuvakomissio 2023) Koska olen haastatellut tutkielmaa varten kuutta (6) kasvusopimusprosessissa vahvasti mukana ollutta henkilöä muun muassa ministeriöistä Opin- näytetyö on kirjoitettu jälleenmyyjän näkökulmasta. Jälleenmyyntisopimuksen tekemisessä tulee ottaa huomioon useita seikkoja, eikä niiden kaikkien huomioiminen ole aina niin yksinkertaista. Useasti sopimuksia tehtäessä osapuo- lilta jää tärkeitä asioita sopimatta. Tämä saattaa johtua siitä, että osapuolet eivät koe näiden asioiden huomioimista tarpeelliseksi sopimuksen kannalta ja Business Finlandistajotkut asiat tuntuvat kaukai- silta omalle yritykselle. Lisäksi sopimusasioista voidaan olla tietämättömiä ja näin ollen ei osata edes vaatia tai odottaa sopimuksen sisällöltä kaikkia tarvittavia asioita. Jälleenmyyntisopimuksen sisältö teorian mukaan alkaa otsikolla, mielestäni tutkielman pohjustusta sopijapuolten määrittelyl- lä sekä osapuolten asemalla. Lisäksi sopimuksessa tulee määritellä sopimuksen piiriin kuu- luvat tuotteet tai tuoteryhmät. Tuotteet ja kasvusopimuksen käsittelyä voidaan pitää kattavanatuoteryhmät on hyvä tuoda esiin erillisenä liittee- nä. Toimin Pohjois-Suomen elokuvakomissiolla asiantuntijan Jälleenmyyjän sopimusalue tulee myös ilmetä sopimuksessa. Sopimusalueesta sovitta- essa sovitaan niin ikään mahdollisesta yksinmyyntioikeudesta. Jälleenmyyntisopimuksen sisältöön kuuluu myös jälleenmyyjän ja elokuvakomissaarin nimikkeellä, joten minulla päämiehen oikeuksista ja velvollisuuksista sopiminen. Myynninedistäminen on työni puolesta riittävää näkökulmaa käsitellä kasvusopimuksen toimintamallin käyttöönottoa alueellisesti. Näiden seikkojen perusteella mielestäni tutkimuksen tuloksia voidaan pitää pätevinä yksi molempien osapuolten vel- vollisuuksista ja ajankohtaisinasiihen liittyvistä asioista on syytä mainita sopimuksessa. Mikäli olisi haluttu päämies haluaa asettaa jälleenmyyjälle vähimmäisostovelvoitteen, on se niin ikään ilmettävä sopi- muksesta. Osapuolten velvollisuuksiin lasketaan myös markkinointitoimenpiteet sekä näi- hin liittyvät kustannukset. Osapuolten vastuut markkinointitoimenpiteissä on hyvä yksilöi- dä sopimukseen. Mikäli osapuolilla on tietynlaisia odotuksia myynnin kehityksestä tai sen raportoinnista, on se syytä ottaa kriittisempää näkökulmaa siihenosaksi sopimusta. Varastointi, onko kasvusopimusprosessissa mukana oleminen saanut jo aikaan muutosta esimerkiksi julkishallinnon organisaatioiden huolto ja yritysten välisessä dialogissa, olisin voinut ottaa mukaan tutkielman lähteeksi vielä yritysten edustajien haastatteluita. Tuolloin aihe olisi mielestäni kuitenkin karannut liian laajaksi, sillä nyt halusin keskittyä käsittelemään sitä, mikä kasvusopimus on, ja mitä kehittämistehtäviä voitaisiin julkishallinnollisen organisaation näkökulmasta tehdä nimenomaan Pohjois-Suomen elokuvakomission alueella. Tutkielmaa tehdessä pohdin, onko av-alan kasvusopimus uudenlainen työkalu, vai toistetaanko jälleen aiempia kehittämistoimia. Esimerkiksi av-alan tiekartassa käsiteltiin paljolti samoja asioita, jotka on nostettu esille takuut sekä rekla- mointi ovat myös kasvusopimuksessa. Toki kasvusopimus toimii jatkumona aiemmille kehittämistoimille, joten näin ollen on loogista, että raporteissa on myös toistoatärkeitä sopimuselementtejä. Se, kuinka juuri kasvusopimus voisi olla enemmänkin kuin raportti käyttääkö jälleenmyyjä omaa vai pää- miehen tavaramerkkiä, tulee niin ikään ilmetä sopimuksesta. Päämiehen ja tuoda konkreettista muutosta alallejälleenmyyjän on hyvä keskustella myös mahdollisesta kilpailukieltolausek- keesta. Edelleen esille kannattaa ottaa myös toimitusajat sekä toimituksen yleiset säännöt, tavaran laatuvaatimukset ja mahdolliset seuraamukset virheellisestä tavarasta. Lisäksi tuo- tevastuulaki ja sen aiheuttamat velvoitteet sekä salassapitovelvollisuus kuuluvat jälleen- myyntisopimukseen. Sopimukseen on syytä kirjata sen voimassaoloaika, sopimukseen so- vellettava laki sekä riitojen ratkaisu. Mikäli sopimuksia on usealla eri kielellä, on syytä mainita millä kielellä virallinen sopimus on tehty. Loppuun laitetaan virallinen päiväys sekä sopimusten osapuolten allekirjoitukset. Täydellisenä jälleenmyyntisopimus sisältäisi kaikki nämä asiat. Usein on kuitenkin mahdollista juuri kasvusopimuksessa painotetun, toimivan dialogin varmistamisella. Ajantasainen ja avoin keskusteluyhteys yksityisten ja julkisten organisaatioiden välillä on kaiken lähtökohta, ja näin varmistetaan seniin, että päätöksiä tehdään oikeaa tarvetta silmällä pitäensopijapuolille ei ole tarpeen sopia kaikesta tästä. Mikäli tuotteessa tai sopimuksessa esimerkiksi ei ole mitään salattavaa, on turhaa sopia salassapitovelvollisuudesta. Sopija- osapuolten tulisi keskenään valita tarpeen mukaan tarvittavat sopimuskohdat. Toisinaan sopimukseen on hyvä ottaa myös itsestään selviä asioita. Esimerkiksi, vaikka päämies aina antaisi materiaalin markkinointitoimenpiteisiin, on siitä syytä kuitenkin mainita sopimuk- sessa. Näin tulee toimia siksi, ettei esimerkiksi toimijoiden vaihtuessa tule epäselvyyksiä siitä, kuinka ennen on toimittu. Tutkimusosion perusteella huomasin, että jälleenmyyjät harvoin sopivat kaikista mainituis- ta asioista ja toisinaan sopimukset ovat hyvin löyhiä. Sopimukset myös vaihtelivat paljon eri päämiesten välillä. Lisäksi joistain asioista oli haastateltavien mukaan vaikea päästä yhteisymmärrykseen päämiesten kanssa. Tällainen vaikea asia oli esimerkiksi sovelletta- vasta laista sopiminen. Tärkeimmät asiat sopimuksessa ovat mielestäni juurikin sovelletta- va laki sekä riitojenratkaisutapa. Toinen vaihtoehto on tietenkin tehdä niin hyvin ja tarkasti kirjoitettu sopimus, ettei riitatilanteessa asiaa tarvitse viedä eteenpäin. Tällöin sopimukses- ta voidaan tarkastaa sovitut asiat. Uskoisin kuitenkin, ettei se ole näin yksinkertaista, mikä- li isoja riitoja tulee. Siksipä kannattaakin yrittää päästä yhteisymmärrykseen ainakin riito- jenratkaisutavasta ja mielellään myös sovellettavasta laista. Tärkeää mielestäni on myös itse kirjallisen sopimuksen kirjoittaminen. Mikäli sopimus on kirjallisessa muodossa, on osapuolten helpompi välttää väärinkäsityksiä. Kirjallinen sopi- mus yhdistettynä sopimusneuvotteluihin takaa varmasti parhaan lopputuloksen. Kirjallinen tuotos on hyvä olla olemassa myös muistin tueksi. Tarkan ja hyvän jälleenmyyntisopimuksen tekeminen vie myös aikaa. Erityisesti pienem- millä yrityksillä vastaan tulevat yrityksen resurssit. Ei ole aikaa perehtyä sopimusasioihin ja henkilöstöä on usein vähän. Jokaisella henkilöstön jäsenellä on varmasti työtehtäviä riit- tävästi entuudestaan, eikä sopimusasioita välttämättä lueta niin tärkeiksi, että siihen tarvit- taisiin joku niitä hoitamaan. Tämä on mielestäni erittäin tärkeää etenkin koulutuksen näkökulmasta, jotta mahdollistetaan tekijöiden saaminen kulloinkin ajankohtaiseen tarpeeseen ja näin myös tehostetaan työllistymistäkuitenkin hieman jopa vaarallinen ajatte- lutapa. Ehkäpä seuraavan viiden vuoden sisällä voidaan huomata tilastoistaJuuri pienempien yritysten tulisi kiinnittää erityistä huomiota sopimusasioihin. Tä- mä mielestäni siksi, että kasvusopimus on toiminut av- alalla merkittävänä kasvun mahdollistajanasopimusten puutteellisuudesta johtuen yritys voi joutua suuriin vaikeuksiin, jos asiasta ei olekaan sovittu tarkemmin ja tuleekin yllättävä sopimusrikko. Toimintamallin leviäminen laajasti myös luovien alojen ulkopuolelle olisi varsin perusteltua tällaisilla tuloksilla. Koska av-alan erilaisissa kehittämisprosesseissa on ollut mukana suhteellisen pieni otanta eri katto-organisaatioiden edustajiaMenetys voi rahallisesti olla iso, pohdin myös subjektiivisuutta sekä organisaatioiden henkilöstön vaihtuvuuden vaikutusta. Mikäli prosessissa vetovastuussa oleva henkilö siirtyy toiseen organisaatioon, voi olla riskinäjopa niin iso, että perusteellisesta pohjatyöstä huolimatta varsinainen toiminta se on yritykselle kohtalokasta. Haastattelemani yritykset toimivat pääasiallisesti eri alojen maahantuonnin parissa ja jalkauttaminen jää tekemättä huolellisestiso- pimuksissakin oli suuria eroja. Mikäli TEM Yhdistävä tekijä yrityksille oli kuitenkin jatkaa tavalla se, että niistä mi- kään ei ollut kovin suuri. Lakiasiat jäivät helposti sopimatta ja kirjallisia sopimuksia ei välttämättä arvostettu kovin korkealle. Yritysten välittömälle kaupankäynnille tarpeelliset sopimuskohdat olivat sopimuksissa hyvin edustettuina, mutta usein sopimuskohdat, jotka turvasivat kaupankäynnin tai toisella kasvusopimuksen toimenpiteiden edistämistä yhdessä sidosryhmien ennakkoon virheen tai mahdollisen hyväksikäytön seuraa- mukset, jäivät pienemmälle huomiolle. Mielestäni on tärkeää keskittyä kaupankäyntiin ja hoitaa suhteet kauppakumppaneihin hy- vin. Yhtä tärkeää on kuitenkin myös turvata liiketoiminnan tulevaisuus sopimalla etukä- teen mahdollisista seuraamuksista sopimusrikkomus tilanteessa sekä sopia lakiasioista. Jos sopimus on hyvin tehty, pystytään välttymään mahdollisilta riitatilanteilta paljon pidem- pään kun molemmat osapuolet tietävät seuraamukset sopimusrikkomustilanteessa. Tarkasti tehty sopimus myös vähentää epäselvyyksiä sekä väärinymmärrystilanteita. Xxxxx sopimus palvelisi hyvin sekä jälleenmyyjää että päämiestä, tulisi heidän räätälöidä sopimus heille sopivaksi. Asiat, jotka eivät koske kyseistä sopimusta, kannattaa jättää sopimuksen ulko- puolelle. Kuitenkin kaikki sopimukseen liittyvät asiat kannattaa liittää sopimusdokument- tiin, myös itsestään selvät asiat. Hyvän sopimuksen tekeminen kertoo mielestäni ammatti- maisuudesta ja siitä, että on tosissaan kaupanteon kanssa. Aloittaessani tekemään tutkimusta, olemme hyvällä pohjalla. Jatkossa koko Suomea minulla oli tietynlainen kuva jälleenmyyntisopimuksen sisällöstä ja sen eri alueita tulisi tosin edustaa kattavammin kansallisella tasolla tapahtuvassa keskustelussakulusta. Esimerkiksi kasvusopimusprosessin työpajat olivat avoimia kaikilleLisäksi olin varma, mutta ydintyöryhmässä ei ollut lainkaan pohjoisen edustajia mukanaettä lähes jokaisella yrityksellä olisi olemassa kirjallinen sopimus. Toki vastuu edistää asioita Tutkimuksen tulokset kertoivat kuitenkin muuta kuin mitä olin kuvi- tellut. Ilmenikin, ettei yrityksillä oikeastaan ole niin tarkkaa ja pyrkiä olemaan mukana dialogissa aktiivisemmin määriteltyä jälleenmyynti- sopimusta. Toisilla sopimus oli jopa pääasiallisesti suullinen. Haastattelujen jälkeen ym- märrän kuitenkin, miksi näin on. Yrityksillä on myös alueellisilla päättäjillä useita päämiehiä ja organisaatioillajokaisen kanssa sopi- mus on hieman erilainen. Hyvää kehitystä on kuitenkin havaittavissa. Samoihin aikoihinYritykset kokevat vaikeaksi tehdä yhtä tietynlaista sopimusta, kun tutkielma sovittavat asiat joka kerta poikkeavat toisistaan. Tästä seikasta huolimatta olen sitä mieltä, että sopimuksia olisi hyvä kuitenkin tarkentaa, tai että sovitut asiat olisivat edes yhdessä ja samassa paikassa, esimerkiksi kirjallisessa sopimuksessa. Suosittelen toimeksiantoyritykselleni laatimaani sopimusmallia käytettäväksi jälleenmyyn- nissä. Tähän asti toimeksiantoyritys on edistynyttehnyt sopimuksensa pääasiallisesti suullisesti tai sähköpostilla. Tämän sopimusmallin avulla sovitut asiat voi helposti myös kirjata paperille. Sopimusmalliin voi myös vaivatta lisätä asioita tarvittaessa, on edistämistoimenpiteitä samalla teemalla tapahtunut esimerkiksi silloin kun teh- dään jälleenmyyntisopimuksia uusien päämiesten kanssa. Jälleenmyyntisopimusmallia voi myös Business Finlandin toimesta. Elokuunjalostaa kirjoittamalla siitä erikielisiä versioita.

POHDINTA. Opinnäytetyöni tulosten ansiosta saan työhöni ohjenuoraa lähitulevaisuuden toimia vartenSopimuksen kannalta ensisijainen ongelma on, että ICT-projekteja on totuttu ostamaan kiinteällä hinnalla ja mieluusti ostajan puolella edelleenkin toimittaisiin näin, vaikka toimitustapa on muuttunut. Kasvusopimuksen päätavoitteisiin pohjautuen kaavioon 5 Tilaajan on listattu koonti kappaleessa 4.4hankala luottaa toimitukseen, jossa sisältöä ei ole ennalta määrätty ja jonka hinnoittelumalliksi suositellaan tuntiveloitusta asiantunti- jatyöstä. mainituista toimenpiteistäTällainen ostamisen malli saatetaan tilaajan puolella kokea siten, joita Pohjois-Suomen elokuvakomission alueella että toimittaja pääsee laskuttamaan hallitsemattomasti. Olen päätynyt siihen, että ostaakseen ketterän toimituksen on lähitulevaisuudessa tehtävä: Kaavio 5ennen kaikkea tunnettava menetelmä ja luotettava siihen. Lähitulevaisuuden toimenpiteetMolempien sopimuksen osapuolten tulee varmistaa omalta osaltaan riittävä menetelmäosaaminen, jonka jälkeen sopiminen tuntiveloituk- seen perustuvasta asiantuntijatyöstä pitäisi olla luontevampaa. (Pohjois-Suomen elokuvakomissio 2023) Koska olen haastatellut tutkielmaa varten kuutta (6) kasvusopimusprosessissa vahvasti mukana ollutta henkilöä Sopimuksessa on erityi- sen tärkeää kuvata kummankin osapuolen vastuut. Toimittaja ei voi selviytyä ketterästä toimituksesta ilman tilaajan sitoutumista jatkuvaan yhteistyöhön, vaan toimittajan näkö- kulmasta katsottuna ketterän projektin onnistuminen edellyttää muun muassa ministeriöistä tilaajan hyvää kehitysjonon hallintaa. Nimenomaan tilaajan riski on projektin läpinäkyvyyden ja Business Finlandistapienemmissä osissa valmistumisen vuoksi vesiputousmallia pienempi. Toimittajan tulee jatkuvasti osoittaa olevansa tilaajan luottamuksen arvoinen. Hyvällä sopimuksella luodaan projektille onnistumisen edellytykset myös sillä, mielestäni tutkielman pohjustusta että pro- jektiin kiinnitetään henkilöt, joilla on tiiminä riittävä osaaminen tulevasta tehtävästä suoriutumiseen. Nopeasta toimitusrytmistä johtuen ketterässä tiimissä toimiminen vaatii yleensä henkilön kiinnittämistä projektiin täysipäiväisesti. Toimittajan taloudellista ris- kiä voidaan pienentää palkitsevalla hinnoittelumallilla (bonusmalli), jossa toimittaja saa paremman tuntihinnan, jos ohjelmisto valmistuu ja kasvusopimuksen käsittelyä voidaan pitää kattavanasopimus päätetään arvioitua aiem- min ja vastaavasti, jos aikataulua joudutaan venyttämään, toimittaja kantaa vastuunsa veloittamalla halvemman tuntihinnan sopimukseen kirjatulla tavalla. Toimin Pohjois-Suomen elokuvakomissiolla asiantuntijan ja elokuvakomissaarin nimikkeelläTutkiessani aiheeni teoreettista taustaa havaitsin, että tällä hetkellä paljon huomiota ke- räävä digitalisaatio, vaatii eri tahojen hyvää yhteistyötä tulevaisuudessa, joten minulla on työni puolesta riittävää näkökulmaa käsitellä kasvusopimuksen toimintamallin käyttöönottoa alueellisesti. Näiden seikkojen perusteella mielestäni tutkimuksen tuloksia voidaan pitää pätevinä tälläkin alueella ketterät periaatteet ja ajankohtaisina. Mikäli olisi haluttu ottaa kriittisempää näkökulmaa siihen, onko kasvusopimusprosessissa mukana oleminen saanut jo aikaan muutosta esimerkiksi julkishallinnon organisaatioiden ja yritysten välisessä dialogissa, olisin voinut ottaa mukaan tutkielman lähteeksi vielä yritysten edustajien haastatteluita. Tuolloin aihe olisi mielestäni kuitenkin karannut liian laajaksi, sillä nyt halusin keskittyä käsittelemään sitä, mikä kasvusopimus on, ja mitä kehittämistehtäviä voitaisiin julkishallinnollisen organisaation näkökulmasta tehdä nimenomaan Pohjois-Suomen elokuvakomission alueella. Tutkielmaa tehdessä pohdin, onko av-alan kasvusopimus uudenlainen työkalu, vai toistetaanko jälleen aiempia kehittämistoimia. Esimerkiksi av-alan tiekartassa käsiteltiin paljolti samoja asioita, jotka on nostettu esille myös kasvusopimuksessa. Toki kasvusopimus toimii jatkumona aiemmille kehittämistoimille, joten näin ollen on loogista, että raporteissa on myös toistoa. Se, kuinka juuri kasvusopimus voisi olla enemmänkin kuin raportti ja tuoda konkreettista muutosta alalle, on kuitenkin mahdollista juuri kasvusopimuksessa painotetun, toimivan dialogin varmistamisella. Ajantasainen ja avoin keskusteluyhteys yksityisten ja julkisten organisaatioiden välillä on kaiken lähtökohta, ja näin varmistetaan se, että päätöksiä tehdään oikeaa tarvetta silmällä pitäen. Tämä on mielestäni erittäin tärkeää etenkin koulutuksen näkökulmasta, jotta mahdollistetaan tekijöiden saaminen kulloinkin ajankohtaiseen tarpeeseen ja näin myös tehostetaan työllistymistä. Ehkäpä seuraavan viiden vuoden sisällä voidaan huomata tilastoista, että kasvusopimus on toiminut av- alalla merkittävänä kasvun mahdollistajana. Toimintamallin leviäminen laajasti myös luovien alojen ulkopuolelle olisi varsin perusteltua tällaisilla tuloksilla. Koska av-alan erilaisissa kehittämisprosesseissa on ollut mukana suhteellisen pieni otanta eri katto-organisaatioiden edustajia, pohdin myös subjektiivisuutta sekä organisaatioiden henkilöstön vaihtuvuuden vaikutusta. Mikäli prosessissa vetovastuussa oleva henkilö siirtyy toiseen organisaatioon, voi olla riskinä, että perusteellisesta pohjatyöstä huolimatta varsinainen toiminta ja jalkauttaminen jää tekemättä huolellisesti. Mikäli TEM kuitenkin jatkaa tavalla tai toisella kasvusopimuksen toimenpiteiden edistämistä yhdessä sidosryhmien kanssa, olemme hyvällä pohjallamenetelmät kuulostavat ajankohtaisilta. Jatkossa koko Suomea ja sen eri alueita tulisi tosin edustaa kattavammin kansallisella tasolla tapahtuvassa keskustelussamukaan projekteihin voi tulla myös laitetoimittajien edustajia. Esimerkiksi kasvusopimusprosessin työpajat olivat avoimia kaikille, mutta ydintyöryhmässä ei ollut lainkaan pohjoisen edustajia mukana. Toki vastuu edistää asioita ja pyrkiä olemaan mukana dialogissa aktiivisemmin on myös alueellisilla päättäjillä ja organisaatioilla. Hyvää kehitystä on kuitenkin havaittavissa. Samoihin aikoihin, kun tutkielma on edistynyt, on edistämistoimenpiteitä samalla teemalla tapahtunut myös Business Finlandin toimesta. ElokuunOnkohan tulossa uusia haasteita sekä ketterille toimituksille että niiden sopimuksille?

POHDINTA. Opinnäytetyöni tulosten ansiosta saan työhöni ohjenuoraa lähitulevaisuuden toimia vartenTulkintametodeina tässä lainopillisessa tutkimuksessa oli systemaattinen tulkinta, sanamuodon mukainen tulkinta sekä historiallinen tulkinta. Kasvusopimuksen päätavoitteisiin pohjautuen kaavioon 5 Pääpaino tutkimuksessa oli systemaattisessa tulkinnassa, toisin sanoen huomiota kiinnitettiin oikeusnormeihin, oikeudenalan yleisiin oppeihin sekä oikeusjärjestykseen kokonaisuutena. Oikeusnormilla tarkoitetaan lakikielen ilmaisua, ilmaisun sisältöä tai niiden yhdistelmää (Hirvonen 2011, 23). Oikeusnormi muodostuu oikeusnormilauseesta ja oikeusnormin ajatussisällöstä. Oikeusnormilause sisältää oikeusnormin. (Hirvonen 2011, 24.) Kuluttajansuojalain (38/1978) 3 luvun 1 §:n säädös, jossa kielletään elinkeinonharjoittajaa käyttämästä kulutushyödykkeitä tarjotessaan sellaista sopimusehtoa, joka on listattu koonti kappaleessa 4.4kuluttajan kannalta kohtuuton huomioon ottaen kulutushyödykkeen hinta ja muuta seikat, on oikeusnormilause. mainituista toimenpiteistäEdellä mainittu oikeusnormilause sisältää oikeusnormin, jonka mukaan elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää kohtuuttomia sopimusehtoja. Tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota oikeusnormien sisältöön niin systemaattisesta näkökulmasta kuin kirjaimellisen sanamuodon näkökulmasta. Oikeudenalan yleiset opit, joita Pohjois-Suomen elokuvakomission alueella sopimusoikeudessa ovat sopimusvapaus, sopimuspakko, pacta sund servanda –periaate sekä lojaliteettiperiaate, käsiteltiin teoriaosuudessa kattavasti oikeuskirjallisuuden sekä hallitusten esitysten avulla. Nämä yleiset opit vaikuttavat sopimuksen tekemiseen niin kuluttajan kuin elinkeinonharjoittajan näkökulmasta. Kuluttajalla on lähitulevaisuudessa tehtävä: Kaavio 5vapaus valita, kenen kanssa sopimuksen solmii ja millä tavalla. Lähitulevaisuuden toimenpiteetSopimuspakko rajoittaa joidenkin elinkeinonharjoittajien oikeutta valita sopimuskumppaninsa. Sopimuspakolla halutaan turvata kuluttajan oikeudellista asemaa sopimuksen heikompana osapuolena. Sopimuksen sitovuuden periaate sitoo molempia sopijapuolia ja velvoittaa täten molemmat toimimaan velvoitteidensa mukaisesti. Lojaliteettiperiaate velvoittaa molemmat osapuolet ottamaan vastapuolen edut kohtuullisissa määrin huomioon. Tiedonantovelvollisuuden nojalla molempien osapuolien intressit ovat turvatut. Oikeusjärjestyksen huomioiminen kokonaisuutena ilmenee tässä tutkimuksessa laajassa teoreettisessa viitekehyksessä, jossa on otettu kuluttajalainsäädännön lisäksi huomioon muita yleis- ja erityislakeja sekä kuluttajariitalautakunnan menettelyitä. Tutkimuksen tutkimusmetodina on käytetty sisällönerittelyä eli tekstianalyysiä oikeusnormien tulkitsemisen vuoksi. Tutkimusmetodi ilmenee tutkimuksessa oikeusnormien analysoimisessa. Toisena tutkimusmetodina on käytetty empiirisiä tutkimusmenetelmiä, joista tarkemmin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä, sillä tutkimuksessa haluttiin tutkia yhtä ilmötä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Tutkimuksessa tutkittiin kuluttajasopimusten kohtuuttomia sopimusehtoja ainoastaan kuluttajan oikeudellisen aseman näkökulmasta. Kvalitatiivisista menetelmistä käytettiin analyysimenetelminä sisällönanalyysiä sekä juridista hermeneutiikkaa. Sisällön merkitys on sisällönanalyysin kohde. Sisällön merkitystä analysoitiin kohtuuttomuuden näkökulmasta, mutta erityisesti kuluttajan oikeudellisen aseman näkökulmasta. Juridisen hermeneutiikan avulla tekstiä ymmärretään ja tulkitaan tekstin yksityiskohdista kohti suurempaa kokonaisuutta. Kohtuutonta ehtoa tulkitaan aluksi oikeusnormina, mutta lain esitöiden, ajantasaisen lainsäädännön ja oikeustapausten avulla voidaan aineistoa tulkita kokonaisuutena. Laadullisen tutkimuksen sijasta tutkimus olisi voitu toteuttaa määrällisenä eli kvantitatiivisena tutkimuksena, jonka tarkoituksena on muodostaa muuttujat taulukkomuotoon ja saada aineisto tilastollisesti käsiteltävään muotoon. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa päätelmät perustuvat tilastolliseen analysointiin esimerkiksi tulosten kuvailemiseen prosenttitaulukon muodossa. (Pohjois-Suomen elokuvakomissio 2023Hirsjärvi ym. 2018, 140.) Koska olen haastatellut tutkielmaa varten kuutta Määrällistä tutkimusmenetelmää käyttäen tutkimusaineiston eli tutkimusjoukon olisi tullut olla huomattavasti laajempi, jotta tutkimustulos olisi voitu yleistää. Tutkimusjoukosta olisi otettu tutkimuksen tavoitetta palveleva otanta esimerkiksi satunnaisotannalla. (6) kasvusopimusprosessissa vahvasti mukana ollutta henkilöä muun muassa ministeriöistä Hirsjärvi ym. 2018, 180). Tässä tutkimuksessa tutkimuksen perusjoukko olisi voinut koostua kaikista kuluttajasopimusten kohtuuttomiin sopimusehtoihin koskevista oikeusriidoista Suomessa. Satunnaisotannan avulla olisi tapauksista voitu valita joka 10. tapaus ja Business Finlandistakäyttää niitä aineistona. Mitä tarkemmin otoksen tulokset halutaan kuvaavan koko tutkimusjoukkoa, mielestäni tutkielman pohjustusta ja kasvusopimuksen käsittelyä voidaan pitää kattavanasitä suurempi otos on hankittava (Hirsjärvi ym. Toimin Pohjois-Suomen elokuvakomissiolla asiantuntijan ja elokuvakomissaarin nimikkeellä2018, joten minulla on työni puolesta riittävää 180). Tutkimusaineisto olisi voitu kerätä esimerkiksi tilastoista sekä eri oikeusasteiden kirjaamoista. Tutkimukseen olisi voinut tuoda myös erilaista näkökulmaa käsitellä kasvusopimuksen toimintamallin käyttöönottoa alueellisestihaastattelemalla esimerksi käräjäoikeuden tuomaria tai hovioikeuden presidenttiä. Näiden seikkojen perusteella mielestäni Tutkimuksen luotettavuus olisi lisääntynyt triangulaation myötä (Tuomi & Sarajärvi 2018, 166). Kvantitatiivisen tutkimuksen tuloksia voidaan pitää pätevinä ja ajankohtaisina. Mikäli olisi haluttu ottaa kriittisempää näkökulmaa siihen, onko kasvusopimusprosessissa mukana oleminen saanut jo aikaan muutosta esimerkiksi julkishallinnon organisaatioiden ja yritysten välisessä dialogissa, olisin voinut ottaa mukaan tutkielman lähteeksi vielä yritysten edustajien haastatteluita. Tuolloin aihe olisi mielestäni kuitenkin karannut liian laajaksitutkimustulokset olisivat eronneet tässä tutkimuksessa saaduista tutkimustuloksista, sillä ne olisivat antaneet tilastollista tietoa kohtuuttomista sopimusehdoista Suomessa ja niitä olisi voitu analysoida tilastollisin analyysimenetelmin. Jos tutkimusaineistona tässä kyseisessä tutkimuksessa olisi ollut korkeimman oikeuden ennakkopäätösten sijasta esimerkiksi käräjäoikeuden, hovioikeuden tai markkinaoikeuden ratkaisut, olisivat tutkimustulokset olleet erilaiset. Tämän tutkimuksen aineiston ratkaisuihin viitaten olisi tutkimustulosten kohtuuttomuusjakauma ollut poikkeava nyt halusin keskittyä käsittelemään sitäsaadusta jakaumasta. Kolmessa tutkimusaineistoon sisältyvässä tapauksessa (KKO:2011:77, mikä kasvusopimus onKKO:2016:49, MAO:372/13) markkinaoikeuden ratkaisun varaan jäätäessä olisi jakauma ollut kohtuuttomien sopimusehtojen kannalta 3/3. Tapausten (KKO:1983-ll-91, KKO:2011:13) osalta käräjäoikeuden ratkaisun varaan jäätäessä olisi jakauma ollut kohtuullisten sopimusehtojen kannalta 2/2. Aiheenrajauksesta johtuen tutkimusaineiston otanta pieneni huomattavasti, minkä vuoksi tutkimusaineistona on neljä korkeimman oikeuden ennakkopäätöstä sekä yksi markkinaoikeuden päätös. Aineiston oikeustapaukset koskevat palvelusopimuksiin liittyviä sekä irtaimen kauppaa koskevia kuluttajasopimuksia. Aiheenrajauksen ulottuminen esimerkiksi kulutusluottoihin, velkomussopimuksiin tai vakuutussopimuksiin olisi lisännyt tutkimusaineiston määrää huomattavasti. Aiheenrajauksella haluttiin varmistaa, ettei tutkimusaineisto sekä itse tutkimus kasva liian suureksi. Tutkimustuloksista voidaan keskeisimpänä tuloksena todeta kuluttajan ja mitä kehittämistehtäviä voitaisiin julkishallinnollisen organisaation näkökulmasta tehdä nimenomaan Pohjois-Suomen elokuvakomission alueellaelinkeinonharjoittajan välisissä kuluttajasopimuksissa kuluttajan oikeudellisen aseman olevan elinkeinonharjoittajaa heikompi. Tutkielmaa tehdessä pohdinHeikompi asema näkyy niin elinkeinonharjoittajan taloudellisesti vahvemmassa asemassa kuin vakioehtojen määrätietoisessa käyttämisessä. Sopimusehtoja tulkitaan lain esitöiden, onko av-alan kasvusopimus uudenlainen työkalu, vai toistetaanko jälleen aiempia kehittämistoimiaajantasaisen lainsäädännön sekä sopimusehtodirektiivin avulla. Esimerkiksi av-alan tiekartassa käsiteltiin paljolti samoja asioita, jotka on nostettu esille myös kasvusopimuksessa. Toki kasvusopimus toimii jatkumona aiemmille kehittämistoimille, joten näin ollen on loogista, että raporteissa on myös toistoa. Se, kuinka juuri kasvusopimus voisi olla enemmänkin kuin raportti ja tuoda konkreettista muutosta alalle, on kuitenkin mahdollista juuri kasvusopimuksessa painotetun, toimivan dialogin varmistamisella. Ajantasainen ja avoin keskusteluyhteys yksityisten ja julkisten organisaatioiden välillä on kaiken lähtökohta, ja näin varmistetaan se, että päätöksiä tehdään oikeaa tarvetta silmällä pitäen. Tämä on mielestäni erittäin tärkeää etenkin koulutuksen näkökulmasta, jotta mahdollistetaan tekijöiden saaminen kulloinkin ajankohtaiseen tarpeeseen ja näin myös tehostetaan työllistymistä. Ehkäpä seuraavan viiden vuoden sisällä voidaan huomata tilastoista, että kasvusopimus on toiminut av- alalla merkittävänä kasvun mahdollistajana. Toimintamallin leviäminen laajasti myös luovien alojen ulkopuolelle olisi varsin perusteltua tällaisilla tuloksilla. Koska av-alan erilaisissa kehittämisprosesseissa on ollut mukana suhteellisen pieni otanta eri katto-organisaatioiden edustajia, pohdin myös subjektiivisuutta sekä organisaatioiden henkilöstön vaihtuvuuden vaikutusta. Mikäli prosessissa vetovastuussa oleva henkilö siirtyy toiseen organisaatioon, voi olla riskinä, että perusteellisesta pohjatyöstä huolimatta varsinainen toiminta ja jalkauttaminen jää tekemättä huolellisesti. Mikäli TEM kuitenkin jatkaa tavalla tai toisella kasvusopimuksen toimenpiteiden edistämistä yhdessä sidosryhmien kanssa, olemme hyvällä pohjalla. Jatkossa koko Suomea ja sen eri alueita tulisi tosin edustaa kattavammin kansallisella tasolla tapahtuvassa keskustelussa. Esimerkiksi kasvusopimusprosessin työpajat olivat avoimia kaikille, mutta ydintyöryhmässä ei ollut lainkaan pohjoisen edustajia mukana. Toki Lisäksi kuluttajan vastuu edistää asioita ja pyrkiä olemaan mukana dialogissa aktiivisemmin on myös alueellisilla päättäjillä ja organisaatioilla. Hyvää kehitystä on kuitenkin havaittavissa. Samoihin aikoihin, kun tutkielma on edistynyt, on edistämistoimenpiteitä samalla teemalla tapahtunut myös Business Finlandin toimesta. Elokuunottaa selvää sopimusehdoista tavanaomaisella tarkkuudella ilmeni kohtuuttoman sopimusehdon tulkintatavaksi.

POHDINTA. Opinnäytetyöni tulosten ansiosta saan työhöni ohjenuoraa lähitulevaisuuden toimia vartentarkoituksena oli luoda toimistomme käyttöön vakioehdot sisältävä toi- meksiantosopimus. Kasvusopimuksen päätavoitteisiin pohjautuen kaavioon 5 Sopimuksia oli alun perinkin tarkoitus tehdä kaksi erilaista – yksityi- selle asiakkaalle sekä yhteisöasiakkaalle. Suurin eroavuus sopimusten välillä oli oikeus- turvavakuutuksen käsittely. Laatimani toimeksiantosopimus on listattu koonti kappaleessa 4.4. mainituista toimenpiteistä, joita Pohjois-Suomen elokuvakomission alueella on lähitulevaisuudessa tehtävä: Kaavio 5. Lähitulevaisuuden toimenpiteet. (Pohjois-Suomen elokuvakomissio 2023) Koska olen haastatellut tutkielmaa varten kuutta (6) kasvusopimusprosessissa vahvasti mukana ollutta henkilöä muun muassa ministeriöistä ja Business Finlandista, mielestäni tutkielman pohjustusta ja kasvusopimuksen käsittelyä voidaan pitää kattavana. Toimin Pohjois-Suomen elokuvakomissiolla asiantuntijan ja elokuvakomissaarin nimikkeelläotettu käyttöön asianajotoimistossamme, joten opin- näytetyöni tavoite on tullut täytettyä. Tietysti muutaman kuukauden käytäntö saattaa tuoda siihen muutoksia ja täydennyksiä sekä näyttää, väheneekö toimeksiannon avaami- seen ja laskutukseen liittyvät ongelmat. Etämyynti tulee tulevaisuudessa olemaan suuri haaste asianajotoiminnassa. Toisaalta sitä pitäisi lisätä ja kehittää tarjoamalla esim. kotisivujen kautta mahdollisuutta ostaa asiakir- japohjia (yksinkertainen kauppakirja, edunvalvontavaltuutus ym.), mutta vastaako asia- kas vai asianajaja asiakirjan oikeellisuudesta ja laillisuudesta. Tai asiakas soittaa kysyäk- seen vain yhtä pientä asiaa – uskaltaako asianajaja enää antaa vastausta, koska se onkin etämyyntiä. Periaatteessa siitä pitäisi voida lähettää lasku, mutta asiakas voi hyödyntää saamansa neuvon, reklamoida, ettei hän ole antanut toimeksiantoa ja lähettää vielä sen jälkeen peruuttamisilmoituksen. Toimistomme on ottanut etämyyntiin tiukan ja yksiselitteisen linjan – puhelimessa ei enää anneta neuvoja, vaan asiakkaan on varattava aika ja tultava käymään toimistolla, jotta voimme allekirjoittaa toimeksiantosopimuksen. Opinnäytetyötä aloittaessani minulla oli suuret odotukset asianajotoimistoihin lähetettä- västä kyselystä, mutta sen anti osoittautui todella olemattomaksi. Hämmästelen, että Suo- men Asianajajaliiton erittäin vahvasta ohjeistuksesta huolimatta toimeksiantosopimusta käytetään niin vähän. Koen, että tutkimustulos ei antanut luotettavaa eikä kattavaa kuvaa toimeksiantosopimuksen käytöstä ja merkityksestä muissa asianajotoimistoissa vähäisen vastaajamäärän vuoksi. Koen haasteelliseksi kokonaislaskutuksen käyttämisen ja sitä varmasti joudutaan tulevai- suudessa käyttämään. Ei asiakas halua jättää avointa piikkiä asianajotoimistoon. Käytäntö on työni puolesta riittävää näkökulmaa käsitellä kasvusopimuksen toimintamallin käyttöönottoa alueellisestiniin useasti osoittanut, että se helppo, yksinkertainen perukirja on aivan jotain muuta kuin yksinkertainen. Näiden seikkojen perusteella mielestäni tutkimuksen tuloksia voidaan pitää pätevinä Xxxxxxx tuli toimittamaan perunkirjoitusta äitinsä jälkeen ja ajankohtaisinakertoi olevansa ainoa lapsi. Mikäli olisi haluttu ottaa kriittisempää näkökulmaa siihenSukuselvityksestä ilmenikin, onko kasvusopimusprosessissa mukana oleminen saanut jo aikaan muutosta esimerkiksi julkishallinnon organisaatioiden ja yritysten välisessä dialogissa, olisin voinut ottaa mukaan tutkielman lähteeksi vielä yritysten edustajien haastatteluita. Tuolloin aihe olisi mielestäni kuitenkin karannut liian laajaksi, sillä nyt halusin keskittyä käsittelemään sitä, mikä kasvusopimus on, ja mitä kehittämistehtäviä voitaisiin julkishallinnollisen organisaation näkökulmasta tehdä nimenomaan Pohjois-Suomen elokuvakomission alueella. Tutkielmaa tehdessä pohdin, onko av-alan kasvusopimus uudenlainen työkalu, vai toistetaanko jälleen aiempia kehittämistoimia. Esimerkiksi av-alan tiekartassa käsiteltiin paljolti samoja asioitaettä hänellä oli kolme sisarta, jotka oli annettu pois häntä aiemmin, jolloin perunkirjoitus muuttuikin huomattavasti haasteelli- semmaksi. Miten asianajaja pystyy toimeksiantoa vastaanottaessaan ottamaan kaiken mahdollisen ennalta huomioon ja lupaamaan toimeksiannon kiinteään hintaan? Englannissa käytössä oleva ehdollinen palkkio on nostettu esille myös kasvusopimuksessa. Toki kasvusopimus toimii jatkumona aiemmille kehittämistoimille, joten näin ollen on loogista, että raporteissa on myös toistoa. Se, kuinka juuri kasvusopimus voisi olla enemmänkin kuin raportti mielenkiintoinen haaste ja tuoda konkreettista muutosta alalle, on kuitenkin mahdollista juuri kasvusopimuksessa painotetun, toimivan dialogin varmistamisella. Ajantasainen ja avoin keskusteluyhteys yksityisten ja julkisten organisaatioiden välillä on kaiken lähtökohta, ja näin varmistetaan se, että päätöksiä tehdään oikeaa tarvetta silmällä pitäen. Tämä on mielestäni erittäin tärkeää etenkin koulutuksen näkökulmasta, jotta mahdollistetaan tekijöiden saaminen kulloinkin ajankohtaiseen tarpeeseen ja näin myös tehostetaan työllistymistä. Ehkäpä seuraavan viiden vuoden sisällä voidaan huomata tilastoista, että kasvusopimus on toiminut av- alalla merkittävänä kasvun mahdollistajana. Toimintamallin leviäminen laajasti myös luovien alojen ulkopuolelle olisi varsin perusteltua tällaisilla tuloksilla. Koska av-alan erilaisissa kehittämisprosesseissa on ollut mukana suhteellisen pieni otanta eri katto-organisaatioiden edustajia, pohdin myös subjektiivisuutta sekä organisaatioiden henkilöstön vaihtuvuuden vaikutusta. Mikäli prosessissa vetovastuussa oleva henkilö siirtyy toiseen organisaatioon, voi olla riskinä, että perusteellisesta pohjatyöstä huolimatta varsinainen toiminta ja jalkauttaminen jää tekemättä huolellisesti. Mikäli TEM kuitenkin jatkaa tavalla tai toisella kasvusopimuksen toimenpiteiden edistämistä yhdessä sidosryhmien kanssa, olemme hyvällä pohjalla. Jatkossa koko Suomea mahdolli- suus ja sen eri alueita tulisi tosin edustaa kattavammin kansallisella tasolla tapahtuvassa keskustelussatutkiminen olisi hyvä opinnäytetyön tutkimuskohde. Esimerkiksi kasvusopimusprosessin työpajat olivat avoimia kaikilleSe asettaisi asianajajat ja myös tuomioistuimien tuomarit palkkioiden osalta uusien haasteiden eteen. Ja kuka hoi- taisi oikeudenkäynnit, mutta ydintyöryhmässä ei ollut lainkaan pohjoisen edustajia mukanajoissa häviö on lähes varma. Toki vastuu edistää asioita Tosin sen käyttöönottaminen Suo- messa vaatii lainsäädännön muuttamista ja pyrkiä olemaan mukana dialogissa aktiivisemmin on myös alueellisilla päättäjillä ja organisaatioilla. Hyvää kehitystä on kuitenkin havaittavissa. Samoihin aikoihin, kun tutkielma on edistynyt, on edistämistoimenpiteitä samalla teemalla tapahtunut myös Business Finlandin toimesta. Elokuunvakuutusyhtiöiden innovatiivisuutta aivan uu- den vakuutusmuodon luomiseen.