Päivystysjärjestelyt. Kolminkertainen päivystys (sairaalapäivystäjät erikseen vastasyntyneille ja isommille lapsille, yhteinen takapäivystäjä). Tilapäisesti tutkijana toimivat KYSissä muut ajat toimivat pediatrit osallistuvat päivystystämiseen. Viikonvaihteen sairaalapäivystykset jaettu 12 tunnin jaksoihin, mihin päivystäjät ovat tyytyväisiä. Viikonvaihteen päivystysrinkeihin sijoitetaan keskosten hoitoon perehtynyt lääkäri. Viikonloppuisin Vastasyntyneiden teho-osastolla päivystää neonatologi (KYSissä toimii 6 neonatologia) tai vastaavat taidot omaava erikoislääkäri.
Päivystysjärjestelyt. Foniatrian alalla ei ole päivystystä.
Päivystysjärjestelyt. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän raportin 31.1.2010 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet mukaisesti järjestetään KYSin ervan sairaaloi- den silmätautien alan päivystys yhteistyössä seuraavien päivystystasojen mukaisesti ‡ KYS taso III – ‡ Virka-ajan ulkopuolella vapaamuotoinen päivystys. Päivystäjinä toimi- vat sekä erikoistuvat lääkärit että erikoislääkärit. ‡ PKKS taso II ‡ Virka-ajan jälkeen vapaamuotoinen päivystys arkipäivinä. ‡ KSKS ja MKS taso II ‡ Virka-ajan ulkopuolella ei ole silmätautien päivystystä. Potilaat ohjautu- vat terveyskeskuksen päivystykseen tai kirurgian päivystykseen. Xxxxxx- xxxxxx konsultoidaan KYSin päivystäjää. ‡ SKS taso I ‡ Virka-ajan ulkopuolella ei ole silmätautien päivystystä. Potilaat ohjautu- vat terveyskeskuksen päivystykseen tai kirurgian päivystykseen. Xxxxxx- xxxxxx konsultoidaan KYSin päivystäjää. Nykyinen päivystysjärjestely riittää, ja se voidaan pitää ennallaan, jos lääkärimiehitys säilyy nykyisel- lään. ‡ Itä-Suomen yliopistosta on viimeisen 10 vuoden aikana valmistunut keskimäärin 1 - 2 silmätautien erikoislääkäriä vuodessa. Suurin osa valmistuneista on sijoittunut KYSin ervalle. ‡ Erikoistumisvirkojen lisäykseen ei ole tarvetta. ‡ Koulutus jakaantuu yliopistosairaala- ja keskussairaalapalvelujen välillä pääsääntöisesti 50/50 suhteessa. Tutkimustyö, virkasuhteen jonotilan- ne tai lopullinen palvelupaikka voi muuttaa palvelusuhdetta. Tähän ei POHJOIS-SAVON PUIJON SAIRAALA ALAVAN SAIRAALA JULKULAN SAIRAALA KUOPION TARINAN SAIRAALA Vaihde (017) 173 311 SAIRAANHOITOPIIRIN KY PL 100 PL 200 PL 300 PSYKIATRIAN KESKUS PL 500 xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx PL 900 70029 KYS 70029 KYS 70029 KYS PL 400 70029 KYS Y-tunnus 0171495-3 70029 KYS Puijonlaaksontie 0 Xxxxxx Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx 00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Siilinjärvi STM:n asetus 767/2006 sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä. Sen 4 § velvoittaa erityisvastuualueen sairaanhoitopiirejä laatimaan yhtei- sen erikoisalakohtainen luettelon alueellisesti keskitettävistä tutkimuksista, toimenpiteistä ja hoidoista. Taulukko 9. Erityisosaaminen Edellytyksiä Valtakunnan taso Silmän sisäinen onkologia Valtakunnallinen keskittäminen Helsinkiin KYS Neuro-oftalmologia Verkkokalvokirurgia Glaukoomakirurgia Sarveiskalvosiirrot Sarveiskalvot Regean, Tampere kautta PKKS , KSKS PKKS, KSKS, MKS Verkkokalvokirurgia Glaukoomakirurgia Xxx Xxxxxxxxxxx KYS, Xxxx Xxxxxxxx KYS, Xxxxx Xxxxxxxxxx PKKS, Niko Se- tälä KSKS ja Xxxx Xxxxx...
Päivystysjärjestelyt osuus päivystyksestä muuttuu tai päivystyksiä järjestellään muutoin uudel- leen. Lääkärisopimuksen yleisen osan 13 §:n mukaan päivystysmuodot ovat työ- paikkapäivystys, vapaamuotoinen päivystys sekä joissakin harvoissa tilan- teissa poikkeava työpaikkapäivystys. Työnantaja päättää päivystysmuodosta ja päivystysjärjestelyistä. Sopimus- määräyksiä laadittaessa ei ole ensisijaisesti tarkoitettu, että päivystys- muoto voisi vaihtua kesken päivystysvuoron saman päivystävän lääkärin jatkaessa päivystysmuodosta toiseen. Sinänsä sopimusmääräyksen sana- muoto ei kuitenkaan nimenomaisesti estä päivystysmuodon muuttamista kesken päivystysvuoron esimerkiksi siten, että viranhaltijan suorittama päi- vystys alkaa työpaikkapäivystyksenä ja jatkuu työpaikkapäivystyksen jäl- keen välittömästi vapaamuotoisena päivystyksenä. Työnantajan on tarkasteltava päivystysjärjestelyä kokonaisuutena ottaen huomioon muun muassa työsuojelullinen ja potilasturvallisuusnäkökulma sekä mitä LS:n yleisen osan 21 §:ssä ja sen soveltamisohjeessa todetaan. Määräys koskee työpaikkapäivystystä seuraavan työpäivän suunnittele- mista vapaaksi, mutta soveltamisohje koskee yleisesti työ- ja päivystysjär- jestelyjä. Soveltamisohjeen mukaan työ- ja päivystysjärjestelyjen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee muutoinkin kiinnittää huomiota siihen, etteivät yhtäjak- soisten työrupeamien pituudet ja työhönsidonnaisuus työpäivän ja päivys- tysajan kuormittavuus huomioon ottaen muodostu kohtuuttomaksi. Toisi- aan seuraavien työ- ja päivystysvuorojen rasittavuutta voidaan vähentää rytmittämällä työrupeamia, vapaa-aikoja ja eri päivystysmuotoja paikalli- sesti tarkoituksenmukaiseksi katsottavalla tavalla käyttäen hyväksi päivys- tyksen vapaa-aikakorvauksia, muita ansaittuja vapaita ja erilaisia työjärjes- telyjä kuten eripituisia työ- ja päivystysvuoroja, työaikojen porrastusta ja yhdistämällä em. tekijöitä. Päivystysvuoroa kokonaisuutena tarkasteltaessa on usein perusteltua, että päivystysvuoroa seuraava työpäivä suunnitellaan vapaaksi, vaikka päivys- tysvuoro ei kokonaisuudessaan ole työpaikkapäivystystä. Yleisen osan 21 §:n mukaan terveyskeskuksen osavuorokautisen työpaikkapäivystyksen työpäivän jälkeinen työaika voidaan tarvittaessa suunnitella normaalia ly- hyemmäksi (esim. 4 tuntia). Vastaavalla tavalla voidaan toimia myös sai- raalassa. Päivystysjärjestelyjen muutosten myötä aktiivityön osuus useissa vapaa- muotoisissa päivystyspisteissä on noussut. LS:n yleisen osan 14 §:n mu- kaan vapaamuotoisen päivy...