Pätemättömyys Mallilausekkeet

Pätemättömyys. Sopimus on pätemätön, mikäli se katsotaan alun perinkin olleen mitätön. Mitättömyyden voi aiheuttaa esimerkiksi lainvastainen menettely, jolloin sopimus on ollut pakottavan oikeusnormin vastainen. (Karttunen ym. 2008, 109) Pakottavilla normeilla halutaan suojata heikompaa osapuolta, yleistä etua sekä mahdollista kolmatta osapuolta. (Karttunen ym. 2008, 114) Sopimus katsotaan pätemättömäksi, jos oikeustoimi on syntynyt oikeudenvastaisesti pakottamalla esimerkiksi väkivallan uhalla. Sopimuksen pätemättömyyteen johtaa myös tilanne, jossa oikeustoimi on saatu aikaan petollisella viettelyllä. Oikeustointa ei voida pitää pätevänä, mikäli se on syntynyt käyttämällä hyväksi toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai riippuvaista asemaa ja saavuttanut toiminnallaan aineellista etua, joka on epäsuhteessa vastikkeen kanssa. Oikeustoimi ei ole pätevä, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, niistä tietoisen että olisi kunnian vastaista tai arvotonta vedota oikeustoimeen. (Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228 28 - 33 §) Holhoustoimilain mukaan henkilö, joka on alle 18-vuotias tai vajaavaltaiseksi julistettu ei ole oikeustoimikelpoinen. Tällöin henkilöä koskevista oikeustoimista päättää edunvalvoja tai huoltaja. (Laki holhoustoimesta 1.4.1999/442 24 §) Sopimus saatetaan katsoa pätemättömäksi, mikäli toinen osapuolista on vajaavaltainen. Kuitenkin alaikäinen henkilö saa tehdä merkitykseltään vähäisiä oikeustoimia. Mikäli sponsorisopimus on merkitykseltään vähäinen, on alaikäiselläkin urheilijalla oikeus solmia yhteistyösopimuksia sponsoritahojen kanssa. Toisaalta jos sponsoriyhteistyöhön liittyen alaikäinen urheilija luovuttaa esimerkiksi kuvansa ja nimensä käyttöoikeuden yrityksen käyttöön on oikeusturvan toteutumisen kannalta tärkeää, että huoltajat ja urheilijan edustaja esimerkiksi manageri olisi mukana sopimusneuvotteluissa.
Pätemättömyys. Jos jokin tämän sopimuksen määräys muuttuu pätemättömäksi, laittomaksi, ei-sitovaksi tai täytäntöönpanokelvottomaksi (kokonaan tai osittain), sovelletaan muita määräyksiä, ja osapuolet tekevät kaikkensa sopiakseen uudesta määräyksestä, joka on mahdollisimman lähellä pätemättömän, laittoman, ei-sitovan tai täytäntöönpanokelvottoman määräyksen tarkoitusta ottaen huomioon näiden yleisten käyttöehtojen ja sopimuksen sisällön ja tarkoituksen.
Pätemättömyys. Jos jokin näiden Ehtojen ehto katsottaisiin lainvastaiseksi, mitättömäksi tai ei jostain syystä olisi täytäntöönpanokelpoinen, kyseinen ehto katsotaan tällöin poistetuksi näistä Ehdoista eikä sitä sovelleta, mutta sillä ei ole kuitenkaan vaikutusta näiden Ehtojen muiden ehtojen pätevyyteen ja täytäntöönpanoon.
Pätemättömyys. Sopimuksen tai sen ehdon pätemättömyys tai täytäntöönpanokel- vottomuus ei vaikuta sopimuksen muiden osien tai ehtojen päte- vyyteen tai täytäntöönpanokelpoisuuteen. Raision ja Asiakkaan tulee välittömästi neuvotella uudelleen pätemättömäksi havaitusta ehdosta tai sopimuksen osasta, jotta pätemättömyys saadaan korjatuksi. Jos keskinäiseen yhteisymmärrykseen ei neuvotteluis- sa päästä, sopimuksen pätemätön tai täytäntöönpanokelvoton ehto tai osa katsotaan sopimukseen kuulumattomaksi.
Pätemättömyys. Jos jokin Sopimuksen määräys havaitaan pätemättömäksi tai täytäntöönpanokelvottomaksi, muut määräykset jäävät voimaan, ja kyseinen määräys korvataan jollain Sopimuksen tarkoituksen ja tavoitteen mukaisella määräyksellä.

Related to Pätemättömyys

  • Tekstimuutokset Työehtosopimuksen tekstit säilyvät ennallaan lukuun ottamatta seuraavia muutoksia:

  • Sopimusmuutokset JYSE luvussa 22 tarkoitettuja sopimusmuutoksia voivat tehdä ainoastaan sellaiset henkilöt, joilla on Tilaajan ja Palveluntuottajan organisaatiossa allekirjoitusoikeus. Sopimuksen yhteyshenkilöillä ei ole oikeutta muuttaa Sopimusta.

  • Soveltamisala Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.

  • Sopimuksen soveltamisala Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat Teknologiateollisuus ry:n suunnittelu- ja konsulttitoimialan jäsenyritysten palveluksessa olevat ylemmät toimihenkilöt. Ylemmän toimihenkilön tehtävissä edellytetään korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulutasoista tiedollista ja taidollista valmiutta. Koulutuksen mukanaan tuoma muodollinen pätevyys tai sen puuttuminen ei kuitenkaan sinänsä ratkaise, kuuluuko henkilö ylempien toimihenkilöiden piiriin tai ei. Kuvaavaa ylemmän toimihenkilön tehtävälle on suhteellisen suuri itsenäisyys ja vastuu. Käytännössä yrityksen ylemmän toimihenkilön tehtävä on suunnittelu-, konsultointi- tai asian- tuntijatehtävä taikka esimiestehtävä. Xxxxxxx toimihenkilön toimi on suunnittelu- ja konsulttialan toimihenkilöiden työehto- sopimuksen soveltamisalan sisältämiä toimia vaativampi. Xxxxxxxxxxxxx kuuluminen tiettyyn henkilöryhmään määräytyy hänen pääasiallisten tehtäviensä mukaisesti. Sopimus ei koske yrityksen tai toimipaikan johtoon kuuluvia ja johtamiseen osallistuvia henkilöitä, ei myöskään näihin verrat- tavia johtoa avustavia asiantuntijoita eikä henkilöitä, jotka edus- tavat työsuhteeseen liittyvissä asioissa yritystä suhteessa ylem- piin toimihenkilöihin ja joilla on oikeus tai valtuutus päättää ylempien toimihenkilöiden työehdoista.

  • Sopimusosapuolet Työntekijöitä yleisesti koskevista asioista sovitaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestelmän mukaisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken. Yksittäistä työntekijää tai työryhmää koskevista asioista sovitaan työnantajan ja asianomaisen työntekijän tai työryhmän kesken. Pääluottamusmiehen tekemä sopimus sitoo kaikkia niitä työntekijöitä, joita pääluottamusmiehen on katsottava edustavan. Yksittäisen työnteki- jän tai työryhmän tekemä sopimus ei voi olla ristiriidassa pääluottamus- miehen tekemän samaa asiaa koskevan sopimuksen kanssa

  • Lääkärintarkastukset Palkanmaksun edellytykset

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Jatkuva neuvottelumenettely Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelu- menettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa virka- ja työehto- sopimusasioissa.

  • Sopijaosapuolet Valtio: ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarain- ministeriö, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Uudenmaan ELY-keskus) sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Kunnat: Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa, Vihti. Kuntayhtymät: Helsingin seudun liikenne –kuntayhtymä (HSL). Sopijaosapuolet sitoutuvat yhdessä edistämään sopimuksen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista.

  • Soveltamisala ja määritelmät 1.1. Näitä suurjännitteisen jakeluverkon verkkopalveluehtoja (SJVPE) sovelletaan suurjännitteiseen jakeluverkkoon liitetylle verkonhaltijalle, sähkönkäyttäjälle tai sähköntuottajalle (asiakas) tapahtuvassa sähköverkkopalvelussa ja ne ovat osa tätä palvelua koskevaa, suurjännitteisen jakeluverkonhaltijan ja asiakkaan välistä sähköverkkosopimusta (verkkosopimusta).