Rahoitusosuus Mallilausekkeet

Rahoitusosuus. 1. Albanian tai albanialaisten oikeussubjektien osallistuminen Horisontti Eurooppa -ohjelmaan edellyttää Albanian osallistumista ohjelman rahoitukseen ja siihen liittyviin hallinto-, täytäntöönpano- ja toimintakustannuksiin Euroopan unionin yleisen talousarvion, jäljempänä ’unionin talousarvio’, mukaisesti. 2. Rahoitusosuus koostuu seuraavien summasta: a) toiminnallinen rahoitusosuus sekä b) osallistumismaksu. 3. Rahoitusosuus suoritetaan vuotuisena maksuna kahdessa erässä, jotka erääntyvät viimeistään kesäkuussa ja syys­ kuussa. 4. Toiminnallinen rahoitusosuus kattaa ohjelman toiminta- ja tukimenot ja täydentää sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoina määriä, jotka on otettu lopullisesti hyväksyttyyn unionin talousarvioon Horisontti Eurooppa -oh­ jelman osalta, mukaan lukien määrärahat, jotka vastaavat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (9), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, ajantasaisimman version 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti vapautettuja ja uudelleen käyttöön otettuja sitoumuksia, ja joihin on lisätty korotuksena ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot, jotka eivät ole peräisin muiden rahoittajien Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoitusosuuksista (10).‌ Niiden ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen osalta, jotka on kohdennettu Horisontti Eurooppa -ohjelmaan Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta covid-19-kriisin jälkeisen elpymisen tukemiseksi annetun neuvoston asetuksen (EU) 2020/2094 (11) 3 artiklan 1 kohdan nojalla, tämä korotus vastaa vuotuisia määrärahoja, jotka on ilmoitettu talousarvioesitykseen liitetyissä Horisontti Eurooppa -ohjelmaa koskevissa asiakirjoissa. 5. Alustava toiminnallinen rahoitusosuus perustuu jakoperusteeseen, joka määritellään Albanian markkinahintaisen bruttokansantuotteen (BKT) ja Euroopan unionin markkinahintaisen BKT:n suhteena. Asiaa käsittelevät komission yksi­ köt määrittävät sovellettavat markkinahintaiset BKT:t viimeisimpien tilastotietojen perusteella, jotka ovat käytettävissä talousarviolaskelmia varten sitä vuotta edeltävänä vuonna, jona vuotuinen maksu on suoritettava. Edellä määrätystä poiketen vuoden 2021 alustava toiminnallinen rahoitusosuus perustuu vuoden 2019 markkinahintaiseen bruttokansan­ tuotteeseen. Jakoperustetta koskevat mukautukset määritetään liitteessä I. 6. Alustava toiminnallinen rahoitusosuus lasketaan soveltamalla mukautettua jakoperustetta alustaviin maksusitou­ musmäärärahoihin, jotka on otettu sovellettavan vuoden osalta lopullises...
Sample 1See All (11)
Law Insider
+
Microsoft® Word Add-in

Get the Official Word Add-in

Open in AppSource
Add to Word Now
Rahoitusosuus. Kokonaiskustannusmallia sovellettaessa Akatemian rahoitusosuus on yleensä enintään 70 prosent- tia hankkeen kokonaiskustannuksista. Akatemian rahoitusosuus (prosentti) ilmoitetaan tutkijalle päätösilmoituksen kohdassa Laskentaperusteet > HANKKEEN RAHOITUS > Akatemian rahoitus. Rahoitusmuodoissa strategisen tutkimuksen rahoitus ja yliopistojen profiloitumisen vahvistaminen Akatemian rahoitusosuus on 100-prosenttista. Rahoitusosuutta sovelletaan yhtäläisesti hankkeen kaikkiin kustannuksiin eli sekä välittömiin että välillisiin kustannuksiin. Välillisiä kustannuksia ovat hankkeen yleiskustannukset (katso 5.3.2). Aka- temian rahoitusosuus on sama jokaisessa maksatuspyynnössä ja joka vuosi koko rahoituskauden ajan.
Sample 1See All (4)
Rahoitusosuus. Rahoitusosuus esitetään teknisessä selvityksessä (ks. kohta 3). Yksikkökorvauksiin ei sovelleta rahoitusosuutta.
Sample 1Sample 2
Rahoitusosuus. Kokonaiskustannusmallia sovellettaessa Suomen Akatemian rahoitusosuus on yleensä enintään 70 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Rahoitusosuutta sovelletaan yhtäläisesti hankkeen kaikkiin kustannuksiin eli sekä välit- tömiin että välillisiin kustannuksiin. Välillisiä kustannuksia ovat hankkeen yleiskustan- nukset (ks.17.5). Akatemian rahoitusosuus on sama jokaisessa maksatuspyynnössä ja joka vuosi koko rahoituskauden ajan. Akatemian rahoitusosuus (%) on mainittu pää- tösilmoituksen Laskentaperusteet/HANKKEEN RAHOITUS - taulukon viimeisessä sarak- keessa ja kohdassa Yhteensä. Rahoitusmuodoissa strategisen tutkimuksen rahoitus ja yliopistojen profiloitumisen vahvistaminen Akatemian rahoitusosuus on täysimääräinen eli 100 prosenttia hank- keen kokonaiskustannuksista. Suorituspaikalta ei siis edellytetä omarahoitusosuutta.
Sample 1
Rahoitusosuus. Kokonaiskustannusmallia sovellettaessa Akatemian rahoitusosuus on yleensä enintään 70 prosent- tia hankkeen kokonaiskustannuksista. Akatemian rahoitusosuus (prosentti) ilmoitetaan tutkijalle päätösilmoituksen kohdassa Laskentaperusteet > HANKKEEN RAHOITUS > Akatemian rahoitus. Rahoitusmuodoissa strategisen tutkimuksen rahoitus, yliopistojen profiloitumisen vahvistaminen ja kärkihankerahoitus Akatemian rahoitusosuus on täysimääräinen eli 100 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Suorituspaikalta ei edellytetä omarahoitusosuutta. Rahoitusosuutta sovelletaan yhtäläisesti hankkeen kaikkiin kustannuksiin eli sekä välittömiin että välillisiin kustannuksiin. Akatemian rahoitusosuus (%) on mainittu päätösilmoituksen Laskentape- rusteet/HANKKEEN RAHOITUS - taulukon viimeinen sarake kohta Yhteensä. Välillisiä kustannuksia ovat hankkeen yleiskustannukset (katso 5.3.2). Akatemian rahoitusosuus on sama jokaisessa mak- satuspyynnössä ja joka vuosi koko rahoituskauden ajan.
Sample 1
Rahoitusosuus. Yhteistyökumppani maksaa Savo-ooppera ry:lle tuotanto- ja markkinointitukea yllä mainituista oikeuksista yhteensä enintään 40 000 euroa seuraavasti: Tuotantotuki 20 000 euroa kohdennetaan oopperan lavastuksen ja puvustuksen toteuttamiseen. Maksupäivä 18.12.2020
Sample 1

Related to Rahoitusosuus

  • Rahoitus Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 51 484 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 45 321 000 euroa. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 2 800 000 euroa vuonna 2017, 2 600 000 euroa vuonna 2018, 2 200 000 euroa vuonna 2019 ja 2 200 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Yhtenäisen, innovatiivisen ja avoimen kampusalueen rakentaminen ja modernin opetus- ja tutkimusympäristön kehittäminen yhdessä Oulun yliopiston kanssa - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Työelämäyhteistyömallit - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 3 363 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

  • Keskitettävä hoito Sairaala/sairaalat Edellytykset toiminnalle Avosydänkirurgia KYS

  • Asiakkaan vastuu ja ilmoitusvelvollisuus Asiakas on korvausvelvollinen laitokselle, muille asiakkaille ja kolmannelle osapuolelle niistä haitoista ja vahingoista, joita em. ohjeiden ja varoaikojen noudattamatta jättämisestä, sopimuksessa ja valtioneuvoston asetuksissa tai päätöksissä mainittujen enimmäispitoisuuksien ylittämisestä ja 7.9 kohdassa mainittujen kieltojen noudattamatta jättämisestä aiheutuu laitokselle, viemäriveden käsittelylle, vastaanottovesistölle tai jätevesilietteen hyötykäytölle. Jos kiinteistöltä on joutunut tai uhkaa joutua viemäriin kiellettyjä tai haitallisia aineita, on asiakkaan viipymättä ilmoitettava asiasta laitokselle. Asiakas on velvollinen ilmoittamaan laitokselle sellaiset muutokset, jotka vaikuttavat kiinteistöltä laitokselle tulevan viemäriveden tai jätevesilietteen laatuun. Tieto viemäriveden tai jätevesilietteen laadun muuttumisesta ja niihin vaikuttavista olosuhteista on annettava laitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen muutosten toimeenpanoa.

  • Ilmoitusvelvollisuus Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan.

  • Vakuutussopimuksen voimassaolo Vakuutussopimus on joko jatkuva tai määräaikainen. Jatkuva vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai Fennia irtisano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä. Määräaikainen vakuutussopimus on voimassa vakuutuskirjassa mainitun määräajan ja päättyy määräajan lopussa ilman erillistä irtisanomista. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä.

  • Laitoksen korvausvelvollisuus Laitos korvaa vesihuollossa olevasta virheestä henkilölle taikka yksityiseen käyttöön tai kulutukseen tarkoitetulle ja vahinkoa kärsineen pääasiassa sellaiseen tarkoitukseen käyttämälle omaisuudelle aiheutuneen vahingon. Laitos korvaa vesihuollossa olevasta virheestä kuluttajalle aiheutuvan taloudellisen vahingon. Välillisen vahingon laitos on velvollinen korvaamaan vain, jos virhe tai vahinko aiheutuu huolimattomuudesta laitoksen puolella. Välilliset vahingot on lueteltu vesihuoltolain 28 §:n 3 momentissa. Laitos ei vastaa niistä haitoista, vahingoista tai edunmenetyksistä, jotka aiheutuvat asiakkaalle sellaisista toimituksen keskeytyksistä ja rajoituksista, jotka eivät johdu vesihuollon virheestä. Laitos ei vastaa niistä veden laadun ja paineen vaihteluista tai viemäriveden vastaanoton keskeytyksistä tai rajoituksista aiheutuvista haitoista, vahingoista tai edunmenetyksistä, jotka eivät johdu vesihuollon virheestä. Laitos ei myöskään vastaa vahingoista, haitoista tai edunmenetyksistä, jotka johtuvat siitä, että kiinteistön vesihuolto on keskeytetty asiakkaan pyynnöstä tai jotka johtuvat asiakkaan tai kolmannen henkilön laitteista, toimenpiteistä tai laiminlyönneistä.

  • Ennakkoilmoitus työtaisteluista Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Lomautusilmoitus Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti edellä 16 §:n 1 – 2 kappaleen mukaan määräytyvää ilmoitusaikaa noudattaen. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto. Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto. Edellä 14 §:n 1 - 2 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain 2:12.2 §:ssä tarkoitetuista tapauksista.