Ratkaisu ja konsensus Mallilausekkeet

Ratkaisu ja konsensus. Ymmärrys siitä, että ratkaisu Suomen heikkenevään taloudelliseen tilanteeseen ja kilpailukyvyn paranemiseen oli löydettävä. Silti konsensuksen löytäminen osoittautui jo neuvotteluiden alkuvaiheessa erittäin vaikeaksi. Xxxx Xxxxxxxxxx pohti artikkelissaan 30. maaliskuuta Sipilän tavoitetta saada yhteiskuntasopimus solmittua vaalien jälkeen, mutta jo ennen hallitusneuvotteluita. Hämäläinen piti tätä rohkeana, sillä Xxxxxx halusi neuvotteluihin puolueet, työnantajien ja työntekijöiden edustajat, yrittäjät sekä MTK:n. Hänen mukaansa neuvotteluista tulisi vaikeat. Avoimena olivat muun muassa kysymykset ammattijärjestöjen halukkuudesta neuvotteluun varsinkin yrittäjäjärjestöjen kanssa, verotus, työeläkemaksun väliaikainen alennus ja työelämän lainsäädäntö. Avoimena kysymyksenä olisi myös kysymys siitä. kuka edustaisi valtiota neuvotteluissa, kun Xxxxxxx hallitus olisi tuolloin jättänyt eroanomuksen eikä uutta olisi vielä muodostettu. Xxxxxxxxxx tulikin siihen lopputulokseen, että Xxxxxxx asettama aikataulu kyseiseen malliin ei olisi realistinen.154 Superlobbari Xxxxxx Xxxx piti Xxxxxxx suunnitelmaa yhteiskuntasopimusneuvotteluiden ja hallitusneuvotteluiden käymistä rinnakkain hyvänä. Suomen taloudellinen vaje julkisessa taloudessa oli sotakorvauksien suuruus nykypäivän rahana eli noin 4,5 miljardia euroa. Xxxxxx mukaan yhteisymmärrys oli löydettävä ja nopeasti.155 Xxxxx Xxxxxxxx kirjoitti mielipidekirjoituksessaan, että yhteiskuntasopimus voisi olla ratkaisu työn kilpailukyvyn palauttamiseen. Ay-johtajien reaktiot hän kuitenkin näki torjuvina ja oletti välttämättömien uudistusten kaatuvan uhkiin yleislakosta. Näistä uhista Xxxxxxxx käytti termiä ulkoparlamentaarinen voimannäyttö ja piti niitä syynä toimintaan samaistuvan Sdp:n jatkuvaan kannatuksen menetykseen.156 Vaalien aattona toimittajat Xxxxx Xxxxxx ja Xxxxxx Xxxxxxxxxxx olivat listanneet asioita, joita uusien päättäjien täytyi tehdä päätöksiä tulevalla vaalikaudella. Valtion velkaantuminen täytyisi lopettaa, työttömyys kitkeä ja talous tulisi kääntää nousuun. Yhteiskuntasopimus oli yksi teemoista, jonka Luukka ja Niskakangas olivat ottaneet esille. Odotettavaa olisi, että tuleva pääministeri kutsuisi ammattijärjestöt koolle kolmikantaan, jotta sopimuksen sisällöstä päästäisiin neuvottelemaan. Ay-liikkeen oletettiin osallistuvan vastahakoisesti neuvotteluihin, 154 HS 30.3.2015 Perässähiihtäjä Xxxx Xxxxxxxxxx Voiko yhteiskuntasopimuksen tehdä jo ennen vappua? 155 HS 10.4.2015 Politiikka Xxxxxx Xxxxxxxxx Supe...

Related to Ratkaisu ja konsensus

  • Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen Tämä sopimus tulee voimaan sen allekirjoittamisella ja on voimassa 30.6.2029 asti. Sopimuskautta voidaan yhdessä sopien jatkaa enintään kahdella (2) vuo- della (optio). Optiokaudelle tehdään erillinen sopimus.

  • Sovellettava laki ja riidanratkaisu (a) Tähän Sopimukseen sovelletaan Suomen lakia.

  • Sovellettava laki ja erimielisyydet Tähän sopimukseen ja sen tulkintaan sovelletaan Suomen lakia. Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan kaikki erimielisyytensä neuvottelemalla. Mikäli Osapuolet eivät pääse neuvottelemalla sovintoon, ratkaistaan tästä sopimuksesta aiheutuvat riidat Helsingin käräjäoikeudessa.

  • Vakuutustapahtuman aiheuttaminen (28 §, 30 § ja 34 §)

  • Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 5. Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta. Jos työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä aiheutuvana kertakaikkisena korvauksena maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta. Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin ja toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.

  • Tietoturvaloukkaukset 8.1. Palveluntuottajan on ilmoitettava Tilaajalle kirjallisesti tietoonsa tulleesta henkilötietojen tie- toturvaloukkauksesta ilman aiheetonta viivytystä. Lisäksi Palveluntuottaja sitoutuu ilmoitta- maan Tilaajalle ilman aiheetonta viivytystä muista palvelun häiriö- tai ongelmatilanteista, joilla voi olla vaikutuksia rekisteröityjen asemaan ja oikeuksiin.

  • Erimielisyydet ja sovellettava laki 24.1 Hankintasopimusta koskevat asiat ratkaistaan ensisijaisesti keskinäisin neuvotteluin.

  • PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Tätä sopimusta on tehty kaksi yhdenmukaista kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle. Paikka Aika Työnantajan edustajan allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus

  • Sopimuksen voimassaoloaika 1. Tämä sopimus on voimassa 1.2.2018- 31.3.2020 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä ole kummankaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

  • Irtisanomisesta ilmoittaminen Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty. Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse ja sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisanominen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä.