Ristiriitatilanteet ja erokorvaukset johtajasopimuksissa Mallilausekkeet

Ristiriitatilanteet ja erokorvaukset johtajasopimuksissa. Tutkielmassani tarkastelin vuosina 2016 ja 2017 tehtyjä johtajasopimuksia niiden ristirii- tatilanteita ja erokorvauksia koskevilta osin. Tutkimukseni aiheen kannalta lakiuudistuk- sen jälkeen tehdyillä sopimuksilla on keskeinen asema, sillä näistä sopimuksista on mah- dollista havaita, kuinka oikeusnormia sovelletaan käytännössä kuntasektorilla. Aiemmin tehdyt sopimukset sitovat osapuolia yksityisoikeudellisesti, eivätkä tämän vuoksi ole täy- sin verrattavissa julkisoikeudellisen luonteen omaavien tuoreempien johtajasopimusten kanssa. Tutkimukseni johtajasopimusten määrän vuoksi yleistyksiä ei voi tehdä, vaan tar- koitukseni on sopimusten sisältöjä tarkastelemalla havaita, kuinka kunnissa ja kaupun- geissa on sovellettu kuntalain 42 §:ää sekä kuinka paljon kunnat ja kaupungit ovat hyö- dyntäneet harkintavaltaansa sopimuksen sisällön yksilöllisyydessä ja yksityiskohtaisuu- dessa. Kuntalaki mahdollistaa erokorvauksesta ja ristiriitatilanteiden menettelytavoista sopimi- sen johtajasopimuksessa. Laki ei kuitenkaan velvoita kuntia ottamaan näitä koskevia so- pimusmääräyksiä kunnanjohtajasopimukseen, mutta jokaisessa tutkimuskunnassa tällai- sia määräyksiä on jossain laajuudessa kirjattu sopimukseen. Kuntalaki antaa vain yleis- luontoisen raamin edellä mainituista seikoista sopimiselle, esimerkiksi erokorvauksen määrää ei laissa mitenkään rajoiteta. Tästä johtuen kunnat voivat käyttää harkintaval- taansa saavuttaakseen kunnan edun mukaisen täsmällisen sisällön johtajasopimukseensa. Tarkastelemieni kuntien sopimusten välillä on havaittavissa valtavasti eroja siinä, kuinka yksityiskohtaisesti ristiriitojen tai luottamuspulan toteamisen tavoista ja niitä seuraavista menettelytavoista on sopimukseen kirjattu. Lain mukaan erokorvaus on vaihtoehto kuntalain 43 §:n menettelylle. Kunnanjohtajan on irtisanouduttava vapaaehtoisesti välttääkseen irtisanomismenettelyn ja saadakseen ero- korvauksen. Erokorvaus voidaan siis maksaa luottamuspulan johdosta vapaaehtoisesti ir- tisanoutuvalle kunnanjohtajalle. Vaikka kuntalaissa on maininta nimenomaisesti vain edellä esitetystä tilanteesta, on kunnanjohtajalla mahdollisuus erokorvaukseen myös muista syistä päättyvässä virkasuhteessa. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi kunnan johtamisjärjestelmässä tapahtuneet muutokset, kunnan etu tai laaja erimielisyys. Tarkastelemieni johtajasopimusten mukaan yksiselitteistä on, että viranhaltijalain 35 §:n ja 41 §:n kunnanjohtajasta johtuvien irtisanomisperusteiden tai purkamisperusteide...

Related to Ristiriitatilanteet ja erokorvaukset johtajasopimuksissa

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu 2 samasanaista kappaletta, yksi kummallekin sopi- japuolelle. Turussa xx.xx.2020 Turun kaupunki Raision kaupunki Liite 1. Talousarvio

  • Keskeytyksistä ja rajoituksista tiedottaminen Ennalta arvaamattomista ja äkillisesti syntyneistä vedentoimituksen tai viemäriveden vastaanoton keskeytyksistä tai rajoituksista laitos tiedottaa olosuhteet huomioon ottaen viipymättä asiakkaalle. Huolto-, korjaus- ym. töiden takia tapahtuvista, etukäteen tiedossa olevista keskeytyksistä tai rajoituksista laitos tiedottaa hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista: rajoitettuja alueita koskevista keskeytyksistä ja rajoituksista liittyjäkohtaisesti ja laaja-alaisista keskeytyksistä ja rajoituksista lehdistön välityksellä.

  • Yleiseen viemäriin johdettavan veden määrän ja laadun rajoitukset Asiakas ei saa johtaa yhtiön viemäriin sellaisia vesiä tai sellaisia haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä vesiä, joiden osalta on erikseen valtioneuvoston päätöksissä tai viranomaismääräyksissä säädetty tai määrätty tai, jotka ovat vahingollisia viemäreiden, pumppaamoiden ja puhdistamoiden toiminnalle tai jätevesilietteen käsittelylle ja hyötykäytölle tai vastaanottovesistölle. Viemärivettä ei saa jäähdyttää niin kylmäksi, että se aiheuttaa viemäriverkostossa jäätymisen vaaraa tai haittaa puhdistamon toimintaa. Yhtiön viemäriin ei saa johtaa bensiiniä, liuottimia tai palo- ja räjähdysvaaraa aiheuttavia aineita tai muita ongelmajätteitä. Yhtiön viemäriin ei saa johtaa haittaa tai vahingon vaaraa tuottavasti: • esineitä, tekstiilejä, metalleja, hiekkaa, multaa, lasia, kumia, muovia, rasvaa, öljyä tai muita sellaisia yhdyskunta- tai teollisuusjätteitä, jotka saattavat aiheuttaa viemärin tukkeutumista tai vaikeuttaa viemärivesien käsittelyä tai ainetta, joka reagoidessaan viemäriveden kanssa voi aiheuttaa tukkeutumista, myrkkyjä, syöpymistä tai viemäriveden merkittävää lämmön nousua, • myrkkyjä tai myrkyllisiä kaasuja muodostavia aineita, happoja tai viemäriyhtiön rakenteita syövyttäviä aineita, • viemärivettä, jonka pH luku (happamuusarvo) yleisen viemärin liitoskohdassa on pienempi kuin 6,0 tai suurempi kuin 11, • suurta hetkellistä vesimäärää tai suurta määrää vettä, jonka lämpö¬tila ylittää +40 °C, • viemäriyhtiön tai purkuvesistön kannalta muita vahin¬gollisia tai myrkyllisiä aineita tai aineita, jotka häiritsevät viemäriverkoston tai jätevedenpuhdistamon toimintaa tai vaarantavat työntekijöiden terveyden. Huleveden ja/tai perustusten kuivatusveden johtaminen jätevesiviemäriin samoin kuin jäteveden johtaminen hulevesiviemäriin on kielletty, ellei johtamisesta ole sovittu erillisellä sopimuksella.

  • Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2020 ja on voimassa 28.2.2022 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, siltä osin kuin sitä ei jonkun sopimusosapuolen toimesta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.

  • Vakuutustapahtuman aiheuttaminen (28 §, 30 § ja 34 §)

  • Sovellettava laki ja erimielisyydet Tähän sopimukseen ja sen tulkintaan sovelletaan Suomen lakia. Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan kaikki erimielisyytensä neuvottelemalla. Mikäli Osapuolet eivät pääse neuvottelemalla sovintoon, ratkaistaan tästä sopimuksesta aiheutuvat riidat Helsingin käräjäoikeudessa.

  • Vakuutussopimuksen Muuttaminen 15.1 Vahinkovakuutuksen sopimusehtojen muuttaminen vakuutuskauden aikana (VSL 18 §)

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien oikeushenkilöiden vakuutukset Jos Fennia tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.