Roolijako Mallilausekkeet

Roolijako. Kunnan hallinto perustuu luottamushenkilöiden ja viranhaltijaorganisaation yhteistyöhön, jota kunnanjohtaja ylimpänä viranhaltijana johtaa. Kummallakin on selkeät omat tehtävänsä. Luottamushenkilöiden tehtävänä on panna asioita vireille, asettaa tavoitteita ja tehdä päätöksiä, valvoa päätösten toteutumista sekä kantaa poliittista vastuuta yhteisistä asioista ja paikallisesta kehityksestä. Viranhaltijajohto puolestaan vastaa poliittisten toimielinten asioiden valmistelusta sekä päätösten toteuttamisen ja täytäntöönpanon johtamisesta. Kunnanjohtaja edustaa kuntaa ulospäin ja toimii isäntänä kunnan puolesta, jos tapauskohtaisesti ei muuta sovita. Kunnanjohtaja toimii virkatoimessaan niin, että hän on tasapuolisesti kaikkien kuntalaisten ja poliittisten ryhmien käytettävissä. Kunnanjohtajalla on velvollisuus pitää kunnanhallitus ajan tasalla kaikissa sen päätäntävaltaan kuuluvissa tai muutoin kunnan kannalta merkittävissä asioissa. Luottamushenkilöiden tehtävänä on asettaa kunnan keskeiset tavoitteet eri toimialueille, jolloin he käyttävät kunnan merkittävintä ohjaus- ja päätösvaltaa. Vuotuinen talous- ja toimintasuunnitelma sekä kuntastrategia ovat keskeinen osa ohjausvallan käyttöä. Luottamushenkilöiden tehtävänä on asettaa tavoitteiden kautta kunnan kehittämiselle selkeät suuntaviivat ja tahtotila, sekä toteuttaa tämän mukaisesti määrittelemäänsä linjaa päätöksenteossa. Kunnanjohtajan toimivaltaan kuuluu keskeisesti henkilöstöorganisaation johtaminen. Kunnanjohtaja edistää kuntaorganisaation toimintaa hyvässä yhteistyössä koko henkilöstön kanssa. Kunnanjohtajan toiminnan tukena toimii hänen asettamansa johtoryhmä. Hallituksen puheenjohtaja johtaa poliittista yhteistyötä, jota kunnan- tai yhtymähallituksen tehtävien toteuttaminen edellyttää (Kuntalain 40 §). Tämä selkiyttää yleisellä tasolla kunnanhallituksen puheenjohtajan ja kuntajohtajan työnjakoa. Puheenjohtaja johtaa poliittista keskustelua eri puolueiden edustajien kanssa. Kuntajohtaja johtaa asioiden valmistelua, hallintoa ja taloutta henkilöstöorganisaation kanssa. Kunnan luottamuselimet, ja erityisesti kunnanhallituksen- ja valtuuston puheenjohtajat tukevat kunnanjohtajaa hänen työssään mm. seuraavasti: o tukevat, kannustavat ja sparraavat kunnanjohtajan työtä ja asemaa o määrittelevät selkeitä ja mahdollisuuksien mukaan keskenään ristiriidattomia tavoitteita sekä strategisia vaihtoehtoja yhteistyössä kunnanjohtajan ja henkilöstön kanssa o antavat ja ovat valmiita vastaanottamaan rakentavaa palautet...
Roolijako. Yhteistyötä ohjaa luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välinen molemminpuolinen luottamus, avoimuus sekä selkeä työnjako poliittisen ja operatiivisen johtamisen välillä. Kunnanjohtajan tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston puheenjohtajat. Puheenjohtajat sekä kunnanjohtaja huolehtivat omalta osaltaan siitä, että tehtävänjakoa poliittisen päätöksenteon ja operatiivisen johtamisen välillä noudatetaan. Kunnanjohtaja vastaa kuntakonsernin operatiivisesta johtamisesta. Kunnanjohtaja johtaa asioiden valmistelua sekä valtuuston ja kunnanhallituksen päätösten toimeenpanoa. Kunnanjohtaja vastaa luottamushenkilöjohdon informoimisesta ja huolehtii siitä, että se tapahtuu riittävässä laajuudessa ja tasapuolisesti. Kunnanjohtaja toimii virkatoimissaan niin, että hän on tasapuolisesti kaikkien kuntalaisten ja poliittisten ryhmien käytettävissä. Kunnanjohtaja valvoo ja osallistuu kunnan edunvalvontaan kuntalain ja asemansa mukaisesti. Luottamushenkilöiden tehtävänä on tukea kunnanjohtajaa hänen työssään ja asettaa keskeiset tavoitteet eri toimialueille. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii sekä poliittisen että operatiivisen johdon yhteisen näkemyksen tarvittavista päätöksistä sekä sovellettavista toimenpiteistä. On myös tärkeää, että täytäntöönpanossa toimitaan yhdensuuntaisesti sekä operatiivisessa että poliittisessa johdossa.
Roolijako. Kunnan hallinto perustuu luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden avoimeen ja luottamukselli- seen yhteistyöhön, jota valtuuston puheenjohtaja, kunnanhallituksen puheenjohtaja ja kunnan- johtaja yhteisvastuullisesti johtavat. Kummallakin osapuolella on selkeät omat tehtävänsä: luottamushenkilöorganisaatiolla ylimmän päätösvallan käyttäminen ja viranhaltijaorganisaa- tiolla asioiden valmistelu ja täytäntöönpano. Viranhaltijaorganisaation tehtävänä on mahdolli- simman nopeasti ja tehokkaasti laittaa täytäntöön luottamushenkilöorganisaation tekemät pää- tökset. Kunnanjohtaja toimii niin, että hän on tasapuolisesti kaikkien kuntalaisten ja poliittisten ryhmien käytettävissä. Kunnanjohtajalla on velvollisuus pitää kunnanhallitus ajan tasalla kai- kissa sen päätäntävaltaan kuuluvissa tai muutoin kunnan kannalta merkittävissä asioissa.

Related to Roolijako

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Vakuutuksenottajan velvollisuudet Vakuutuksenottaja on velvollinen • omalla kustannuksellaan osallistumaan vahingon selvittelyyn, • esittämään vakuutusyhtiölle hallussaan olevat tiedot, asiakirjat sekä muun aineiston, joilla on merkitystä vahingon selvittelyssä, • hankkimaan tai valmistamaan tarpeelliset selvitykset ja tutkimukset, jotka ovat kohtuullisin kustannuksin vakuutuksenottajan saatavilla sekä • varaamaan vakuutusyhtiölle mahdollisuuden myötävai- kuttaa sovinnollisen ratkaisun aikaansaamiseen.

  • Palkantarkistukset Kertaerä 2023 Kertaerän suuruus on 400 euroa ja se maksetaan toukokuun 2023 palkan- maksun yhteydessä. (Kustannusvaikutus on laskettu koko elintarvikealalle ja se on 1,0 prosenttia). Kertaerä maksetaan vain niille työntekijöille, joiden yhdenjaksoinen työ- suhde on alkanut viimeistään 1.2.2023 ja on edelleen voimassa kertaerän maksupäivänä ja joille maksetaan palkkaa kyseisenä maksuajankohtana. Osa-aikaiselle työntekijälle kertaerän määrä lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa. Kertaerää ei makseta, jos työntekijä on itse irtisanoutunut ennen kertaerän maksuajankohtaa. Kertaerää ei oteta huomioon muita palkkaeriä maksettaessa, muun mu- assa vuosilomapalkkaa, ylityökorvausta tai keskituntiansiota laskettaessa. Yleiskorotus 2023 Työntekijöiden palkkoja korotetaan 1.6.2023 tai lähinnä sen jälkeen alka- van palkanmaksukauden alusta lukien 3,5 prosentin suuruisella yleiskoro- tuksella. Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen mukaisella prosentilla yleis- korotuksen ajankohdasta lukien tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta lukien. Yleiskorotus 2024 Työntekijöiden palkkoja korotetaan 1.4.2024 tai lähinnä sen jälkeen alka- van palkanmaksukauden alusta lukien 2,3 prosentin suuruisella yleiskoro- tuksella. Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen mukaisella prosentilla yleis- korotuksen ajankohdasta lukien tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta lukien.

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluorganisaation osalta noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä Pal- velutyönantajat ry:n ja Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry:n välisen yh- teistoimintasopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä, ellei tästä työehtosopimuk- sesta muuta johdu. Työpaikalla tarkoitetaan yrityksen kutakin toimipaikkakuntaa (kaupunkia, kuntaa tai kaupunkien ja kuntien muodostamaa yhtenäistä talousaluetta), elleivät liitot toisin sovi. Liitot toteavat, että työsuojeluvaltuutetun vaalin käytännön järjestelyt työsuojelun valvontalain ja asetuksen mukaisesti ovat työntekijöiden asiana. Työnantajan velvolli- suutena on kuitenkin toimittaa luettelot vaalien järjestämisajankohtana työsuhteessa olevista työntekijöistä. Työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan vapautusta työstään työsuojeluvaltuute- tun tehtävien hoitamiseksi. Näihin tehtäviin käytettävä aika määräytyy työsuojeluval- tuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärän perusteella. Lukumäärän lasketaan sekä kokoaikaiset että osa-aikaiset työntekijät. Työsuojeluvaltuutetulle kuukausittain maksettava korvaus määräytyy samoin perus- tein kuin työstä vapautusaika. Jos sama henkilö toimii luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna, määräytyy luottamustehtävistä maksettava korvaus enintään luottamusmiessopimuksessa määri- tellyn kokonaan vapautetun luottamusmiehen korvauksen mukaisesti. Työntekijämää- rä Työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitoon käy- tettävä aika neliviikkoisjaksolla euroa / kk 1.4.2018 euroa / kk 1.4.2020 euroa / kk 1.4.2021 Työnantaja korvaa työsuojeluvaltuutetulle tehtävien johdosta hänelle aiheutuvat pu- helinkulut selvityksen mukaan. Tehtävien hoitamisesta aiheutuneet matkakustannuk- set korvataan tämän työehtosopimuksen mukaan. Työsuojeluvaltuutetun velvollisuus on oma-aloitteisesti perehtyä työpaikkansa työym- päristöön ja työyhteisön tilaan sekä työsuojelusäännöksiin. Hänen tulee kiinnittää myös edustamiensa työntekijöiden huomiota työympäristön ja työyhteisön tilaan liit- tyviin työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioihin. Työpaikan työn ja työolojen perusteella työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa ja tekee esityksiä esimie- hille ja tarvittaessa muille työnantajan edustajille.

  • Asiakirjoihin tutustuminen Ostaja on tutustunut kiinteistöä koskeviin asiakirjoihin, joita ovat: 1. Lainhuutotodistus 2. Rasitustodistus

  • Vakuutussopimuksen voimassaolo Vakuutussopimus on joko jatkuva tai määräaikainen. Jatkuva vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai Fennia irtisano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä. Määräaikainen vakuutussopimus on voimassa vakuutuskirjassa mainitun määräajan ja päättyy määräajan lopussa ilman erillistä irtisanomista. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä.

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.

  • Lomautuksen keskeyttäminen Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika. Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

  • Työaikakirjanpito Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (605/96) mukaisesti laadittuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojeluvaltuutetulla lain mukaan oikeus.

  • Kuluttajiin rinnastettavien vakuutuksenottajien vakuutukset Xxx XxxxXxxxxxx tai sen edustaja on vakuutusta markkinoi- taessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katso- taan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenotta- jalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.