Common use of Ruokaviraston tehtävät ja tahtotila Clause in Contracts

Ruokaviraston tehtävät ja tahtotila. Ruokavirastosta annetun lain (371/2018) mukaan viraston tehtävinä ovat elintarvikkei- den ja maa- ja metsätalouden tuotantopanosten turvallisuuden ja laadun, eläinten ter- veyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden edistäminen, valvonta ja tutkimus. Lisäksi virasto edistää viranomaistoimin elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantopanosten vien- tiä. Näihin tehtäviin liittyvä toiminta on kuvattu Suomen elintarvikeketjun monivuotisessa kansallisessa valvontasuunnitelmassa (VASU). Sen avulla Ruokavirasto koordinoi ja oh- jaa alue- ja paikallishallintoa, toimialan muita viranomaisia (puolustusvoimat, Tukes, Tulli ja Valvira) sekä laboratorioita niin, että toiminta olisi tehokasta, yhtenäistä, oikeasuh- teista ja läpinäkyvää. Näiden tehtävien yhteiskunnallinen vaikuttavuus näkyy tämän koordinaatiotyön onnistumisena. Ruokavirasto toimii Suomen maksajavirastona, joka vastaa Suomessa Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten suorien tukien ja markkinatoimenpiteiden, EU:n osarahoittamien maaseudun kehittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimen- piteiden toimeenpanosta. Keskeiset kehittämistoimet on kuvattu Manner-Suomen maa- seudun kehittämisohjelmassa 2014–2020 (Maaseutuohjelma) ja Suomen CAP-suunni- telmassa 2023–2027. Lisäksi Ruokavirastolla on eräitä kansallisen maaseutupolitiikan ja ruokapolitiikan toimeenpanoon liittyviä tehtäviä. Osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta Ruokavirasto varmistaa kestävän ruokajär- jestelmän turvallisuutta, erityisesti huoltovarmuutta, ruokaturvaa, alkutuotannon omava- raisuutta sekä ruokaketjun yritysten toiminnan edellytyksiä. Ruokavirastolla on tärkeä rooli elintarvikehuollon toimivuudessa koko maassa kaikissa olosuhteissa. Ruokaviraston organisaatio muodostuu strategisia tavoitteita ja tulossopimusta toteutta- vista linjoista ja toimintakokonaisuuksista. Ruokaviraston substanssista vastaavia linjoja ovat maaseutulinja, elintarvikeketjulinja sekä laboratorio- ja tutkimuslinja. Viraston toi- mintakokonaisuuksia ovat digitaaliset palvelut ja sisäiset palvelut. Ruokaviraston johta- misjärjestelmässä kukin toimintayksikkö vastaa prosessiensa johtamisesta. Strategisen kehittämisen kokonaisjohtaminen on organisoitu päämäärien mukaisille strategiatiimeille. Ruokavirasto tekee kansainvälistä yhteistyötä tehtäviinsä liittyen. Erityisesti kansainvä- listä yhteistyötä tehdään viennin edistämistehtävissä, vienti- ja tuontivalvonnassa, EU- lainsäädännön toimeenpanon kysymyksissä sekä tieteelliseen tutkimukseen liittyen. Pohjoismainen ja muu lähialueyhteistyö ovat tärkeitä viraston tehtäväkentässä. Ruokaviraston toiminnan lähtökohtana on myönteinen palvelukokemus ja asiakkaan kohtaaminen. Asiakasrajapinta hallitaan koko ketjussa alkaen maatalouden tuotantopa- nosteollisuudesta ja alkutuotannosta aina elintarviketeollisuuteen, vientiin, tuontiin, xxxx- xxxx (kauppa, ravintolat, suurkeittiöt) sekä kuluttajiin ja muihin henkilöasiakkaisiin. Ruo- kavirastoa johdetaan kokonaissuunnitteluun perustuen siten, että prosessit, palvelut ja tietojärjestelmät palvelevat asiakkaita ja muita sidosryhmiä sujuvasti ja joustavasti. Vuonna 2019 perustetun viraston tärkeitä peruskiviä ovat olleet strateginen herkkyys, johdon yhtenäisyys ja resurssien liikkuvuus. Ruokaviraston strategian (kuva 1) mukainen tulevaisuuden visio on: Vastuullista ruokaa – hyvää elämää. Virasto tavoittelee toiminnassaan ja sen kehittämisessä sitä, että Suo- messa on saatavilla vastuullisesti tuotettua ruokaa, minkä katsotaan parantavan elämän- laatua. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti virasto tuottaa turvallisuutta ja kilpailukykyä ruo- kaketjun kumppanina. Viraston työyhteisössä ja asiakkaiden kanssa työskenneltäessä keskeisiksi strategisiksi arvoiksi on nostettu keskinäinen arvostus, avoimuus ja ratkaisu- keskeisyys. Ruokaviraston strategian mukaan viraston toiminnan vaikuttavuuspäämärät ovat: - Kotimainen ruoantuotanto ja maaseutu ovat elinvoimaisia; - Eläimet ja kasvit ovat terveitä ja hyvinvoivia; ja - Ruoka on turvallista ja terveellistä. Strategiassa on lisäksi asetettu kolme mahdollistajapäämäärää: - Olemme asiakas- ja palvelulähtöisiä; - Tieto, tutkimus ja teknologia palvelevat asiakkaita ja ruokajärjestelmää; ja - Opimme ja uudistumme yhdessä. Viraston strategiatyössä on määritelty strategian päämäärille tarkennettuja tavoitteita, jotka kuvaavat toiminnan painotuksia ja tavoitellun muutoksen suuntaa. Strategiassa ja toiminnan suunnittelussa on otettu huomioon maa- ja metsätalousministeriön sekä Ruo- kaviraston yhteinen toimintaympäristöanalyysi (liite 3).

Ruokaviraston tehtävät ja tahtotila. Ruokavirastosta annetun lain (371/2018) mukaan viraston Ruokaviraston tehtävinä ovat elintarvikkei- den ja maa- ja metsätalouden tuotantopanosten turvallisuuden ja laadun, eläinten ter- veyden terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden edistäminen, valvonta ja tutkimus. Lisäksi virasto edistää edis- tää viranomaistoimin elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantopanosten vien- tiävientiä. Näihin tehtäviin teh- täviin liittyvä toiminta on kuvattu Suomen elintarvikeketjun monivuotisessa kansallisessa valvontasuunnitelmassa val- vontasuunnitelmassa 2015-2020 (VASU). Sen avulla Ruokavirasto koordinoi ja oh- jaa ohjaa alue- ja paikallishallintoa, toimialan muita viranomaisia (puolustusvoimat, Tukes, Tulli ja Valvira) sekä laboratorioita niin, että toiminta olisi tehokasta, yhtenäistä, oikeasuh- teista oikeasuhteista ja läpinäkyvääläpinäky- vää. Näiden tehtävien yhteiskunnallinen vaikuttavuus näkyy tämän koordinaatiotyön onnistumisenaonnis- tumisena. Ruokavirasto toimii Suomen maksajavirastona, joka vastaa Suomessa Euroopan unionin yhteisen yh- teisen maatalouspolitiikan mukaisten suorien tukien ja markkinatoimenpiteidentoimenpiteiden, EU:n osarahoittamien maaseudun kehittämistoimien ke- hittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimen- piteiden toimenpiteiden toimeenpanosta. Keskeiset kehittämistoimet on kuvattu Manner-Suomen maa- seudun maaseudun kehittämisohjelmassa 2014–2020 vuosille 2014-2020 (Maaseutuohjelma) ja Suomen CAP-suunni- telmassa 2023–2027). Lisäksi Ruokavirastolla on eräitä kansallisen maaseutupolitiikan ja ruokapolitiikan maaseutupoli- tiikan toimeenpanoon liittyviä tehtäviä. Osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta Ruokavirasto varmistaa kestävän ruokajär- jestelmän turvallisuuttaRuokaviraston tuoreen strategian mukainen tulevaisuuden visio on: Vastuullista ruokaa – hyvää elämää. Tällöin virasto tavoittelee toiminnassaan ja sen kehittämisessä sitä, erityisesti huoltovarmuuttaettä Suo- messa on saatavilla vastuullisesti tuotettua ruokaa, ruokaturvaa, alkutuotannon omava- raisuutta sekä minkä katsotaan parantavan elämänlaa- tua. Strategisen toiminta-ajatuksensa mukaisesti virasto tuottaa turvallisuutta ja kilpailukykyä ruokaketjun yritysten toiminnan edellytyksiä. Ruokavirastolla on tärkeä rooli elintarvikehuollon toimivuudessa koko maassa kaikissa olosuhteissakumppanina. Ruokaviraston organisaatio muodostuu strategisia strategian mukaan viraston toiminnan vaikuttavuuspäämärät ovat: - Kotimainen ruoantuotanto ja maaseutu ovat elinvoimaisia - Eläimet ja kasvit ovat terveitä ja hyvinvoivia - Ruoka on turvallista ja terveellistä Strategiassa on lisäksi asetettu kolme mahdollistajapäämäärää: - Olemme asiakas- ja palvelulähtöisiä - Tieto, tutkimus ja teknologia palvelevat asiakkaita ja ruokajärjestelmää - Opimme ja uudistumme yhdessä Strategiatyössä on määritelty päämäärille tarkennettuja tavoitteita, jotka kuvaavat toiminnan painotuksia ja tavoitellun muutoksen suuntaa. Strategiassa on huomioitu myös YK:n kestä- vän kehityksen tavoitteet (SDG) ja viraston toiminta tukee erityisesti seuraavia tavoitteita (liit- teessä 1 merkintä SDG nro keskeisimpien toimenpiteiden osalta): SDG 2. Ei nälkää. Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja tulossopimusta toteutta- vista linjoista edistää kestävää maataloutta. SDG 3. Terveyttä ja toimintakokonaisuuksistahyvinvointia. Ruokaviraston substanssista vastaavia linjoja ovat maaseutulinjaTaata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille. SDG 8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua. Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, elintarvikeketjulinja täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä laboratorio- säällisiä työpaikkoja. SDG 12. Vastuullista kuluttamista. Varmistaa kulutus- ja tutkimuslinjatuotantotapojen kestävyys. Viraston toi- mintakokonaisuuksia ovat digitaaliset palvelut SDG 13. Ilmastotekoja. Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sisäiset palvelutsen vaikutuksia vastaan. Ruokaviraston johta- misjärjestelmässä kukin toimintayksikkö vastaa prosessiensa johtamisestaSDG 15. Strategisen kehittämisen kokonaisjohtaminen on organisoitu päämäärien mukaisille strategiatiimeilleMaanpäällinen elämä. Ruokavirasto tekee kansainvälistä yhteistyötä tehtäviinsä liittyen. Erityisesti kansainvä- listä yhteistyötä tehdään viennin edistämistehtävissäSuojella maaekosysteemejä, vienti- palauttaa niitä ennalleen ja tuontivalvonnassa, EU- lainsäädännön toimeenpanon kysymyksissä sekä tieteelliseen tutkimukseen liittyen. Pohjoismainen edistää niiden kestävää käyttöä; Edistää metsien kestävää käyttöä; Taistella aavikoitumista vastaan; Py- säyttää maaperän köyhtyminen ja muu lähialueyhteistyö ovat tärkeitä viraston tehtäväkentässäluonnon monimuotoisuuden häviäminen. Ruokaviraston toiminnan lähtökohtana on myönteinen palvelukokemus asiakaskokemus ja asiakkaan kohtaaminenkohtaa- minen. Asiakasrajapinta hallitaan koko ketjussa alkaen maatalouden tuotantopa- nosteollisuudesta tuotantopanosteollisuu- desta ja alkutuotannosta aina elintarviketeollisuuteen, vientiin, tuontiin, xxxx- xxxx jakeluun (kauppa, ravintolatra- vintolat, suurkeittiöt) sekä kuluttajiin ja muihin henkilöasiakkaisiin. Ruo- kavirastoa Ruokavirastoa johdetaan kokonaissuunnitteluun perustuen siten, että prosessit, palvelut ja tietojärjestelmät palvelevat asiakkaita ja muita sidosryhmiä sujuvasti ja joustavasti. Vuonna 2019 perustetun viraston käynnistämisessä tärkeitä peruskiviä ovat olleet strateginen herkkyys, johdon yhtenäisyys ja resurssien liikkuvuus. Ruokaviraston strategian (kuva 1) mukainen tulevaisuuden visio on: Vastuullista ruokaa – hyvää elämääorganisaatio muodostuu strategisia tavoitteita ja tulossopimusta toteuttavista linjoista ja toimintakokonaisuuksista. Virasto tavoittelee toiminnassaan Ruokaviraston substanssista vastaavia linjoja ovat maaseutulinja, elintarvikeketjulinja sekä laboratorio- ja sen kehittämisessä sitä, että Suo- messa on saatavilla vastuullisesti tuotettua ruokaa, minkä katsotaan parantavan elämän- laatua. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti virasto tuottaa turvallisuutta ja kilpailukykyä ruo- kaketjun kumppaninatutkimuslinja. Viraston työyhteisössä toimintakoko- naisuuksia ovat digitaaliset palvelut ja asiakkaiden kanssa työskenneltäessä keskeisiksi strategisiksi arvoiksi on nostettu keskinäinen arvostus, avoimuus ja ratkaisu- keskeisyyssisäiset palvelut. Ruokaviraston strategian mukaan viraston toiminnan vaikuttavuuspäämärät ovat: - Kotimainen ruoantuotanto johtamisjärjestel- mässä kukin toimintayksikkö vastaa prosessiensa strategisesta ja maaseutu ovat elinvoimaisia; - Eläimet ja kasvit ovat terveitä ja hyvinvoivia; ja - Ruoka on turvallista ja terveellistä. Strategiassa on lisäksi asetettu kolme mahdollistajapäämäärää: - Olemme asiakas- ja palvelulähtöisiä; - Tieto, tutkimus ja teknologia palvelevat asiakkaita ja ruokajärjestelmää; ja - Opimme ja uudistumme yhdessä. Viraston strategiatyössä on määritelty strategian päämäärille tarkennettuja tavoitteita, jotka kuvaavat toiminnan painotuksia ja tavoitellun muutoksen suuntaa. Strategiassa ja toiminnan suunnittelussa on otettu huomioon maa- ja metsätalousministeriön sekä Ruo- kaviraston yhteinen toimintaympäristöanalyysi (liite 3)operatiivisesta johtami- sesta.

Ruokaviraston tehtävät ja tahtotila. Ruokavirastosta annetun lain (371/2018) mukaan viraston Ruokaviraston tehtävinä ovat elintarvikkei- den elintarvik- keiden ja maa- ja metsätalouden tuotantopanosten turvallisuuden ja laadun, eläinten ter- veyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden edistäminen, valvonta ja tutkimus. Lisäksi virasto edistää viranomaistoimin elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantopanosten vien- tiä. Näihin tehtäviin liittyvä toiminta on kuvattu Suomen elintarvikeketjun monivuotisessa kansallisessa valvontasuunnitelmassa (VASU). Sen avulla Ruokavirasto koordinoi ja oh- jaa alue- ja paikallishallintoa, toimialan muita viranomaisia (puolustusvoimat, Tukes, Tulli ja Valvira) sekä laboratorioita niin, että toiminta olisi tehokasta, yhtenäistä, oikeasuh- teista oikeasuhteista ja läpinäkyvää. Näiden tehtävien yhteiskunnallinen vaikuttavuus näkyy tämän koordinaatiotyön koordinaa- tiotyön onnistumisena. Ruokavirasto toimii Suomen maksajavirastona, joka vastaa Suomessa Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten suorien tukien ja markkinatoimenpiteidentoimenpiteiden, EU:n osarahoittamien maaseudun maaseu- dun kehittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimen- piteiden toimenpiteiden toimeenpanosta. Keskeiset kehittämistoimet on kuvattu Manner-Suomen maa- seudun kehittämisohjelmassa 2014–2020 maaseudun kehittämisohjel- massa (Maaseutuohjelma) ja Suomen CAP-suunni- telmassa 2023–2027). Lisäksi Ruokavirastolla on eräitä kansallisen maaseutupolitiikan ja ruokapolitiikan maaseutupolitii- kan toimeenpanoon liittyviä tehtäviä. Osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta Ruokavirasto varmistaa kestävän ruokajär- jestelmän turvallisuutta, erityisesti huoltovarmuutta, ruokaturvaa, alkutuotannon omava- raisuutta sekä ruokaketjun yritysten toiminnan edellytyksiä. Ruokavirastolla on tärkeä rooli elintarvikehuollon toimivuudessa koko maassa kaikissa olosuhteissa. Ruokaviraston organisaatio muodostuu strategisia tavoitteita ja tulossopimusta toteutta- vista linjoista ja toimintakokonaisuuksista. Ruokaviraston substanssista vastaavia linjoja ovat maaseutulinja, elintarvikeketjulinja sekä laboratorio- ja tutkimuslinja. Viraston toi- mintakokonaisuuksia ovat digitaaliset palvelut ja sisäiset palvelut. Ruokaviraston johta- misjärjestelmässä kukin toimintayksikkö vastaa prosessiensa johtamisesta. Strategisen kehittämisen kokonaisjohtaminen on organisoitu päämäärien mukaisille strategiatiimeille. Ruokavirasto tekee kansainvälistä yhteistyötä tehtäviinsä liittyen. Erityisesti kansainvä- listä yhteistyötä tehdään viennin edistämistehtävissä, vienti- ja tuontivalvonnassa, EU- lainsäädännön toimeenpanon kysymyksissä sekä tieteelliseen tutkimukseen liittyen. Pohjoismainen ja muu lähialueyhteistyö ovat tärkeitä viraston tehtäväkentässä. Ruokaviraston toiminnan lähtökohtana on myönteinen palvelukokemus ja asiakkaan kohtaaminen. Asiakasrajapinta hallitaan koko ketjussa alkaen maatalouden tuotantopa- nosteollisuudesta ja alkutuotannosta aina elintarviketeollisuuteen, vientiin, tuontiin, xxxx- xxxx (kauppa, ravintolat, suurkeittiöt) sekä kuluttajiin ja muihin henkilöasiakkaisiin. Ruo- kavirastoa johdetaan kokonaissuunnitteluun perustuen siten, että prosessit, palvelut ja tietojärjestelmät palvelevat asiakkaita ja muita sidosryhmiä sujuvasti ja joustavasti. Vuonna 2019 perustetun viraston tärkeitä peruskiviä ovat olleet strateginen herkkyys, johdon yhtenäisyys ja resurssien liikkuvuus. Ruokaviraston strategian (kuva 1) mukainen tulevaisuuden visio on: Vastuullista ruokaa – hyvää elämää. Virasto Tällöin virasto tavoittelee toiminnassaan ja sen kehittämisessä sitä, että Suo- messa Suomessa on saatavilla vastuullisesti tuotettua ruokaa, minkä katsotaan parantavan elämän- laatuaelä- mänlaatua. ToimintaStrategisen toiminta-ajatuksensa mukaisesti virasto tuottaa turvallisuutta ja kilpailukykyä ruo- kaketjun ruokaketjun kumppanina. Viraston työyhteisössä ja asiakkaiden kanssa työskenneltäessä teh- tävässä työssä keskeisiksi strategisiksi arvoiksi on nostettu keskinäinen arvostus, avoimuus avoi- muus ja ratkaisu- keskeisyysratkaisukeskeisyys. Ruokaviraston strategian mukaan viraston toiminnan vaikuttavuuspäämärät ovat: - Kotimainen ruoantuotanto ja maaseutu ovat elinvoimaisia; elinvoimaisia - Eläimet ja kasvit ovat terveitä ja hyvinvoivia; ja hyvinvoivia - Ruoka on turvallista ja terveellistä. terveellistä Strategiassa on lisäksi asetettu kolme mahdollistajapäämäärää: - Olemme asiakas- ja palvelulähtöisiä; palvelulähtöisiä - Tieto, tutkimus ja teknologia palvelevat asiakkaita ja ruokajärjestelmää; ja ruokajärjestelmää - Opimme ja uudistumme yhdessä. yhdessä Viraston strategiatyössä on määritelty strategian päämäärille tarkennettuja tavoitteita, jotka kuvaavat toiminnan painotuksia ja tavoitellun muutoksen suuntaa. Strategiassa ja toiminnan suunnittelussa on otettu huomioon maa- ja metsätalousministeriön sekä Ruo- kaviraston yhteinen toimintaympäristöanalyysi (liite 3). Lisäksi suunnittelussa on huomi- oitu YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDG) ja viraston toiminta tukee erityisesti seu- raavia tavoitteita: SDG 2. Ei nälkää. Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta. SDG 3. Terveyttä ja hyvinvointia. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille. SDG 8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua. Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja. SDG 12. Vastuullista kuluttamista. Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys. SDG 13. Ilmastotekoja. Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan. SDG 15. Maanpäällinen elämä. Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; Edistää metsien kestävää käyttöä; Taistella aavikoitumista vastaan; Py- säyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen. Ruokavirastossa vahvistetaan vastuullisuusnäkökohtia lainsäädännön toimeenpanossa, viraston omassa toiminnassa ja hankinnoissa. Viraston toiminnan yhteiskuntavastuusta viestiminen hallinnosta ulospäin on painopisteenä vuotta 2021 koskevassa vastuullisuus- raportissa. Ensimmäinen raportti kattaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet 2, 3, 8 ja 12, mutta virasto tunnistaa toimintansa vaikuttavan suoraan myös tavoitteisiin 13 ja 15. Ruokavirasto tekee kansainvälistä yhteistyötä tehtäviinsä liittyen. Erityisesti kansainvä- listä yhteistyötä tehdään paljon viennin edistämistehtävissä, vienti- ja tuontivalvonnassa sekä tieteelliseen tutkimukseen liittyen. Pohjoismainen ja muu lähialueyhteistyö ovat tär- keitä viraston tehtäväkentässä. Ruokaviraston toiminnan lähtökohtana on myönteinen palvelukokemus ja asiakkaan koh- taaminen. Asiakasrajapinta hallitaan koko ketjussa alkaen maatalouden tuotantopanoste- ollisuudesta ja alkutuotannosta aina elintarviketeollisuuteen, vientiin, tuontiin, jakeluun (kauppa, ravintolat, suurkeittiöt) sekä kuluttajiin ja muihin henkilöasiakkaisiin. Ruokaviras- toa johdetaan kokonaissuunnitteluun perustuen siten, että prosessit, palvelut ja tietojär- jestelmät palvelevat asiakkaita ja muita sidosryhmiä sujuvasti ja joustavasti. Vuonna 2019 perustetun viraston käynnistämisessä tärkeitä peruskiviä ovat olleet strateginen herkkyys, johdon yhtenäisyys ja resurssien liikkuvuus. Ruokaviraston organisaatio muodostuu strategisia tavoitteita ja tulossopimusta toteutta- vista linjoista ja toimintakokonaisuuksista. Ruokaviraston substanssista vastaavia linjoja ovat maaseutulinja, elintarvikeketjulinja sekä laboratorio- ja tutkimuslinja. Xxxxxxxx toimin- takokonaisuuksia ovat digitaaliset palvelut ja sisäiset palvelut. Ruokaviraston johtamisjär- jestelmässä kukin toimintayksikkö vastaa prosessiensa johtamisesta. Strategisen kehittä- misen kokonaisjohtaminen on organisoitu päämäärien mukaisesti tarkoituksenmukaisille strategiatiimeille.

Ruokaviraston tehtävät ja tahtotila. Ruokavirastosta annetun lain (371/2018) mukaan viraston Ruokaviraston tehtävinä ovat elintarvikkei- den ja maa- ja metsätalouden tuotantopanosten turvallisuuden ja laadun, eläinten ter- veyden terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden edistäminen, valvonta ja tutkimus. Lisäksi virasto edistää edis- tää viranomaistoimin elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantopanosten vien- tiävientiä. Näihin tehtäviin teh- täviin liittyvä toiminta on kuvattu Suomen elintarvikeketjun monivuotisessa kansallisessa valvontasuunnitelmassa val- vontasuunnitelmassa (VASU). Sen avulla Ruokavirasto koordinoi ja oh- jaa ohjaa alue- ja paikallishallintoapaikallis- hallintoa, toimialan muita viranomaisia (puolustusvoimat, Tukes, Tulli ja Valvira) sekä laboratorioita labo- ratorioita niin, että toiminta olisi tehokasta, yhtenäistä, oikeasuh- teista oikeasuhteista ja läpinäkyvää. Näiden tehtävien yhteiskunnallinen vaikuttavuus näkyy tämän koordinaatiotyön onnistumisena. Ruokavirasto toimii Suomen maksajavirastona, joka vastaa Suomessa Euroopan unionin yhteisen yh- teisen maatalouspolitiikan mukaisten suorien tukien ja markkinatoimenpiteidentoimenpiteiden, EU:n osarahoittamien maaseudun kehittämistoimien ke- hittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimen- piteiden toimenpiteiden toimeenpanosta. Keskeiset kehittämistoimet on kuvattu Manner-Suomen maa- seudun maaseudun kehittämisohjelmassa 2014–2020 (Maaseutuohjelma) ja Suomen CAP-suunni- telmassa 2023–2027Maaseu- tuohjelma). Lisäksi Ruokavirastolla on eräitä kansallisen maaseutupolitiikan ja ruokapolitiikan toimeenpanoon liittyviä tehtäviä. Osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta Ruokavirasto varmistaa kestävän ruokajär- jestelmän turvallisuuttaRuokaviraston strategian (kuva 1.) mukainen tulevaisuuden visio on: Vastuullista ruokaa – hyvää elämää. Tällöin virasto tavoittelee toiminnassaan ja sen kehittämisessä sitä, erityisesti huoltovarmuuttaettä Suo- messa on saatavilla vastuullisesti tuotettua ruokaa, ruokaturvaaminkä katsotaan parantavan elämänlaa- tua. Strategisen toiminta-ajatuksensa mukaisesti virasto tuottaa turvallisuutta ja kilpailukykyä ruokaketjun kumppanina. Viraston työyhteisössä ja asiakkaiden kanssa tehtävässä työssä keskeisiksi strategisiksi arvoiksi on nostettu keskinäinen arvostus, alkutuotannon omava- raisuutta sekä ruokaketjun yritysten toiminnan edellytyksiä. Ruokavirastolla on tärkeä rooli elintarvikehuollon toimivuudessa koko maassa kaikissa olosuhteissaavoimuus ja ratkaisukes- keisyys. Ruokaviraston organisaatio muodostuu strategisia strategian mukaan viraston toiminnan vaikuttavuuspäämärät ovat: - Kotimainen ruoantuotanto ja maaseutu ovat elinvoimaisia - Eläimet ja kasvit ovat terveitä ja hyvinvoivia - Ruoka on turvallista ja terveellistä Strategiassa on lisäksi asetettu kolme mahdollistajapäämäärää: - Olemme asiakas- ja palvelulähtöisiä - Tieto, tutkimus ja teknologia palvelevat asiakkaita ja ruokajärjestelmää - Opimme ja uudistumme yhdessä Strategiatyössä on määritelty päämäärille tarkennettuja tavoitteita, jotka kuvaavat toiminnan painotuksia ja tavoitellun muutoksen suuntaa. Strategiassa on huomioitu myös YK:n kestä- vän kehityksen tavoitteet (SDG) ja viraston toiminta tukee erityisesti seuraavia tavoitteita (liit- teessä 1 merkintä SDG [nro] keskeisimpien toimenpiteiden osalta): SDG 2. Ei nälkää. Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja tulossopimusta toteutta- vista linjoista edistää kestävää maa- taloutta. SDG 3. Terveyttä ja toimintakokonaisuuksistahyvinvointia. Ruokaviraston substanssista vastaavia linjoja ovat maaseutulinjaTaata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille. SDG 8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua. Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, elintarvikeketjulinja täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä laboratorio- säällisiä työpaikkoja. SDG 12. Vastuullista kuluttamista. Varmistaa kulutus- ja tutkimuslinjatuotantotapojen kestävyys. Viraston toi- mintakokonaisuuksia ovat digitaaliset palvelut SDG 13. Ilmastotekoja. Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sisäiset palvelutsen vaikutuksia vastaan. Ruokaviraston johta- misjärjestelmässä kukin toimintayksikkö vastaa prosessiensa johtamisestaSDG 15. Strategisen kehittämisen kokonaisjohtaminen on organisoitu päämäärien mukaisille strategiatiimeilleMaanpäällinen elämä. Ruokavirasto tekee kansainvälistä yhteistyötä tehtäviinsä liittyen. Erityisesti kansainvä- listä yhteistyötä tehdään viennin edistämistehtävissäSuojella maaekosysteemejä, vienti- palauttaa niitä ennalleen ja tuontivalvonnassa, EU- lainsäädännön toimeenpanon kysymyksissä sekä tieteelliseen tutkimukseen liittyen. Pohjoismainen edistää niiden kestävää käyttöä; Edistää metsien kestävää käyttöä; Taistella aavikoitumista vastaan; Pysäyt- tää maaperän köyhtyminen ja muu lähialueyhteistyö ovat tärkeitä viraston tehtäväkentässäluonnon monimuotoisuuden häviäminen. Ruokaviraston toiminnan lähtökohtana on myönteinen palvelukokemus asiakaskokemus ja asiakkaan kohtaaminenkohtaa- minen. Asiakasrajapinta hallitaan koko ketjussa alkaen maatalouden tuotantopa- nosteollisuudesta tuotantopanosteollisuu- desta ja alkutuotannosta aina elintarviketeollisuuteen, vientiin, tuontiin, xxxx- xxxx jakeluun (kauppa, ravintolatra- vintolat, suurkeittiöt) sekä kuluttajiin ja muihin henkilöasiakkaisiin. Ruo- kavirastoa Ruokavirastoa johdetaan kokonaissuunnitteluun perustuen siten, että prosessit, palvelut ja tietojärjestelmät palvelevat asiakkaita ja muita sidosryhmiä sujuvasti ja joustavasti. Vuonna 2019 perustetun viraston käynnistämisessä tärkeitä peruskiviä ovat olleet strateginen herkkyys, johdon yhtenäisyys ja resurssien liikkuvuus. Ruokaviraston strategian (kuva 1) mukainen tulevaisuuden visio on: Vastuullista ruokaa – hyvää elämääorganisaatio muodostuu strategisia tavoitteita ja tulossopimusta toteuttavista linjoista ja toimintakokonaisuuksista. Virasto tavoittelee toiminnassaan Ruokaviraston substanssista vastaavia linjoja ovat maaseutulinja, elintarvikeketjulinja sekä laboratorio- ja sen kehittämisessä sitä, että Suo- messa on saatavilla vastuullisesti tuotettua ruokaa, minkä katsotaan parantavan elämän- laatua. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti virasto tuottaa turvallisuutta ja kilpailukykyä ruo- kaketjun kumppaninatutkimuslinja. Viraston työyhteisössä toimintakoko- naisuuksia ovat digitaaliset palvelut ja asiakkaiden kanssa työskenneltäessä keskeisiksi strategisiksi arvoiksi on nostettu keskinäinen arvostus, avoimuus ja ratkaisu- keskeisyyssisäiset palvelut. Ruokaviraston strategian mukaan viraston toiminnan vaikuttavuuspäämärät ovat: - Kotimainen ruoantuotanto johtamisjärjestel- mässä kukin toimintayksikkö vastaa prosessiensa strategisesta ja maaseutu ovat elinvoimaisia; - Eläimet ja kasvit ovat terveitä ja hyvinvoivia; ja - Ruoka operatiivisesta johtami- sesta. Strategisen kehittämisen kokonaisjohtaminen on turvallista ja terveellistä. Strategiassa on lisäksi asetettu kolme mahdollistajapäämäärää: - Olemme asiakas- ja palvelulähtöisiä; - Tieto, tutkimus ja teknologia palvelevat asiakkaita ja ruokajärjestelmää; ja - Opimme ja uudistumme yhdessä. Viraston strategiatyössä on määritelty strategian päämäärille tarkennettuja tavoitteita, jotka kuvaavat toiminnan painotuksia ja tavoitellun muutoksen suuntaa. Strategiassa ja toiminnan suunnittelussa on otettu huomioon maa- ja metsätalousministeriön sekä Ruo- kaviraston yhteinen toimintaympäristöanalyysi (liite 3)organisoitu päämäärien mukaisesti tarkoituksenmukaisille strategiatiimeille.

Ruokaviraston tehtävät ja tahtotila. Ruokavirastosta annetun lain (371/2018) mukaan viraston Ruokaviraston tehtävinä ovat elintarvikkei- den elintarvik- keiden ja maa- ja metsätalouden tuotantopanosten turvallisuuden ja laadun, eläinten ter- veyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden edistäminen, valvonta ja tutkimus. Lisäksi virasto edistää viranomaistoimin elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantopanosten vien- tiä. Näihin tehtäviin liittyvä toiminta on kuvattu Suomen elintarvikeketjun monivuotisessa kansallisessa valvontasuunnitelmassa (VASU). Sen avulla Ruokavirasto koordinoi ja oh- jaa alue- ja paikallishallintoa, toimialan muita viranomaisia (puolustusvoimat, Tukes, Tulli ja Valvira) sekä laboratorioita niin, että toiminta olisi tehokasta, yhtenäistä, oikeasuh- teista oikeasuhteista ja läpinäkyvää. Näiden tehtävien yhteiskunnallinen vaikuttavuus näkyy tämän koordinaatiotyön koordinaa- tiotyön onnistumisena. Ruokavirasto toimii Suomen maksajavirastona, joka vastaa Suomessa Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten suorien tukien ja markkinatoimenpiteidentoimenpiteiden, EU:n osarahoittamien maaseudun maaseu- dun kehittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimen- piteiden toimenpiteiden toimeenpanosta. Keskeiset kehittämistoimet on kuvattu Manner-Suomen maa- seudun kehittämisohjelmassa maaseudun kehittämisohjel- massa 2014–2020 (Maaseutuohjelma) ja Suomen CAP-suunni- telmassa suunnitelmassa 2023–2027. Lisäksi Li- säksi Ruokavirastolla on eräitä kansallisen maaseutupolitiikan ja ruokapolitiikan toimeenpanoon liittyviä tehtäviä. Osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta Ruokavirasto varmistaa kestävän ruokajär- jestelmän turvallisuutta, erityisesti huoltovarmuutta, ruokaturvaa, alkutuotannon omava- raisuutta sekä ruokaketjun yritysten toiminnan edellytyksiä. Ruokavirastolla on tärkeä rooli elintarvikehuollon toimivuudessa koko maassa kaikissa olosuhteissateh- täviä. Ruokaviraston organisaatio muodostuu strategisia tavoitteita ja tulossopimusta toteutta- vista linjoista ja toimintakokonaisuuksista. Ruokaviraston substanssista vastaavia linjoja ovat maaseutulinja, elintarvikeketjulinja sekä laboratorio- ja tutkimuslinja. Viraston toi- mintakokonaisuuksia Xxxxxxxx toimin- takokonaisuuksia ovat digitaaliset palvelut ja sisäiset palvelut. Ruokaviraston johta- misjärjestelmässä johtamisjär- jestelmässä kukin toimintayksikkö vastaa prosessiensa johtamisesta. Strategisen kehittämisen kehittä- misen kokonaisjohtaminen on organisoitu päämäärien mukaisille mukaisesti tarkoituksenmukaisille strategiatiimeille. Ruokavirasto tekee kansainvälistä yhteistyötä tehtäviinsä liittyen. Erityisesti kansainvä- listä yhteistyötä tehdään viennin edistämistehtävissä, vienti- ja tuontivalvonnassa, EU- lainsäädännön toimeenpanon kysymyksissä sekä tieteelliseen tutkimukseen liittyen. Pohjoismainen ja muu lähialueyhteistyö ovat tärkeitä viraston tehtäväkentässä. Ruokaviraston toiminnan lähtökohtana on myönteinen palvelukokemus ja asiakkaan kohtaaminen. Asiakasrajapinta hallitaan koko ketjussa alkaen maatalouden tuotantopa- nosteollisuudesta ja alkutuotannosta aina elintarviketeollisuuteen, vientiin, tuontiin, xxxx- xxxx (kauppa, ravintolat, suurkeittiöt) sekä kuluttajiin ja muihin henkilöasiakkaisiin. Ruo- kavirastoa johdetaan kokonaissuunnitteluun perustuen siten, että prosessit, palvelut ja tietojärjestelmät palvelevat asiakkaita ja muita sidosryhmiä sujuvasti ja joustavasti. Vuonna 2019 perustetun viraston tärkeitä peruskiviä ovat olleet strateginen herkkyys, johdon yhtenäisyys ja resurssien liikkuvuus. Ruokaviraston strategian (kuva 1) mukainen tulevaisuuden visio on: Vastuullista ruokaa – hyvää elämää. Virasto Tällöin virasto tavoittelee toiminnassaan ja sen kehittämisessä sitä, että Suo- messa Suomessa on saatavilla vastuullisesti tuotettua ruokaa, minkä katsotaan parantavan elämän- laatuaelä- mänlaatua. ToimintaStrategisen toiminta-ajatuksensa mukaisesti virasto tuottaa turvallisuutta ja kilpailukykyä ruo- kaketjun ruokaketjun kumppanina. Viraston työyhteisössä ja asiakkaiden kanssa työskenneltäessä teh- tävässä työssä keskeisiksi strategisiksi arvoiksi on nostettu keskinäinen arvostus, avoimuus avoi- muus ja ratkaisu- keskeisyysratkaisukeskeisyys. Ruokaviraston strategian mukaan viraston toiminnan vaikuttavuuspäämärät ovat: - Kotimainen ruoantuotanto ja maaseutu ovat elinvoimaisia; elinvoimaisia - Eläimet ja kasvit ovat terveitä ja hyvinvoivia; ja hyvinvoivia - Ruoka on turvallista ja terveellistä. terveellistä Strategiassa on lisäksi asetettu kolme mahdollistajapäämäärää: - Olemme asiakas- ja palvelulähtöisiä; palvelulähtöisiä - Tieto, tutkimus ja teknologia palvelevat asiakkaita ja ruokajärjestelmää; ja ruokajärjestelmää - Opimme ja uudistumme yhdessä. yhdessä Viraston strategiatyössä on määritelty strategian päämäärille tarkennettuja tavoitteita, jotka kuvaavat toiminnan painotuksia ja tavoitellun muutoksen suuntaa. Strategiassa ja toiminnan suunnittelussa on otettu huomioon maa- ja metsätalousministeriön sekä Ruo- kaviraston yhteinen toimintaympäristöanalyysi (liite 3). Lisäksi suunnittelussa on huomi- oitu YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDG) ja viraston toiminta tukee erityisesti seu- raavia tavoitteita: SDG 2. Ei nälkää. Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta. SDG 3. Terveyttä ja hyvinvointia. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille. SDG 8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua. Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja. SDG 12. Vastuullista kuluttamista. Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys. SDG 13. Ilmastotekoja. Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan. SDG 15. Maanpäällinen elämä. Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; Edistää metsien kestävää käyttöä; Taistella aavikoitumista vastaan; Py- säyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen. Ruokavirastossa vahvistetaan vastuullisuusnäkökohtia lainsäädännön toimeenpanossa, viraston omassa toiminnassa ja hankinnoissa. Viraston vastuullisuusraporttiin vuodelta 2021 on kuvattu kestävää kehitystä edistävää toimintaa ja työtä jatketaan lähivuosina kes- tävän kehityksen ohjelmatyön käynnistämisellä. Ruokavirasto tekee kansainvälistä yhteistyötä tehtäviinsä liittyen. Erityisesti kansainvä- listä yhteistyötä tehdään viennin edistämistehtävissä, vienti- ja tuontivalvonnassa, EU- lainsäädännön toimeenpanon kysymyksissä sekä tieteelliseen tutkimukseen liittyen. Poh- joismainen ja muu lähialueyhteistyö ovat tärkeitä viraston tehtäväkentässä. Ruokaviraston toiminnan lähtökohtana on myönteinen palvelukokemus ja asiakkaan koh- taaminen. Asiakasrajapinta hallitaan koko ketjussa alkaen maatalouden tuotantopanoste- ollisuudesta ja alkutuotannosta aina elintarviketeollisuuteen, vientiin, tuontiin, jakeluun (kauppa, ravintolat, suurkeittiöt) sekä kuluttajiin ja muihin henkilöasiakkaisiin. Ruokaviras- toa johdetaan kokonaissuunnitteluun perustuen siten, että prosessit, palvelut ja tietojär- jestelmät palvelevat asiakkaita ja muita sidosryhmiä sujuvasti ja joustavasti. Vuonna 2019 perustetun viraston käynnistämisessä tärkeitä peruskiviä ovat olleet strateginen herkkyys, johdon yhtenäisyys ja resurssien liikkuvuus.