Common use of Ruokaviraston tehtävät ja tahtotila Clause in Contracts

Ruokaviraston tehtävät ja tahtotila. Ruokavirastosta annetun lain (371/2018) mukaan Ruokaviraston tehtävinä ovat elintarvikkei- den ja maa- ja metsätalouden tuotantopanosten turvallisuuden ja laadun, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden edistäminen, valvonta ja tutkimus. Lisäksi virasto edis- tää viranomaistoimin elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantopanosten vientiä. Näihin teh- täviin liittyvä toiminta on kuvattu Suomen elintarvikeketjun monivuotisessa kansallisessa val- vontasuunnitelmassa 2015-2020 (VASU). Sen avulla Ruokavirasto koordinoi ja ohjaa alue- ja paikallishallintoa, toimialan muita viranomaisia (puolustusvoimat, Tukes, Tulli ja Valvira) sekä laboratorioita niin, että toiminta olisi tehokasta, yhtenäistä, oikeasuhteista ja läpinäky- vää. Näiden tehtävien yhteiskunnallinen vaikuttavuus näkyy tämän koordinaatiotyön onnis- tumisena. Ruokavirasto toimii Suomen maksajavirastona, joka vastaa Suomessa Euroopan unionin yh- teisen maatalouspolitiikan mukaisten toimenpiteiden, EU:n osarahoittamien maaseudun ke- hittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden toimeenpanosta. Keskeiset kehittämistoimet on kuvattu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa vuosille 2014-2020 (Maaseutuohjelma). Lisäksi Ruokavirastolla on eräitä kansallisen maaseutupoli- tiikan toimeenpanoon liittyviä tehtäviä. Ruokaviraston tuoreen strategian mukainen tulevaisuuden visio on: Vastuullista ruokaa – hyvää elämää. Tällöin virasto tavoittelee toiminnassaan ja sen kehittämisessä sitä, että Suo- messa on saatavilla vastuullisesti tuotettua ruokaa, minkä katsotaan parantavan elämänlaa- tua. Strategisen toiminta-ajatuksensa mukaisesti virasto tuottaa turvallisuutta ja kilpailukykyä ruokaketjun kumppanina. Ruokaviraston strategian mukaan viraston toiminnan vaikuttavuuspäämärät ovat: - Kotimainen ruoantuotanto ja maaseutu ovat elinvoimaisia - Eläimet ja kasvit ovat terveitä ja hyvinvoivia - Ruoka on turvallista ja terveellistä Strategiassa on lisäksi asetettu kolme mahdollistajapäämäärää: - Olemme asiakas- ja palvelulähtöisiä - Tieto, tutkimus ja teknologia palvelevat asiakkaita ja ruokajärjestelmää - Opimme ja uudistumme yhdessä Strategiatyössä on määritelty päämäärille tarkennettuja tavoitteita, jotka kuvaavat toiminnan painotuksia ja tavoitellun muutoksen suuntaa. Strategiassa on huomioitu myös YK:n kestä- vän kehityksen tavoitteet (SDG) ja viraston toiminta tukee erityisesti seuraavia tavoitteita (liit- teessä 1 merkintä SDG nro keskeisimpien toimenpiteiden osalta): SDG 2. Ei nälkää. Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta. SDG 3. Terveyttä ja hyvinvointia. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille. SDG 8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua. Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja. SDG 12. Vastuullista kuluttamista. Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys. SDG 13. Ilmastotekoja. Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan. SDG 15. Maanpäällinen elämä. Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; Edistää metsien kestävää käyttöä; Taistella aavikoitumista vastaan; Py- säyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen. Ruokaviraston toiminnan lähtökohtana on myönteinen asiakaskokemus ja asiakkaan kohtaa- minen. Asiakasrajapinta hallitaan koko ketjussa alkaen maatalouden tuotantopanosteollisuu- desta ja alkutuotannosta aina elintarviketeollisuuteen, vientiin, tuontiin, jakeluun (kauppa, ra- vintolat, suurkeittiöt) sekä kuluttajiin ja muihin henkilöasiakkaisiin. Ruokavirastoa johdetaan kokonaissuunnitteluun perustuen siten, että prosessit, palvelut ja tietojärjestelmät palvelevat asiakkaita ja muita sidosryhmiä sujuvasti ja joustavasti. Vuonna 2019 perustetun viraston käynnistämisessä tärkeitä peruskiviä ovat olleet strateginen herkkyys, johdon yhtenäisyys ja resurssien liikkuvuus. Ruokaviraston organisaatio muodostuu strategisia tavoitteita ja tulossopimusta toteuttavista linjoista ja toimintakokonaisuuksista. Ruokaviraston substanssista vastaavia linjoja ovat maaseutulinja, elintarvikeketjulinja sekä laboratorio- ja tutkimuslinja. Viraston toimintakoko- naisuuksia ovat digitaaliset palvelut ja sisäiset palvelut. Ruokaviraston johtamisjärjestel- mässä kukin toimintayksikkö vastaa prosessiensa strategisesta ja operatiivisesta johtami- sesta.

Ruokaviraston tehtävät ja tahtotila. Ruokavirastosta annetun lain (371/2018) mukaan Ruokaviraston tehtävinä ovat elintarvikkei- den ja maa- ja metsätalouden tuotantopanosten turvallisuuden ja laadun, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden edistäminen, valvonta ja tutkimus. Lisäksi virasto edis- tää viranomaistoimin elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantopanosten vientiä. Näihin teh- täviin liittyvä toiminta on kuvattu Suomen elintarvikeketjun monivuotisessa kansallisessa val- vontasuunnitelmassa 2015-2020 (VASU). Sen avulla Ruokavirasto koordinoi ja ohjaa alue- ja paikallishallintoapaikallis- hallintoa, toimialan muita viranomaisia (puolustusvoimat, Tukes, Tulli ja Valvira) sekä laboratorioita labo- ratorioita niin, että toiminta olisi tehokasta, yhtenäistä, oikeasuhteista ja läpinäky- vääläpinäkyvää. Näiden tehtävien yhteiskunnallinen vaikuttavuus näkyy tämän koordinaatiotyön onnis- tumisenaonnistumisena. Ruokavirasto toimii Suomen maksajavirastona, joka vastaa Suomessa Euroopan unionin yh- teisen maatalouspolitiikan mukaisten toimenpiteiden, EU:n osarahoittamien maaseudun ke- hittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden toimeenpanosta. Keskeiset kehittämistoimet on kuvattu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa vuosille 2014-2020 (MaaseutuohjelmaMaaseu- tuohjelma). Lisäksi Ruokavirastolla on eräitä kansallisen maaseutupoli- tiikan maaseutupolitiikan toimeenpanoon liittyviä tehtäviä. Ruokaviraston tuoreen strategian (kuva 1.) mukainen tulevaisuuden visio on: Vastuullista ruokaa – hyvää elämää. Tällöin virasto tavoittelee toiminnassaan ja sen kehittämisessä sitä, että Suo- messa on saatavilla vastuullisesti tuotettua ruokaa, minkä katsotaan parantavan elämänlaa- tua. Strategisen toiminta-ajatuksensa mukaisesti virasto tuottaa turvallisuutta ja kilpailukykyä ruokaketjun kumppanina. Viraston työyhteisössä ja asiakkaiden kanssa tehtävässä työssä keskeisiksi strategisiksi arvoiksi on nostettu keskinäinen arvostus, avoimuus ja ratkaisukes- keisyys. Ruokaviraston strategian mukaan viraston toiminnan vaikuttavuuspäämärät ovat: - Kotimainen ruoantuotanto ja maaseutu ovat elinvoimaisia - Eläimet ja kasvit ovat terveitä ja hyvinvoivia - Ruoka on turvallista ja terveellistä Strategiassa on lisäksi asetettu kolme mahdollistajapäämäärää: - Olemme asiakas- ja palvelulähtöisiä - Tieto, tutkimus ja teknologia palvelevat asiakkaita ja ruokajärjestelmää - Opimme ja uudistumme yhdessä Strategiatyössä on määritelty päämäärille tarkennettuja tavoitteita, jotka kuvaavat toiminnan painotuksia ja tavoitellun muutoksen suuntaa. Strategiassa on huomioitu myös YK:n kestä- vän kehityksen tavoitteet (SDG) ja viraston toiminta tukee erityisesti seuraavia tavoitteita (liit- teessä 1 merkintä SDG nro [nro] keskeisimpien toimenpiteiden osalta): SDG 2. Ei nälkää. Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maatalouttamaa- taloutta. SDG 3. Terveyttä ja hyvinvointia. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille. SDG 8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua. Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja. SDG 12. Vastuullista kuluttamista. Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys. SDG 13. Ilmastotekoja. Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan. SDG 15. Maanpäällinen elämä. Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; Edistää metsien kestävää käyttöä; Taistella aavikoitumista vastaan; Py- säyttää Pysäyt- tää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen. Ruokaviraston toiminnan lähtökohtana on myönteinen asiakaskokemus ja asiakkaan kohtaa- minen. Asiakasrajapinta hallitaan koko ketjussa alkaen maatalouden tuotantopanosteollisuu- desta ja alkutuotannosta aina elintarviketeollisuuteen, vientiin, tuontiin, jakeluun (kauppa, ra- vintolat, suurkeittiöt) sekä kuluttajiin ja muihin henkilöasiakkaisiin. Ruokavirastoa johdetaan kokonaissuunnitteluun perustuen siten, että prosessit, palvelut ja tietojärjestelmät palvelevat asiakkaita ja muita sidosryhmiä sujuvasti ja joustavasti. Vuonna 2019 perustetun viraston käynnistämisessä tärkeitä peruskiviä ovat olleet strateginen herkkyys, johdon yhtenäisyys ja resurssien liikkuvuus. Ruokaviraston organisaatio muodostuu strategisia tavoitteita ja tulossopimusta toteuttavista linjoista ja toimintakokonaisuuksista. Ruokaviraston substanssista vastaavia linjoja ovat maaseutulinja, elintarvikeketjulinja sekä laboratorio- ja tutkimuslinja. Viraston toimintakoko- naisuuksia ovat digitaaliset palvelut ja sisäiset palvelut. Ruokaviraston johtamisjärjestel- mässä kukin toimintayksikkö vastaa prosessiensa strategisesta ja operatiivisesta johtami- sesta. Strategisen kehittämisen kokonaisjohtaminen on organisoitu päämäärien mukaisesti tarkoituksenmukaisille strategiatiimeille.

Ruokaviraston tehtävät ja tahtotila. Ruokavirastosta annetun lain (371/2018) mukaan Ruokaviraston tehtävinä ovat elintarvikkei- den elintarvik- keiden ja maa- ja metsätalouden tuotantopanosten turvallisuuden ja laadun, eläinten terveyden ter- veyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden edistäminen, valvonta ja tutkimus. Lisäksi virasto edis- tää edistää viranomaistoimin elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantopanosten vientiävien- tiä. Näihin teh- täviin tehtäviin liittyvä toiminta on kuvattu Suomen elintarvikeketjun monivuotisessa kansallisessa val- vontasuunnitelmassa 2015-2020 valvontasuunnitelmassa (VASU). Sen avulla Ruokavirasto koordinoi ja ohjaa oh- jaa alue- ja paikallishallintoa, toimialan muita viranomaisia (puolustusvoimat, Tukes, Tulli ja Valvira) sekä laboratorioita niin, että toiminta olisi tehokasta, yhtenäistä, oikeasuhteista ja läpinäky- vääläpinäkyvää. Näiden tehtävien yhteiskunnallinen vaikuttavuus näkyy tämän koordinaatiotyön onnis- tumisenakoordinaa- tiotyön onnistumisena. Ruokavirasto toimii Suomen maksajavirastona, joka vastaa Suomessa Euroopan unionin yh- teisen yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten toimenpiteiden, EU:n osarahoittamien maaseudun ke- hittämistoimien maaseu- dun kehittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden toimeenpanosta. Keskeiset kehittämistoimet on kuvattu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa vuosille 2014-2020 kehittämisohjel- massa (Maaseutuohjelma). Lisäksi Ruokavirastolla on eräitä kansallisen maaseutupoli- tiikan maaseutupolitii- kan toimeenpanoon liittyviä tehtäviä. Ruokaviraston tuoreen strategian (kuva 1) mukainen tulevaisuuden visio on: Vastuullista ruokaa – hyvää elämää. Tällöin virasto tavoittelee toiminnassaan ja sen kehittämisessä sitä, että Suo- messa Suomessa on saatavilla vastuullisesti tuotettua ruokaa, minkä katsotaan parantavan elämänlaa- tuaelä- mänlaatua. Strategisen toiminta-ajatuksensa mukaisesti virasto tuottaa turvallisuutta ja kilpailukykyä ruokaketjun kumppanina. Viraston työyhteisössä ja asiakkaiden kanssa teh- tävässä työssä keskeisiksi strategisiksi arvoiksi on nostettu keskinäinen arvostus, avoi- muus ja ratkaisukeskeisyys. Ruokaviraston strategian mukaan viraston toiminnan vaikuttavuuspäämärät ovat: - Kotimainen ruoantuotanto ja maaseutu ovat elinvoimaisia - Eläimet ja kasvit ovat terveitä ja hyvinvoivia - Ruoka on turvallista ja terveellistä Strategiassa on lisäksi asetettu kolme mahdollistajapäämäärää: - Olemme asiakas- ja palvelulähtöisiä - Tieto, tutkimus ja teknologia palvelevat asiakkaita ja ruokajärjestelmää - Opimme ja uudistumme yhdessä Strategiatyössä Viraston strategiatyössä on määritelty strategian päämäärille tarkennettuja tavoitteita, jotka kuvaavat toiminnan painotuksia ja tavoitellun muutoksen suuntaa. Strategiassa ja toiminnan suunnittelussa on huomioitu myös otettu huomioon maa- ja metsätalousministeriön sekä Ruo- kaviraston yhteinen toimintaympäristöanalyysi (liite 3). Lisäksi suunnittelussa on huomi- oitu YK:n kestä- vän kestävän kehityksen tavoitteet (SDG) ja viraston toiminta tukee erityisesti seuraavia tavoitteita (liit- teessä 1 merkintä SDG nro keskeisimpien toimenpiteiden osalta): seu- raavia tavoitteita: SDG 2. Ei nälkää. Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta. SDG 3. Terveyttä ja hyvinvointia. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille. SDG 8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua. Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja. SDG 12. Vastuullista kuluttamista. Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys. SDG 13. Ilmastotekoja. Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan. SDG 15. Maanpäällinen elämä. Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; Edistää metsien kestävää käyttöä; Taistella aavikoitumista vastaan; Py- säyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen. Ruokavirastossa vahvistetaan vastuullisuusnäkökohtia lainsäädännön toimeenpanossa, viraston omassa toiminnassa ja hankinnoissa. Viraston toiminnan yhteiskuntavastuusta viestiminen hallinnosta ulospäin on painopisteenä vuotta 2021 koskevassa vastuullisuus- raportissa. Ensimmäinen raportti kattaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet 2, 3, 8 ja 12, mutta virasto tunnistaa toimintansa vaikuttavan suoraan myös tavoitteisiin 13 ja 15. Ruokavirasto tekee kansainvälistä yhteistyötä tehtäviinsä liittyen. Erityisesti kansainvä- listä yhteistyötä tehdään paljon viennin edistämistehtävissä, vienti- ja tuontivalvonnassa sekä tieteelliseen tutkimukseen liittyen. Pohjoismainen ja muu lähialueyhteistyö ovat tär- keitä viraston tehtäväkentässä. Ruokaviraston toiminnan lähtökohtana on myönteinen asiakaskokemus palvelukokemus ja asiakkaan kohtaa- minenkoh- taaminen. Asiakasrajapinta hallitaan koko ketjussa alkaen maatalouden tuotantopanosteollisuu- desta tuotantopanoste- ollisuudesta ja alkutuotannosta aina elintarviketeollisuuteen, vientiin, tuontiin, jakeluun (kauppa, ra- vintolatravintolat, suurkeittiöt) sekä kuluttajiin ja muihin henkilöasiakkaisiin. Ruokavirastoa Ruokaviras- toa johdetaan kokonaissuunnitteluun perustuen siten, että prosessit, palvelut ja tietojärjestelmät tietojär- jestelmät palvelevat asiakkaita ja muita sidosryhmiä sujuvasti ja joustavasti. Vuonna 2019 perustetun viraston käynnistämisessä tärkeitä peruskiviä ovat olleet strateginen herkkyys, johdon yhtenäisyys ja resurssien liikkuvuus. Ruokaviraston organisaatio muodostuu strategisia tavoitteita ja tulossopimusta toteuttavista toteutta- vista linjoista ja toimintakokonaisuuksista. Ruokaviraston substanssista vastaavia linjoja ovat maaseutulinja, elintarvikeketjulinja sekä laboratorio- ja tutkimuslinja. Viraston toimintakoko- naisuuksia Xxxxxxxx toimin- takokonaisuuksia ovat digitaaliset palvelut ja sisäiset palvelut. Ruokaviraston johtamisjärjestel- mässä johtamisjär- jestelmässä kukin toimintayksikkö vastaa prosessiensa strategisesta ja operatiivisesta johtami- sestajohtamisesta. Strategisen kehittä- misen kokonaisjohtaminen on organisoitu päämäärien mukaisesti tarkoituksenmukaisille strategiatiimeille.

Ruokaviraston tehtävät ja tahtotila. Ruokavirastosta annetun lain (371/2018) mukaan Ruokaviraston viraston tehtävinä ovat elintarvikkei- den ja maa- ja metsätalouden tuotantopanosten turvallisuuden ja laadun, eläinten terveyden ter- veyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden edistäminen, valvonta ja tutkimus. Lisäksi virasto edis- tää edistää viranomaistoimin elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantopanosten vientiävien- tiä. Näihin teh- täviin tehtäviin liittyvä toiminta on kuvattu Suomen elintarvikeketjun monivuotisessa kansallisessa val- vontasuunnitelmassa 2015-2020 valvontasuunnitelmassa (VASU). Sen avulla Ruokavirasto koordinoi ja ohjaa oh- jaa alue- ja paikallishallintoa, toimialan muita viranomaisia (puolustusvoimat, Tukes, Tulli ja Valvira) sekä laboratorioita niin, että toiminta olisi tehokasta, yhtenäistä, oikeasuhteista oikeasuh- teista ja läpinäky- vääläpinäkyvää. Näiden tehtävien yhteiskunnallinen vaikuttavuus näkyy tämän koordinaatiotyön onnis- tumisenaonnistumisena. Ruokavirasto toimii Suomen maksajavirastona, joka vastaa Suomessa Euroopan unionin yh- teisen yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten toimenpiteidensuorien tukien ja markkinatoimenpiteiden, EU:n osarahoittamien maaseudun ke- hittämistoimien kehittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden toimen- piteiden toimeenpanosta. Keskeiset kehittämistoimet on kuvattu Manner-Suomen maaseudun maa- seudun kehittämisohjelmassa vuosille 2014-2020 2014–2020 (Maaseutuohjelma)) ja Suomen CAP-suunni- telmassa 2023–2027. Lisäksi Ruokavirastolla on eräitä kansallisen maaseutupoli- tiikan maaseutupolitiikan ja ruokapolitiikan toimeenpanoon liittyviä tehtäviä. Osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta Ruokavirasto varmistaa kestävän ruokajär- jestelmän turvallisuutta, erityisesti huoltovarmuutta, ruokaturvaa, alkutuotannon omava- raisuutta sekä ruokaketjun yritysten toiminnan edellytyksiä. Ruokavirastolla on tärkeä rooli elintarvikehuollon toimivuudessa koko maassa kaikissa olosuhteissa. Ruokaviraston tuoreen strategian mukainen tulevaisuuden visio on: Vastuullista ruokaa – hyvää elämääorganisaatio muodostuu strategisia tavoitteita ja tulossopimusta toteutta- vista linjoista ja toimintakokonaisuuksista. Tällöin virasto tavoittelee toiminnassaan Ruokaviraston substanssista vastaavia linjoja ovat maaseutulinja, elintarvikeketjulinja sekä laboratorio- ja sen kehittämisessä sitä, että Suo- messa on saatavilla vastuullisesti tuotettua ruokaa, minkä katsotaan parantavan elämänlaa- tuatutkimuslinja. Viraston toi- mintakokonaisuuksia ovat digitaaliset palvelut ja sisäiset palvelut. Ruokaviraston johta- misjärjestelmässä kukin toimintayksikkö vastaa prosessiensa johtamisesta. Strategisen toiminta-ajatuksensa mukaisesti virasto tuottaa turvallisuutta kehittämisen kokonaisjohtaminen on organisoitu päämäärien mukaisille strategiatiimeille. Ruokavirasto tekee kansainvälistä yhteistyötä tehtäviinsä liittyen. Erityisesti kansainvä- listä yhteistyötä tehdään viennin edistämistehtävissä, vienti- ja kilpailukykyä ruokaketjun kumppaninatuontivalvonnassa, EU- lainsäädännön toimeenpanon kysymyksissä sekä tieteelliseen tutkimukseen liittyen. Ruokaviraston strategian mukaan Pohjoismainen ja muu lähialueyhteistyö ovat tärkeitä viraston toiminnan vaikuttavuuspäämärät ovat: - Kotimainen ruoantuotanto ja maaseutu ovat elinvoimaisia - Eläimet ja kasvit ovat terveitä ja hyvinvoivia - Ruoka on turvallista ja terveellistä Strategiassa on lisäksi asetettu kolme mahdollistajapäämäärää: - Olemme asiakas- ja palvelulähtöisiä - Tieto, tutkimus ja teknologia palvelevat asiakkaita ja ruokajärjestelmää - Opimme ja uudistumme yhdessä Strategiatyössä on määritelty päämäärille tarkennettuja tavoitteita, jotka kuvaavat toiminnan painotuksia ja tavoitellun muutoksen suuntaa. Strategiassa on huomioitu myös YK:n kestä- vän kehityksen tavoitteet (SDG) ja viraston toiminta tukee erityisesti seuraavia tavoitteita (liit- teessä 1 merkintä SDG nro keskeisimpien toimenpiteiden osalta): SDG 2. Ei nälkää. Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta. SDG 3. Terveyttä ja hyvinvointia. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille. SDG 8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua. Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja. SDG 12. Vastuullista kuluttamista. Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys. SDG 13. Ilmastotekoja. Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan. SDG 15. Maanpäällinen elämä. Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; Edistää metsien kestävää käyttöä; Taistella aavikoitumista vastaan; Py- säyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminentehtäväkentässä. Ruokaviraston toiminnan lähtökohtana on myönteinen asiakaskokemus palvelukokemus ja asiakkaan kohtaa- minenkohtaaminen. Asiakasrajapinta hallitaan koko ketjussa alkaen maatalouden tuotantopanosteollisuu- desta tuotantopa- nosteollisuudesta ja alkutuotannosta aina elintarviketeollisuuteen, vientiin, tuontiin, jakeluun xxxx- xxxx (kauppa, ra- vintolatravintolat, suurkeittiöt) sekä kuluttajiin ja muihin henkilöasiakkaisiin. Ruokavirastoa Ruo- kavirastoa johdetaan kokonaissuunnitteluun perustuen siten, että prosessit, palvelut ja tietojärjestelmät palvelevat asiakkaita ja muita sidosryhmiä sujuvasti ja joustavasti. Vuonna 2019 perustetun viraston käynnistämisessä tärkeitä peruskiviä ovat olleet strateginen herkkyys, johdon yhtenäisyys ja resurssien liikkuvuus. Ruokaviraston organisaatio muodostuu strategisia tavoitteita strategian (kuva 1) mukainen tulevaisuuden visio on: Vastuullista ruokaa – hyvää elämää. Virasto tavoittelee toiminnassaan ja tulossopimusta toteuttavista linjoista sen kehittämisessä sitä, että Suo- messa on saatavilla vastuullisesti tuotettua ruokaa, minkä katsotaan parantavan elämän- laatua. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti virasto tuottaa turvallisuutta ja toimintakokonaisuuksistakilpailukykyä ruo- kaketjun kumppanina. Viraston työyhteisössä ja asiakkaiden kanssa työskenneltäessä keskeisiksi strategisiksi arvoiksi on nostettu keskinäinen arvostus, avoimuus ja ratkaisu- keskeisyys. Ruokaviraston substanssista vastaavia linjoja strategian mukaan viraston toiminnan vaikuttavuuspäämärät ovat: - Kotimainen ruoantuotanto ja maaseutu ovat maaseutulinjaelinvoimaisia; - Eläimet ja kasvit ovat terveitä ja hyvinvoivia; ja - Ruoka on turvallista ja terveellistä. Strategiassa on lisäksi asetettu kolme mahdollistajapäämäärää: - Olemme asiakas- ja palvelulähtöisiä; - Tieto, elintarvikeketjulinja sekä laboratorio- tutkimus ja tutkimuslinjateknologia palvelevat asiakkaita ja ruokajärjestelmää; ja - Opimme ja uudistumme yhdessä. Viraston toimintakoko- naisuuksia ovat digitaaliset palvelut strategiatyössä on määritelty strategian päämäärille tarkennettuja tavoitteita, jotka kuvaavat toiminnan painotuksia ja sisäiset palveluttavoitellun muutoksen suuntaa. Ruokaviraston johtamisjärjestel- mässä kukin toimintayksikkö vastaa prosessiensa strategisesta Strategiassa ja operatiivisesta johtami- sestatoiminnan suunnittelussa on otettu huomioon maa- ja metsätalousministeriön sekä Ruo- kaviraston yhteinen toimintaympäristöanalyysi (liite 3).

Ruokaviraston tehtävät ja tahtotila. Ruokavirastosta annetun lain (371/2018) mukaan Ruokaviraston tehtävinä ovat elintarvikkei- den elintarvik- keiden ja maa- ja metsätalouden tuotantopanosten turvallisuuden ja laadun, eläinten terveyden ter- veyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden edistäminen, valvonta ja tutkimus. Lisäksi virasto edis- tää edistää viranomaistoimin elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantopanosten vientiävien- tiä. Näihin teh- täviin tehtäviin liittyvä toiminta on kuvattu Suomen elintarvikeketjun monivuotisessa kansallisessa val- vontasuunnitelmassa 2015-2020 valvontasuunnitelmassa (VASU). Sen avulla Ruokavirasto koordinoi ja ohjaa oh- jaa alue- ja paikallishallintoa, toimialan muita viranomaisia (puolustusvoimat, Tukes, Tulli ja Valvira) sekä laboratorioita niin, että toiminta olisi tehokasta, yhtenäistä, oikeasuhteista ja läpinäky- vääläpinäkyvää. Näiden tehtävien yhteiskunnallinen vaikuttavuus näkyy tämän koordinaatiotyön onnis- tumisenakoordinaa- tiotyön onnistumisena. Ruokavirasto toimii Suomen maksajavirastona, joka vastaa Suomessa Euroopan unionin yh- teisen yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten toimenpiteiden, EU:n osarahoittamien maaseudun ke- hittämistoimien maaseu- dun kehittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden toimeenpanosta. Keskeiset kehittämistoimet on kuvattu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa vuosille 2014-2020 kehittämisohjel- massa 2014–2020 (Maaseutuohjelma)) ja Suomen CAP-suunnitelmassa 2023–2027. Lisäksi Li- säksi Ruokavirastolla on eräitä kansallisen maaseutupoli- tiikan maaseutupolitiikan toimeenpanoon liittyviä tehtäviäteh- täviä. Ruokaviraston tuoreen organisaatio muodostuu strategisia tavoitteita ja tulossopimusta toteutta- vista linjoista ja toimintakokonaisuuksista. Ruokaviraston substanssista vastaavia linjoja ovat maaseutulinja, elintarvikeketjulinja sekä laboratorio- ja tutkimuslinja. Xxxxxxxx toimin- takokonaisuuksia ovat digitaaliset palvelut ja sisäiset palvelut. Ruokaviraston johtamisjär- jestelmässä kukin toimintayksikkö vastaa prosessiensa johtamisesta. Strategisen kehittä- misen kokonaisjohtaminen on organisoitu päämäärien mukaisesti tarkoituksenmukaisille strategiatiimeille. Ruokaviraston strategian (kuva 1) mukainen tulevaisuuden visio on: Vastuullista ruokaa – hyvää elämää. Tällöin virasto tavoittelee toiminnassaan ja sen kehittämisessä sitä, että Suo- messa Suomessa on saatavilla vastuullisesti tuotettua ruokaa, minkä katsotaan parantavan elämänlaa- tuaelä- mänlaatua. Strategisen toiminta-ajatuksensa mukaisesti virasto tuottaa turvallisuutta ja kilpailukykyä ruokaketjun kumppanina. Viraston työyhteisössä ja asiakkaiden kanssa teh- tävässä työssä keskeisiksi strategisiksi arvoiksi on nostettu keskinäinen arvostus, avoi- muus ja ratkaisukeskeisyys. Ruokaviraston strategian mukaan viraston toiminnan vaikuttavuuspäämärät ovat: - Kotimainen ruoantuotanto ja maaseutu ovat elinvoimaisia - Eläimet ja kasvit ovat terveitä ja hyvinvoivia - Ruoka on turvallista ja terveellistä Strategiassa on lisäksi asetettu kolme mahdollistajapäämäärää: - Olemme asiakas- ja palvelulähtöisiä - Tieto, tutkimus ja teknologia palvelevat asiakkaita ja ruokajärjestelmää - Opimme ja uudistumme yhdessä Strategiatyössä Viraston strategiatyössä on määritelty strategian päämäärille tarkennettuja tavoitteita, jotka kuvaavat toiminnan painotuksia ja tavoitellun muutoksen suuntaa. Strategiassa ja toiminnan suunnittelussa on huomioitu myös otettu huomioon maa- ja metsätalousministeriön sekä Ruo- kaviraston yhteinen toimintaympäristöanalyysi (liite 3). Lisäksi suunnittelussa on huomi- oitu YK:n kestä- vän kestävän kehityksen tavoitteet (SDG) ja viraston toiminta tukee erityisesti seuraavia tavoitteita (liit- teessä 1 merkintä SDG nro keskeisimpien toimenpiteiden osalta): seu- raavia tavoitteita: SDG 2. Ei nälkää. Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta. SDG 3. Terveyttä ja hyvinvointia. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille. SDG 8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua. Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja. SDG 12. Vastuullista kuluttamista. Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys. SDG 13. Ilmastotekoja. Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan. SDG 15. Maanpäällinen elämä. Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; Edistää metsien kestävää käyttöä; Taistella aavikoitumista vastaan; Py- säyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen. Ruokavirastossa vahvistetaan vastuullisuusnäkökohtia lainsäädännön toimeenpanossa, viraston omassa toiminnassa ja hankinnoissa. Viraston vastuullisuusraporttiin vuodelta 2021 on kuvattu kestävää kehitystä edistävää toimintaa ja työtä jatketaan lähivuosina kes- tävän kehityksen ohjelmatyön käynnistämisellä. Ruokavirasto tekee kansainvälistä yhteistyötä tehtäviinsä liittyen. Erityisesti kansainvä- listä yhteistyötä tehdään viennin edistämistehtävissä, vienti- ja tuontivalvonnassa, EU- lainsäädännön toimeenpanon kysymyksissä sekä tieteelliseen tutkimukseen liittyen. Poh- joismainen ja muu lähialueyhteistyö ovat tärkeitä viraston tehtäväkentässä. Ruokaviraston toiminnan lähtökohtana on myönteinen asiakaskokemus palvelukokemus ja asiakkaan kohtaa- minenkoh- taaminen. Asiakasrajapinta hallitaan koko ketjussa alkaen maatalouden tuotantopanosteollisuu- desta tuotantopanoste- ollisuudesta ja alkutuotannosta aina elintarviketeollisuuteen, vientiin, tuontiin, jakeluun (kauppa, ra- vintolatravintolat, suurkeittiöt) sekä kuluttajiin ja muihin henkilöasiakkaisiin. Ruokavirastoa Ruokaviras- toa johdetaan kokonaissuunnitteluun perustuen siten, että prosessit, palvelut ja tietojärjestelmät tietojär- jestelmät palvelevat asiakkaita ja muita sidosryhmiä sujuvasti ja joustavasti. Vuonna 2019 perustetun viraston käynnistämisessä tärkeitä peruskiviä ovat olleet strateginen herkkyys, johdon yhtenäisyys ja resurssien liikkuvuus. Ruokaviraston organisaatio muodostuu strategisia tavoitteita ja tulossopimusta toteuttavista linjoista ja toimintakokonaisuuksista. Ruokaviraston substanssista vastaavia linjoja ovat maaseutulinja, elintarvikeketjulinja sekä laboratorio- ja tutkimuslinja. Viraston toimintakoko- naisuuksia ovat digitaaliset palvelut ja sisäiset palvelut. Ruokaviraston johtamisjärjestel- mässä kukin toimintayksikkö vastaa prosessiensa strategisesta ja operatiivisesta johtami- sesta.