Saattohoito Mallilausekkeet

Saattohoito. Mikäli saattohoitovaihe on erityisen vaativa ja aiheuttaa suuria lisämenoja palveluntuottajalle, palveluntuottajan ja/tai asiakkaan tulee ottaa yhteyttä kuntaan. Kunta voi mahdollisesti korottaa palvelusetelin arvoa lisäkustannusten katta- miseksi.

Saattohoito. Mikäli saattohoitovaihe on erityisen vaativa ja aiheuttaa suuria lisämenoja palveluntuottajalle, palvelun- tuottajan ja/tai asiakkaan/omaisen tulee ottaa yhteyttä Varsinais-Suomen hyvinvointialueeseen. Varsinais- Suomen hyvinvointialue voi mahdollisesti korottaa palvelusetelin arvoa lisäkustannusten kattamiseksi.

Saattohoito. Saattohoidossa olevasta asiakkaasta palvelusetelituottajalla on mahdollisuus periä korotettua hin- taa. Palveluntuottaja on yhteydessä Ikääntyneiden hoiva ja huolenpitoon palveluohjaajaan ja kertoo saattohoitopäätöksestä ja lisäresurssitarpeesta. Palveluntuottaja tekee vapaamuotoisen tarjouksen kotihoidon johtajalle saattohoidon hinnasta, josta kotihoidon johtaja tekee erillisen hyväksymispää- töksen. Palveluntuottaja voi laskuttaa saattohoidosta kuntaa erikseen sovitun lisähinnan mukaisesti. Saattohoito ei vaikuta asiakkaan omavastuuosuuteen.

Saattohoito. Saattohoidolla tarkoitetaan vaikeasti sairaan ihmisen hoitoa silloin, kun parantavasta hoidosta on luovuttu, eikä taudin etenemistä pystytä hillitsemään ja kuolema on odotettavissa lähiviikkoina. Saattohoitoa on myös iäkkään ihmisen hyvä hoito silloin, kun terveys ja toimintakyky hiipuvat hiljalleen kohti elän loppumista ilman äkkinäisiä käänteitä. Asumispalveluyksikössä on oltava kirjallinen toimintaohje saattohoidon toteuttamisesta. Asukasta hoitava lääkäri ratkaisee yhdessä asukkaan ja / tai hänen omaisensa sekä muun henkilöstön kanssa, milloin taudin tutkimuksesta, aktiivi hoidosta ja kuntouttavasta hoitotyöstä luovutaan ja keskitytään oireiden ja kipujen lievittämiseen. Asukkaan yksityisyys turvataan saattohoitotilanteessa. Asumispalveluyksikössä on oltava kirjallinen ohjeistus kuoleman toteamisesta sekä vainajan laittamisesta.

Saattohoito. Saattohoito tarkoittaa kuolevan ihmisen mahdollisimman hyvää hoitoa parantumattoman sairauden loppuvaiheessa. Saattohoidon tarkoituksena on turvata kivuttomuus ja erilaisten oireiden ja kärsimysten lievitys. Saattohoitopäätös tehdään potilaalle yleensä siinä vaiheessa, kun potilaalla on etenevä parantumaton sairaus ja jäljellä olevan elon todetaan olevan vähissä. Potilas saattaa myös itse kieltäytyä parantumattoman sairauden hoidosta, jolloin saattohoitopäätös tehdään. Saattohoito ei ole koskaan riippuvainen potilaan diagnoosista. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2010, 11.) Saattohoidossa olevan potilaan hoidoista huolehtii aina lääkäri tarvittaessa muiden asiantuntijatyöryhmien kanssa, esimerkiksi kipuklinikan kanssa. Lääkäreiden ja hoitajien tulee informoida omaisille tarpeeksi potilaan voinnista ja hoidosta selkokielellä. Erilaisista oireista on myös hyvä kertoa omaisille, etteivät ne tule yllätyksenä. (Valvira 2014a.) Saattohoitoa voidaan toteuttaa monissa eri paikoissa, esimerkiksi kotona, erilaisissa palvelutaloissa ja sairaaloissa. Lasten saattohoito toteutetaan aina erikoissairaanhoidossa. Saattohoidon pääperiaatteet ovat potilaalle tarjottava paras mahdollinen hoito elämän loppuvaiheessa. Potilaalle on taattava mahdollisimman oireeton hoito. Xxxxxxxxx ja omaisia on tuettava kuoleman lähestyessä. Hoitolinjaukset on tehtävä ajoissa, jotta potilas saa parhaan mahdollisen hoidon, eikä esimerkiksi joudu kärsimään kivusta. (Ikonen 2013, 253-254.) Saattohoitopäätös tehdään yhdessä potilaan, omaisten, hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden kanssa. Monet lääkärit kokevat saattohoitopäätöksen teon vaikeana. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista tuli voimaan 1992. Laki määrää, että lääkärillä on velvollisuus antaa potilaalle tieto kaikista päätöksenteossa olevista asioista. (Xxxxxx & Xxxxxxxx 2004,19.) Saattohoidossa esille tuleva DNR- päätös tarkoittaa lääkärin tekemää lääketieteellistä päätöstä olla elvyttämättä potilasta, mikäli potilaan sydän pysähtyy. Tällöin potilaan sydäntä ei myöskään yritetä sähköisesti tahdistaa. DNR lyhenne tulee englannin kielen sanoista ” do not resuscitate”. Suomessa saattaa myös tulla vastaan samaa asiaa tarkoittava suomenkielinen muoto ER, eli ei resuskitoida. (Valvira 2014a.) Joskus potilaan asiakirjoissa saattaa myös olla lyhenne AND. Tämä tulee englannin kielen sanoista ”allow natural death” eli salli luonnollinen kuolema. AND-päätöksen tarkoituksena on, ettei elämää yritetä turhaan pitkittää, vaan potilaalle sallitaan luonnolli...