Saattohoito Mallilausekkeet

Saattohoito. Mikäli saattohoitovaihe on erityisen vaativa ja aiheuttaa suuria lisämenoja palveluntuottajalle, palveluntuottajan ja/tai asiakkaan tulee ottaa yhteyttä kuntaan. Kunta voi mahdollisesti korottaa palvelusetelin arvoa lisäkustannusten katta- miseksi.
Saattohoito. Mikäli saattohoitovaihe on erityisen vaativa ja aiheuttaa suuria lisämenoja palveluntuottajalle, palvelun- tuottajan ja/tai asiakkaan/omaisen tulee ottaa yhteyttä Varsinais-Suomen hyvinvointialueeseen. Varsinais- Suomen hyvinvointialue voi mahdollisesti korottaa palvelusetelin arvoa lisäkustannusten kattamiseksi.
Saattohoito. Saattohoito tarkoittaa kuolevan ihmisen mahdollisimman hyvää hoitoa parantumattoman sairauden loppuvaiheessa. Saattohoidon tarkoituksena on turvata kivuttomuus ja erilaisten oireiden ja kärsimysten lievitys. Saattohoitopäätös tehdään potilaalle yleensä siinä vaiheessa, kun potilaalla on etenevä parantumaton sairaus ja jäljellä olevan elon todetaan olevan vähissä. Potilas saattaa myös itse kieltäytyä parantumattoman sairauden hoidosta, jolloin saattohoitopäätös tehdään. Saattohoito ei ole koskaan riippuvainen potilaan diagnoosista. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2010, 11.) Saattohoidossa olevan potilaan hoidoista huolehtii aina lääkäri tarvittaessa muiden asiantuntijatyöryhmien kanssa, esimerkiksi kipuklinikan kanssa. Lääkäreiden ja hoitajien tulee informoida omaisille tarpeeksi potilaan voinnista ja hoidosta selkokielellä. Erilaisista oireista on myös hyvä kertoa omaisille, etteivät ne tule yllätyksenä. (Valvira 2014a.) Saattohoitoa voidaan toteuttaa monissa eri paikoissa, esimerkiksi kotona, erilaisissa palvelutaloissa ja sairaaloissa. Lasten saattohoito toteutetaan aina erikoissairaanhoidossa. Saattohoidon pääperiaatteet ovat potilaalle tarjottava paras mahdollinen hoito elämän loppuvaiheessa. Potilaalle on taattava mahdollisimman oireeton hoito. Xxxxxxxxx ja omaisia on tuettava kuoleman lähestyessä. Hoitolinjaukset on tehtävä ajoissa, jotta potilas saa parhaan mahdollisen hoidon, eikä esimerkiksi joudu kärsimään kivusta. (Ikonen 2013, 253-254.) Saattohoitopäätös tehdään yhdessä potilaan, omaisten, hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden kanssa. Monet lääkärit kokevat saattohoitopäätöksen teon vaikeana. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista tuli voimaan 1992. Laki määrää, että lääkärillä on velvollisuus antaa potilaalle tieto kaikista päätöksenteossa olevista asioista. (Xxxxxx & Xxxxxxxx 2004,19.) Saattohoidossa esille tuleva DNR- päätös tarkoittaa lääkärin tekemää lääketieteellistä päätöstä olla elvyttämättä potilasta, mikäli potilaan sydän pysähtyy. Tällöin potilaan sydäntä ei myöskään yritetä sähköisesti tahdistaa. DNR lyhenne tulee englannin kielen sanoista ” do not resuscitate”. Suomessa saattaa myös tulla vastaan samaa asiaa tarkoittava suomenkielinen muoto ER, eli ei resuskitoida. (Valvira 2014a.) Joskus potilaan asiakirjoissa saattaa myös olla lyhenne AND. Tämä tulee englannin kielen sanoista ”allow natural death” eli salli luonnollinen kuolema. AND-päätöksen tarkoituksena on, ettei elämää yritetä turhaan pitkittää, vaan potilaalle sallitaan luonnolli...
Saattohoito. Saattohoidolla tarkoitetaan vaikeasti sairaan ihmisen hoitoa silloin, kun parantavasta hoidosta on luovuttu, eikä taudin etenemistä pystytä hillitsemään ja kuolema on odotettavissa lähiviikkoina. Saattohoitoa on myös iäkkään ihmisen hyvä hoito silloin, kun terveys ja toimintakyky hiipuvat hiljalleen kohti elän loppumista ilman äkkinäisiä käänteitä. Asumispalveluyksikössä on oltava kirjallinen toimintaohje saattohoidon toteuttamisesta. Asukasta hoitava lääkäri ratkaisee yhdessä asukkaan ja / tai hänen omaisensa sekä muun henkilöstön kanssa, milloin taudin tutkimuksesta, aktiivi hoidosta ja kuntouttavasta hoitotyöstä luovutaan ja keskitytään oireiden ja kipujen lievittämiseen. Asukkaan yksityisyys turvataan saattohoitotilanteessa. Asumispalveluyksikössä on oltava kirjallinen ohjeistus kuoleman toteamisesta sekä vainajan laittamisesta.
Saattohoito. Saattohoidossa olevasta asiakkaasta palvelusetelituottajalla on mahdollisuus periä korotettua hin- taa. Palveluntuottaja on yhteydessä Ikääntyneiden hoiva ja huolenpitoon palveluohjaajaan ja kertoo saattohoitopäätöksestä ja lisäresurssitarpeesta. Palveluntuottaja tekee vapaamuotoisen tarjouksen kotihoidon johtajalle saattohoidon hinnasta, josta kotihoidon johtaja tekee erillisen hyväksymispää- töksen. Palveluntuottaja voi laskuttaa saattohoidosta kuntaa erikseen sovitun lisähinnan mukaisesti. Saattohoito ei vaikuta asiakkaan omavastuuosuuteen.

Related to Saattohoito

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.

  • Korvausrajoitukset TMH 0.3 Korvauksen edellytyksenä on, että tapahtumasta on tehty rikosilmoitus. Ajoneuvojen, kulkuvälineiden, moottorityökoneiden ja niissä olevan omaisuuden sekä kuljetettavana olevan omaisuuden osalta korvauksen edellytyksenä on lisäksi, ettei ajoneuvoa, kulkuvälinettä, moottorityökonetta tai muuta omaisuutta ole saatu takaisin 30 päivän kuluessa Xxxxxxxxx toimitetusta vahinkoilmoituksesta. Lisäksi korvauksen edellytyksenä on, että - irtaimen omaisuuden säilytystilana toimiva rakennus, huoneisto, metallinen kontti tai näiden sisällä oleva erillinen säilytystila on suojattu ja lukittu vakuutuskirjaan merkityssä murtosuojeluohjeessa edellytetyllä tai tätä suojaavammalla tavalla - irtaimen omaisuuden säilytystilana toimiva ajoneuvossa, kulkuvälineessä tai moottorityökoneessa oleva kiinteä umpinainen tila on suojattu ja lukittu vakuutuskirjaan merkityssä murtosuojeluohjeessa tai muussa Fennian antamassa kirjallisessa ohjeessa edellytetyllä tai tätä suojaavammalla tavalla - irtain omaisuus on kiinnitetty ja lukittu vakuutuskirjaan merkityssä murtosuojeluohjeessa edellytetyllä tai tätä suojaavammalla tavalla - rakennukseen tai kiinteään rakennelmaan kiinnitetty valaisin, antenni, valvontalaite, markiisi tai vastaava varuste on kiinnitetty valmistajan tai Fennian antaman kirjallisen ohjeen mukaisesti siten, että varusteen anastaminen edellyttää kiinnityksen purkamisen tai rikkomisen työkalua käyttäen - ajoneuvo, kulkuväline tai moottorityökone on suojattu ja lukittu vakuutuskirjaan merkityssä murtosuojeluohjeessa edellytetyllä tai tätä suojaavammalla tavalla Tämä ehtokohta on poiketen vakuutussopimuslain (28.6.1994/543) 31 §:stä korvausrajoitus, ei suojeluohje. Vakuutuksesta ei korvata - vahinkoa, jonka tapahtumisajankohtaa ei voida määritellä - vahinkoa, jonka tapahtumispaikkaa ei voida määritellä - vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuuden katoamisesta tai unohtamisesta tai, joka todetaan vasta määräaikaisinventaarin yhteydessä - vahinkoa, joka on aiheutunut tietomurrosta, tietovarkaudesta, vakoilusta tai muusta vastaavasta tapahtumasta.

  • Voimassaolo Tämä sopimus on voimassa kuten runkosopimus.

  • Asiakkaan vastuu ja ilmoitusvelvollisuus Asiakas on korvausvelvollinen laitokselle, muille asiakkaille ja kolmannelle osapuolelle niistä haitoista ja vahingoista, joita em. ohjeiden ja varoaikojen noudattamatta jättämisestä, sopimuksessa ja valtioneuvoston asetuksissa tai päätöksissä mainittujen enimmäispitoisuuksien ylittämisestä ja 7.9 kohdassa mainittujen kieltojen noudattamatta jättämisestä aiheutuu laitokselle, viemäriveden käsittelylle, vastaanottovesistölle tai jätevesilietteen hyötykäytölle. Jos kiinteistöltä on joutunut tai uhkaa joutua viemäriin kiellettyjä tai haitallisia aineita, on asiakkaan viipymättä ilmoitettava asiasta laitokselle. Asiakas on velvollinen ilmoittamaan laitokselle sellaiset muutokset, jotka vaikuttavat kiinteistöltä laitokselle tulevan viemäriveden tai jätevesilietteen laatuun. Tieto viemäriveden tai jätevesilietteen laadun muuttumisesta ja niihin vaikuttavista olosuhteista on annettava laitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen muutosten toimeenpanoa.

  • Allekirjoitukset Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle. Xxxxx Xxxxxxx Xxx Xxxxxxxx Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja Xxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxxxxxx

  • Ennakkoilmoitus työtaisteluista Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

  • Lomautuksen keskeyttäminen Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika. Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

  • Voimassaoloaika 1. Tämä sopimus on voimassa terveyspalvelualan työehtosopimuksen osana. HYVINVOINTIALAN LIITTO RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on edustaa toimialueellaan kaikkia työ- paikan työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa sekä suh- teessa työsuojeluviranomaisiin sekä huolehtia työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan hänelle kuuluvien tehtävien suoritta- misesta. Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työn- tekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustajikseen. Muussakin työpaikassa työnteki- jät voivat valita keskuudestaan edellä tarkoitetut valtuutetut. Työntekijä- ja toimihenkilöasemassa olevat työntekijät voivat valita yhteisen työsuo- jeluvaltuutetun, elleivät toimihenkilöasemassa olevat halua valita omaa työsuojeluvaltuutettua. Työpaikalla tarkoitetaan toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipistei- den tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksen- mukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muo- dostamaa kokonaisuutta. Yrityksessä voidaan valita yrityskohtainen työsuojeluvaltuutettu sekä tar- vittaessa työpaikkakohtaisia työsuojeluvaltuutettuja. Työpaikan yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jäsenet voi- vat tehdä paikallisen sopimuksen siitä, mitä työpaikalla tarkoitetaan. Mi- käli yrityksessä on useampia yhteistoimintaelimiä tai työsuojelutoimi- kuntia, päätösvalta kuuluu niille yhteisesti. Paikallinen sopiminen edel- lyttää, että kaikki yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jä- senet ovat asiasta yksimielisiä. Työnantaja ja työntekijät voivat paikallisesti sopia, että työpaikalla tar- koitetaan • yrityksen kiinteää toimipaikkaa ja siihen liittyviä yrityksen työskente- lypaikkoja, • aluekonttoria ja siihen liittyviä yrityksen työskentelypaikkoja tai • vähintään kaksi vuotta kestävää työmaata, jossa säännöllisesti työsken- telee vähintään 20 työntekijää saman vastaavan työnjohtajan alaisuu- dessa. Mikäli paikallisesti ei ole työpaikasta muuta sovittu, tarkoitetaan työpai- kalla • 20 tai sitä suuremman työntekijämäärän säännöllistä työskentelyaluet- ta, joka hallinnollisesti on saman vastaavan työnjohtajan alaisuudessa ja joka toiminnallisesti muodostaa yhden kokonaisuuden. • Työntekijöiden työskennellessä alle 20 työntekijän muodostamissa eri työpaikoissa laajalla alueella, nämä muodostavat yhteisen työpaikan. Monitoimialayrityksessä työpaikan määrittely tapahtuu siten, että maa- ja vesirakennusalan toiminnot muodostavat itsenäisen muista toimin- noista erillään olevan kokonaisuuden. Työpaikkakohtaisella työsuojeluvaltuutetulla ei tarkoiteta yhteiselle työ- maalle valittavaa työsuojelun valvontalain 43 c §:n mukaista työmaakoh- taista työsuojeluvaltuutettua.